PÖYTÄKIRJA 8/2017 1 Maakuntahallitus AIKA 25.09.2017 klo 08:40-10:20 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 134 Kokouksen järjestäytyminen 4 135 Maakuntavaltuuston päätösten 29.8.2017 täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta 136 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 5 8 137 Uusimaa-kaava 2050: laadintaprosessin aikataulun tarkistaminen 13 138 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 139 Suomen kasvukäytävä verkoston yhteistyösopimuksen hyväksyminen kaudella 2017-2018 20 26 140 Ilmoitusasioita 28 141 Johtajien antamat lausunnot 29 142 Kokousaikataulu tiedoksi 30
PÖYTÄKIRJA 8/2017 2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Asikainen Mimmi Jäsen Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Hopsu Inka Jäsen pöytäkirjantarkastaja Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen pöytäkirjantarkastaja Kiljunen Kimmo Jäsen Krohn Minerva Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen Rautava Risto Jäsen Rissanen Laura Jäsen Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Ansalehto-Salmi Irja Varajäsen Äikäs Saija Varajäsen Holopainen Mari Valtuuston pj. Luhtanen Leena Valtuuston I vpj. Muurinen Seija Valtuuston II vpj. Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö POISSA Laaninen Timo Jäsen ilmoittanut esteestä Markkula Markku II varapuheenjohtaja ilmoittanut esteestä MUU Hyttinen Liisa Erityisasiantuntija läsnä :n 134 esittelyn ajan Kuukasjärvi Lauri Elinkeinopäällikkö läsnä :n 134 esittelyn ajan Mansikka Ilona Kaavoituspäällikkö läsnä :n 134 esittelyn ajan
PÖYTÄKIRJA 8/2017 3 ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 134-142 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2017 / 2017 Inka Hopsu Arja Karhuvaara PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 5.10.2017
PÖYTÄKIRJA 8/2017 4 Maakuntahallitus 134 25.09.2017 Kokouksen järjestäytyminen MHS 25.09.2017 134 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ((Inka Hopsu ja Arja Karhuvaara). Päätös: Maakuntahallitus totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Inka Hopsun ja Arja Karhuvaaran. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Uusimaa-ohjelma 2.0, aluekehittämisen johtaja Juha Eskelinen ja elinkeinopäällikkö Lauri Kuukasjärvi Uusimaa 2050-kaavan aikataulu ja tavoitteet, aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva Tämän pykälän kohdalla asiantuntijoina paikalla olivat Lauri Kuukasjärvi, Liisa Hyttinen ja Ilona Mansikka. Ennen kokousta kuvattiin maakuntahallituksen puheenjohtajisto sekä otettiin jäsenistä ryhmäkuva.
PÖYTÄKIRJA 8/2017 5 Maakuntahallitus 135 25.09.2017 Maakuntavaltuuston päätösten 29.8.2017 täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta MHS 25.09.2017 135 Tiivistelmä Maakuntavaltuuston 29.8.2017 vaalipäätös 21 on kuntalain vastainen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan osalta, koska hän ei ole maakuntavaltuutettu. Maakuntahallituksen tulee jättää maakuntavaltuuston päätös tältä osin täytäntöön panematta ja sen tulee palauttaa asia viipymättä maakuntavaltuuston uudelleenkäsiteltäväksi. Lisäksi maakuntavaltuuston käsiteltäväksi tulee saattaa maakuntahallituksen varajäsenen Pentti Pulkkisen eronpyyntö luottamustoimestaan. Maakuntavaltuuston tulee valita uusi varajäsen tehtävästä eroa pyytävän henkilön tilalle. Muilta osin maakuntahallitus voi panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön. Asian yksityiskohtainen selostus Kuntalain 39 nojalla maakuntahallituksen tulee vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Maakunta-valtuuston päätösten täytäntöönpanoon kuuluu olennaisena osana päätösten laillisuuden valvonta, koska se on yksi täytäntöönpanon muodoista. Valvonta antaa kunnalle ja kuntayhtymälle itselleen mahdollisuuden korjata selvät virheet, jotka muuten voisivat johtaa valituksiin. Maakuntahallituksen valvonta kohdistuu maakuntavaltuuston päätösten mahdollisiin laillisuusvirheisiin, se ei voi kieltäytyä niiden täytäntöönpanosta tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella. Mikäli maakuntahallitus toteaa jonkin valtuuston päätöksen lainvastaiseksi, päätöksen muuhun täytäntöönpanoon ei voida ryhtyä. Tämä ei kuitenkaan koske luottamushenkilöiden vaalia, jotka täytäntöönpaneutuvat itsestään välittömästi valtuuston vaalipäätöksen jälkeen. Toimeen valitun luottamushenkilön on kuitenkin hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Luottamushenkilö voi pätevästä syystä erota kesken toimikauden. Maakuntavaltuusto myöntää eron maakuntahallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Tarkastuslautakunnan valinta Kuntalain 121 nojalla tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla maakuntavaltuutettuja. Maakuntavaltuusto on 29.8.2017 21 valinnut tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä ja neljä varajäsentä sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Silvo Kaasalainen (vihr.), joka ei ole maakuntavaltuutettu. Maakuntavaltuuston vaalipäätös on siltä osin lainvastainen. Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta Uudenmaan liiton perussopimuksen 17 mukaan maakuntahallituksen kokoonpanossa tulee noudattaa alueellista ja kielellistä tasapuolisuutta. Niistä kunnista, joiden väkiluku on alle 100.000 henkeä, valitaan
PÖYTÄKIRJA 8/2017 6 maakuntahallitukseen viisi jäsentä kuitenkin siten, ettei samasta kunnasta voi olla kahta jäsentä. Maakuntavaltuusto on 29.8.2017 19 valinnut maakuntahallitukseen 15 jäsentä ja 15 varajäsentä. Varajäseneksi valittu Pentti Pulkkinen on 20.9.2017 kirjallisesti ilmoittanut pyytävänsä eroa maakuntahallituksen jäsenen tehtävästä. Edellä mainittu tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaa koskeva maakuntavaltuuston päätös 29.8.2017 21 tulee jättää täytäntöön panematta siltä osin kuin sen on edellä selostettu olevan kuntalain vastainen. Maakuntahallituksen tulee palauttaa asia viipymättä maakuntavaltuuston uudelleenkäsiteltäväksi. Maakuntavaltuuston päätös on perustunut vaalienvalmistelutoimikunnan suorittamaan valmisteluun. Kuntavaalien ajankohdan muutoksen johdosta valmistelun aikataulu on ollut huomattavasti tiukempi kuin aikaisemmin. Myös uuden maakuntahallituksen varajäsenen valinta tulee saattaa maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Valinnassa tulee ottaa huomioon edellä mainitut perussopimuksen säännökset. Asian taustat Maakuntajohtajan ehdotus: Kuntalain 96 mukaan maakuntahallitus vastaa maakuntavaltuuston päätösten laillisuuden valvonnasta. Maakuntahallituksen on jätettävä maakuntavaltuuston päätös täytäntöön panematta, jos se katsoo maakuntavaltuuston päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuuston ylittäneen toimivaltansa tai päätöksen olevan muuten lainvastainen. Asia on viipymättä saatettava maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Kuntalain 79 mukaan toimeen valitun luottamushenkilön on hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, jos luottamushenkilövaalista tehdään valitus, eroa ei ole myönnetty tai maakuntahallitus on 96 :n nojalla jättänyt valtuuston vaalipäätöksen täytäntöön panematta. Kuntalain 70 mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntää luottamushenkilön valinnut toimielin. Kuntalain 79 mukaan kesken toimikauden avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Maakuntahallitus päättää yllä selostusosassa mainituin perusteluin jättää täytäntöön panematta ja palauttaa maakuntavaltuuston uudelleen käsiteltäväksi tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan valintaa koskevan asian esittää maakuntavaltuustolle eron myöntämistä Pentti Pulkkiselle maakuntahallituksen varajäsenyydestä esittää maakuntavaltuustolle uuden maakuntahallituksen varajäsenen valintaa luottamustoimestaan eronneen tilalle todeta muilta osin maakuntavaltuuston päätösten syntyneen säädetyssä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole lainvastaisia ja päättää panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön.
PÖYTÄKIRJA 8/2017 7 Vastuujohtaja: Ossi Savolainen 040 589 8415 Valmistelija: Tero Suursalmi 050 569 3391 Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti yllä selostusosassa mainituin perusteluin jättää täytäntöön panematta ja palauttaa maakuntavaltuuston uudelleen käsiteltäväksi tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan valintaa koskevan asian esittää maakuntavaltuustolle eron myöntämistä Pentti Pulkkiselle maakuntahallituksen varajäsenyydestä esittää maakuntavaltuustolle uuden maakuntahallituksen varajäsenen valintaa luottamustoimestaan eronneen tilalle todeta muilta osin maakuntavaltuuston päätösten syntyneen säädetyssä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole lainvastaisia ja päättää panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee täytäntöönpanoa
PÖYTÄKIRJA 8/2017 8 Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä Asian vireilletulo Valtuustokausittain laadittavassa maakuntaohjelmassa asetetaan tavoitteet, joilla ohjataan aluekehitystehtävien toteuttamista. Tällä hetkellä voimassa oleva Uusimaa-ohjelma laadittiin vuonna 2013. Ohjelma sisältää vision ja strategian 2040 sekä strategiset valinnat vuosille 2014-2017. Maakuntaohjelma 2018-2021 laaditaan tämän hetken lainsäädännön mukaisesti. Maakuntavaltuusto hyväksyy ohjelman vuoden 2017 loppuun mennessä. Keväällä 2018 valittava Uudenmaan maakunnan valtuusto ottaa kantaa ohjelmaan ja voi halutessaan muuttaa sitä. Maakuntaohjelman valmistelussa tulee kiinnittää huomiota eri organisaatioiden ja toimijoiden vahvaan osallistumiseen ohjelman valmistelussa. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueelliseen kehittämiseen osallistuvien järjestöjen, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa. (Työ- ja elinkeinoministeriön ohjetem/2008/09.10.01/2016) Ohjelman laadinnassa varmistetaan sen vaikuttavuus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintoviranomaisten strategisiin sisältöihin ja painopisteisiin. Maakuntaohjelmatyössä haetaan uutta ajattelua aluekehittämiseen ja pyritään kohti koko maakunnan toiminnan kattavaa strategista ajattelua. Nykyiset alueiden kehittämisen tavoitteet: (Laki alueiden kehittämisestä 7/2014) 1. vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä; 2. vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa; 3. edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta; 4. vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla; 5. parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria; 6. parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Maakuntaohjelman rooli vahvistuu aluehallinnon uudistuksen myötä. Ohjelma luo perustaa aluekehittämiselle ja lisää sen merkitystä uudessa maakunnassa. Valmisteilla olevien lakiluonnosten mukaan maakunta vastaa alueellisista kehittämistehtävistä, elinkeinojen edistämisestä ja alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta. Aluekehittäminen on laaja käsite, ja luonteeltaan hallinnon rajat ylittävää. Maakuntatasolla se perustuu
PÖYTÄKIRJA 8/2017 9 maakuntavaltuuston hyväksymään maakuntastrategiaan ja ohjelmaan. Tärkeään rooliin on tulossa valtion ja kuntien neuvottelumenettely maakuntien kehittämisen ohjauksessa. Aluekehittämisjärjestelmä 2019 (Maakuntalakiluonnos, joulukuu 2016) Aluekehittämisestä vastaavat maakunnat ja valtio Tavoitteena on parantaa niin valtion ja maakuntien kuin valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä ja yhtenäistää ääntä alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi Aluekehittäminen käsittää sekä laajan, eri hallinnonalojen toimia yhteen kokoavan näkökulman että erityiset alueiden kehittämistoimet, joilla yhdessä vaikutetaan alueiden elinvoimaisuuteen ja kasvuun Aluekehittämisjärjestelmä toimii valtion ja maakuntien aluekehittämiseen liittyvän yhteistyön kehikkona: Valtion eri hallinnonalojen toimien tarkasteleminen poikkihallinnollisesti aluenäkökulmasta, Valtion eri hallinnonalojen keskeiset alueita koskevat näkökulmat yhteisiin neuvotteluihin Ministeriöiden välisessä työnjaossa aluekehittämisen yhteistyön koordinointi on Työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviä. Asian taustat Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Vuosittain päivitettävä toimeenpanosuunnitelma konkretisoi maakuntaohjelman toteuttamista. Maakuntauudistus muuttaa alueiden kehittämisjärjestelmää. Lainsäädännöllä ja ohjauksella säädetään järjestelmästä ja sen toiminnasta. Suuret linjat saadaan maakuntastrategiasta, jolla asetetaan maakunnan pitkän aikavälin tavoitteet ja ohjataan kehitystä niiden suuntaan. SOVA-laki (200/2005) asettaa velvoitteet arvioida ohjelman ympäristövaikutukset. Maakuntaohjelmasta vastaava viranomainen selvittää ja arvioi ohjelman sekä sen vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset ja laatii ohjelman ympäristöselostuksen. Selvitettäviä asioita ovat mm. vaikutus ihmisiin, luontoon, rakennettuun ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Arvioinnin avulla pyritään varmistamaan yhteensopivuus ohjelman ympäristötavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Maakuntaohjelman laadinnan aikana yleisölle varataan mahdollisuus saada tietoja ja esittää mielipiteensä ohjelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Ohjelman valmistelu ja suunnittelu tehdään mahdollisimman läpinäkyväksi. Kuulutus maakuntaohjelmatyön käynnistämisestä julkaistaan maaliskuussa 2017 lainsäädännön edellyttämällä tavalla, Uudenmaan liiton käytännön mukaisesti. Ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus asetetaan nähtäville julkista kuulemista varten ennen ohjelman hyväksymistä. Maakuntaohjelma 2018 2021 hyväksytään maakuntavaltuustossa joulukuussa 2017. Maakuntaohjelman valmistelussa hyödynnetään vuonna 2016 tehtyä kolmen maakunnan ohjelmien vertaisarviointia ja sen suosituksia. Perustana toimii vuonna 2016 toteutettu tulevaisuustarkastelu, jossa rakennettiin viisi skenaariota vuoden 2050 toimintaympäristön kuvaamista varten. Uudenmaan maakunnan tulevaisuuden valottamiseksi laadittiin lisäksi jokaista skenaariota varten varautumissuunnitelmat, joissa erityisen huomion kohteena oli
PÖYTÄKIRJA 8/2017 10 Uudenmaan tilanne kunkin skenaarion toteutuessa. Maakuntaohjelma valmistelun aikana järjestetään tilaisuuksia kuntien, kehittämisyhtiöiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Ohjelman valmistelun etenemistä esitellään maakuntahallitukselle työn eri vaiheissa. Maakuntavaltuustoa informoidaan ohjelman valmistelusta toukokuun 2017 kokouksessa. SOVA-lain mukainen ohjelman nähtävillä olo järjestetään syys-lokakuussa 2017. Ohjelma tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn marraskuussa 2017 ja valtuuston hyväksyttäväksi joulukuussa 2017. Maakuntaohjelman valmistelun vaiheista, sisällöstä, luonnosten nähtävillä olosta ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan ilmoituksilla ja kuulutuksilla sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvalla viestinnällä sekä Uudenmaan liiton internet-sivuilla. Maakuntaohjelman 2018-2021 laatimisesta ja sen vaikutusarvioinnista vastaa Uudenmaan liitto. Ohjelmatyötä varten perustetaan johtoryhmä ja projektiryhmä. Ohjelman valmistelussa käytetään Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen asiantuntijoita sekä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Uudenmaan liiton johtoryhmää informoidaan säännöllisesti ohjelmatyön etenemisestä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää Uudenmaan maakuntaohjelman 2018-2021 valmistelusta esitetyn suunnitelman mukaisesti. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Juha Eskelinen 040 575 2993 Lauri Kuukasjärvi 044 090 9272 Maakuntahallitus päätti Uudenmaan maakuntaohjelman 2018-2021 valmistelusta esitetyn suunnitelman mukaisesti. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147, Kuntalaki 365/1995 91 ) MHS 25.09.2017 136 Tiivistelmä Maakuntahallitus päättää Uusimaa-ohjelman 2.0 ja sen ympäristöselostuksen asettamisesta nähtäville ja lausunnolle lähettämisestä. Lausuntoaika on 27.9.-2.11.2017. Ohjelmassa etsitään aluekehittämisen uusia linjauksia ja pyritään kohti koko maakunnan kattavaa strategiaa, joka ohjaa aluekehittämistä lähivuosina ja luo pohjaa maakuntauudistuksen myötä tuleville muutoksille. Uusimaa-ohjelma 2.0 on maakuntaohjelma vuosille 2018 2021 sisältäen maakunnan vision vuodelle 2050 sekä ohjelmakauden strategiset painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Tämänhetkinen visio on: Helsinki Region 2050 Cool & the most Vibrant region in Europe; Uusimaa 2050 Euroopan virkein ja viilein maakunta. Ohjelman kolme strategista painopistettä ovat:
PÖYTÄKIRJA 8/2017 11 Asian yksityiskohtainen selostus Hyvinvoiva ja osaava ihminen Menestyvä ja vastuullinen bisnes Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta Läpileikkaaviksi teemoiksi on valittu tiede, taide ja teknologia sekä ennakkoluulottomat kumppanuudet ja toimintamallit. Jokaisella painopisteellä on neljä tavoitetta, joita toteutetaan monipuolisilla eri toimijoiden toimenpiteillä. Uusimaa-ohjelma 2.0 laaditaan tämän hetken lainsäädännön mukaisesti, samalla varaudutaan maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin. Maakuntahallitus päätti Uusimaa-ohjelman laadinnan käynnistämisestä ja hyväksyi esitetyn työsuunnitelman maaliskuussa 2017. Maakuntavaltuustoa informoitiin ohjelman valmistelusta toukokuussa 2017. Uutta maakuntavaltuustoa informoitiin ohjelmatyöstä elokuussa 2017 ja uutta maakuntahallitusta syyskuun ensimmäisessä kokouksessa. Nyt Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus esitetään hyväksyttäväksi sidosryhmien tarkastelua ja kommentointia varten. Ohjelma tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn uudestaan marraskuussa 2017 ja valtuuston vahvistettavaksi joulukuussa 2017. Valmistelussa on hyödynnetty Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kanssa tehtyä nykyisen ohjelman arvioinnin tuloksia sekä tulevaisuustarkastelua, jossa rakennettiin viisi skenaariota vuoden 2050 toimintaympäristön kuvaamista varten. Asian taustat Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Vuosittain päivitettävä toimeenpanosuunnitelma konkretisoi maakuntaohjelman toteuttamista. Uusimaa-ohjelma 2.0 on valmisteltu yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, kuntien, yritysten, kehittämisyhtiöiden, koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa. Ohjelman valmistelusta on kerrottu Uudenmaan liiton verkkosivuilla, jolloin Uudenmaan asukkailla on ollut mahdollisuus tutustua ohjelman valmisteluvaiheisiin. Jos maakuntahallitus hyväksyy ohjelman ja siitä tehdyn ympäristöselostuksen, laitetaan ne verkkosivuille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Kommentoinnin mahdollisuudesta viestitetään sosiaalisessa mediassa. SOVA-laki (200/2005) asettaa velvoitteet maakuntaohjelmasta vastaavan viranomaisen selvittää ja arvioida ohjelman sekä sen vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset ja laatia ohjelman ympäristöselostuksen. Selvitettäviä asioita ovat mm. vaikutus ihmisiin, talouteen, luonnonoloihin ja luonnonvaroihin, aluerakenteeseen ja ympäristöön, liikenteeseen sekä ilmastonmuutokseen vastaaminen. Arvioinnin avulla pyritään varmistamaan yhteensopivuus ohjelman ympäristötavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Maakuntauudistus vahvistaa maakuntaohjelman roolia aluekehittämisen perustana. Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan maakunta vastaa alueellisista kehittämistehtävistä, elinkeinojen edistämisestä sekä alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta. Maakuntauudistuksen myötä tärkeään rooliin on tulossa valtion ja kuntien neuvottelumenettely maakuntien kehittämisen ohjauksessa.
PÖYTÄKIRJA 8/2017 12 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-ohjelman 2.0 ja sen ympäristöselostuksen asettamisen nähtäville ja lähettämisen lausunnolle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Juha Eskelinen 040 575 2993 Lauri Kuukasjärvi 044 090 9272 Liisa Hyttinen 040 730 9551 Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-ohjelman 2.0 ja sen ympäristöselostuksen asettamisen nähtäville ja lähettämisen lausunnolle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua Liitteet 1 Uusimaa-ohjelma 2.0 (2018-2021), mhs 25.9.2017 2 Uusimaa-ohjelman ympäristöselostus, mhs 25.9.2017
PÖYTÄKIRJA 8/2017 13 Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Maakuntahallitus 137 25.09.2017 Uusimaa-kaava 2050: laadintaprosessin aikataulun tarkistaminen 202/05.00/2016 MHS 16.05.2016 72 Tiivistelmä Aiempien maakuntakaavojen palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Uusimaa-kaavan 2050 tausta ja valmistelu Maakuntakaavan fokus olennaiseen Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa 2014. KHO on 29.4.2016 hylännyt kaavan vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kevään 2017 aikana. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja sidosryhmäkyselyssä on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut kevään 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018, ennen aluehallintouudistuksen toteutumista. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kevään ja kesän 2016 aikana. Ne kirjataan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tarkoitus esitellä hallitukselle ja asettaa nähtäville syksyllä 2016. Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa käynnistetty tulevaisuustarkastelu, maakuntakaavojen ratkaisuiden ajantasaisuuden arviointi sekä taustaselvitykset eri maankäytön teemoista. Maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun toimintaympäristö on muutoksessa. Aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös seuraavan maakuntakaavan sisältöön, muotoon ja prosessiin. Uudellamaalla halutaan
PÖYTÄKIRJA 8/2017 14 Kaavaprosessin kehittäminen laatia uudenlaista maakuntakaavaa, joka vastaisi tulevaisuuden haasteisiin myös toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavasta maakuntakaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Uudessa kaavassa on tarkoitus tunnistaa paremmin valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne. Kuntakaavoille jää näin enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Maakuntakaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tulisi siis olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uudellemaalle halutaankin seuraavaksi kehittää strategista kokonaiskaavaa, jota täydentävät kunkin seudun tarpeisiin räätälöidyt suurta kuvaa tarkentavat toteutuskaavat. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Strategisessa rakennekaavassa käsiteltäisiin maakunnan aluerakenteen isot linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Rakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Rakennekaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavat seuduittain räätälöidyt toteutuskaavat, joissa käsiteltäisiin kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Toteutuskaavat laaditaan alustavasti seuduittain Helsingin seudulle, Itäiselle sekä Läntiselle Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Toteutuskaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vuonna 2017, rakennekaavan valmistelun ollessa jo pidemmällä. Mahdolliset kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset sekä toteutusvastuut voidaan myös tarvittaessa luontevasti kytkeä toteutuskaavoihin. Maakuntakaavan voimaan tuloa nopeuttaa vasta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Muutos paitsi nopeuttaa kaavaprosessia parhaimmillaan usealla vuodella myös tuo maakuntakaavan päätöksiä entistä lähemmäs kansalaisia. Kaavan vuorovaikutusta halutaan myös tehostaa erilaisin uuden teknologian tuomin välinein, joka myös osaltaan lisää kaavaprosessin sujuvuutta, ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta. Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien uudistamisen rinnalla, mikä lisää prosessien sujuvuutta ja tavoitteiden ja ratkaisujen yhteensovittamista. Kuntien ja seutujen virkamiehet ja päättäjät halutaan uudessa kaavaprosessissa myös sitoa entistä aktiivisemmin mukaan sparraamaan ja laatimaan kaavaa yhteistyössä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa. Seuduittaisten toteutuskaavojen valmistelua ohjaamaan tullaan mm. kokoamaan seuduittaiset ohjausryhmät, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan,
PÖYTÄKIRJA 8/2017 15 Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Keskustelun aikana Markku Markkula esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätös perusteellisemman valmistelun tuloksena tehdään vasta syksyllä 2016. Esitys raukesi kannattamattomana. Maakuntahallitus päätti käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147, Kuntalaki 365/1995 91 ) MHS 06.02.2017 4 Tiivistelmä Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä 2016. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista. Uudenmaan liitto on valmistellut Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), joka tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Asian taustat Kaavan tausta, suunnittelualue, aikataulu, rakenne ja päätavoitteet Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen yhteydessä saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve maankäytön keskeisiä teemoja yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadinnalle. Uusimaa-kaavasta on tarkoitus tehdä muuttuvaan toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen työkalu. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava 2050. Uusimaa-kaava on tarkoitus saada valmiiksi uuden alkavan valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa 2018.
PÖYTÄKIRJA 8/2017 16 Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritelty alatavoitteita. Päätavoitteita tarkentavat kunkin seudun vaihekaavan omat tavoitteet määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana. Uusimaa-kaavan sisältö Uudenmaan rakennekaavalla kuvataan aluerakenteen tavoitetilannetta vuonna 2050. Koko maakuntaa koskevassa rakennekaavassa käsitellään maakunnan aluerakenteen isot linjat eli valtakunnallinen ja maakunnallinen keskusverkko ja aluerakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutujen vaihekaavoissa käsitellään tarkemmin rakennekaavassa esitettyjä teemoja. Lisäksi mukana voi olla muita teemoja, jotka ovat kyseisen seudun kannalta merkittäviä ja joiden ohjaus maakuntakaavalla nähdään tarpeelliseksi. Näiden teemojen valinta tehdään yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa kaavatyön edetessä. Uusimaa-kaavan kokonaisuuden lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Avoin ja joustava kaavaprosessi Uusimaa-kaavassa on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä 2016. Uudenmaan liitto on valmistellut syksyn 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Vuoden 2017 kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista.
PÖYTÄKIRJA 8/2017 17 Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, kaavan sisältö, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti käännetään ja taitetaan maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää: hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän loppuun lisätään seuraava teksti: "Kaavan taustaselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Uusimaa-kaavan ja Uusimaa-ohjelman pohjaksi on mm. laadittu tulevaisuustarkastelu, joka kuvaa millaisiin muutostekijöihin maakunnan suunnittelussa tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuustarkastelun tulokset vaikuttavat kaavan tavoitteisiin, sisältöjen painotuksiin sekä myöhemmin myös kaavaratkaisuihin ja niiden vaikutusten arviointiin." Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi täydentää tiivistelmätekstiä maakuntajohtajan kokouksessa tekemällä lisäyksellä. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147, Kuntalaki 365/1995 91 ) MHS 25.09.2017 137 Tiivistelmä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava 2050. Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä vuonna 2019.
PÖYTÄKIRJA 8/2017 18 Uusimaa-kaavan prosessi ja aikataulu Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä 2016. Syksyn 2016 aikana liitossa valmisteltiin kaavan lähtötietoja mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Uusimaa-kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien, kuten Helsingin seudun MAL-suunnittelun kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Kommenttien perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Kevään 2017 aikana on laadittu kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat suunnitteluperiaatteineen sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita ja aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoista kehitystä kuvaava rakennemallityö. Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa-kaavatyön prosessia on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan prosessia ja aikataulua sekä OAS:iin kirjattuja pää- ja alatavoitteita. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset.
PÖYTÄKIRJA 8/2017 19 Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua
PÖYTÄKIRJA 8/2017 20 Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman ja Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavat on yhdistetty yhdeksi Horsbäck-Läpp -osayleiskaavaksi. Suunnittelualue koskee Karjaan ja Tammisaaren keskustojen väliin jäävää laajaa aluetta valtatie 25:n molemmin puolin. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle asumisen, kaupallisten palvelujen sekä työpaikka- sekä teollisuusalueiden laajentumista. Samalla pyritään edistämään joukko- ja kevyen liikenteen edellytyksiä sekä osoitetaan maakunnallisesti tärkeät ekologiset yhteydet. Kaavahankkeiden yhdistäminen on tarkoituksenmukaista, jotta aluetta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Osayleiskaavassa osoitetut aluevaraukset ovat pääsääntöisesti vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisia lukuunottamatta kaavan vähittäiskauppaa koskevia ratkaisuja, joissa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ylimitoitus on huomattava. Asumisen sijoittamista on tarkistettu siten, että uutta asumista ohjataan edullisimmille alueille. Asian vireilletulo Asian taustat Raaseporin kaupungin kaavoituslautakunta pyytää Uudenmaan liitolta lausuntoa Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 30.9.2017 mennessä. Ehdotuksessa on yhdistetty kaksi erillistä kaavahanketta. Karjaan läntisen osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 26.1.-27.2.2015. Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 25.4.-31.5.2016. Uudenmaan liitto on antanut lausunnot molemmista nähtävillä olleista kaavaluonnoksista. Suunnittelualue sijoittuu Tammisaaren ja Karjaan keskustan väliin, molemmin puolin valtatie 25. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1460 ha. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Maakuntakaava on ohjeena alueen suunnittelussa. Kaavan tavoitteena on osoittaa aluelle asumisen, kaupallisten palvelujen työpaikka - sekä teollisuusalueiden laajentumista olemassa olevan infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kaavan tarkoituksena on edistää joukkoliikennettä sekä kevyen liikenteen reitistön kehittämistä. Kaavassa esitetään myös ekologiset yhteydet. Uudenmaan liiton aiemmin antamat lausunnot erillisistä kaavahankkeista Lausunto Karjaan läntisen osayleiskaavan luonnoksesta Maakuntahallitus on antanut Karjaan läntisen osayleiskaavan luonnoksesta lausunnon 13.4.2015 (82 ). Lausunnossaan maakuntahallitus katsoi, että alueen kaupan mitoituksen, laadun ja sijoittumisen kokonaisvaltainen tarkastelu ja suunnittelu on kaupan
PÖYTÄKIRJA 8/2017 21 kehittymisen ja elinvoimaisuuden vuoksi tärkeää. Osayleiskaavassa osoitetut aluevaraukset ovat pääsääntöisesti vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisia.osayleiskaavassa on osoitettu kuitenkin uusia asuinalueita maakuntakaavan reservialueelle ja sekä myös valkoiselle alueelle. Maankäytön laajentamisen perusteluna reservialueille on Karjaan keskustaajaman kehityssuuntavertailu, joka on katsottu olevan riittävä selvitys osoittamaan taajaman kasvun suunnat sekä reservialueiden käyttöön ottamisen. Maakuntakaavan valkoisten alueiden osoittaminen asumiseen kaava-alueen länsiosassa ei ole maakuntakaavan eikä eheyttävän yhdyskuntarakenteen mukaista. Uusien asuinalueiden sijoittamisen mahdollisuutta maakuntakaavan taajama- tai taajama-alueen reservialueelle tulee tarkastella uudestaan. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ei tule kaavassa ylittää. 2.vaihemaakuntakaavan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen mitoitus perustuu sekä koko Uudenmaan että seudullisiin selvityksiin. Vähittäiskaupan suuryksikköalueita kehitetään sellaista vähittäiskauppaa varten, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös keskustojen ulkopuolelle. Suuryksiköiden tavoitteena on tukea olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä. Karjaan keskustan palvelujen kannalta on tärkeää, että keskustan ulkopuoliset alueet tukeutuvat keskustan palveluihin. Erillisen uuden työpaikka-alueen osoittaminen kaava-alueen eteläosaan ei ole maakuntakaavan mukaista. Koko Karjaa-Tammisaari välistä aluetta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa työpaikka-alueeksi. Alueelle osoitettua rakennusoikeutta, 50 000 k-m2 ei voida pitää vaikutuksiltaan vain paikallisesti merkittävänä. Kaavan jatkotyössä tulee ottaa huomioon maakuntahallituksen lausunnossaan esiin tuomat asiat ja tehdä kaavaehdotukseen tarvittavat korjaukset ja lisäykset. Lausunto Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavan luonnoksesta Uudenmaan liitto on antanut lausunnon Horsbäck-Kärrbyn osayleiskaavan luonnoksesta 26.5.2016. Lausunnossaan Uudenmaan liitto katsoi, että osayleiskaavassa osoitetut aluevaraukset ovat pääsääntöisesti vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisia. Kaavassa osoitettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan mitoitus ei ole kuitenkaan maakuntakaavan mukaista. Alueen kaupan ylimitoitus on huomattava eikä sitä voida pitää vähäisenä poikkeamana maakuntakaavasta. Myöskään uuden erikoiskaupan sijoittamista alueelle ei tule mahdollistaa. Kaavoituksen avulla tulee edistää muiden kuin tilaa vaativien kaupan palvelujen keskittämistä kuntakeskuksiin, jossa asumistiheys on suurempi ja ajoneuvoliikenteen tarve vähäisempi. Vanhan rannikkotien varrelle, ns. maakuntakaavan valkoiselle alueelle osoitetun teollisuusalueen, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), mitoitus on huomattavan suuri, ja sitä tulee tarkistaa. Uudenmaan liitto on todennut, että kaavan seudullisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, kun osa kaavaa varten laadittavista selvityksistä on kesken. Silti osayleiskaavan aluevarausten mitoituksen tulee pohjautua realistisiin tarpeisiin ja selvityksiin. Uudenmaan liitto esitti, että lausunnossa esiin nostetut seikat otetaan huomioon kaavan jatkotyössä. Uudenmaan liitolla ei ollut muuta
PÖYTÄKIRJA 8/2017 22 huomautettavaa kaavan luonnosvaiheessa. Maakuntakaavat Vahvistetuissa maakuntakaavoissa suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: taajamatoimintojen alue taajamatoimintojen reservialue merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintä (Horsbäck 50 000 k-m2 ja Läpp 30 000 k-m2) työpaikka-alue pohjavesialue 110 kw voimalinja valtatie, seututie ja yhdystie eritasoliittymä liikennetunneli päärata ulkoilureitti kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009) jätehuollon alue, jolla toiminta yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueena on päättynyt suurin osa suunnittelualueesta on ns. maakuntakaavan valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu erillistä käyttötarkoitusta Maakuntahallitus on määrännyt 21.8.2017 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tulevan voimaan. Kaavassa suunnittelualueelle ei osoiteta uusia merkintöjä. Kaavaratkaisun muutokset luonnosvaiheista asumisen sijoittumista on tiivistetty ja on tarkennettu niin, että sitä sijoittuu vähemmän maakuntakaavan valkoisille alueille Vt 25 ja seututien 111 risteyksestä on poistettu liikennealuemerkintä maakuntakaavan valkoiselle alueelle Vanhan Rannikkotien varteen osoitetun teollisuusalueen korttelialueita on supistettu ja rakennusoikeutta vähennetty 10 000 k-m2:lla Ehdotus lausunnoksi Uudenmaan liitto katsoo, että on ollut tarkoituksenmukaista yhdistää kaksi vierekkäistä osayleiskaavahanketta yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta voidaan luoda kokonaiskäsitys Raaseporin kahden suurimman keskuksen välisen alueen kehittämisestä etenkin aluevarausten, vähittäiskaupan, liikkumisen sekä saavutettavuuden näkökulmista sekä arvioida kokonaisratkaisun vaikutukset. Yhdyskuntarakenne Asumisen sijoittumista on tarkennettu luonnosvaiheesta ehdotukseen. Asumista on tiivistetty ja sitä sijoitetaan asumiseen paremmin soveltuville alueille. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan yhteensä uutta asumista noin 1200 asukkaalle. Yhteensä asumiseen osoitetaan noin 48 000 k-m2, josta maakuntakaavan valkoiselle alueelle sijoittuu 17 000 k-m2. Asumisen sijoittamista maakuntakaavan valkoisille alueille perustellaan kaupungin
PÖYTÄKIRJA 8/2017 23 strategian mukaisella kasvun mahdollistamisella keskustan tiivistämisen lisäksi keskustan ulkopuolisille alueille. Alueen teollisten toimintojen ympäristöhäiriöt vaativat myös tarkempaa asumisen tarkastelua ja sen sijoittamista edullisimmille alueille maakuntakaavan taajama-alueen ulkopuolella. Uudenmaan liitto katsoo, että ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset ja perustelut asumisen sijoittumiseen ovat oikeansuuntaisia. Kaava-alueen pohjoisosa säilyy yhtenäisenä metsäalueena, kun asumista tiivistetään ja sijoitetaan edullisimmille alueille pääosin Tammisaarentien läheisyyteen. On myös hyvä, että järven ranta-alue on osoitettu yleiseen virkistykseen. Uudenmaan liitto katsoo kuitenkin, että esitetty osayleiskaavaehdotus on yhdyskuntarakennetta hajauttavaa. Uudenmaan liitto korostaa, että asuinrakentamisen kasvua ja täydentämistä tulee ensisijaisesti kehittää olemassa olevilla keskusta-alueilla, mikä tukee eniten keskusten elinvoimaisuutta ja vetovoimaa kilpailussa uusista asukkaista. Suunnittelualueen päivittäiset yksityiset ja julkiset palvelut haetaan keskusta-alueilta, joten asumisen hajauttaminen lisää alueen henkilöauto- ja palveluliikennettä. Vaikka Raaseporin kaupungin strategiassa on määritelty kaupunkiin noin 1 %:n vuosittainen väestönkasvu, Uudenmaan aluetalouden skenaariot sekä väestö- ja työpaikkaprojektiot selvityksen (Uudenmaan liitto 2017) perusteella Raaseporin väestön ennustetaan kasvavan hyvin maltillisesti vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että suunnittelualueen asumisen toteutuminen esitetyssä laajuudessaan voi olla epävarmaa tai hidasta, ja väestönkasvu voidaan sijoittaa alueen keskuksiin sekä olemassa olevien taajamien asuinalueille. Siksi tulee pohtia myös osayleiskaavaratkaisun kuntataloudellisellisia hyötyjä ja haittoja. Teollisuusalueet Luonnosvaiheen lausunnoissa Uudenmaan liitto huomautti osayleiskaavassa maakuntakaavan valkoisille alueille osoitetusta kahdesta teollisuusalueesta. Uudenmaan liitto toistaa aiemmissa lausunnoissaan esille nostaman seikan, että koko Karjaa-Tammisaari välistä aluetta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa työpaikka-alueeksi, vaan teollisuusalueet tulee keskittää voimassa oleville maakuntakaavan taajama- ja työpaikka-alueille. Osayleiskaavan suunnittelumääräysten mukaan maakuntakaavan valkoisille alueille työpaikka-alueille osoitetaan myös kauppaa, mitä ei tule sallia, sillä kauppa tulee keskittää Horsbäckin ja Läppin KM- alueille. Kaupan ratkaisut Vähittäiskaupan seudullinen alaraja on nostettu 4 000 k-m2:iin, mikä on yksi kaupan ratkaisun osalta maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyistä muutoksista. Laki on astunut voimaan 1.5.2017. Maakuntakaava, jossa on osoitettu merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, on kuitenkin edelleen merkintöineen ja suunnittelumääräyksineen voimassa ja ohjeena kuntakaavojen laatimisessa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätään, että osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä, on niiden ensisijainen sijaintipaikka keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. Lisäksi kauppaa koskevissa määräyksissä korostetaan alueelle sijoittuvien palveluiden hyvää
PÖYTÄKIRJA 8/2017 24 saavutettavuutta. Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. Osayleiskaavassa osoitettu Horsbäckin kaupan alueen mitoitus ei ole maakuntakaavan mukainen. Horsbäckin kaupallisten palvelujen alueiden (KM-2) kaavamääräystä tulee muuttaa siten, että Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu Horsbäckin 50 000 k-m2 enimmäismitoitus ei ylity. Lisäksi Horsbäckin kaupan alueeseen kiinteästi liittyvä työpaikka-alue ja sille osoitettu vähittäiskaupan rakennusoikeus voi vaikuttaa heikentävästi. Tammisaaren keskusta-alueen kaupan toimintaedellytyksiin ja kehittämiseen. Maakuntakaavan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköalueen suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa sellaista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista systä myös keskustojen ulkopuolelle. Edellä mainittujen alueiden ylimitoitus voi heikentää merkittävästi Tammisaaren ja Karjaan keskusta-alueiden elinvoimaisuutta sekä niiden kehittämistä. Horsbäck-Läppin osayleiskaavassa tilaa vaativan kaupan alueella päivittäistavarakaupan ratkaisu on maakuntakaavan vastainen. Osayleiskaavan mitoituksessa tulee ottaa huomioon Läppin kaupallisten palvelujen alueen vuonna 2016 ja 2017 lainvoiman saaneet asemakaavat. Raaseporin kunnan tulee kaavoituksen avulla edistää muiden kuin tilaa vaativien kaupan palvelujen kehittämistä kuntakeskuksiin, jolloin lähipalvelujen toiminnalle turvataan kehittymisedellytykset. Tilaa vaativa erikoiskauppa ei kilpaile keskustakaupan kanssa. Jos maakuntakaavassa osoitettuja Horsbäckin ja Karjaa lounaisosien kaupan alueita kehitetään pelkästään tilaa vaativan kaupan alueina, niin tällöin näiden alueiden kehittämisellä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tammisaaren ja Karjaan keskustojen kaupallisiin kehittämisedellytyksiin. Viherrakenne Kaava-alueella kulkee maakunnallisia ekologisen verkoston yhteyksiä maakuntakaavan valkoisella alueella, ja ne on pyritty turvaamaan yleiskaavan ratkaisuilla. Kuitenkin alueen säilyminen rakentamattomana esitettyä laajemmassa määrin turvaisi yhteyksiä paremmin ja vähentäisi pirstovaa vaikutusta ekologiseen kokonaisuuteen. Aluetta koskee valkoisten alueiden kehittämissuositus, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti merkittävät pelto-, metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Liikenne Suunnittelualueen halki kulkee Länsi-Uudenmaan henkilö- ja logistiikkaliikenteen pääväylä, valtatie 25, joka luo alueen elinkeinojen kehittämiselle edullisen sijainnin. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon, että Vt 25 sujuvan ja turvallisen liikenteen edellytyksiä kehitetään. Vt 25 merkitys tavaraliikenteen väylänä on tärkeä Hangon satamasta muualle Suomeen, siksi valtatielle ei tule osoittaa uusia liittymiä. Maakuntakaavassa osoitettu Läppin alueen eritasoliittymää varten tulee osoittaa osayleiskaavassa tarvittava tilavaraus. Vt 25:n ja seututien 111:n liittymä on todettu myös osayleiskaavan liikenneselvityksen mukaan jo nykytilassa.