Otsikko Sivu. 143 Kokouksen järjestäytyminen 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:00-09:37 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 143 Kokouksen järjestäytyminen Eron myöntäminen maakuntahallituksen varajäsenyydestä (Pentti Pulkkinen) ja uuden varajäsenen valinta Tarkastuslautakunnan valintapäätöksen korjaaminen Maakuntavaltuuston jäsenen vaihtuminen: Anssi Aura Antti Karin tilalle (Vantaa) Uusimaa-kaava 2050: suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin maakuntakaavaehdotus: nähtäville asetettava kaavaehdotus ja saatu Metsähallituksen lausunto Natura-arvioinneista 149 Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettaminen toimikaudelle Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 151 Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 152 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 153 Edustajan nimeäminen Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n hallitukseen toimikaudella Maakuntahallituksen hallintosäännön mukaisen toimivallan delegointi sekä eräiden toimivaltuuksien enimmäismäärien vahvistaminen; Valtionavustuksen siirto, ICT-hanke Talousarvion 2018 laadinnan lähtökohdat tiedoksi Osavuosikatsaus 3/2017 tiedoksi Uudenmaan liitossa hallinnoitavien projektien yhteenveto 2017 tiedoksi 70

2 PÖYTÄKIRJA 9/ Johtajien antamat lausunnot Kokousaikataulu tiedoksi Hankintapäätös: Maakuntaparlamentti

3 PÖYTÄKIRJA 9/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja puheenjohtaja :n 143 kohdalla Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen saapui klo 8.12 :n 143 kohdalla Krohn Minerva Jäsen saapui klo 8.10 :n 143 kohdalla Markkula Markku II varapuheenjohtaja Mäkelä Outi Puheenjohtaja saapui klo 8.13 :n 143 kohdalla Rautava Risto Jäsen Rissanen Laura Jäsen pöytäkirjantarkastaja Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Ansalehto-Salmi Irja Varajäsen pöytäkirjantarkastaja Elo Tiina Varajäsen Pulkkinen Tapio Varajäsen Holopainen Mari Valtuuston pj saapui klo 8.28 :n 143 kohdalla Luhtanen Leena Valtuuston I vpj Muurinen Seija Valtuuston II vpj Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö POISSA Asikainen Mimmi Jäsen ilmoittanut esteestä Hopsu Inka Jäsen ilmoittanut esteestä Laaninen Timo Jäsen ilmoittanut esteestä Pahlman Irma Jäsen

4 PÖYTÄKIRJA 9/ ALLEKIRJOITUKSET Timo Juurikkala Outi Mäkelä Paula Autioniemi Puheenjohtaja 143 Puheenjohtaja Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2017 / 2017 Irja Ansalehto-Salmi Laura Rissanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Kimmo Kiljunen, Minerva Krohn). Käsittely: Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Timo Juurikkala avasi kokouksen ja toimi puheenjohtajana klo 8.13 asti. Tämän jälkeen Outi Mäkelä jatkoi kokouksen puheenjohtajana. Maakuntahallitus totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Irja Ansalehto-Salmi ja Laura Rissanen. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Esityslistan kaava-asiat, johtaja Merja Vikman-Kanerva.

6 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Eron myöntäminen maakuntahallituksen varajäsenyydestä (Pentti Pulkkinen) ja uuden varajäsenen valinta 423/ /2017 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallituksen varajäsen Pentti Pulkkinen (sd, Vihti) on pyytänyt eroa maakuntahallituksen varajäsenyydestä. Maakuntahallitukselle tulee valita toimikauden loppuajaksi uusi varajäsen hänen tilalleen. Uudenmaan liiton perussopimuksen 17 3 momentin mukaan maakuntahallitukseen valitaan kuusi (6) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli henkeä, viisi (5) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , neljä (4) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kolme (3) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kaksi (2) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli ja yksi (1) jäsen jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli Niistä kunnista, joiden väkiluku on alle henkeä, valitaan maakuntahallitukseen yhteensä viisi (5) jäsentä kuitenkin siten, ettei samasta kunnasta voi olla kahta jäsentä. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Maakuntavaltuuston tulee valita toimikauden loppuajaksi uusi varajäsen maakuntahallitukseen. Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että Pentti Pulkkiselle myönnetään ero maakuntahallituksen varajäsenyydestä esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntahallitukseen valitaan uusi varajäsen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Vastuujohtaja ja valmistelija: Paula Autioniemi Käsittely: Merkittiin että, maakuntahallituksen jäsen Mimmi Asikaisen varajäsen Tapio Pulkkinen poistui esteellisenä kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

7 PÖYTÄKIRJA 9/ Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että Pentti Pulkkiselle myönnetään ero maakuntahallituksen varajäsenyydestä esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntahallitukseen valitaan uusi varajäsen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

8 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunnan valintapäätöksen korjaaminen MHS Tiivistelmä Asian taustat Perussopimuksen mukaan Uudenmaan liiton hallinnon ja talouden tarkastusta varten on tarkastuslautakunta, johon maakuntavaltuusto valitsee jäsenet. Tarkastuslautakuntaan valitaan neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kuntalain 121 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunta valvoo myös luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kuntalain 84 mukaista sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtäviä on lisäksi määritelty voimaan tulleessa hallintosäännössä. Tasa-arvolain mukaan tarkastuslautakunnassa on oltava edustettuna kumpaakin sukupuolta vähintään 40 prosenttia. Vaalikelpoisuuden rajausten osalta viitataan kuntalain 75 :ään. Mikäli hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus toteutuvat suunnitellussa aikataulussa, päättyy liiton kaikkien toimielinten toimikausi tarkastuslautakuntaa lukuunottamatta Hallituksen ns. voimaanpanolakiesityksen mukaan Uudenmaan liiton tilinpäätöksen vuodelta 2018 allekirjoittaa tulevan maakunnan maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Uuden maakunnan maakuntavaltuuston tulee käsitellä liiton vuoden 2018 tilinpäätös vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä. Esityksen maakuntavaltuustolle tekee liiton tarkastuslautakunta, joka myös valmistelee sen. Koska edellä mainittua maakuntaa koskevaa lainsäädäntöä ei vielä ole hyväksytty, eikä se myöskään ole voimassa, on tarkastuslautakunta valittava kunnallisvaalikauden mukaiselle neljän vuoden toimikaudelle. Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle yllä selostusosassa mainituin perusteluin, että maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet maakuntavaltuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten tarkastuslautakunnan toimikausi on Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Tero Suursalmi

9 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle yllä selostusosassa mainituin perusteluin, että maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet maakuntavaltuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten tarkastuslautakunnan toimikausi on Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Maakuntavaltuusto Ehdotus: Käsittely: Maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten päättää että tarkastuslautakunnan toimikausi on Maakuntavaltuuston puheenjohtaja esitti, että tarkastuslautakunnan jäseniksi ja heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi valitaan: Jäsen Varajäsen Carita Orlando kok, Vantaa Mika Kasunen kok, Vantaa Silvo Kaasalainen vihr, Vantaa Hannu Ahola vihr, Porvoo Matti Enroth kok, Helsinki Terhi Koulumies kok, Helsinki Riitta Ahola sd, Porvoo Juha-Pekka Tyni sd, Porvoo Maakuntavaltuusto päätti yksimielisesti valita tarkastuslautakuntaan edellä mainitut jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valita puheenjohtajaksi Carita Orlandon ja varapuheenjohtajaksi Silvo Kaasalaisen että tarkastuslautakunnan toimikausi on MHS Tiivistelmä Maakuntavaltuusto on valinnut tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi henkilön, joka ei ole maakuntavaltuutettu. Vaalipäätös on siltä osin kuntalain vastainen. Maakuntahallitus on todennut lainvastaisuuden kokouksessaan Asia tulee palauttaa viipymättä maakuntavaltuuston uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi on tarpeen tehdä kaksi

10 PÖYTÄKIRJA 9/ Asian yksityiskohtainen selostus maakuntavaltuuston pöytäkirjan teknistä korjausta. Maakuntavaltuusto on valinnut tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi Silvo Kaasalaisen (vihr.), joka ei ole maakuntavaltuutettu. Kuntalain 121 nojalla tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla maakuntavaltuutettuja. Maakuntavaltuuston vaalipäätös on siten tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan valinnan osalta lainvastainen. Maakuntahallitus on todennut lainvastaisuuden kokouksessaan Pöytäkirjan teknisenä korjauksena muutetaan Riitta Aholan varajäseneksi Jukka Mölsä (Juha- Pekka Tynin sijaan) maakuntavaltuuston hyväksymän kokoonpanon mukaisesti. Lisäksi korjataan varajäsen Mika Kasosen nimen kirjoitusasu (Kasusen sijaan). Tarkastuslautakunnan kokoonpano teknisten korjausten jälkeen: Jäsen Varajäsen Carita Orlando, pj. kok, Vantaa Mika Kasonen kok, Vantaa Silvo Kaasalainen vihr, Vantaa Hannu Ahola vihr, Porvoo Matti Enroth kok, Helsinki Terhi Koulumies kok, Helsinki Riitta Ahola sd, Porvoo Jukka Mölsä sd, Vantaa Asian taustat Kuntalain 96 mukaan maakuntahallitus vastaa maakuntavaltuuston päätösten laillisuuden valvonnasta. Valvonta antaa kunnalle ja kuntayhtymälle itselleen mahdollisuuden korjata selvät virheet, jotka muuten voisivat johtaa valituksiin. Maakuntahallituksen on jätettävä maakuntavaltuuston päätös täytäntöön panematta, jos se katsoo maakuntavaltuuston päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuuston ylittäneen toimivaltansa tai päätöksen olevan muuten lainvastainen. Asia on viipymättä saatettava maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Maakuntahallitus päättää yllä selostusosassa mainituin perusteluin palauttaa maakuntavaltuuston uudelleen käsiteltäväksi tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan valintaa koskevan asian esittää maakuntavaltuustolle pöytäkirjan teknisten korjausten hyväksymistä tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Tero Suursalmi Maakuntahallitus päätti yllä selostusosassa mainituin perusteluin palauttaa maakuntavaltuuston uudelleen käsiteltäväksi tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan valintaa koskevan asian

11 PÖYTÄKIRJA 9/ esittää maakuntavaltuustolle pöytäkirjan teknisten korjausten hyväksymistä tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

12 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston jäsenen vaihtuminen: Anssi Aura Antti Karin tilalle (Vantaa) 435/ /2017 MHS Tiivistelmä Vantaan kaupunginvaltuusto on valinnut Anssi Auran (vihr) maakuntavaltuuston jäseneksi Antti Karin (vihr) tilalle. Anssi Aura toimii maakuntavaltuustossa jäljellä olevan kauden ajan. Asian yksityiskohtainen selostus Vantaan kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää Antti Karille (vihr) eron Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valita hänen tilalleen maakuntavaltuuston jäseneksi Anssi Auran (vihr) jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta. Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston jäsen Antti Karin tilalle uuden jäsenen Anssi Auran tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Paula Autioniemi Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston jäsen Antti Karin tilalle uuden jäsenen Anssi Auran tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

13 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uusimaa-kaava 2050: suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen 202/05.00/2016 MHS Tiivistelmä Aiempien maakuntakaavojen palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Uusimaa-kaavan 2050 tausta ja valmistelu Maakuntakaavan fokus olennaiseen Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa KHO on hylännyt kaavan vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kevään 2017 aikana. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja sidosryhmäkyselyssä on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut kevään 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018, ennen aluehallintouudistuksen toteutumista. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kevään ja kesän 2016 aikana. Ne kirjataan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tarkoitus esitellä hallitukselle ja asettaa nähtäville syksyllä Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa käynnistetty tulevaisuustarkastelu, maakuntakaavojen ratkaisuiden ajantasaisuuden arviointi sekä taustaselvitykset eri maankäytön teemoista. Maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun toimintaympäristö on muutoksessa. Aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös seuraavan

14 PÖYTÄKIRJA 9/ Kaavaprosessin kehittäminen maakuntakaavan sisältöön, muotoon ja prosessiin. Uudellamaalla halutaan laatia uudenlaista maakuntakaavaa, joka vastaisi tulevaisuuden haasteisiin myös toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavasta maakuntakaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Uudessa kaavassa on tarkoitus tunnistaa paremmin valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne. Kuntakaavoille jää näin enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Maakuntakaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tulisi siis olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uudellemaalle halutaankin seuraavaksi kehittää strategista kokonaiskaavaa, jota täydentävät kunkin seudun tarpeisiin räätälöidyt suurta kuvaa tarkentavat toteutuskaavat. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Strategisessa rakennekaavassa käsiteltäisiin maakunnan aluerakenteen isot linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Rakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Rakennekaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavat seuduittain räätälöidyt toteutuskaavat, joissa käsiteltäisiin kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Toteutuskaavat laaditaan alustavasti seuduittain Helsingin seudulle, Itäiselle sekä Läntiselle Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Toteutuskaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vuonna 2017, rakennekaavan valmistelun ollessa jo pidemmällä. Mahdolliset kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset sekä toteutusvastuut voidaan myös tarvittaessa luontevasti kytkeä toteutuskaavoihin. Maakuntakaavan voimaan tuloa nopeuttaa vasta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Muutos paitsi nopeuttaa kaavaprosessia parhaimmillaan usealla vuodella myös tuo maakuntakaavan päätöksiä entistä lähemmäs kansalaisia. Kaavan vuorovaikutusta halutaan myös tehostaa erilaisin uuden teknologian tuomin välinein, joka myös osaltaan lisää kaavaprosessin sujuvuutta, ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta. Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien uudistamisen rinnalla, mikä lisää prosessien sujuvuutta ja tavoitteiden ja ratkaisujen yhteensovittamista. Kuntien ja seutujen virkamiehet ja päättäjät halutaan uudessa kaavaprosessissa myös sitoa entistä aktiivisemmin mukaan sparraamaan ja laatimaan kaavaa yhteistyössä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa. Seuduittaisten toteutuskaavojen valmistelua ohjaamaan tullaan mm. kokoamaan seuduittaiset ohjausryhmät, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä.

15 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus päättää käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Keskustelun aikana Markku Markkula esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätös perusteellisemman valmistelun tuloksena tehdään vasta syksyllä Esitys raukesi kannattamattomana. Maakuntahallitus päätti käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista. Uudenmaan liitto on valmistellut Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), joka tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Asian taustat Kaavan tausta, suunnittelualue, aikataulu, rakenne ja päätavoitteet Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen yhteydessä saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve maankäytön keskeisiä teemoja yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadinnalle. Uusimaa-kaavasta on tarkoitus tehdä muuttuvaan toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen työkalu. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa

16 PÖYTÄKIRJA 9/ kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Uusimaa-kaava on tarkoitus saada valmiiksi uuden alkavan valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritelty alatavoitteita. Päätavoitteita tarkentavat kunkin seudun vaihekaavan omat tavoitteet määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana. Uusimaa-kaavan sisältö Uudenmaan rakennekaavalla kuvataan aluerakenteen tavoitetilannetta vuonna Koko maakuntaa koskevassa rakennekaavassa käsitellään maakunnan aluerakenteen isot linjat eli valtakunnallinen ja maakunnallinen keskusverkko ja aluerakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutujen vaihekaavoissa käsitellään tarkemmin rakennekaavassa esitettyjä teemoja. Lisäksi mukana voi olla muita teemoja, jotka ovat kyseisen seudun kannalta merkittäviä ja joiden ohjaus maakuntakaavalla nähdään tarpeelliseksi. Näiden teemojen valinta tehdään yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa kaavatyön edetessä. Uusimaa-kaavan kokonaisuuden lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Avoin ja joustava kaavaprosessi Uusimaa-kaavassa on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uudenmaan liitto on valmistellut syksyn 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Vuoden 2017 kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan

17 PÖYTÄKIRJA 9/ maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, kaavan sisältö, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti käännetään ja taitetaan maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista. Maakuntahallitus päättää: hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän loppuun lisätään seuraava teksti: "Kaavan taustaselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Uusimaa-kaavan ja Uusimaa-ohjelman pohjaksi on mm. laadittu tulevaisuustarkastelu, joka kuvaa millaisiin muutostekijöihin maakunnan suunnittelussa tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuustarkastelun tulokset vaikuttavat kaavan tavoitteisiin, sisältöjen painotuksiin sekä myöhemmin myös kaavaratkaisuihin ja niiden vaikutusten arviointiin." Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi täydentää tiivistelmätekstiä maakuntajohtajan kokouksessa tekemällä lisäyksellä. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa

18 PÖYTÄKIRJA 9/ Uusimaa-kaavan prosessi ja aikataulu kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä vuonna Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä Syksyn 2016 aikana liitossa valmisteltiin kaavan lähtötietoja mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Uusimaa-kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien, kuten Helsingin seudun MAL-suunnittelun kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Kommenttien perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Kevään 2017 aikana on laadittu kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat suunnitteluperiaatteineen sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita ja aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoista kehitystä kuvaava rakennemallityö. Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa-kaavatyön prosessia on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan prosessia ja aikataulua sekä OAS:iin kirjattuja pää- ja alatavoitteita. Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Vastuujohtaja: Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen

19 PÖYTÄKIRJA 9/ aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaavalle on taustaselvitysten pohjalta kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa suunnitteluperiaatteet kertovat nämä pelisäännöt. Hallitus hyväksyy Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet. Suunnitteluperiaatteiden merkitys Kaavan analyysivaiheen (mm. kehityskuvat ja taustaselvitykset) pohjalta Uusimaa-kaavalle on kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa ja kaavan suunnitteluperiaatteet kuvaavat nämä yhteiset pelisäännöt. Marraskuussa hallitukseen tuodaan seutujen erityiskysymykset, jotka sen sijaan keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja määrittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 1-periaatteen mukaisesti kaavassa on kasvu tarkoitus pääosin ohjata kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville ja toiminnallisesti monipuolisille keskusta- ja taajama-alueille tukemaan kestävää liikkumista, palveluita ja keskuksia. Kaavalla on tarkoitus tukea toimintojen monipuolistumista ja sekoittumista taajamissa. Kasvu on taloudellisista ja ekologisista syistä tarkoituksenmukaista ohjata pääosin olevaan rakenteeseen. 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 2-periaatteen mukaisesti kunkin alueen kasvu ohjataan sen merkittävimpiin ja

20 PÖYTÄKIRJA 9/ saavutettavimpiin keskuksiin. Keskustojen elinvoimaisuutta tuetaan tehostamalla maankäyttöä sekä keskustoissa että niiden lähialueilla. Olennaista on tukea keskustojen kehitystä monipuolisina keskittyminä (mm. keskittämällä vähittäiskauppaa keskustoihin) ja niiden omiin vahvuuksiin perustuen. 3. Liikutaan kestävästi 3- periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan erityisesti kestävää liikkumista seudulla mm. yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Aluerakenteen tasolla tuetaan kaavan keinoin sekä ytimen sisäistä liikenneverkkoa että ytimen ja seutukeskusten välisiä yhteyksiä. Myös liityntäliikenne ympäröiviltä alueilta keskuksiin on tärkeää huomioida. Kaavan välineisiin kuuluvat niin maakunnan tason yhteyksien osoittaminen kuin vaihto- ja liityntäpaikkojenkin tarkastelu. 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 4-periaatteen mukaisesti Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan lento- ja meriliikenteen toimintaedellytyksillä sekä maayhteyksillä. Merkittävimpiä liikenteen solmuja ovat mm. Helsinki-Vantaan lentokenttä, satamat sekä logistiikka-alueet. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tulee yhteyksien avulla luoda edellytyksiä työmarkkina-alueen laajenemiselle. Tärkeitä hankkeita tähän liittyen ovat mm. Tallinna-tunneli, Lentorata, ESA-rata ja Itärata. 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 5-periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan elinkeinojen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan eri osissa kunkin toimialan tarpeiden mukaan. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet mm. elinkeinojen kannalta. Kaavan vaikutus elinkeinoihin on usein välillinen. Kaavan edistämiskeinoihin kuuluvat niin liikenneyhteyksien osoittaminen kuin maankäytön tehostaminen ja keskustojen tukeminenkin. 6. Vetovoimainen ympäristö 6-periaatteen mukaisesti ympäristön vetovoimaa tuetaan tunnistamalla ja turvaamalla luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävien alueiden ja yhteyksien säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Laajoilla ja yhtenäisillä viherkokonaisuuksilla on merkitystä niin ilmastonmuutokseen vastaamiselle, luonnon monimuotoisuudelle kuin maaseutuelinkeinojen kannattavuudellekin. Vetovoimaiset ympäristöt ovat tärkeitä sekä asukkaan että matkailijan näkökulmasta. 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 7-periaatteen mukaisesti kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä. Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan laadintaa ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet. Vastuujohtaja: Merja Vikman-Kanerva

21 PÖYTÄKIRJA 9/ Valmistelija: Täytäntöönpano: Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Oheismateriaali Kalvosarja Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteista, mhs

22 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin maakuntakaavaehdotus: nähtäville asetettava kaavaehdotus ja saatu Metsähallituksen lausunto Natura-arvioinneista 58/05.00/2011 MHS Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen, jossa osoitetaan mm. Helsingistä itään suuntautuva raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Östersundomin kautta Sipoon Söderkullaan, seutuliikenteen radan ohjeellinen linjaus Mellunmäestä Söderkullaan, maakunnallisesti merkittävät viheryhteystarpeet Sipoon korvesta rannikolle sekä alueella sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet. Ratkaisun vaikutuksista Natura2000 alueiden luontoarvoihin on laadittu luonnonsuojelulain mukainen arviointi ja siitä on pyydetty Uudenmaan Ely-keskuksen lausunto. Östersundomin alueelle ollaan laatimassa Helsingin, Vantaan ja Sipoon toimesta kuntien yhteistä yleiskaavaa. Tavoitteena on ollut, että maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan prosessit sovitetaan yhteen siten, että maakuntakaavassa ratkaistaan merkittävän kasvuvyöhykkeen kytkeytyminen maakunnan aluerakenteeseen ja yhteisessä yleiskaavassa alueen yksityiskohtaisempi maankäyttö. Koska yhteisen yleiskaavan laadinnan aikataulu on pitkittynyt ja alueen tuleva maankäyttö on edelleen ratkaisematta, maakuntakaavaratkaisu jätetään tältä osin hyväksymättä ja asia palautetaan jatkovalmisteluun. Tällöin myöskään Ely-keskuksen lausuntoa alueen Natura-arvioinnista ei tässä vaiheessa tarvita. Alueen, jota koskeva kaavaratkaisu jätetään hyväksymättä, tulee olla riittävän laaja, jotta sitä voidaan jatkossa suunnitella toiminnallisena kokonaisuutena osana maakunnan aluerakennetta. Tällainen alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetty raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue, joka sisältää yhteisen yleiskaava-alueen lisäksi alueita Etelä-Sipoosta Söderkullaan asti. Alue, joka ehdotetaan jätettäväksi hyväksymättä, on esitetty liitekartassa 1. Tältä alueelta ei kumota voimassa olevia maakuntakaavoja lukuun ottamatta Heli-radan linjausta ja kehäkaupungin kehittämisvyöhykemerkintää (liitekartta 2.) Alueelle voimaan jäävä maakuntakaavatilanne on esitetty epävirallisessa yhdistelmäkartassa (liitekartta 3). Alueen suunnittelua jatketaan maakuntahallituksen hyväksymän kaavaehdotuksen pohjalta ja prosessi sovitetaan yhteen yhteisen yleiskaavan laadinnan kanssa.

23 PÖYTÄKIRJA 9/ Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle siten, että maakuntahallituksen hyväksymästä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaavaratkaisusta jätetään tässä vaiheessa hyväksymättä liitekartassa 1 esitetty alue. Tältä osin ratkaisu palautetaan jatkovalmisteluun. hyväksymättä jätettävältä alueelta kumotaan voimassa olevista maakuntakaavoista ainoastaan Heli-radan linjaus ja kehäkaupungin kehittämisvyöhyke (liitekartta 2). Lisäksi maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se oikeuttaa toimiston tarkistamaan ministeriöön toimitettavat asiakirjat muutetun päätöksen mukaisiksi ottaa tässä esitetyt muutokset käsiteltäväkseen ylimääräisenä asiana kokouksessaan Muilta osin maakuntahallitus pitäytyy maakuntavaltuustolle tekemässään esityksessä. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Liitteet: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen Alue, joka jätetään hyväksymättä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 2. Kumottavaksi esitettävät merkinnät hyväksymättä jätettävältä alueelta 3. Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä Maakuntajohtaja täydensi ehdotustaan kokouksessa koskien asian ottamista valtuuston käsittelyyn ylimääräisenä asiana sekä alkuperäisen ehdotuksensa toista kohtaa hyväksymättä jätettävän alueen osalta. Lisäksi maakuntajohtaja totesi, että liitekarttoja on tarkistettu muutetun ehdotuksen mukaisiksi. Mkj:n uusi ehdotus: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se ottaa tässä esitetyt lisäykset ja muutokset käsiteltäväkseen ylimääräisenä asiana kokouksessaan osana pykälää 6, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että varsinaisen esityslistan pykälän 6 pohjaehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: että maakuntahallituksen hyväksymästä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaavaratkaisusta jätetään tässä vaiheessa hyväksymättä liitekartassa 1 esitetty alue. Tältä osin ratkaisu palautetaan jatkovalmisteluun. että hyväksymättä jätettävältä alueelta kumotaan voimassa olevista maakuntakaavoista ainoastaan Heli-radan linjaus, kolmioraide Vuosaaren satamaradalta Heli-radalle ja kehäkaupungin kehittämisvyöhyke (liitekartta 2). oikeuttaa toimiston tarkistamaan ministeriöön toimitettavat asiakirjat

24 PÖYTÄKIRJA 9/ muutetun päätöksen mukaisiksi Liitekarttoja on tarkistettu muutetun ehdotuksen mukaisiksi. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa täydentämän ehdotuksen. Maakuntavaltuusto Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Ehdotus: Maakuntavaltuusto päättää ottaa maakuntahallituksen hyväksymät lisäykset ja muutokset käsiteltäväkseen ylimääräisenä asiana kokouksessaan osana pykälää 6, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen. Varsinaisen esityslistan pykälän 6 pohjaehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: maakuntahallituksen hyväksymästä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaavaratkaisusta jätetään tässä vaiheessa hyväksymättä liitekartassa 1 esitetty alue. Tältä osin ratkaisu palautetaan jatkovalmisteluun. hyväksymättä jätettävältä alueelta kumotaan voimassa olevista maakuntakaavoista ainoastaan Heli-radan linjaus, kolmioraide Vuosaaren satamaradalta Heli-radalle ja kehäkaupungin kehittämisvyöhyke (liitekartta 2). oikeuttaa toimiston tarkistamaan ministeriöön toimitettavat asiakirjat muutetun päätöksen mukaisiksi. Liitekarttoja on tarkistettu muutetun ehdotuksen mukaisiksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi ehdotuksen. Vaihemaakuntakaavaehdotukseen esitetyt lisäykset ja muutokset päätetään osana muutettua :ää 8, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen. MHS Östersundomin alueelle ollaan laatimassa Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan toimesta kuntien yhteistä yleiskaavaa. Tavoitteena on sovittaa maakuntakaavoituksen ja yhteisen yleiskaavan prosessit yhteen siten, että maakuntakaavassa ratkaistaan merkittävän kasvuvyöhykkeen kytkeytyminen maakunnan aluerakenteeseen ja yhteisessä yleiskaavassa alueen yksityiskohtaisempi maankäyttö. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen. Maakuntahallitus esitti maakuntavaltuustolle, että kaavaehdotuksesta jätetään hyväksyttämättä alue, joka oli kaavaehdotuksessa esitetty raideliikenteeseen tukeutuvana

25 PÖYTÄKIRJA 9/ taajamatoimintojen alueena sisältäen yhteisen yleiskaava-alueen lisäksi alueita Etelä-Sipoosta Söderkullaan asti. Tehdyn esityksen syynä oli alueen keskeneräinen yleiskaavatilanne. Maakuntavaltuusto hyväksyi esityksen ja kyseistä aluetta koskevan maakuntakaavaratkaisun osalta asia palautettiin jatkovalmisteluun. Päätöksen edellyttämä maakuntakaavan jatkovalmistelu on ajankohtaistunut. Kuntien yhteisen yleiskaavan valmistelu on edennyt ja kuntin tavoitteena on saada yleiskaavaehdotus lausunnoille ja nähtäville vuoden 2015 alussa. Yleiskaavan vaatima Natura 2000-alueita koskeva vaikutusarviointi valmistuu kokonaisuudessaan syyskuun lopulla, jonka jälkeen kunnat lähettävät sen ely-keskukselle luonnonsuojelulain edellyttämälle lausunnolle. Kaavan juridisista edellytyksistä suhteessa Natura-alueisiin valmistuu erillinen selvitys elokuun puoliväliin mennessä. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla ohjeena laadittaessa kuntien yhteistä yleiskaavaa. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen varmistamiseksi tulee sen ja yhteisen yleiskaavan laadinta- ja käsittelyaikataulujen olla keskenään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kytköksissä. Molempia kaavoja voidaan laatia rinnan samoja selvityksiä hyödyntäen, mutta koska ympäristöministeriö vahvistaa molemmat kaavatasot, maakuntakaava tulee vahvistaa ympäristöministeriössä ennen yhteisen yleiskaavan vahvistamista. Uudenmaan liiton ja kuntien välillä on asiassa ollut jatkuvaa tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa. Liitto on osallistunut yhteisen yleiskaavan Natura-vaikutusten arviointiselvityksen laadintaan, joten ajantasaista arviointiaineostoa on saatavissa myös liiton käyttöön. Myös valmisteluaikatauluja on sovitettu yhteen. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan jatkovalmistelu voisi edetä vahvistamatta jääneen alueen osalta 2. vaihemaakuntakaavan nähtävillä olleen ehdotuksen pohjalta. Koska uusimmat aluetta koskevat luontoselvitykset ja Natura-arvioinnit ovat tuoneet lisätietoa, jotka edellyttävät merkittäviä muutoksia myös maakuntakaavaehdotukseen, on maakuntakaava asetettava hyväksyttämättä jääneen alueen osalta uudelleen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaisesti. Maakuntakaavan uudelleen nähtäville asettaminen edellyttää uuden kaavakartan ja muiden kaava-asiakirjojen valmistelun ja hallituskäsittelyn. Tarkistettu maakuntakaavaehdotus on mahdollista tuoda maakuntahallituksen käsittelyyn aikaisintaan marraskuun kokoukseen Tämän jälkeen kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan ja kaava lähetetään lausunnoille. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyy. Maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000-alueisiin laaditaan arviointi ja siitä pyydetään ely-keskuksen lausunto. Hallitus hyväksyy kaavan ja lähettää sen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Ensimmäinen aikataulullisesti mahdollinen kaavan hyväksyvä maakuntavaltuuston kokous voisi olla kesäkuussa 2015 pidettävä kokous. Edellä esitetty aikataulu mahdollistaa yhteisen yleiskaavan käsittelyn kunnissa suunnitellun aikataulun mukaisesti. Aikataulutukseen liittyy kuitenkin vielä useita epävarmuustekijöitä. Maakuntahallitus merkitsee Östersundomin aluetta koskevan maakuntakaavoitustilanteen tiedoksi.

26 PÖYTÄKIRJA 9/ Valmistelija: Lasse Rekola Merkittiin tiedoksi. MHS Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen. Maakuntahallitus esitti maakuntavaltuustolle, että kaavaehdotuksesta jätetään hyväksyttämättä alue, joka oli kaavaehdotuksessa esitetty raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alueena sisältäen Östersundomin yhteisen yleiskaava-alueen lisäksi alueita Etelä-Sipoosta Söderkullaan asti. Tehdyn esityksen syynä oli alueen keskeneräinen yleiskaavatilanne. Maakuntavaltuusto hyväksyi esityksen ja kyseistä aluetta koskevan maakuntakaavaratkaisun osalta asia palautettiin jatkovalmisteluun. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan Päätöksen edellyttämä 2. vaihemaakuntakaavan jatkovalmistelu on valmistunut. Kaava-alueesta käytetään nimeä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Östersundomin alue. Tarkistettu ja muutettu ehdotus on osa 2. vaihemaakuntakaavaa ja pohjaa siten sen suunnitteluperiaatteisiin. Edelliseen nähtävillä olleeseen ehdotukseen on tehty useita olennaisiksi katsottavia muutoksia. Siten kaava on asetettava hyväksymättä jääneen alueen osalta uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Muutoksia on tehty mm. taajamatoimintojen alueiden ja virkistysalueiden rajauksiin sekä aluekeskuksen sijaintiin. Ehdotukseen on lisätty uusina merkintöinä luo-alueita, saaristovyöhyke, teknisen huollon kohdemerkintöjä, työpaikka-alueita sekä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Muutettu kaavakartta ja kumottavaksi esitettävät merkinnät, kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset on esitetty kaavaselostuksessa sekä myös erikseen tämän listatekstin liitteinä. Östersundomin alueelle on valmistunut ehdotus Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan yhteiseksi yleiskaavaksi. Maakuntakaavoituksen ja yhteisen yleiskaavan prosessit on sovitettu yhteen siten, että maakuntakaavassa ratkaistaan merkittävän kasvuvyöhykkeen kytkeytyminen maakunnan aluerakenteeseen ja yhteisessä yleiskaavassa alueen yksityiskohtaisempi maankäyttö. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen varmistamiseksi ovat sen ja yhteisen yleiskaavan laadinta- ja käsittelyaikataulujen olleet keskenään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kytköksissä. Maakuntakaavan, kuten myös yhteisen yleiskaavan, vahvistaa ympäristöministeriö. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan ja kaava lähetetään lausunnoille. Kuulutuksessa noudatetaan 2. vaihemaakuntakaavan kuulutusmenettelyä. Kaavaehdotuksen vaikutuksista Natura 2000-alueisiin on laadittu arviointi. Arviointiselostus on listatekstin liitteenä. Arvioinnissa päädytään johtopäätökseen, että kaavaehdotuksella on vaikutuksia Natura-alueiden perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin, mutta että kaava ei merkittävästi heikennä luonnonsuojelulain 66 :n tarkoittamalla tavalla Natura-alueiden luontoarvoja. Arviointiselostuksesta pyydetään luonnonsuojelulain mukainen lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja metsähallitukselta.

27 PÖYTÄKIRJA 9/ Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyy. Hallitus hyväksyy kaavan ja lähettää sen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kokouksessaan Maakuntahallitus hyväksyy Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen kaavaehdotuksen ja päättää asettaa ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot merkitsee tiedoksi selvityksen kaavaehdotuksen vaikutuksista Natura 2000-alueisiin ja päättää pyytää siitä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä metsähallituksen lausunnot oikeuttaa toimiston tekemään kaava-asiakirjoihin ja Natura-arviointia koskevaan selvitykseen ennen nähtävillä oloa ja lausuntopyyntöjä niiden edellyttämät tekniset korjaukset ja muutokset. Valmistelija: Käsittely: Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Lasse Rekola Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Maakuntahallitus palauttaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan sisältyvän Östersundomin alueen muutosehdotuksen uudelleen valmisteluun ja muutosehdotus käsitellään maakuntahallituksen ylimääräisessä kokouksessa Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. MHS Maakuntahallitus palautti kokouksessaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan sisältyvän Östersundomin alueen muutosehdotuksen uudelleen valmisteluun ja päätti käsitellä sen uudelleen ylimääräisessä kokouksessa Maakuntahallitus edellytti kaava-asiakirjojen toimittamista ennakkoon postitse. Aineisto on postitettu Uudelleen valmistelun aikana on kaavakarttaan tehty tekninen muutos muuttamalla Landbon itäpuolelle osoitettu ohjeellinen voimalinja aiemmin merkitystä 110 kilovoltin voimalinjasta 400 kilovoltin voimalinjaksi. Kaavaselostusta sekä Natura-arviointia on täydennetty ja niihin on tehty teknisiä korjauksia. Kaavakartta ja kumottavaksi esitettävät merkinnät, kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset on esitetty kaavaselostuksessa sekä myös erikseen listatekstin liitteinä. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan ja kaava lähetetään lausunnoille. Kuulutuksessa noudatetaan 2. vaihemaakuntakaavan kuulutusmenettelyä. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyy. Hallitus hyväksyy kaavan ja lähettää sen