Otsikko Sivu. 134 Kokouksen järjestäytyminen 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-10:35 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 134 Kokouksen järjestäytyminen Uusimaa-kaava 2050: linjanvedot Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamiin merkittävimpiin toimenpiteisiin Lausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta Medtech4Europe -projektin perustaminen Uusi jäsen maakunnan yhteistyöryhmään Minerva Krohnin tilalle Uudenmaan maakunnan poliittisen ohjausrakenteen muodostaminen Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisen valmistelu 141 Uusimaa 2019-projektin toimistotilojen vuokraaminen, Kallion virastotalon 11. kerros Hankintapäätös: Uudenmaan liiton ICT-palvelut Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 10/ Johtajien antamat lausunnot Kokousaikataulu tiedoksi 71

2 PÖYTÄKIRJA 11/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Pöytäkirjantarkastaja Hopsu Inka Jäsen Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen Laaninen Timo Jäsen Launiala Mimmi Jäsen Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja Markkula Markku puheenjohtaja Rautava Risto Jäsen Rissanen Laura Jäsen Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Pöytäkirjantarkastaja Vesikansa Sanna Jäsen Räsänen Joona Varajäsen Adlercreutz Anders Varajäsen, strateginen kokous Ilonen Jarkko Varajäsen, strateginen kokous Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari Valtuuston pj Luhtanen Leena Valtuuston I vpj Muurinen Seija Valtuuston II vpj POISSA Pahlman Irma Jäsen Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Ilmoittanut esteestä MUU Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Suursalmi Tero Lakimies Aalto Milla Viestintäsuunnittelija Sovala Markus Muutosjohtaja Läsnä selostettavien asioiden ajan Aronkytö Timo Sote-muutosjohtaja Läsnä selostettavien asioiden ajan Tanner Lauri Hankejohtaja Läsnä selostettavien asioiden ajan Paqvalin Rolf Erityisasiantuntija Läsnä selostettavien asioiden ajan

3 PÖYTÄKIRJA 11/ ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Tero Suursalmi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Kaarin Taipale Mia Heijnsbroek-Wiren PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Kaarin Taipale, Mia Heijnsbroek-Wiren). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Kaarin Taipaleen ja Mia Heijnsbroek-Wirenin. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Uusimaa2019: Uudenmaan maakunnan poliittisen ohjausrakenteen muodostaminen (jatkokäsittely), hankejohtaja Lauri Tanner Uusimaa2019: Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus; sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö ja muutosjohtaja Markus Sovala Uusimaa-kaava2050: linjanvedot Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamiin merkittävimpiin toimenpiteisiin, aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva, kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka ja liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen.

5 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uusimaa-kaava 2050: linjanvedot Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamiin merkittävimpiin toimenpiteisiin 202/05.00/2016 MHS Tiivistelmä Aiempien maakuntakaavojen palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Uusimaa-kaavan 2050 tausta ja valmistelu Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa KHO on hylännyt kaavan vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kevään 2017 aikana. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja sidosryhmäkyselyssä on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut kevään 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018, ennen aluehallintouudistuksen toteutumista. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kevään ja kesän 2016 aikana. Ne kirjataan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tarkoitus esitellä hallitukselle ja asettaa nähtäville syksyllä Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa käynnistetty tulevaisuustarkastelu, maakuntakaavojen ratkaisuiden ajantasaisuuden arviointi sekä taustaselvitykset eri maankäytön teemoista.

6 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntakaavan fokus olennaiseen Kaavaprosessin kehittäminen Maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun toimintaympäristö on muutoksessa. Aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös seuraavan maakuntakaavan sisältöön, muotoon ja prosessiin. Uudellamaalla halutaan laatia uudenlaista maakuntakaavaa, joka vastaisi tulevaisuuden haasteisiin myös toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavasta maakuntakaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Uudessa kaavassa on tarkoitus tunnistaa paremmin valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne. Kuntakaavoille jää näin enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Maakuntakaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tulisi siis olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uudellemaalle halutaankin seuraavaksi kehittää strategista kokonaiskaavaa, jota täydentävät kunkin seudun tarpeisiin räätälöidyt suurta kuvaa tarkentavat toteutuskaavat. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Strategisessa rakennekaavassa käsiteltäisiin maakunnan aluerakenteen isot linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Rakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Rakennekaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavat seuduittain räätälöidyt toteutuskaavat, joissa käsiteltäisiin kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Toteutuskaavat laaditaan alustavasti seuduittain Helsingin seudulle, Itäiselle sekä Läntiselle Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Toteutuskaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vuonna 2017, rakennekaavan valmistelun ollessa jo pidemmällä. Mahdolliset kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset sekä toteutusvastuut voidaan myös tarvittaessa luontevasti kytkeä toteutuskaavoihin. Maakuntakaavan voimaan tuloa nopeuttaa vasta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Muutos paitsi nopeuttaa kaavaprosessia parhaimmillaan usealla vuodella myös tuo maakuntakaavan päätöksiä entistä lähemmäs kansalaisia. Kaavan vuorovaikutusta halutaan myös tehostaa erilaisin uuden teknologian tuomin välinein, joka myös osaltaan lisää kaavaprosessin sujuvuutta, ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta. Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien uudistamisen rinnalla, mikä lisää prosessien sujuvuutta ja tavoitteiden ja ratkaisujen yhteensovittamista. Kuntien ja seutujen virkamiehet ja päättäjät halutaan uudessa kaavaprosessissa myös sitoa entistä aktiivisemmin mukaan sparraamaan ja laatimaan kaavaa yhteistyössä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa. Seuduittaisten toteutuskaavojen valmistelua ohjaamaan tullaan mm. kokoamaan seuduittaiset ohjausryhmät, jossa on asianomaisten kuntien

7 PÖYTÄKIRJA 11/ ehdottamia jäseniä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Keskustelun aikana Markku Markkula esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätös perusteellisemman valmistelun tuloksena tehdään vasta syksyllä Esitys raukesi kannattamattomana. Maakuntahallitus päätti käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista. Uudenmaan liitto on valmistellut Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), joka tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Asian taustat Kaavan tausta, suunnittelualue, aikataulu, rakenne ja päätavoitteet Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen yhteydessä saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve maankäytön keskeisiä teemoja yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadinnalle. Uusimaa-kaavasta on tarkoitus tehdä muuttuvaan toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen työkalu. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on

8 PÖYTÄKIRJA 11/ vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Uusimaa-kaava on tarkoitus saada valmiiksi uuden alkavan valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritelty alatavoitteita. Päätavoitteita tarkentavat kunkin seudun vaihekaavan omat tavoitteet määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana. Uusimaa-kaavan sisältö Uudenmaan rakennekaavalla kuvataan aluerakenteen tavoitetilannetta vuonna Koko maakuntaa koskevassa rakennekaavassa käsitellään maakunnan aluerakenteen isot linjat eli valtakunnallinen ja maakunnallinen keskusverkko ja aluerakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutujen vaihekaavoissa käsitellään tarkemmin rakennekaavassa esitettyjä teemoja. Lisäksi mukana voi olla muita teemoja, jotka ovat kyseisen seudun kannalta merkittäviä ja joiden ohjaus maakuntakaavalla nähdään tarpeelliseksi. Näiden teemojen valinta tehdään yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa kaavatyön edetessä. Uusimaa-kaavan kokonaisuuden lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Avoin ja joustava kaavaprosessi Uusimaa-kaavassa on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uudenmaan liitto on valmistellut syksyn 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Vuoden 2017 kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja

9 PÖYTÄKIRJA 11/ kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, kaavan sisältö, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti käännetään ja taitetaan maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää: hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän loppuun lisätään seuraava teksti: "Kaavan taustaselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Uusimaa-kaavan ja Uusimaa-ohjelman pohjaksi on mm. laadittu tulevaisuustarkastelu, joka kuvaa millaisiin muutostekijöihin maakunnan suunnittelussa tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuustarkastelun tulokset vaikuttavat kaavan tavoitteisiin, sisältöjen painotuksiin sekä myöhemmin myös kaavaratkaisuihin ja niiden vaikutusten arviointiin." Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi täydentää tiivistelmätekstiä maakuntajohtajan kokouksessa tekemällä lisäyksellä. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi eli

10 PÖYTÄKIRJA 11/ Uusimaa-kaavan prosessi ja aikataulu kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä vuonna Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä Syksyn 2016 aikana liitossa valmisteltiin kaavan lähtötietoja mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Uusimaa-kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien, kuten Helsingin seudun MAL-suunnittelun kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Kommenttien perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Kevään 2017 aikana on laadittu kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat suunnitteluperiaatteineen sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita ja aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoista kehitystä kuvaava rakennemallityö. Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa-kaavatyön prosessia on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan prosessia ja aikataulua sekä OAS:iin kirjattuja pää- ja alatavoitteita. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Vastuujohtaja: Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka

11 PÖYTÄKIRJA 11/ Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaavalle on taustaselvitysten pohjalta kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa suunnitteluperiaatteet kertovat nämä pelisäännöt. Hallitus hyväksyy Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet. Suunnitteluperiaatteiden merkitys Kaavan analyysivaiheen (mm. kehityskuvat ja taustaselvitykset) pohjalta Uusimaa-kaavalle on kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa ja kaavan suunnitteluperiaatteet kuvaavat nämä yhteiset pelisäännöt. Marraskuussa hallitukseen tuodaan seutujen erityiskysymykset, jotka sen sijaan keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja määrittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 1-periaatteen mukaisesti kaavassa on kasvu tarkoitus pääosin ohjata kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville ja toiminnallisesti monipuolisille keskusta- ja taajama-alueille tukemaan kestävää liikkumista, palveluita ja keskuksia. Kaavalla on tarkoitus tukea toimintojen monipuolistumista ja

12 PÖYTÄKIRJA 11/ sekoittumista taajamissa. Kasvu on taloudellisista ja ekologisista syistä tarkoituksenmukaista ohjata pääosin olevaan rakenteeseen. 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 2-periaatteen mukaisesti kunkin alueen kasvu ohjataan sen merkittävimpiin ja saavutettavimpiin keskuksiin. Keskustojen elinvoimaisuutta tuetaan tehostamalla maankäyttöä sekä keskustoissa että niiden lähialueilla. Olennaista on tukea keskustojen kehitystä monipuolisina keskittyminä (mm. keskittämällä vähittäiskauppaa keskustoihin) ja niiden omiin vahvuuksiin perustuen. 3. Liikutaan kestävästi 3- periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan erityisesti kestävää liikkumista seudulla mm. yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Aluerakenteen tasolla tuetaan kaavan keinoin sekä ytimen sisäistä liikenneverkkoa että ytimen ja seutukeskusten välisiä yhteyksiä. Myös liityntäliikenne ympäröiviltä alueilta keskuksiin on tärkeää huomioida. Kaavan välineisiin kuuluvat niin maakunnan tason yhteyksien osoittaminen kuin vaihto- ja liityntäpaikkojenkin tarkastelu. 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 4-periaatteen mukaisesti Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan lento- ja meriliikenteen toimintaedellytyksillä sekä maayhteyksillä. Merkittävimpiä liikenteen solmuja ovat mm. Helsinki-Vantaan lentokenttä, satamat sekä logistiikka-alueet. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tulee yhteyksien avulla luoda edellytyksiä työmarkkina-alueen laajenemiselle. Tärkeitä hankkeita tähän liittyen ovat mm. Tallinna-tunneli, Lentorata, ESA-rata ja Itärata. 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 5-periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan elinkeinojen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan eri osissa kunkin toimialan tarpeiden mukaan. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet mm. elinkeinojen kannalta. Kaavan vaikutus elinkeinoihin on usein välillinen. Kaavan edistämiskeinoihin kuuluvat niin liikenneyhteyksien osoittaminen kuin maankäytön tehostaminen ja keskustojen tukeminenkin. 6. Vetovoimainen ympäristö 6-periaatteen mukaisesti ympäristön vetovoimaa tuetaan tunnistamalla ja turvaamalla luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävien alueiden ja yhteyksien säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Laajoilla ja yhtenäisillä viherkokonaisuuksilla on merkitystä niin ilmastonmuutokseen vastaamiselle, luonnon monimuotoisuudelle kuin maaseutuelinkeinojen kannattavuudellekin. Vetovoimaiset ympäristöt ovat tärkeitä sekä asukkaan että matkailijan näkökulmasta. 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 7-periaatteen mukaisesti kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä. Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan laadintaa ohjaavat suunnitteluperiaatteet.

13 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa-kaavaan sisältyvien seutujen vaihekaavojen laadinnan pohjaksi on kiteytetty kunkin seudun omat erityiskysymykset, jotka esitellään maakuntahallitukselle kokouksessa. Seutujen kaavojen erityiskysymykset tarkentavat Uusimaa-kaavan yhteisiä suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Erityiskysymykset on koottu taustaselvitysten pohjalta laajassa yhteistyössä seutujen päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Seutujen kaavojen erityiskysymysten merkitys Kaavan taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle koottiin yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuja. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitteluperiaatteet lokakuussa Tässä esiteltävät seutujen kaavojen erityiskysymykset taas tarkentavat kaavan suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle poliittisten ohjaustoimikuntien, kuntien virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa käydyn laajan vuorovaikutuksen sekä kaavan taustaselvitysten pohjalta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Kaikki esiin nostetut aiheet eivät välttämättä tule näkymään itse kaavassa, mutta niitä käsitellään kaavatyössä esim. selvitysten tai kaavan tavoitteiden toteutumisen edistämisen kautta. Seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan Helsingin seudulle,

14 PÖYTÄKIRJA 11/ Länsi-Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Seutujen kaavojen laadinta on käynnistetty syksyllä 2017 yhteistyössä kuntien päättäjistä koostuvien poliittisten ohjaustoimikuntien sekä kuntien asiantuntijoista koostuvien asiantuntijaryhmien kanssa. Nämä ryhmät ovat olleet suuressa roolissa myös seutujen erityiskysymysten kokoamisessa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yhteensovittaminen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuus Elinkeinoelämän edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden Ekologisen verkoston toimivuudesta ja luonto-arvoista huolehtiminen Uusiutuvien energiamuotojen ja yhdyskuntateknisen huollon tarpeiden huomioon ottaminen Uuden rakentamisen ohjaaminen kestävällä tavalla parhaiten saavutettaviin taajamiin Monipuolisimpien keskusten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä alueen vesistöjä ja merellisyyttä hyödyntävien matkailu- ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen kestävällä tavalla Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Taajamarakenteen saavutettavuuden ja liikenneverkon parantaminen Monipuolisen elinkeinorakenteen huomioon ottaminen Energia- ja kemianteollisuuden toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen Keskusten tukeminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön, sujuvan arjen ja erilaisten asumismuotojen mahdollistaminen Ympäristön arvojen ja potentiaalien esiintuonti ja hyödyntäminen esim. matkailussa Porvoon aseman vahvistaminen seudun moottorina Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan seutujen vaihemaakuntakaavojen laadintaa ohjaavat erityiskysymykset sekä

15 PÖYTÄKIRJA 11/ konkreettisia esimerkkejä niistä kullakin seudulla. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit. Valmisteluaineisto koostuu Uudenmaan rakennekaavan luonnoksesta ja valmisteluaineiston selostuksesta. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustaselvityksistä Valmisteluaineistosta on laadittu kysymyksiä, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Asian yksityiskohtainen selostus Kaavan valmistelutilanne Uusimaa-kaavan 2050 valmistelua on jatkettu OAS:n, siitä saadun palautteen ja hallituksen hyväksymien suunnitteluperiaatteiden sekä sidosryhmäyhteistyön tuloksia hyödyntäen. OAS:iin on palautteen pohjalta tehty tarvittavat tarkistukset ja päivitetty versio on julkaistu kaavan internet-sivuilla. Myös suurin osa kaavan valmistelun tueksi tehdyistä selvityksistä on valmistunut. Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit. Kaavan aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston pohjalta laaditaan kaavaehdotus keväällä Valmisteluaineiston lausunto- ja kommenttikierroksen tavoitteena on saada kaavaehdotuksen valmistelun tueksi lisää tietoa sidosryhmien ja osallisten näkemyksistä valmisteluaineistossa esitetyistä ehdotuksista uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan. Valmisteluaineiston sisältö Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto muodostuu seuraavista:

16 PÖYTÄKIRJA 11/ Uudenmaan rakennekaavan luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston selostus Uusimaa-kaavan taustaselvitykset Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeisen osan muodostavat Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset) sekä valmisteluaineiston selostus. Selostuksen keskiössä ovat rakennekaavan ratkaisun perustelut, sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaavat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seutujen kaavojen ratkaisuja. Teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit tarkentavat hallituksen hyväksymiä kaavan suunnitteluperiaatteita. Kortit kuvaavat kunkin suunnitteluperiaatteen mukaisia ratkaisuja rakennekaavan luonnoksessa, tulevia suunnitteluratkaisuja seutujen vaihekaavoissa sekä ratkaisujen pohjana käytettyjä keskeisimpiä tausta-aineistoja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä yhdenmukaisella tavalla eri seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatekorteissa esitetään tähän liittyviä yleisiä linjauksia. Seutujen kaavat tarkentuvat vasta kevään 2018 aikana laajassa vuorovaikutuksessa, eikä valmisteluaineistossa esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Vuorovaikutusta seutujen kaavojen osalta käydään mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntijaryhmien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Seutujen kaavojen laadinnassa täsmentyy, mitä aiheita on tarpeen käsitellä maakuntakaavatasolla. Uusimaa-kaavan hyväksymisen yhteydessä kaikki voimassaolevien kaavojen merkinnät kumotaan. Lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta myös valmisteluaineiston taustamateriaalista, kuten väestö- ja työpaikkaennusteista, niihin perustuvasta rakennemallityöstä, kaavan teemojen kehityskuvien tiivistelmistä sekä muista taustaselvityksistä. Valmisteluaineistoa koskevat kysymykset Valmisteluaineistosta on laadittu lausunnonantajia varten yhteiset kysymykset, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Kysymykset koostuvat kaikkia teemoja koskevista yleisistä kysymyksistä sekä teemakohtaisista tarkentavista kysymyksistä. 1. Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa: Miltä rakennekaavan luonnoksen alustava kaavaratkaisu vaikuttaa? Miltä suunnitteluperiaatekorteissa esitetty seutujen kaavojen alustava sisältö vaikuttaa? Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty tehtävänjako rakennekaavan ja seutujen kaavojen välillä mm. sisällön ja yleispiirteisyyden suhteen sopiva?

17 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun: Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty listaus maakuntakaavassa käsiteltäviksi asioiksi oikeansuuntainen? Mitä asioita tulisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi jättää kuntakaavoituksessa ratkaistaviksi? Mitä sellaisia informatiivisia merkintöjä, jotka ratkaistaan muualla (esim. erilaisissa viranomaispäätöksissä), tulisi esittää maakuntakaavassa? 3. Näkökulmat ja tausta-aineistot: Onko kunkin teeman suunnitteluperiaatekortissa otettu huomioon kaikki oleelliset näkökulmat ja tausta-aineistot? Valmisteluaineiston vuorovaikutus Valmisteluaineistosta pyydetään keskeisten sidosryhmien lausunnot. Lisäksi valmisteluaineistoa esitellään lausunnonantajille ja muille osallisille klo 13 alkaen Ilmarisen auditoriossa Länsi-Pasilassa (Palkkatilanportti 1, Helsinki). Valmisteluaineisto laitetaan julkisesti nähtäville liiton kotisivuille. Kevään aikana osana kaavaehdotuksen laadintaa tullaan sidosryhmille järjestämään erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavoihin liittyen. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeiset osat eli Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset), rakennekaavan ratkaisuja perusteleva selostus sekä teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit. Nämä ovat myös kokouksen oheismateriaalina. Maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen aineisto täydennetään ja viimeistellään lausunnoille lähettämistä ja osallisten kommentointia varten. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille.

18 PÖYTÄKIRJA 11/ Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Valmisteluaineiston palaute Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto koostui rakennekaavan luonnoksesta sekä kaavan laadintaa ohjaavista suunnitteluperiaatekorteista. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla oli mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustamateriaalista. Kevään aikana on kaavan eri sidosryhmille myös järjestetty erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavojen laadintaan liittyen. Lausunnoissa eniten nousivat esiin: Liikkuminen, joukkoliikennekäytävät ja logistiikan kehityskäytävät Kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset Kauppa Kaavan ohjausvaikutus ja tulkinta Mielipiteissä eniten nousivat esiin: Inkoo-Raaseporin tuulivoima-alue Malmin lentokenttä Ampumaradat Merkittävimmät avoimet asiat ja niihin liittyvät toimepide-ehdotukset Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tässä esiteltyen, merkittävimpien päätettävien toimenpiteiden lisäksi kokouksen esittelyssä kerrotaan näihin palautteisiin liittyvät muut toimenpide-ehdotukset. Kaavan prosessiin ja vuorovaikutukseen liittyvä merkittävin palaute: Monet tahot haluavat olla mukana kaavatyössä, erityisesti seutujen kaavojen valmistelussa Helsingin seudun kaavan yhteensovittaminen MAL-työn kanssa on tärkeää Kaavatyön kiireinen aikataulu ei saa heikentää vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia kaavaan, tarvitaan seutujen kaavojen luonnosvaihe

19 PÖYTÄKIRJA 11/ Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Asetetaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018 ja päivitetään Uusimaa-kaavan aikataulua vastaavasti mutta edelleen siten, että kaavakokonaisuus viedään maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana. Liikenneteemaan liittyvä merkittävin palaute: Tallinna-tunnelin linjausvaihtoehdot palautteessa: linjaus FinEstLink-hankkeen mukaisesti Helsingin kautta, Keilaniemi huomioon ottaen tai kolme eri vaihtoehtoa (Helsinki, Espoo, Kirkkonummi) Itärata: varautuminen Itärataan tulee palautteen mukaan säilyttää kaavassa, mutta palautteessa oli esillä vaihtoehtoisia linjauksia Itäradalle, kuten taajamarata Porvooseen tai Porvoo-Kouvola-linjaus Yleisesti ottaen palautteessa esille nousivat erilaiset, keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet. Näihin kaivataan priorisointia, koska kaikkia ei voida merkitä kaavaan, kaikkia ei varmaankaan tulla toteuttamaan ja moni kokonaan uutena esitetty linjaus edellyttää mittavia lisäselvityksiä, jotka viivästyttäisivät kaavaprosessia. Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Tallinna-tunneli: mennään luonnosvaiheeseen FinEstLink-hankkeen Helsingin kautta kulkevalla linjauksella, koska Espoon linjauksen selvitykset puuttuvat toistaiseksi ja kunnan tai liikenneviranomaisten lausunnoissa ei ole selkeästi viitattu Espoon linjausvaihtoehtoon Itärata: mennään luonnosvaiheeseen voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla Lentorataan tukeutuvalla linjauksella (lentoasema- Keravan pohjoispuoli- Porvoo-Kotka), eikä esitetä taajamarataa Porvooseen, koska maankäytön tarpeet eivät puolla uutta linjausta ja ei ole tullut esiin muitakaan uutta ratalinjausta puoltavia seikkoja. Itäradan Porvoo-Kouvola -linjauksen osalta mennään luonnosvaiheeseen samoin nykyisellä Porvoosta Kouvolaan osoittavalla yhteystarvenuolella, koska valtakunnan tason uudempia päätöksiä tai selvityksiä ei Itäradan linjaukseen liittyen ole tehty. Keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet: mennään luonnosvaiheeseen Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysien tuloksien pohjalta tehdyllä, valmisteluaineistossakin esitetyllä priorisoinnilla, joka myös valtion toimijoiden näkemysten mukainen. Odotetaan valtakunnallista 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen priorisointeja, ennen kuin ryhdytään uusiin rataselvityksiin. Mahdolliset uudet ratasuunnat tulee selvittää yhteistyössä valtion ja naapurimaakuntaliittojen kanssa. Valmisteluaineistossa esitetty kehityskäytävien priorisointi perusteluineen: Aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kasvukäytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Turku-kehityskäytävät osahankkeineen. Näistä Tampereen suunnan potentiaalit ovat jo nykyisellään suuremmat johtuen Tampereen seudun suuremmasta väkiluvusta, suuremmasta ennakoidusta kasvusta, laajemmasta takamaasta (erilainen liikenteen solmupiste) ja myös Lentoradan ja siihen linkittyvän Tallinna-tunnelin luomasta kansainvälisen saavutettavuuden parantumisesta koko Suomen osalta. Logistiikan ja tavaraliikenteen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kasvukäytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Lahti Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen

20 PÖYTÄKIRJA 11/ osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen. Tuulivoimaan liittyvä merkittävin palaute: Useiden mielipiteiden mukaan Inkoon-Raaseporin edustan merialueella tutkittu tuulivoimalle soveltuva alue on poistettava maakuntakaavasta mm. maisema-, luonto- ja meluvaikutusten perusteella Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Inkoo-Raaseporin merialueen tuulivoima-alue pidetään mukana Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa, koska tuoreet selvitykset eivät osoita sille esteitä. Alue perustuu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun tuulivoimalle soveltuvan alueen ominaisuusmerkintään, joka Uusimaa-kaavassa osoitetaan kauemmas rannikosta. Lisäksi Suomi on sitoutunut ilmastopäästöjä vähentäviin tavoitteisiin, jotka edellyttävät mm. uusiutuvan päästöttömän energian tuotannon edistämistä. Tätä tavoitetta tulee edistää myös maakuntakaavoituksella. Malmin korvaavaan kenttään liittyvä merkittävin palaute: Useiden mielipiteiden mukaan Malmin kenttä on säilytettävä nykyisessä käytössään tai sille on osoitettava korvaava kenttä (mm. Nummelan kenttä on mielipiteissä mainittu osaratkaisuna) Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: LVM tullee käynnistämään uudet selvitykset Malmin korvaavasta kentästä. Malmin korvaavan kentän käsittelyä ei oteta mukaan Uusimaa-kaavan 2050 prosessiin, koska tarvittavat valtion päätökset ja selvitykset puuttuvat. Ampumaratoihin liittyvä merkittävin palaute: Ampumaratalain mukainen ampumaratojen kehittämissuunnitelma tulee laatia ja sen tulee olla ohjeena maakuntakaavaa laadittaessa Alueellisesti tärkeimpien ampumaratojen tulisi näkyä maakuntakaavassa Riittävästä osallisuudesta ampumaratatoimijoiden kanssa huolehdittava Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatimista jatketaan ja siihen osallistetaan riittävässä määrin sidosryhmiä. Suunnitelma toimii kaavan tausta-aineistona. Kaavan palautteen pohjalta päivitetty aikataulu Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston ja siitä saadun palautteen sekä hallituksen toimenpidelinjauksien pohjalta seutujen kaavaluonnoksia laaditaan kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Syys-lokakuussa 2018 seutujen vaihemaakuntakaavojen luonnokset asetetaan nähtäville ja lausunnoille. Palautteen pohjalta muodostetaan kaavaehdotukset, joista pyydetään lausunnot vuoden 2019 alkupuolella. Varsinaiset kaavaehdotukset on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2019 ja saattaa kaavakokonaisuus maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi ennen vuoden 2019 loppua. Seutujen kaavaluonnoksiin liittyvän lausunto- ja kommenttikierroksen tavoitteena on saada kaavaehdotuksen valmistelun tueksi lisää tietoa sidosryhmien ja osallisten näkemyksistä uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan. Kesän ja syksyn aikana tullaan kaavan sidosryhmille järjestämään myös erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä seutujen kaavoihin liittyen. Tavoitteena on entistä laajempi sidosryhmävuorovaikutus. Vuorovaikutusta seutujen kaavojen osalta käydään mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntijaryhmien ja muiden keskeisten

21 PÖYTÄKIRJA 11/ sidosryhmien kanssa. Uusimaa-kaavan OAS:iin tehdään palautteen ja siihen liittyvien toimenpiteiden pohjalta tarvittavat tarkistukset mm. päivitetyn aikataulun, seutujen kaavojen luonnosten nähtävillä ja lausunnoilla olon sekä rakennekaavan muutoksen osalta ja päivitetty versio julkaistaan kaavan internet-sivuilla. Maakuntahallituksen toukokuun kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen yhteenveto sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tavoitteena on, että hallitus päättää näistä toimenpiteistä kesäkuun kokouksessaan. Saadut palautteet ovat myös tutustuttavana maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta saadun palautteen sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta saadun palautteen sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan linjattaviksi merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet, joiden pohjalta seutujen vaihekaavojen luonnokset viimeistellään. Palautteen pohjalta Uudenmaan rakennekaava on muutettu oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa. Lisäksi esitellään seutujen kaavojen luonnosten periaatteet. Varsinainen kaavaluonnosaineisto esitellään hallitukselle syksyllä. Seutujen kaavojen luonnosaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille syksyllä Linjanvedot Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamiin merkittävimpiin

22 PÖYTÄKIRJA 11/ toimenpiteisiin Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet, joiden pohjalta seutujen vaihekaavojen luonnokset viimeistellään Tässä esiteltyen, merkittävimpien päätettävien toimenpiteiden lisäksi kokouksen esittelyssä kerrotaan näihin palautteisiin liittyvät muut toimenpide-ehdotukset. Kaavan prosessiin ja vuorovaikutukseen liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Asetetaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018 ja päivitetään Uusimaa-kaavan aikataulua vastaavasti mutta edelleen siten, että kaavakokonaisuus viedään maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana. Rakennekaavaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Rakennekaava muutetaan oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavojen tausta-aineistona. Oikeusvaikutuksia on täten vain seutujen kaavoilla. Rakennesuunnitelman tavoitteena on ilmaista yleispiirteistetty ja visiomainen tahtotila Uudenmaan aluerakenteesta vuonna Liikenneteemaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Tallinna-tunneli: mennään luonnosvaiheeseen FinEstLink-hankkeen Helsingin kautta kulkevalla linjauksella, koska Espoon linjauksen selvitykset puuttuvat toistaiseksi ja kunnan tai liikenneviranomaisten lausunnoissa ei ole selkeästi viitattu Espoon linjausvaihtoehtoon Itärata: mennään luonnosvaiheeseen voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla Lentorataan tukeutuvalla linjauksella (lentoasema- Keravan pohjoispuoli- Porvoo-Kotka), eikä esitetä taajamarataa Porvooseen, koska maankäytön tarpeet eivät puolla uutta linjausta eikä ole tullut esiin muitakaan uutta ratalinjausta puoltavia seikkoja. Itäradan Porvoo-Kouvola -linjauksen osalta mennään luonnosvaiheeseen samoin nykyisellä Porvoosta Kouvolaan osoittavalla yhteystarvenuolella, koska valtakunnan tason uudempia päätöksiä tai selvityksiä ei Itäradan linjaukseen liittyen ole tehty. Keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet: mennään luonnosvaiheeseen Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysien tuloksien pohjalta tehdyllä, valmisteluaineistossakin esitetyllä toteutusjärjestyksellä, joka on myös valtion toimijoiden näkemysten mukainen. Odotetaan valtakunnallista 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen priorisointeja, ennen kuin ryhdytään uusiin rataselvityksiin. Mahdolliset uudet ratasuunnat tulee selvittää yhteistyössä valtion, ja naapurimaakuntaliittojen ja kuntien kanssa. Rakennesuunnitelmassa esitettävä kehityskäytävien toteutusjärjestys perusteluineen: Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa. Aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kehityskäytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Turku-kehityskäytävät osahankkeineen. Näistä Tampereen

23 PÖYTÄKIRJA 11/ suunnan potentiaalit ovat jo nykyisellään suuremmat johtuen Tampereen seudun suuremmasta väkiluvusta, suuremmasta ennakoidusta kasvusta, laajemmasta takamaasta (erilainen liikenteen solmupiste) ja myös Lentoradan ja siihen linkittyvän Tallinna-tunnelin luomasta kansainvälisen saavutettavuuden parantumisesta koko Suomen osalta. Logistiikan ja tavaraliikenteen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä käytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Lahti Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin (Itärata) suunnan kehittäminen osahankkeineen. Tuulivoimaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Inkoo-Raaseporin merialueen tuulivoima-alue pidetään mukana Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa, koska tuoreet selvitykset eivät osoita sille esteitä. Alue perustuu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun tuulivoimalle soveltuvan alueen ominaisuusmerkintään, joka Uusimaa-kaavassa osoitetaan kauemmas rannikosta. Lisäksi Suomi on sitoutunut ilmastopäästöjä vähentäviin tavoitteisiin, jotka edellyttävät mm. uusiutuvan päästöttömän energian tuotannon edistämistä. Tätä tavoitetta tulee edistää myös maakuntakaavoituksella. Malmin korvaavaan kenttään liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: LVM tullee käynnistämään uudet selvitykset Malmin korvaavasta kentästä. Malmin korvaavan kentän käsittelyä ei oteta mukaan Uusimaa-kaavan 2050 prosessiin, koska tarvittavat valtion päätökset ja selvitykset puuttuvat. Ampumaratoihin liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatimista jatketaan ja siihen osallistetaan riittävässä määrin sidosryhmiä. Suunnitelma toimii kaavan tausta-aineistona. Uudenmaan rakennesuunnitelma Palautteen pohjalta Uudenmaan rakennekaava on muutettu oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona. Rakennesuunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva Uudenmaan aluerakenteesta vuonna Rakennesuunnitelma osoittaa yleispiirteisellä tasolla ne alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua kestävästi. Lisäksi kartalla osoitetaan liikenne- ja keskusverkko sekä viherrakenteen pääelementit. Rakennesuunnitelmaa taustoittavat makroseudun kartat, jotka kuvaavat Uudenmaan asemaa osana kansainvälistä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoa. Rakennesuunnitelmaan ei sisälly määräksiä. Vuonna 2050 pääosa Uudenmaan kasvusta on sijoittunut kestävän kasvun vyöhykkeiden keskuksiin ja muille kestävin liikkumismuodoin hyvin saavutettaville alueille olemassa olevaa rakennetta tiivistäen ja täydentäen. Suurin kasvu on suuntautunut Uudenmaan ydinalueelle sekä sitä ympäröivälle kehysalueelle. Myös seutukeskukset ja muut merkittävimmät ja monipuolisimmat keskukset vetävät kasvua kukin omiin vetovoimatekijöihinsä perustuen. Keskusten elinvoimaa on kasvatettu keskittämällä niihin kasvua ja palveluita.

24 PÖYTÄKIRJA 11/ Uuden maankäytön avulla on tuettu joukkoliikenteen ja maankäytön merkittävimpiä kehityskäytäviä, jotka linkittävät kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset yhteen verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Uudet asukkaat ja työpaikat joukkoliikenteen solmuissa tukevat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Myös kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset ovat parantuneet tiivistämisen myötä keskustoissa ja taajamissa. Uudenmaan saavutettavuus on parantunut suurten liikennehankkeiden myötä, joista merkittävimmät ovat pääradan parantaminen, Lentorata, ESA-rata länteen, Itärata ja Tallinna-tunneli. Kansainväliset ja valtakunnalliset kuljetusyhteydet toimivat liikenneverkon tärkeimpiin solmukohtiin eli satamiin ja lentoasemalle. Logistiikan kehityskäytävät yhdistävät Uudenmaan osaksi Suomen kuljetusverkostoa, ja käytäville sijoittuu tavaraliikenteen lisäksi alan työpaikkoja ja tuotantoa. Kestävän kasvun rinnalla on turvattu luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävät alueet ja yhteydet sekä Uudenmaan sisällä että yli maakuntarajojen. Viherrakenteen osalta rakennesuunnitelmassa osoitetaan Helsingin seudun viherkehä sekä ylimaakunnalliset viheryhteydet. Liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset Liikenneteemaan liittyvä merkittävin palaute sekä toimenpiteet liittyvät seuraaviin liikennehankkeisiin:tallinna-tunneli ja siihen liittyvä Lentorata sekä Itärata. Yleisesti ottaen palautteessa esille nousivat erilaiset, keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet. Näihin kaivataan priorisointia, koska kaikkia ei voida merkitä kaavaan, kaikkia ei varmaankaan tulla toteuttamaan ja moni kokonaan uutena esitetty linjaus kaipaisi mittavia lisäselvityksiä, jotka viivästyttäisivät kaavaprosessia. Priorisoinnin ja toteutusjärjestyksen tarvetta maakuntakaavassa on tuotu esiin koko Uusimaa-kaavan laadinnan ajan eri sidosryhmien, erityisesti kuntien edustajien toimesta. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely Seutujen kaavaluonnoksia on työstetty rakennesuunnitelman, valmisteluaineiston (mm. suunnitteluperiaatekortit ja kehityskuvat sekä taustaselvitykset), saadun palautteen sekä vuorovaikutuksen pohjalta keväällä Huolimatta seutujaosta kaavatyötä tehdään teemoittain kokonaisuutena koko Uudellemaalle, jotta Uuttamaata saadaan tarkasteltua kokonaisuutena ja linjattua teemojen käsittelyä tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti.tavoitteena on nyt voimassa olevia kaavoja yleispiirteisempi esitystapa, mm. merkintöjä karsitaan informatiivisen sisällön osalta. Joitakin uusia selvityksiä on käynnistetty tai käynnistyy (osin palautteen johdosta) vielä ennen kesälomia. Selvitysten painopiste on vaikutusten arvioinnissa, jota tehdään sekä omana työnä että ulkoisen asiantuntijaraadin toimesta. Kaavaluonnosten vaikutusten arviointi toimii ensisijaisesti nähtävillä ja lausunnoilla olon vuorovaikutuksen tukena, ja arvioinnin huomiot otetaan

25 PÖYTÄKIRJA 11/ mukaan kaavatyöhön hieman myöhemmin syksyllä. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet esitellään hallituksen kesäkuun kokouksessa yleisellä tasolla. Luonnoksia työstetään vielä ennen elokuuta mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien ja asiantuntijaryhmien sekä muun vuorovaikutuksen, palautteen ja taustaselvitysten pohjalta. Varsinainen kaavaluonnosaineisto esitellään hallituksen elokuun kokouksessa. Seutujen kaavojen luonnosaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamat merkittävimmät toimenpiteet merkitä tiedoksi Uudenmaan rakennesuunnitelman merkitä tiedoksi liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset ja tilannekatsauksen merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että "Tuulivoimaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet" väliotsikon alle lisätään toiseksi ranskalaiseksi viivaksi teksti: "- Tarkemman kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä varmistetaan mm. maastossa tehtävin lisäkartoituksin, että tuulivoima-alueen toteuttamisesta ei aiheudu linnuille kohtuutonta häiriötä tai haittaa. Haitallisten vaikutusten minimoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja ennen toteutusta selvitetään tarkemmin mm. ulkomeren levähdysalueiden linnustollinen merkitys, joka tunnetaan nykyisin huonosti." "Liikenneteemaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet" väliotsikon alla olevan ensimmäisen ranskalaisen viivan mukainen teksti korvataan uudella tekstillä: "- Tallinna-tunneli: Esitetään kaavaluonnoksessa vaihtoehtoiset linjaukset sekä Helsingin (FinEstLink) että Espoon kautta (Finest Bay Area)." Päätös: Maakuntahallitus päätti maakuntajohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti hyväksyä Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamat merkittävimmät toimenpiteet merkitä tiedoksi Uudenmaan rakennesuunnitelman merkitä tiedoksi liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset ja tilannekatsauksen merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

26 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta 415/05.01/2015 MHS Tiivistelmä Asian vireilletulo Asian taustat Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on varauduttu Espoon voimakkaaseen kasvuun vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osa kasvusta on osoitettu jo rakennetuille alueille, mikä tukee olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Yleiskaavaluonnoksessa osoitetut joukkoliikenteen kehittämishankkeet luovat edellytykset kestävälle liikkumiselle ja alueen kestävälle kasvulle. Yleiskaavan jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin näkökohtiin: Histan alueella uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee kytkeä toisiinsa. Vastaavasti muuallakin uusi maankäyttö tulee sijoittaa siten, että ratkaisu mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen järjestämisen. Kalajärven alueen joukkoliikenneyhteyksien kehittämismahdollisuudet tulee tutkia vaihtoehtoisesti Vantaan ja Helsingin suuntaan. Espoon keskuksen keskustatoimintojen alueen laajentaminen Lommilaan ei ole perusteltua. Histaan osoitetun keskustatoimintojen alueen vähittäiskaupan enimmäismitoitus tulee rajata paikalliseen kysyntään perustuen. Mynttilän alueen ekologisten yhteyksien toiminta tulee turvata riittävillä, ekologisia runkoyhteyksiä tukevilla aluevarausmerkinnöillä. Yleiskaavassa olisi hyvä osoittaa, miten alueella varaudutaan maakuntakaavassa osoitettuihin voimajohtoon 110 kv Ämmässuo Kolmiranta sekä ohjeelliseen siirtoviemäriin Vihdistä Blominmäkeen. Uudenmaan liitto valmistelee parhaillaan Uusimaa-kaavaa, joka on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta Uusimaa-kaava tulee korvaamaan voimassa olevat maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmistelun yhteydessä tullaan tutkimaan muun muassa nyt lausuttavana olevan yleiskaavaluonnoksen kanssa ristiriitaiset ratkaisut. Espoon kaupunki on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta mennessä. Maakuntakaava Alueella voimassa olevat maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Uudenmaan liitto valmistelee parhaillaan Uusimaa-kaavaa, joka tulee korvaamaan maakuntakaavat. Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa viimeistään loppuvuodesta 2019.

27 PÖYTÄKIRJA 11/ Voimassa olevissa maakuntakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu muun muassa taajamatoimintojen alueita alueen itä- ja eteläosiin, raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Histaan, raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalue Mynttilään ja Forsbackaan, keskustatoimintojen alue Espoon keskukseen, merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt Lommilaan ja Kulloonsiltaan, virkistysalueita, luonnonsuojelualueita, moottoriväyliä (Turunväylä ja Kehä III), valta- ja kantateitä, pääratoja (Rantarata ja ESA-/Länsirata), yhdyskuntateknisen huollon ja energiahuollon alueita ja verkostoja, pohjavesialueita, lentomelualue, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009: Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisena, Espoonkartano, Suuri rantatie, Träskändan kartano ja Espoon kirkonmäki) sekä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä edellä mainitut RKY kohteet sisältäen Bodomjärven ympäristö, Espoonjokilaakson maisema-alue, Espoon kartanon kulttuurimaisema, Nuuksion erämaakylä- ja huvila-alue sekä osittain suunnitte-lualueen eteläosaa koskeva Söderskogin viljelyalue. Yleiskaavaluonnos Suunnittelualue käsittää Espoon pohjois- ja keskiosat. Alue rajautuu Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin sekä Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen kuntiin. Suunnittelualue on laajuudeltaan noin 169 k-m2, mikä on yli kolmannes Espoon pinta-alasta ja yli puolet Espoon maapinta-alasta. Alueen länsi- ja keskiosan suunnitteluun liittyvät Rantaradan sekä Länsiradan ja Turunväylän kehittämisvyöhykkeet. Alueella sijaitsee Espoon keskus, joka on yksi Espoon viidestä pääkeskuksesta. Yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu asukkaan ja työpaikan kasvuun. Ehdotus lausunnoksi Yhdyskuntarakenne, keskus- ja palveluverkko ja liikkuminen Yleiskaavaluonnoksen mitoituksen taustalla on oletus Espoon voimakkaasta väestön kasvusta vuoteen 2050 mennessä. Merkittävään kasvuun varautuminen on perusteltua myös valmisteilla olevaa Uusimaa-kaavaa varten laadittujen väestö- ja työpaikkaprojektioiden perusteella. Merkittävä osa kasvusta on osoitettu jo rakennetuille alueille, millä voidaan tukea olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Uusien alueiden toteuttaminen on osittain kytketty raideliikenteen ja asemien sitoviin toteuttamispäätöksiin. Uudenmaan liitto katsoo, että yleiskaavaluonnoksessa esitetyt joukkoliikenteen kehittämishankkeet ovat tärkeitä edellytyksiä alueen kestävälle kasvulle. Yleiskaavaluonnoksessa Espoon keskuksesta Mynttilän ja Histan kautta Kirkkonummelle osoitettu rautatie (Länsirata/ESA-rata) asemineen parantaa toteutuessaan merkittävästi alueen joukkoliikenteen yhteyksiä. Yleiskaavaluonnoksessa Mynttilään ja Forsbackaan osoitetut asuntovaltaiset alueet (A1, A2 ja A3) sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle raideliikenteeseen tukeutuvalle asemanseudun kehittämisalueelle, jota koskeva suunnittelumääräys edellyttää alueen maankäytön ratkaisemista maakuntakaavoituksessa ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavaluonnoksessa Histaan osoitetun raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun toteuttamista ohjaava määräys koskee vain osaa maakuntakaavassa raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaa toteuttamispäätöstä edellyttävää taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaavaratkaisu on näiltä osin voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Uudenmaan liitto katsoo, että Histan alueella uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee

28 PÖYTÄKIRJA 11/ kytkeä toisiinsa. Histan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle osoitettujen asuntovaltaisten alueiden (A3) laajentamista ei voida pitää maakuntakaavan tavoitteiden mukaisena ilman raideliikenteeseen sidotun Histan keskuksen toteuttamista. Uhkana on, että muodostuu huonosti joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta, jossa lähipalvelut eivät ole riittävän hyvin saavutettavissa kestävin kulkumuodoin. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että uuden asutuksen aiheuttama liikenne rasittaa myös alueen tie- ja katuverkkoa, minkä takia myös tie- ja katuverkon parantamisinvestoinnit tulee sitoa maankäytön kehitykseen. Vaikka osa rakentamisesta on kytketty raideliikenneyhteyden ja asemien toteuttamispäätökseen, aiheuttaa uusi maankäyttö ruuhkautumispaineita etenkin Turunväylälle. Jatkosuunnittelussa tulee turvata valtakunnallisten liikenneyhteyksien toimivuus. Yleiskaavaluonnoksessa Kalajärvellle osoitettu pikaraitiotieyhteys parantaa toteutuessaan merkittävästi alueen joukkoliikenteen yhteyksiä Leppävaaran suuntaan. Osa pikaraitiotien linjauksesta sijaitsee Espoon eteläosien osayleiskaavan alueella. Eteläosien osayleiskaavassa ei ole osoitettu pikaraitiotien linjausta eikä sen edellyttämää maankäytön kehitystä. Jatkosuunnittelussa tuleekin varmistaa pikaraitiotien toteuttamisen edellytykset koko linjauksen osalta. Pääosa Kalajärven nykyisestä joukkoliikenteestä suuntaa seututien 120 kautta Vantaalle ja Helsinkiin. Myös Kehärata on varsin lähellä Kalajärven aluetta. Yleiskaavoituksen yhteydessä tulee tutkia vaihtoehtoisesti alueen joukkoliikenneyhteyksien kehittämismahdollisuudet Vantaan ja Helsingin suuntaan. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu runsaasti matalan tehokkuuden asuntovaltaisia alueita (A3), jotka ovat joukkoliikenteen palvelutason järjestämisen kannalta haasteellisia. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että uusi maankäyttö sijoitetaan siten, että ratkaisu mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen järjestämisen. Matalan tehokkuuden asutuksen laajentaminen on perusteltua vain silloin, kun uusi asutus mahdollistaa nykyisten alueiden joukkoliikennetarjonnan parantamisen. Espoon keskuksen keskustatoimintojen alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu laajennettavaksi Lommilan alueelle. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu Espoon keskukseen keskustatoimintojen alue ja Lommilaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö kohdemerkinnöin. Yleiskaavaratkaisu on tältä osin voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Lommilan kehittäminen toiminnoiltaan monipuoliseksi keskusta-alueeksi, jolle voi sijoittua vähittäiskaupan lisäksi myös muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja ja työpaikkoja, on haasteellista alueen sijainnista johtuen. Lommilan ja Espoon keskuksen väliin jää maakunnan suurmaiseman kannalta arvokas Espoonjoen murroslaakso, Espoon kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä vilkkaasti liikennöity Turunväylä melualueineen. Alueen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, ettei seudullisesti merkittävän Espoon keskuksen elinvoimaisuutta heikennetä. Uudenmaan liitto katsoo, ettei Espoon keskuksen keskustatoimintojen alueen laajentaminen Lommilaan ole perusteltua. Alueen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että alueen saavutettavuutta kestävin kulkumuodoin ympäröiviltä asuinalueilta kehitetään. Espoon keskuksen ja Histan keskustatoimintojen alueilla ei ole vähittäiskaupan enimmäismitoitusta. Espoon keskus on maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, mutta Hista ei. Yleiskaavaratkaisu on

29 PÖYTÄKIRJA 11/ näin ollen Histaan osoitetun keskustatoimintojen alueen osalta maakuntakaavan vastainen. Alueen vähittäiskaupan enimmäismitoitus tulee rajata paikalliseen kysyntään perustuen. Kalajärven, Viiskorven ja Mynttilän paikalliskeskusten osalta ratkaisu on sen sijaan maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavassa osoitettua Kulloonsillan merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä ei ole osoitettu yleiskaavaluonnoksessa. Espoon kaupungilta saadun tiedon (sähköposti ) mukaan myös Kulloonsillan seudullisesti merkittävän suuryksikön mitoitusta ja laatua koskevat määräykset tullaan esittämään yleiskaavaehdotuksessa valmisteilla oleva Uusimaa-kaava huomioiden. Viherrakenne Pohjois- ja Keski-Espoon virkistys- ja metsäalueilla on merkitystä paitsi alueen asukkaille, myös laajemmin Espoon ja Helsingin kaupunkiseudun väestölle. Väestön kasvu ja kaupunkirakenteen tiivistyminen lisäävät tulevaisuudessa virkistysalueiden ja -palveluiden kysyntää niin paikallisesti kuin seudullisesti. Yleiskaavaluonnoksen yleismääräyksissä on otettu hyvin huomioon viheralueverkoston jatkuvuus, ekologinen ja virkistyksellinen toimivuus, viheralueiden yhtenäisyys sekä virkistyspalveluiden kehittäminen hyvin saavutettavana verkostona. Yleismääräyksissä on huomioitu rantojen virkistyskäyttöedellytykset. Yleismääräykset ovat linjassa voimassa olevien maakuntakaavojen määräysten kanssa. Kaavaluonnoksen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palvelualueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavan virkistysalueille tai niitä yhdistäviin viheryhteystarpeisiin. Maakuntakaavoissa osoitetut virkistysalueet ja viheryhteystarpeet on osoitettu kaavaluonnoksessa pääosin virkistysalueina sekä Avoin maisematila -aluevarausmerkinnällä, joka sallii maataloutta ja virkistystä palvelevan rakentamisen. Kaavaluonnoksen virkistysaluekokonaisuutta täydentävät Natura alueet, luonnonsuojelualueet sekä kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettu Espoonjokilaakson vyöhyke. Selostuksen sivulla 38 tosin todetaan, että kyse on ominaisuusmerkinnästä. Espoonjokilaakson kehittämisperiaatemerkintä edistää maakuntakaavan ja Helsingin seudun viherkehän toteuttamista. Ekologiset yhteydet, viheryhteystarpeet ja ekologisten yhteyksien kehittämistarpeet on tunnistettu kaavassa hyvin ja yhteyksien linjaukset ovat maakuntakaavan mukaisia. Alla esitetyissä kohdissa kaavaluonnoksen ratkaisu on kuitenkin ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten tai suunnittelumääräysten kanssa. Mynttilä Asuntovaltaisia alueita maakuntakaavan virkistysalueella Mynttilän keskuksen itäpuolella asuntovaltaisia alueita (A1, A2 ja A3) on osoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Toteutuessaan ne kaventavat merkittävästi nykyistä virkistysaluetta ja heikentävät maakunnallisia ekologisia yhteyksiä sekä länsi itä- (Kirkkonummen metsäalueet Espoon keskuspuisto) että pohjois eteläsuunnassa (Nuuksio-Espoon keskuspuisto) Ekologisten runkoyhteyksien laatua ja toimintakykyä ei ole riittävässä määrin turvattu

30 PÖYTÄKIRJA 11/ Yleiskaavaluonnoksen Mynttilän taajama sijaitsee Högabergetin luontoalueella. Alue on Faunatica Oy:n Uudenmaan liitolle tekemässä selvityksessä todettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Mynttilän keskusta sijaitsee voimassa olevan maakuntakaavan viheryhteystarpeen kohdalla. Tämä ekologinen yhteys on myös yleiskaavaa varten tehdyssä selvityksessä (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2016) todettu maakunnallisesti tärkeäksi ekologiseksi yhteydeksi. Kun tämä vahvin yhteys menetetään, alueen muiden samansuuntaisten yhteyksien tulisi korvata sen toiminta. Yleiskaavaluonnoksessa yhteystarve on otettu huomioon osoittamalla Mynttilän taajama-alueelle kaksi ekologista runkoyhteyttä: taajaman keskustan eteläpuolelle, mutta silti edelleen taajama-alueelle (asuntovaltainen alue A3) ja Dämman-järven pohjoispuolelle. Eteläinen runkoyhteys. On kyseenalaista, onko taajamarakenteen sisälle jäävällä eteläisellä yhteydellä edellytyksiä toimia ekologisena runkoyhteytenä Espoon keskuspuiston ja Kirkkonummen laajojen luontoalueiden välillä. Ekologinen runkoyhteys tulisi turvata myös aluevarausmerkinnöillä. Yhteydellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Blominmäen lehto, jonka säilyttäminen ja yhteyden ylläpito Vitmossenin-Teirmossenin luontoalueeseen vahvistaisi runkoyhteyttä. Pohjoinen runkoyhteys. Dämman-järven pohjoispuolelta kulkeva ekologinen runkoyhteys on jätetty turhan kapeaksi sekä järven pohjoispuolella että golfkentän eteläpuolella. Golfkentän eteläpuolella maakuntakaavan virkistysalueelle sijoitetut taajama-alueet supistavat ekologisen yhteyden kapeaksi käytäväksi. Maakuntakaavojen viheryhteystarpeen suunnittelumääräys määrää yksityiskohtaisemman suunnittelun huolehtimaan siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana. Mynttilän alueelle, jolla on tärkeä asema ekologisessa verkostossa, olisi perusteltua jättää vahvemmat ekologiset runkoyhteydet kuin mitä kaavaluonnoksessa on tehty. Espoon keskuksen länsipuolella sijaitseva rautatiemaatunneli Täydentävästä yhteydestä ekologiseksi runkoyhteydeksi Maatunneli on merkitty luonnoksessa täydentäväksi ekologiseksi yhteydeksi. Yhteyden merkitys on kuitenkin suurempi: kun rataa levennetään Espoon keskuspuistossa Kauklahteen ulottuvan kaupunkiradan ja Espoo Salo -radan vuoksi, maatunneli jää ainoaksi mm. liito-oravalle mahdolliseksi metsäiseksi yhteydeksi Espoon keskuspuiston etelä- ja pohjoisosan välille. Yhteys tulisi merkitä ekologiseksi runkoyhteydeksi, joka jatkuu lounaaseen kaava-alueen ulkopuolelle. Kalajärvi Natura-alueeseen suoraan rajautuva taajama saattaa heikentää ekologisen yhteyden toimivuutta Kalajärven alue on Helsingin seudun viherkehän tärkeä solmukohta Nuuksion ja Vestran-Petikon laajojen luontoalueiden välissä. Kaavaluonnoksen Kalajärven taajama rajautuu pohjoisessa suoraan kiinni Vestra-Tremanskärr-Odilammen Natura-alueeseen ilman puskurivyöhykkeenä toimivaa virkistysaluetta. Kyseessä on jo suurelta osin luonnonsuojelualueilla turvattu ekologinen yhteys, joten myös yleiskaavan

31 PÖYTÄKIRJA 11/ kautta olisi suotavaa pitää se eläinten liikkumisen kannalta hyvin toimivana. Kaavaluonnoksen ratkaisu kaventaa nykyistä ekologista yhteyttä, ja lisääntyvä virkistysliikkuminen alueella saattaa heikentää ekologisen yhteyden laatua. Kulttuuriympäristöt Suunnittelualueen kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen ja vaaliminen on tärkeää koko Espoon identiteetin ja vetovoimaisuuden kannalta. Suunnittelualueella on erilaisia kulttuuriympäristöjä, jotka kestävät eri tavalla muutosta. Suunniteltaessa alueita, joille kohdistuu muutospaineita, on tärkeää tunnistaa alueen arvot ja ominaispiirteet sekä niiden herkkyys kestää muutosta. Muutos voi myös parantaa ympäristöä ja luoda uutta arvokasta kulttuurikerrosta. Täydennys- ja tiivistettävän rakentamisen alueilla, joille on osoitettu maakuntakaavan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä, tulee alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa ottaa huomioon arvokas kulttuuriympäristö ja sovitettava yhteen huolellisesti rakentamisen kanssa. Maaseudun kulttuurimaisemat säilyvät parhaiten, kun alueella jatkuu maaseutuelinkeinojen harjoittaminen. Kaavakartalla laajat viljelyaukeat on osoitettu avoin maisematila -merkinnällä. Lisäksi kyläalueita koskee suunnittelumääräys, jossa alueella sallitaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kylämiljööseen soveltuva rakentaminen, mikä ottaa huomioon kylien arvokkaan rakennusperinnön. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on esitetty kokonaisuudessaan oikeusvaikutteisella liitekartalla. Oikeusvaikutteisten kaavamerkintöjen lisäksi kulttuuriympäristöjen liitekartalla on esitetty informatiivisia merkintöjä, jotka tarkentavat ja korostavat alueen kulttuuriarvojen ominaispiirteitä. Uudenmaan liitto katsoo, että yleiskaavan tavoitteet kulttuuriympäristöjen vaalimisessa ja kehittämisessä ovat hyvät. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa arvokkaiden kulttuuriympäristöjen keskeiset arvot on tunnistettu ja niiden turvaaminen on otettu huomioon tarvittavien merkinnöin sekä määräyksin. Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntateknisen huollon kuten energiantuotannon sekä vesi- ja jätehuollon toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja tilavarauksia. Yleiskaavan luonnoksessa on oikeusvaikutteisella kaavakartalla osoitettu vain 400 kv:n nykyiset voimajohdot sekä ne aluevaraustyyppiset merkinnät (yhdyskuntateknisen huollon alue, erityisalue ja elinkeinoelämän ja teollisuuden alue), joille tarkemmassa suunnittelussa voidaan osoittaa yhdyskuntateknisen huollon toimintoja. Yleiskaavan luonnoksen teemakartalla Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 on esitetty informatiivisina merkintöinä ko. teemoihin soveltuvia tai potentiaalisia alueita. Uudenmaan liitto katsoo, että seudulliset yhdyskuntateknisen huollon ratkaisut tulisi suunnitella tarkemmin jo osayleiskaavavaiheessa, jolloin ratkaisuihin voidaan varautua kokonaisvaltaisemmin kuin mihin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on mahdollisuus. Yleiskaavan oikeusvaikutteisilla merkinnöillä olisi hyvä osoittaa, miten alueella varaudutaan seudullisiin yhdyskuntateknisen huollon tarpeisiin, kuten voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun voimajohtoon 110 kv Ämmässuo Kolmiranta sekä maakuntakaavan ohjeelliseen siirtoviemäriin

32 PÖYTÄKIRJA 11/ Vihdistä Blominmäkeen. Uudenmaan liitto pitää hyvänä yleiskaavan luonnoksessa esitettyä kaavaratkaisua, jossa maakuntakaavassa Ämmässuolle osoitettujen työpaikka-alueen, erityisalueen ja jätteenkäsittelyalueen alueelle on keskistetty monipuolisesti yhdyskuntateknisen huoltoon alueelle on keskitetty laajasti useita yhdyskuntatekniseen huoltoon, kiertotalouteen ja teollisuuteen liittyviä mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Yleismääräykset ovat toimivia sekä sisältävät selkeitä ja tarpeellisia ohjeita otettavaksi huomioon jatkosuunnittelussa, esim. pohjavesistä, sulfiittimaiden ja pilaantuneiden maiden käsittelystä jne. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Juha Nurmi Maakuntahallitus päätti jättää asian pöydälle. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Espoon kaupungin kirjaamo MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Vastuujohtaja: Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva Juha Nurmi Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti yksimielisesti palauttaa lausunnon uudelleen valmisteluun. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Espoon kaupungin kirjaamo

33 PÖYTÄKIRJA 11/ MHS Tiivistelmä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on varauduttu Espoon voimakkaaseen kasvuun vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osa kasvusta on osoitettu jo rakennetuille alueille, mikä tukee olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Yleiskaavaluonnoksessa osoitetut joukkoliikenteen kehittämishankkeet luovat edellytykset kestävälle liikkumiselle ja alueen kestävälle kasvulle. Yleiskaavan jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin näkökohtiin: Histan alueella uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee kytkeä toisiinsa. Vastaavasti muuallakin uusi maankäyttö tulee sijoittaa siten, että ratkaisu mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen järjestämisen. Kalajärven alueen joukkoliikenneyhteyksien kehittämismahdollisuudet tulee tutkia vaihtoehtoisesti Vantaan ja Helsingin suuntaan. Espoon keskuksen keskustatoimintojen alueen laajentaminen Lommilaan ei ole perusteltua kaavan selvitykset huomioon ottaen. Histaan osoitetun keskustatoimintojen alueen vähittäiskaupan enimmäismitoitus tulee rajata paikalliseen kysyntään perustuen. Mynttilän alueen ekologisten yhteyksien toiminta tulee turvata riittävillä, ekologisia runkoyhteyksiä tukevilla aluevarausmerkinnöillä. Yleiskaavassa olisi hyvä osoittaa, miten alueella varaudutaan maakuntakaavassa osoitettuihin voimajohtoon 110 kv Ämmässuo Kolmiranta sekä ohjeelliseen siirtoviemäriin Vihdistä Blominmäkeen. Uudenmaan liitto valmistelee parhaillaan Uusimaa-kaavaa, joka on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta Uusimaa-kaava tulee korvaamaan voimassa olevat maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmistelun yhteydessä tullaan tutkimaan muun muassa nyt lausuttavana olevan yleiskaavaluonnoksen kanssa ristiriitaiset ratkaisut. Asian vireilletulo Espoon kaupunki on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta mennessä. Asian taustat Maakuntakaava Alueella voimassa olevat maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Uudenmaan liitto valmistelee parhaillaan Uusimaa-kaavaa, joka tulee korvaamaan maakuntakaavat. Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa viimeistään loppuvuodesta Voimassa olevissa maakuntakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu muun muassa taajamatoimintojen alueita alueen itä- ja eteläosiin, raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Histaan, raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalue Mynttilään ja Forsbackaan, keskustatoimintojen alue Espoon keskukseen, merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt Lommilaan ja Kulloonsiltaan, virkistysalueita, luonnonsuojelualueita, moottoriväyliä (Turunväylä ja Kehä III), valta- ja kantateitä, pääratoja (Rantarata ja ESA-/Länsirata),

34 PÖYTÄKIRJA 11/ yhdyskuntateknisen huollon ja energiahuollon alueita ja verkostoja, pohjavesialueita, lentomelualue, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009: Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisena, Espoonkartano, Suuri rantatie, Träskändan kartano ja Espoon kirkonmäki) sekä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä edellä mainitut RKY kohteet sisältäen Bodomjärven ympäristö, Espoonjokilaakson maisema-alue, Espoon kartanon kulttuurimaisema, Nuuksion erämaakylä- ja huvila-alue sekä osittain suunnitte-lualueen eteläosaa koskeva Söderskogin viljelyalue. Yleiskaavaluonnos Suunnittelualue käsittää Espoon pohjois- ja keskiosat. Alue rajautuu Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin sekä Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen kuntiin. Suunnittelualue on laajuudeltaan noin 169 k-m2, mikä on yli kolmannes Espoon pinta-alasta ja yli puolet Espoon maapinta-alasta. Alueen länsi- ja keskiosan suunnitteluun liittyvät Rantaradan sekä Länsiradan ja Turunväylän kehittämisvyöhykkeet. Alueella sijaitsee Espoon keskus, joka on yksi Espoon viidestä pääkeskuksesta. Yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu asukkaan ja työpaikan kasvuun. Ehdotus lausunnoksi Yhdyskuntarakenne, keskus- ja palveluverkko ja liikkuminen Yleiskaavaluonnoksen mitoituksen taustalla on oletus Espoon voimakkaasta väestön kasvusta vuoteen 2050 mennessä. Merkittävään kasvuun varautuminen on perusteltua myös valmisteilla olevaa Uusimaa-kaavaa varten laadittujen väestö- ja työpaikkaprojektioiden perusteella. Merkittävä osa kasvusta on osoitettu jo rakennetuille alueille, millä voidaan tukea olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Uusien alueiden toteuttaminen on osittain kytketty raideliikenteen ja asemien sitoviin toteuttamispäätöksiin. Uudenmaan liitto katsoo, että yleiskaavaluonnoksessa esitetyt joukkoliikenteen kehittämishankkeet ovat tärkeitä edellytyksiä alueen kestävälle kasvulle. Yleiskaavaluonnoksessa Espoon keskuksesta Mynttilän ja Histan kautta Kirkkonummelle osoitettu rautatie (Länsirata/ESA-rata) asemineen parantaa toteutuessaan merkittävästi alueen joukkoliikenteen yhteyksiä. Yleiskaavaluonnoksessa Mynttilään ja Forsbackaan osoitetut asuntovaltaiset alueet (A1, A2 ja A3) sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle raideliikenteeseen tukeutuvalle asemanseudun kehittämisalueelle, jota koskeva suunnittelumääräys edellyttää alueen maankäytön ratkaisemista maakuntakaavoituksessa ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Maakuntakaavaratkaisun muuttaminen edellyttää Mynttilän asemanseudun alustavaa suunnittelua, mikä voidaan tehdä yleiskaavaa valmisteltaessa. Yleiskaavaluonnoksessa Histaan osoitetun raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun toteuttamista ohjaava määräys koskee vain osaa maakuntakaavassa raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaa toteuttamispäätöstä edellyttävää taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaavaratkaisu on näiltä osin voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Uudenmaan liitto katsoo, että Histan alueella uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee kytkeä toisiinsa. Uusimaa-kaava 2050 hyväksytään todennäköisesti ennen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa, joten se tulee ohjaamaan yleiskaavan muuttamista. Kaavoja tulee valmistella näin ollen tiiviissä yhteistyössä. Histan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle osoitettujen asuntovaltaisten

35 PÖYTÄKIRJA 11/ alueiden (A3) laajentamista ei voida pitää maakuntakaavan tavoitteiden mukaisena ilman raideliikenteeseen sidotun Histan keskuksen toteuttamista. Uhkana on, että muodostuu huonosti joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta, jossa lähipalvelut eivät ole riittävän hyvin saavutettavissa kestävin kulkumuodoin. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että uuden asutuksen aiheuttama liikenne rasittaa myös alueen tie- ja katuverkkoa. Vaikka osa rakentamisesta on kytketty raideliikenneyhteyden ja asemien toteuttamispäätökseen, aiheuttaa uusi maankäyttö ruuhkautumispaineita etenkin Turunväylälle. Jatkosuunnittelussa tulee turvata valtakunnallisten liikenneyhteyksien toimivuus. Yleiskaavaluonnoksessa Kalajärvellle osoitettu pikaraitiotieyhteys parantaa toteutuessaan merkittävästi alueen joukkoliikenteen yhteyksiä Leppävaaran suuntaan. Osa pikaraitiotien linjauksesta sijaitsee Espoon eteläosien osayleiskaavan alueella. Eteläosien osayleiskaavassa ei ole osoitettu pikaraitiotien linjausta eikä sen edellyttämää maankäytön kehitystä. Jatkosuunnittelussa tuleekin varmistaa pikaraitiotien toteuttamisen edellytykset koko linjauksen osalta. Pääosa Kalajärven nykyisestä joukkoliikenteestä suuntaa seututien 120 kautta Vantaalle ja Helsinkiin. Myös Kehärata on varsin lähellä Kalajärven aluetta. Yleiskaavoituksen yhteydessä tulee tutkia vaihtoehtoisesti alueen joukkoliikenneyhteyksien kehittämismahdollisuudet Vantaan ja Helsingin suuntaan. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu runsaasti matalan tehokkuuden asuntovaltaisia alueita (A3), jotka ovat joukkoliikenteen palvelutason järjestämisen kannalta haasteellisia. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että uusi maankäyttö sijoitetaan siten, että ratkaisu mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen järjestämisen. Matalan tehokkuuden asutuksen laajentaminen on perusteltua vain silloin, kun uusi asutus mahdollistaa nykyisten alueiden joukkoliikennetarjonnan parantamisen. Espoon keskuksen keskustatoimintojen alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu laajennettavaksi Lommilan alueelle. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu Espoon keskukseen keskustatoimintojen alue ja Lommilaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö kohdemerkinnöin. Yleiskaavaratkaisu on tältä osin voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Lommilan kehittäminen toiminnoiltaan monipuoliseksi keskusta-alueeksi, jolle voi sijoittua vähittäiskaupan lisäksi myös muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja ja työpaikkoja, on haasteellista alueen sijainnista johtuen. Lommilan ja Espoon keskuksen väliin jää maakunnan suurmaiseman kannalta arvokas Espoonjoen murroslaakso, Espoon kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä vilkkaasti liikennöity Turunväylä melualueineen. Alueen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, ettei seudullisesti merkittävän Espoon keskuksen elinvoimaisuutta heikennetä. Uudenmaan liitto katsoo, ettei Espoon keskuksen keskustatoimintojen alueen laajentaminen Lommilaan ole perusteltua kaavan selvitykset huomioon ottaen. Alueen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että alueen saavutettavuutta kestävin kulkumuodoin ympäröiviltä asuinalueilta kehitetään. Espoon keskuksen ja Histan keskustatoimintojen alueilla ei ole vähittäiskaupan enimmäismitoitusta. Espoon keskus on maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, mutta Hista ei. Yleiskaavaratkaisu on näin ollen Histaan osoitetun keskustatoimintojen alueen osalta maakuntakaavan vastainen. Alueen vähittäiskaupan enimmäismitoitus tulee rajata paikalliseen kysyntään perustuen. Kalajärven, Viiskorven ja Mynttilän paikalliskeskusten osalta ratkaisu on sen sijaan maakuntakaavan mukainen.

36 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntakaavassa on Kulloonsilta osoitettu merkitykseltään seudulliseksi vähittäiskaupan suuryksiköksi. Alueen rakentamisen laajuus ja määrä ratkaistaan yleis- ja asemakaavoituksella ottaen huomioon hankkeiden vaikutukset kaupunkirakenteen eheyteen ja Matalajärven kuormitukseen. Viherrakenne Pohjois- ja Keski-Espoon virkistys- ja metsäalueilla on merkitystä paitsi alueen asukkaille, myös laajemmin Espoon ja Helsingin kaupunkiseudun väestölle. Väestön kasvu ja kaupunkirakenteen tiivistyminen lisäävät tulevaisuudessa virkistysalueiden ja -palveluiden kysyntää niin paikallisesti kuin seudullisesti. Yleiskaavaluonnoksen yleismääräyksissä on otettu hyvin huomioon viheralueverkoston jatkuvuus, ekologinen ja virkistyksellinen toimivuus, viheralueiden yhtenäisyys sekä virkistyspalveluiden kehittäminen hyvin saavutettavana verkostona. Yleismääräyksissä on huomioitu rantojen virkistyskäyttöedellytykset. Yleismääräykset ovat linjassa voimassa olevien maakuntakaavojen määräysten kanssa. Kaavaluonnoksen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palvelualueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavan virkistysalueille tai niitä yhdistäviin viheryhteystarpeisiin. Maakuntakaavoissa osoitetut virkistysalueet ja viheryhteystarpeet on osoitettu kaavaluonnoksessa pääosin virkistysalueina sekä Avoin maisematila -aluevarausmerkinnällä, joka sallii maataloutta ja virkistystä palvelevan rakentamisen. Kaavaluonnoksen virkistysaluekokonaisuutta täydentävät Natura alueet, luonnonsuojelualueet sekä kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettu Espoonjokilaakson vyöhyke. Selostuksen sivulla 38 tosin todetaan, että kyse on ominaisuusmerkinnästä. Espoonjokilaakson kehittämisperiaatemerkintä edistää maakuntakaavan ja Helsingin seudun viherkehän toteuttamista. Ekologiset yhteydet, viheryhteystarpeet ja ekologisten yhteyksien kehittämistarpeet on tunnistettu kaavassa hyvin ja yhteyksien linjaukset ovat maakuntakaavan mukaisia. Alla esitetyissä kohdissa kaavaluonnoksen ratkaisu on kuitenkin ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten tai suunnittelumääräysten kanssa. Mynttilä Asuntovaltaisia alueita maakuntakaavan virkistysalueella Mynttilän keskuksen itäpuolella asuntovaltaisia alueita (A1, A2 ja A3) on osoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Toteutuessaan ne kaventavat merkittävästi nykyistä virkistysaluetta ja heikentävät maakunnallisia ekologisia yhteyksiä sekä länsi itä- (Kirkkonummen metsäalueet Espoon keskuspuisto) että pohjois eteläsuunnassa (Nuuksio-Espoon keskuspuisto) Ekologisten runkoyhteyksien laatua ja toimintakykyä ei ole riittävässä määrin turvattu Yleiskaavaluonnoksen Mynttilän taajama sijaitsee Högabergetin luontoalueella. Alue on Faunatica Oy:n Uudenmaan liitolle tekemässä selvityksessä todettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Mynttilän keskusta sijaitsee voimassa olevan maakuntakaavan viheryhteystarpeen kohdalla. Tämä ekologinen yhteys on myös yleiskaavaa varten tehdyssä selvityksessä (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2016) todettu maakunnallisesti tärkeäksi ekologiseksi yhteydeksi. Kun tämä

37 PÖYTÄKIRJA 11/ vahvin yhteys menetetään, alueen muiden samansuuntaisten yhteyksien tulisi korvata sen toiminta. Yleiskaavaluonnoksessa yhteystarve on otettu huomioon osoittamalla Mynttilän taajama-alueelle kaksi ekologista runkoyhteyttä: taajaman keskustan eteläpuolelle, mutta silti edelleen taajama-alueelle (asuntovaltainen alue A3) ja Dämman-järven pohjoispuolelle. Eteläinen runkoyhteys. On kyseenalaista, onko taajamarakenteen sisälle jäävällä eteläisellä yhteydellä edellytyksiä toimia ekologisena runkoyhteytenä Espoon keskuspuiston ja Kirkkonummen laajojen luontoalueiden välillä. Ekologinen runkoyhteys tulisi turvata myös aluevarausmerkinnöillä. Yhteydellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Blominmäen lehto, jonka säilyttäminen ja yhteyden ylläpito Vitmossenin-Teirmossenin luontoalueeseen vahvistaisi runkoyhteyttä. Pohjoinen runkoyhteys. Dämman-järven pohjoispuolelta kulkeva ekologinen runkoyhteys on jätetty turhan kapeaksi sekä järven pohjoispuolella että golfkentän eteläpuolella. Golfkentän eteläpuolella maakuntakaavan virkistysalueelle sijoitetut taajama-alueet supistavat ekologisen yhteyden kapeaksi käytäväksi. Maakuntakaavojen viheryhteystarpeen suunnittelumääräys määrää yksityiskohtaisemman suunnittelun huolehtimaan siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana. Mynttilän alueelle, jolla on tärkeä asema ekologisessa verkostossa, olisi perusteltua jättää vahvemmat ekologiset runkoyhteydet kuin mitä kaavaluonnoksessa on tehty. Espoon keskuksen länsipuolella sijaitseva rautatiemaatunneli Täydentävästä yhteydestä ekologiseksi runkoyhteydeksi Maatunneli on merkitty luonnoksessa täydentäväksi ekologiseksi yhteydeksi. Yhteyden merkitys on kuitenkin suurempi: kun rataa levennetään Espoon keskuspuistossa Kauklahteen ulottuvan kaupunkiradan ja Espoo Salo -radan vuoksi, maatunneli jää ainoaksi mm. liito-oravalle mahdolliseksi metsäiseksi yhteydeksi Espoon keskuspuiston etelä- ja pohjoisosan välille. Yhteys tulisi merkitä ekologiseksi runkoyhteydeksi, joka jatkuu lounaaseen kaava-alueen ulkopuolelle. Kalajärvi Natura-alueeseen suoraan rajautuva taajama saattaa heikentää ekologisen yhteyden toimivuutta Kalajärven alue on Helsingin seudun viherkehän tärkeä solmukohta Nuuksion ja Vestran-Petikon laajojen luontoalueiden välissä. Kaavaluonnoksen Kalajärven taajama rajautuu pohjoisessa suoraan kiinni Vestra-Tremanskärr-Odilammen Natura-alueeseen ilman puskurivyöhykkeenä toimivaa virkistysaluetta. Kyseessä on jo suurelta osin luonnonsuojelualueilla turvattu ekologinen yhteys, joten myös yleiskaavan kautta olisi suotavaa pitää se eläinten liikkumisen kannalta hyvin toimivana. Kaavaluonnoksen ratkaisu kaventaa nykyistä ekologista yhteyttä, ja lisääntyvä virkistysliikkuminen alueella saattaa heikentää ekologisen yhteyden laatua. Kulttuuriympäristöt Suunnittelualueen kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen ja vaaliminen on

38 PÖYTÄKIRJA 11/ tärkeää koko Espoon identiteetin ja vetovoimaisuuden kannalta. Suunnittelualueella on erilaisia kulttuuriympäristöjä, jotka kestävät eri tavalla muutosta. Suunniteltaessa alueita, joille kohdistuu muutospaineita, on tärkeää tunnistaa alueen arvot ja ominaispiirteet sekä niiden herkkyys kestää muutosta. Muutos voi myös parantaa ympäristöä ja luoda uutta arvokasta kulttuurikerrosta. Täydennys- ja tiivistettävän rakentamisen alueilla, joille on osoitettu maakuntakaavan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä, tulee alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa ottaa huomioon arvokas kulttuuriympäristö ja sovitettava yhteen huolellisesti rakentamisen kanssa. Maaseudun kulttuurimaisemat säilyvät parhaiten, kun alueella jatkuu maaseutuelinkeinojen harjoittaminen. Kaavakartalla laajat viljelyaukeat on osoitettu avoin maisematila -merkinnällä. Lisäksi kyläalueita koskee suunnittelumääräys, jossa alueella sallitaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kylämiljööseen soveltuva rakentaminen, mikä ottaa huomioon kylien arvokkaan rakennusperinnön. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on esitetty kokonaisuudessaan oikeusvaikutteisella liitekartalla. Oikeusvaikutteisten kaavamerkintöjen lisäksi kulttuuriympäristöjen liitekartalla on esitetty informatiivisia merkintöjä, jotka tarkentavat ja korostavat alueen kulttuuriarvojen ominaispiirteitä. Uudenmaan liitto katsoo, että yleiskaavan tavoitteet kulttuuriympäristöjen vaalimisessa ja kehittämisessä ovat hyvät. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa arvokkaiden kulttuuriympäristöjen keskeiset arvot on tunnistettu ja niiden turvaaminen on otettu huomioon tarvittavien merkinnöin sekä määräyksin. Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntateknisen huollon kuten energiantuotannon sekä vesi- ja jätehuollon toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja tilavarauksia. Yleiskaavan luonnoksessa on oikeusvaikutteisella kaavakartalla osoitettu vain 400 kv:n nykyiset voimajohdot sekä ne aluevaraustyyppiset merkinnät (yhdyskuntateknisen huollon alue, erityisalue ja elinkeinoelämän ja teollisuuden alue), joille tarkemmassa suunnittelussa voidaan osoittaa yhdyskuntateknisen huollon toimintoja. Yleiskaavan luonnoksen teemakartalla Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 on esitetty informatiivisina merkintöinä ko. teemoihin soveltuvia tai potentiaalisia alueita. Uudenmaan liitto katsoo, että seudulliset yhdyskuntateknisen huollon ratkaisut tulisi suunnitella tarkemmin jo osayleiskaavavaiheessa, jolloin ratkaisuihin voidaan varautua kokonaisvaltaisemmin kuin mihin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on mahdollisuus. Yleiskaavan oikeusvaikutteisilla merkinnöillä olisi hyvä osoittaa, miten alueella varaudutaan seudullisiin yhdyskuntateknisen huollon tarpeisiin, kuten voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun voimajohtoon 110 kv Ämmässuo Kolmiranta sekä maakuntakaavan ohjeelliseen siirtoviemäriin Vihdistä Blominmäkeen. Uudenmaan liitto pitää hyvänä yleiskaavan luonnoksessa esitettyä kaavaratkaisua, jossa maakuntakaavassa Ämmässuolle osoitettujen työpaikka-alueen, erityisalueen ja jätteenkäsittelyalueen alueelle on keskitetty monipuolisesti yhdyskuntatekniseen huoltoon, kiertotalouteen ja teollisuuteen liittyviä mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja.

39 PÖYTÄKIRJA 11/ Yleismääräykset ovat toimivia sekä sisältävät selkeitä ja tarpeellisia ohjeita otettavaksi huomioon jatkosuunnittelussa, esim. pohjavesistä, sulfiittimaiden ja pilaantuneiden maiden käsittelystä jne. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Juha Nurmi Maakuntahallitus päätti antaa pohjaehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Espoon kaupungin kirjaamo Oheismateriaali Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnos, lausunnon karttaliite

40 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Medtech4Europe -projektin perustaminen 278/ /2018 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Asian taustat Medtech4Europe - Optimizing the impact of public policies in favour of research and innovation facilities in the field of medical technologies - on Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettava alueiden välinen yhteistyöhanke, jossa pyritään vaikuttamaan terveysteknologian sektorin toimintaedellytyksiin mm rakennerahasto-ohjelmien sisältöjen kautta. Uudellamaalla on kehittynyt vahva ja kasvava terveysteknologian ekosysteemi, jonka vienti on kasvanut merkittäväksi. Alan pk-sektoria ja uusia yrityksiä haittaa kuitenkin voimakas ja usein tarpeeton säätely. Regulaatioon ja alaa tukevaan tutkimuspanostusten kehittymiseen voidaan vaikuttaa eurooppalaisella yhteistyöllä. Terveydenhoidon teknologinen kehitys on lisännyt kliinistä vaikuttavuutta, terveyttä ja ikääntyneiden kykyä itsenäiseen elämään. Samalla teknologioihin ja tiedonhallintaan liittyy uusia haasteita. Erilaiset terveyden palvelualustat ovat myös voimakkaassa kehitysvaiheessa, terveydenhoito digitalisoituu ja yksilöllistyy. Uudenmaan liitto on hankkeessa partnerina, hanketta hallinnoi Auvergne-Rhône-Alpes - alue (Lyon). Hankkeen tavoitteena on EU - tason vaikuttaminen alan sääntelyyn ja yhteistyön lisääminen mm. teknologioiden hyväksymismenettelyjen jouhevoittamisessa. EU:n aluekehittämisen politiikka-instrumenttien sisältöihin pyritään vaikuttamaan niin, että niiden tehokkaampi hyödyntäminen terveysteknologian alalla mahdollistuu. Uudenmaan erityisinä vastuuteemoina ovat älykkääseen erikoistumiseen liittyvä yhteistyö, ikääntyvien itsenäiseen elämään liittyvien teknologien ja parhaiden käytäntöjen tunnistus sekä Uudellamaalla syntyneen laajan start-up -yritysten joukon erityishaasteiden tunnistaminen ja analysointi. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,73 M euroa. Uudenmaan liiton kokonaisbudjetti hankepartnerina on ,00 euroa, josta Interreg Europe -ohjelman tuki on ,25 euroa. Jäljelle jäävästä ,75 euron omarahoitusosuudesta noin 60% haetaan kansallisena vastinrahoituksena työ- ja elinkeinoministeriöstä. Loput omarahoitusosuudesta 40% (10730,70 euroa) katetaan liiton osuutena projektiin. Hankkeen toteutusaika on Interreg Europe -hankkeet toteutetaan kaksivaiheisina ja tämän hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2020 lopussa. Hankkeen vastuujohtajana toimii Juha Eskelinen, projektipäällikkönä Heikki Kallasvaara ja talouspäällikkönä Kamilla Aliyeva. Kotimaisia yhteistyötahoja ovat mm Terveysteknologian liitto sekä Health Capital Helsinki.

41 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää perustaa Medtech4Europe -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Juha Eskelisen velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Juha Eskelinen Heikki Kallasvaara Maakuntahallitus päätti perustaa Medtech4Europe -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Juha Eskelisen velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

42 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Uusi jäsen maakunnan yhteistyöryhmään Minerva Krohnin tilalle 241/ /2018 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Minerva Krohn (vihreät) Helsinki on pyytänyt eroa Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmän jäsenyydestä. Maakuntavaltuusto on valinnut Sanna Vesikansan (vihreät), Helsinki, maakuntahallituksen jäseneksi hänen tilalleen. Jäsenyyden lisäksi Krohn on ollut myös maakunnan yhteistyöryhmän 1. varapuheenjohtaja. Hänen tilalleen esitetään valittavaksi Sanna Vesikansa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on kuntien, valtion sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on yhteensovittaa alueellisia kehittämistoimia. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, ). Laki tuli voimaan Yhteistyöryhmässä on oltava kattavasti edustettuna alueen kunnat ja maakunnan liitto, ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut tehtävien kannalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot ja alueen kehittämisen kannalta keskeiset tehot kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt ja muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt. Maakuntahallitus on nimennyt maakunnan yhteistyöryhmään alueen kuntia ja maakunnan liittoa edustavat jäsenet. Heidän toimikautensa on maakunnan liiton valtuuston toimikausi. MYR:n kokoonpanon tulee täyttää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a :n 1 momentin ehto, jonka mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Kiintiösäännös koskee erikseen sekä varsinaisia että varajäseniä. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan valinnut Sanna Vesikansan maakuntahallituksen jäseneksi eroa pyytäneen Minerva Krohnin tilalle. Krohn on ollut maakuntahallituksen edustajana myös maakunnan yhteistyöryhmän jäsen ja 1. varapuheenjohtaja. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää nimetä Sanna Vesikansan Minerva Krohnin tilalle maakunnan yhteistyöryhmän jäseneksi sekä 1. varapuheenjohtajaksi. Valmistelija: Paula Autioniemi

43 PÖYTÄKIRJA 11/ Päätös: Maakuntahallitus päätti nimetä Sanna Vesikansan Minerva Krohnin tilalle maakunnan yhteistyöryhmän jäseneksi sekä 1. varapuheenjohtajaksi. Täytäntöönpano: Päätösote: uusi jäsen Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

44 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan maakunnan poliittisen ohjausrakenteen muodostaminen 40/ /2018 MHS Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa 2019 hankkeeseen sisältyy yhtenä valmisteltavana kokonaisuutena maakunnan luottamushenkilöhallinnon perustaminen. Luottamushenkilöhallinnon perustamiseen sisältyy sekä toimielinten kokoonpanon että niiden toimivaltuuksien määrittäminen sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten toimielinten osalta. Maakunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat esimerkiksi maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta, ja vapaaehtoisia toimielimiä voivat olla esimerkiksi lautakunnat, jaostot ja valiokunnat. Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenne konkretisoituu maakunnan hallintosäännössä, jossa toimielinten kokoonpano ja toimivaltuudet tulee kuvata. Tulevien maakuntien rakenteessa ja toimintatavoissa on sellaisia eroavaisuuksia verrattuna nykyisiin kuntaorganisaatioihin, jotka hankkeen valmistelijoiden mielestä puoltavat erillisen selvityksen laatimista luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta. Selvitys luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta Keskeisin selvitettävä kysymys liittyy järjestäjän ja tuottajan eriyttämiseen ja tämän velvoitteen vaikutuksiin luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen. Velvoite todetaan nimenomaisesti sote-järjestämislakiehdotuksessa, jonka 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen ja että maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalaissa tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Nykyisin Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa kunnissa ja kuntayhtymissä järjestämistä ja tuottamista koskevat päätökset kuuluvat samoille toimielimille (sosiaali- ja terveyslautakunnat, kuntayhtymien hallitukset). Uuden maakunnan hallintosäännössä järjestäjän ja tuotannon eriyttäminen tarkoittaa sitä, että järjestämistä ja tuottamista koskeva toimivalta tulee määritellä yksityiskohtaisesti ja osoittaa eri toimielimille (järjestämisestä vastaava toimielin, liikelaitoksen johtokunta). Samaa järjestäjän ja tuottajan erottamisperiaatetta tullaan soveltuvin osin soveltamaan myös maakunnan muilla toimialoilla, eli turvallisuustoimialalla sekä elinvoimatoimiala. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteko järjestäjässä ja tuottajassa on luonteeltaan selvästi erilaista. Järjestämispäätökset ovat luonteeltaan periaatteellisia ja strategisia ja ne sisältävät esimerkiksi palvelujärjestelmän yleisen kehittämisen, kustannustason, palvelujen vaikuttavuuden, hyvinvointija terveyshyötyjen sekä palveluiden saatavuuden näkökulmat. Tuottamispäätökset liikelaitoksen johtokunnassa ovat puolestaan luonteeltaan operatiivisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi palveluiden konkreettista tuotantotapaa, prosessien kehittämistä, resursointia ja esim. avainhenkilöiden rekrytointia. Valmistelijoiden näkemyksen mukaan tällainen uudentyyppinen rakenne edellyttää erillisen selvityksen tekemistä sen osalta,

45 PÖYTÄKIRJA 11/ millaisia vaikutuksia toimintatavalla on luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen. Toinen esimerkki selvitettävästä kysymyksestä, joilla mahdollisesti on vaikutusta luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen, on maakuntavaltuutettujen osallisuus maakunnan toimintaan ja muuhun maakunnan päätöksentekoon ja valmisteluun. Uudenmaan maakunnassa tulee olemaan 99 vaaleilla valittua maakuntavaltuutettua ja heidän varavaltuutettunsa. Valmistelussa tulisi arvioida ja selvittää muun ohella sitä, mitkä ovat odotukset valtuutettujen osallisuuden suhteen ja miten riittävä osallisuus turvataan uudessa rakenteessa. Tähän mennessä asiassa on laadittu esiselvitys FCG Konsultointi Oy:n toimesta, jossa kuvataan sekä lainsäädännön valossa mahdolliset toimielinrakenteet (mm. lautakunta-, valiokunta ja jaostomallit) että rakenteisiin vaikuttavat muutosajurit (mm. edellä mainitut). Esiselvitys jaetaan maakuntahallitukselle oheismateriaalina. Selvityksen käytännön toteutus Selvitystyötä olisi tarkoitus jatkaa haastatteluilla sen selvittämiseksi, mitkä ovat Uudenmaan maakunnan alueen keskeisten poliittisten toimijoiden näkemykset ja odotukset maakunnan poliittisten rakenteiden osalta ottaen huomioon edellä mainitut kysymykset ja raportissa todetut reunaehdot. Valmistelussa on tunnistettu, että haastateltavia voisivat olla maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto sekä Helsingin ja Uudenmaan poliittisten piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Haastattelut olisi tarkoitus aloittaa Uudenmaan liiton luottamushenkilöistä. Piirijärjestöjen osalta haastattelut toteutettaisiin parihaastatteluna (järjestön puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja) ja kohdistettaisiin niihin puolueisiin, jotka ovat tällä hetkellä edustettuna maakuntavaltuustossa (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Maakuntahallitus linjannee osaltaan jatkoselvityksen toteuttamista ja mm. sitä, onko haastateltavat edellä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Haastatteluaikojen sopiminen alkaa tämän maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ja haastattelut alkavat alkaen. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan 7.4. mennessä. Tavoitteena on, että maakuntahallitukselle annettaisiin kokouksessa tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista ja maakuntahallituksella on tällöin mahdollisuus vielä vaikuttaa jäljellä oleviin haastatteluihin mm. sen osalta, jos alustavista tuloksista on havaittavissa vielä selvitettäviä jatkokysymyksiä. Maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä on tarkoitus raportoida selvityksen tulokset maakuntahallitukselle ja lisäksi toteuttaa maakuntahallitukselle työpajatyyppinen tilaisuus, jossa hahmoteltaisiin ja tarkennettaisiin vielä mahdollisesti ratkaisua vaativia asioita selvityksen pohjalta. Luottamushenkilöhallinnon rakenteet tullaan tämän jälkeen esittämään maakunnan hallintosäännössä ja maakunnan hallintosääntöluonnosta on tarkoitus käsitellä maakuntahallituksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää

46 PÖYTÄKIRJA 11/ merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Lauri Tanner Uudenmaan maakuntahallitus Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämistä koskevaa suunnitelmaa. Tiivistetysti selvityksessä tarkoitus on selvittää haastattelujen kautta maakuntatason keskeisten poliittisten toimijoiden näkemyksiä ja reunaehtoja tulevan Uudenmaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteita koskien. Maakuntahallituksen linjausten mukaisesti haastattelut kohdistetaan maakuntahallituksen pöytäkuntaan sekä Helsingin ja Uudenmaan alueen maakuntavaltuustossa edustettuina oleviin poliittisiin ryhmiin. Näiden osalta haastatellaan parihaastatteluna piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Haastattelut ovat käynnistyneet maakuntahallituksen pöytäkunnasta. Suunnitelman mukaisesti maakuntahallitukselle tulee esittää tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen antaa tilannekatsauksen kokouksessa.

47 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Lauri Tanner Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Maakuntahallitukselle esitetään ensimmäinen luonnos maakunnan poliittisesta ohjausrakenteesta hallintosäännön jatkovalmistelun pohjaksi. Toimielinrakenne perustuu valiokuntamallille, mutta järjestämistehtävien osalta pääsääntönä olisi lautakuntamalli. Liikelaitosten johtokuntien osaaminen esitetään turvattavaksi osaamismatriisin kautta. Kuntayhteistyön käytännön toteuttajiksi esitetään alueellisia vaikuttamistoimielimiä. Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus on käsitellyt kevään 2018 aikana eri tilaisuuksissa tulevan Uudenmaan maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden muodostamista. Valmistelua on toteutettu Uusimaa2019 hankkeessa ja sitä on tukenut FCG Konsultointi Oy. Selvitystyön pohjaksi on laadittu esiselvitys, jossa on kuvattu lainsäädännön mahdollistamat eri vaihtoehdot maakunnan toimielinrakenteille ja maakunnan poliittisen johtamisjärjestelmän suunnitteluun vaikuttavat muutospaineet. Esiselvitys on jaettu maakuntahallitukselle oheismateriaalina kokouksessa Varsinaisen selvitystyön tarkoituksena on ollut selvittää ja kuvata maakuntatason keskeisten poliittisten päätöksentekijöiden tahtotilaa maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden suhteen. Selvitys on toteutettu rakenteisina teemahaastatteluina ja ne on kohdistettu maakuntahallituksen pöytäkuntaan ja Helsingin ja Uudenmaan poliittisiin piirijärjestöihin. Selvityksen edistymisestä on raportoitu maakuntahallitukselle ja sen tuloksia on käsitelty maakuntahallituksen pöytäkunnalle pidetyssä työpajassa, jossa on edelleen pyritty kiteyttämään maakuntahallituksen näkemyksiä tulevan maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden suhteen. Edellä kuvatun selvitystyön raportti jaetaan hallitukselle liitteenä. Haastattelujen ja työpajan perusteella voidaan todeta, että niiden perusteella

48 PÖYTÄKIRJA 11/ mitään malleista sellaisenaan ei pidetty nimenomaisesti parhaimpana. Kuitenkin etenkin haastatteluissa korostui se, että tulevan luottamushenkilöorganisaation pitäisi olla selkeä ja maakuntavaltuuston valta pitäisi olla todellinen. Tällöin toimielimien jäseniksi tulisi ensisijaisesti valita vaaleilla valittuja maakuntavaltuutettuja. Vastaavanlaisia näkemyksiä esitettiin myös maakuntahallituksen työpajassa liittyen mm. siihen, että maakunnan asiakkaiden tulisi selkeästi voida tunnistaa kustakin tehtävästä vastuulliset päätöksentekijät. Tämä linjaus puoltaisi toimielinrakenteen muodostamista valiokuntamallin pohjalle, jolloin toimielimiin valittaisiin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Linjaus edistäisi kansanvaltaisuuden ja valtuutettujen osallisuuden toteutumista maakunnan päätöksenteossa. Toisaalta huolta kannettiin koko maakunnan äänen kuulumisesta ja vallan keskittymisestä pääkaupunkiseudulle, mihin todennäköisesti valiokuntamalli osaltaan johtaa. Alustavien selvitysten perusteella suurin osa maakunnan päättäjistä tullaan maakuntavaaleissa valitsemaan pääkaupunkiseudulta, jolloin maakunnan kaikista osista ei välttämättä tulisi edustusta maakunnan päättäviin elimiin. Tämän asian painottaminen puolestaan tukee lautakuntamallia, jolloin toimielimiin voidaan valita myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Linjaus tukee maakunnan alueiden huomioon ottamista maakunnan päätöksenteossa. Kolmas työpajoissa käsitelty vaihtoehto on maakuntahallituksen jaostoille perustuva päätöksenteoltaan keskitetty malli. Malli painottaa etenkin toimeenpanokykyä ja päätöksenteon tehokkuutta, millä sinänsä tulee olemaan merkitystä maakunnan toiminnassa etenkin käynnistymisvaiheessa. Valittavan mallin tulisi lisäksi edistää edellä kuvattujen päämäärien lisäksi muita tavoitteita: uudistuksen keskeisten periaatteiden toteuttaminen: järjestäjän ja tuottajan erottaminen, toimialojen välinen integraatio päätöksentekorakenteen selkeys maakunnan kokonaisjohtamisen mahdollistaminen ja riittävän maakuntahallituksen ohjausvallan turvaaminen Maakuntahallitukselle esitetään tässä kokouksessa edellä kuvattuun selvitystyöhön perustuva ehdotus tulevan Uudenmaan maakunnan poliittiseksi johtamisrakenteeksi jatkovalmistelun pohjaksi. Selväpiirteisin ratkaisu uudistuksen näkökulmasta olisi ollut perustaa poliittinen johtamisrakenne kokonaisuudessaan valiokuntamallille, koska se tukee parhaiten järjestäjän ja tuottajan sekä näille kuuluvan päätöksenteon erottamista oheismateriaalissa kuvatulla tavalla. Merkitystä tulee kuitenkin antaa myös sille, että maakunnan kaikki alueet ovat osallisia maakunnan päätöksenteossa. Valmistelussa on huomioitu edellä kuvatut näkemykset ja luotu yhdistelmä eri malleista, jossa pääpaino on valiokuntarakenteella, mutta lisäksi ehdotetaan muodostettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistehtäviin ja elinvoimatoimialalle lautakunnat mm. alueellisen näkemyksen huomioimiseksi näissä. Maakuntahallituksella on lisäksi jaosto omistajaohjaustehtäviä varten. Muille toimielimille ei esitetä jaostoja päätöksentekorakenteiden selkeyden vuoksi. Kullakin toimielinlajilla on rakenteessa oma tehtävänsä. Valiokuntien yhteisenä tehtävänä on maakuntakonsernin ja toimintaympäristön (valtio, asiakkaat, kunnat, yleiset trendit) yhteensovittaminen ja intergraation edistäminen. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia erityisesti

49 PÖYTÄKIRJA 11/ toimialakohtaisista järjestämistehtävistä ja jaoston tehtävänä on hallituksen päätöksenteon helpottaminen, kun hallitukselle kuuluva laajempi asiakokonaisuus eriytyy omaksi kokonaisuudekseen. Rakenteeseen voi tulla vielä muutoksia mm. nyt eduskunnan käsittelyssä olevan lainsäädännön myötä. Valiokunnat Kaikissa ehdotetuissa valiokunnissa on yhdeksän jäsentä varajäsenineen ja valiokunnat valitaan siis maakuntavaltuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta. Koska valiokunnat ovat valmistelevia kokoonpanoja, on niiden työ muuten joustavaa ja niiden työhön voi osallistua mm. asiantuntijoita. Tulevaisuus- ja strategiavaliokunnan tehtävänä olisi maakunnalle kuuluvan ennakointi- ja tulevaisuustyön lisäksi maakuntien keskeisten strategia-asiakirjojen valmistelun ohjaus ja muiden strategisten ohjelmien valmistelun koordinointi. Talousvaliokunnalle kuuluu koko talouden ja toiminnan suunnitteluprosessin ohjaus lähtien aina rahoituksesta eli valtion kanssa käytävien neuvottelujen ohjauksesta ja päätyen varsinaiseen toiminnan ja talouden vuosisuunnittelun poliittiseen ohjaukseen maakunnan tasolla. Tutkimus-, kehitys-, opetus- ja innovaatiovaliokunta (TKIO) valiokunta ohjaa TKI-ohjelman valmistelua osana maakuntastrategiaa, koordinoi oppilaitosyhteistyötä, käsittelee digitalisaatioon kuuluvia kysymyksiä sekä tutkimustoiminnan resursointiin liittyviä asioita. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten edustajia. Palvelurakennevaliokunnan tehtävänä on valmistella maakuntahallitukselle palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kriteerit eri palveluryhmissä maakuntastrategian ja palvelustrategian linjausten perusteella. Tässä tarkoitettuja palveluryhmiä voivat olla maakunnalliset palvelut, alueelliset palvelut, lähipalvelut ja myös sähköiset tai etäpalvelut. Tarkoituksena on, että palvelurakennevaliokunta olisi poikkihallinnollinen ja sen työ käsittelisi näin kaikkia maakunnan toimialoja ja edistäisi näin toimialojen välistä integraatiota. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua myös alueiden edustajia kattavan alueellisen näkemyksen muodostamiseksi.