Hotelli Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki. Strateginen kokous, jonka jälkeen liikenneseminaari. Otsikko Sivu. 146 Kokouksen järjestäytyminen 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hotelli Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki. Strateginen kokous, jonka jälkeen liikenneseminaari. Otsikko Sivu. 146 Kokouksen järjestäytyminen 5"

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:35-10:15 PAIKKA Hotelli Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki. Strateginen kokous, jonka jälkeen liikenneseminaari. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 146 Kokouksen järjestäytyminen Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano Vastaus vasemmistoliiton ryhmän valtuustoaloitteeseen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun keskeyttämisestä 149 Vuoden 2017 arviointikertomus tiedoksi sekä vastaus valtuuston toimenpidealoitteeseen Uusimaa2019 -hankkeen valmistelun tilannekatsaus tiedoksi Liikenneseminaarin tuloksien hyödyntäminen maakuntakaavavalmistelussa tiedoksi 152 Uusimaa-kaava seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely osa I: ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys Uudenmaan liiton kannanotto komission esitykseen EU:n tulevasta rahoituskaudesta 155 KL-Kuntahankinnat Oy:n liikematkustus- ja ryhmämatkapalveluja sekä majoitus- ja kokouspalveluja koskeviin puitesopimuksiin liittyminen 156 Vimana Oy:n hankintarengasyhteistyöhön liittyminen sekä hallintosäännön mukaisen toimivallan delegointi ja toimivaltuuksien enimmäismäärien vahvistaminen: ICT-asiantuntijapalveluiden dynaamiset hankintajärjestelmät 157 Uudenmaan liiton luottamushenkilöiden osallistuminen kansainväliseen toimintaan Osavuosikatsaus 2/2018 tiedoksi Ilmoitusasioita Johtajien antamat lausunnot 68

2 PÖYTÄKIRJA 12/ Valmistuneita julkaisuja Vuoden 2018 kokousaikataulu 70

3 PÖYTÄKIRJA 12/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Hopsu Inka Jäsen pöytäkirjantarkastaja Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen pöytäkirjantarkastaja Kiljunen Kimmo Jäsen Laaninen Timo Jäsen Launiala Mimmi Jäsen Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja Markkula Markku puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen Rautava Risto Jäsen Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Oskala Hannu Varajäsen Pajula Matias Varajäsen Ilonen Jarkko Varajäsen, strateginen kokous saapui klo 8.50 :n 146 kohdalla Räsänen Joona Varajäsen, strateginen kokous saapui klo 8.45 :n 146 kohdalla Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari Valtuuston pj Luhtanen Leena Valtuuston I vpj saapui klo 8.50 :n 146 kohdalla POISSA Rissanen Laura Jäsen Vesikansa Sanna Jäsen Adlercreutz Anders Varajäsen, strateginen kokous Muurinen Seija Valtuuston II vpj MUU Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Kanerva Inka Viestintäjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Suursalmi Tero Lakimies Elo Seija Viestintäpäällikkö Sovala Markus Muutosjohtaja läsnä :n 146 esittelyn ajan Aronkytö Timo Sote-muutosjohtaja läsnä :n 146 esittelyn ajan Mansikka Ilona Kaavoituspäällikkö läsnä :n 146 esittelyn ajan Liljemark Olavi Selvitysmies läsnä :n 146 esittelyn ajan

4 PÖYTÄKIRJA 12/ ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Inka Hopsu Arja Karhuvaara PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Inka Hopsu, Arja Karhuvaara). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Inka Hopsun ja Arja Karhuvaaran. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys, selvitysmies Olavi Liljemark Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus, muutosjohtaja Markus Sovala Uusimaa-kaava 2050 seutujen kaavojen luonnokset, aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva.

6 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano MHS Tiivistelmä Maakuntavaltuuston kokous pidettiin Pöytäkirja Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet säädetyssä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole lainvastaisia panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön lukuun ottamatta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen maakuntakaavan hyväksymistä, joka tuodaan seuraavaan hallituksen kokoukseen Maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaan maakuntahallitus voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valmistelija: Paula Autioniemi Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet säädetyssä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole lainvastaisia panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön lukuun ottamatta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen maakuntakaavan hyväksymistä, joka tuodaan seuraavaan hallituksen kokoukseen Maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaan maakuntahallitus voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee täytäntöönpanoa

7 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Vastaus vasemmistoliiton ryhmän valtuustoaloitteeseen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun keskeyttämisestä Maakuntavaltuusto Puheenjohtaja ilmoitti vasemmistoliiton ryhmän jättäneen seuraavan valtuustoaloitteen viitaten Uudenmaan liiton hallintosäännön 14. luvun pykälään 101: Merkitessään tiedoksi Uusimaa2019 -hankkeen tilannekatsauksen Uudenmaan liiton valtuusto katsoo, että maakuntahallituksen on toistaiseksi keskeytettävä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, kunnes asiaa koskevaan lainsäädäntöön saadaan selkeys. Uudenmaan liiton valtuusto otti kannan, jossa selkeästi vastustaa uudistuksen eteenpäin viemistä. Kannanotossaan valtuusto pitää esitettyä maakuntamallia vahingollisena, koska se ei ota huomioon maan suurimman maakunnan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Lisäksi valtuusto toteaa, että maakuntaa hallintomallina ja uudistusta ei tule toteuttaa Uudellamaalla esitetyllä tavalla". Valmistelulla ei toistaiseksi ole ollut lainsäädännöllistä pohjaa, sillä eduskunta ei ole hyväksynyt asiaa koskevia lakeja. Aikataulun jatkuvan lykkääntymisen takia uudistuksen toteutuminen on yhä epävarmempaa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota valmistelun ongelmallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan mukaan eduskuntaa ei lainsäätäjänä saa asettaa tapahtuneiden tosiasioiden eteen pitkälle viedyllä valmistelulla ilman lainsäädäntöä. Valiokunta moitti erityisesti valinnanvapauden pilottikokeilua. Sen seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö on keskeyttänyt pilottihankkeet. Myös Uudenmaan liitossa pilottien valmistelu on tässä vaiheessa keskeytettävä. Päätös: Maakuntavaltuusto päätti saattaa valtuustoaloitteen maakuntahallitukselle valmisteltavaksi. MHS Tiivistelmä Vasemmistoliiton ryhmä jätti maakuntavaltuuston kokouksessa aloitteen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun keskeyttämisestä, kunnes asiaa koskevaan lainsäädäntöön saadaan selkeys. Maakuntahallitus toteaa maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelun olevan sekä aluekehittämislain että Uudenmaan liiton perussopimuksen mukaisen tehtävän. Valtio on ohjauskirjeellään pyytänyt maakunnan liittoja käynnistämään esivalmistelun, joka kesästä 2017 lähtien on tapahtunut valtion rahoituksella. Jos hallituksen uudistus toteutuu, asianmukaisen esivalmistelun pohjalta

8 PÖYTÄKIRJA 12/ Asian yksityiskohtainen selostus Uudellamaalla on huomattavasti paremmat lähtökohdat uudistuksen toimeenpanoon kuin tilanteessa, jossa valmistelu on keskeytetty. Organisoidun ja hyvän substanssihallinnan omaavan valmistelun (ml. soteasiat) kautta on ollut mahdollista paremmin vaikuttaa suunnitteilla olevaan lainsäädäntöön. Esivalmistelun ansiosta myös eri kunnallisten toimijoiden välinen yhteistyö ja keskusteluyhteys on huomattavasti tiivistynyt. Maakuntahallitus katsoo, että esivalmistelua on syytä edelleen jatkaa ja esittää maakuntavaltuustolle, että se katsoo vasemmistoryhmän aloitteen huomioiduksi ja loppuun käsitellyksi. Maakuntavaltuustolle on säännönmukaisesti selostettu uudistuksen esivalmistelun toteuttamisen tilannetta sekä virallisten kokousten että vapaamuotoisten seminaarien yhteydessä. Vasemmistoliiton ryhmä jätti maakuntavaltuuston kokouksessa hallintosäännön 14. luvun 101 mukaisen aloitteen. Aloitteessa esitetään, että maakuntavaltuusto katsoo, että maakuntahallituksen on toistaiseksi keskeytettävä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, kunnes asiaa koskevaan lainsäädäntöön saadaan selkeys. Lisäksi ryhmä esittää Uudenmaan liiton sote -pilottien valmistelun keskeyttämistä tässä vaiheessa. Maakuntahallitus antaa vasemmistoliiton ryhmän aloitteeseen seuraavan vastauksen: Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tausta Valtiovarainministeriö on ohjauskirjelmällään (VM037:00/2016) pyytänyt maakunnan liittoja käynnistämään uusien maakuntien monitoimialaisen toimeenpanon esivalmistelun. Kirjelmän liitteenä olevassa muistiossa (VM037:00/2016) todetaan seuraavasti: Maakunnan liitto toimii aloitteen tekijänä esivalmistelun käynnistämisessä ja kutsuu keskeisten tahojen johdon käynnistyskokoukseen. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheelle on tarpeen perustaa ohjausryhmä, johon kuuluu tasapuolisesti kaikkien keskeisten tahojen edustus. Valmistelun käynnistämisen varmistamiseksi ministeriö pyysi maakunnan liittoja virallisesti ilmoittamaan mennessä, miten ne ovat käynnistäneet pyydetyn yleisen esivalmistelun. Uudenmaan liitto ilmoitti valmistelun käynnistymisestä ja suoritetuista toimenpiteistä ministeriöön. Perustuslakivaliokunta on nimenomaisesti todennut valinnanvapauslakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 15/2018), että hallitus käyttää yleistä toimivaltaansa uudistuksensa toteuttamisessa. Siten pyytäessään maakunnan liittoja toimimaan aktiivisesti uudistuksen esivalmistelussa, hallitus on turvautunut sille kuuluvaan yleiseen toimivaltaan. Aluekehittämislain (laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014) 5 nojalla alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Lain 17 mukaan tähän tehtävään sisältyy aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja maakunnan yleisestä kehittämisestä vastaaminen. Tehtävää toteuttaessaan sen tulee toimia yhteistyössä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Lisäksi sen tulee muun muassa edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä. Maakunnan liittojen aktiivinen rooli

9 PÖYTÄKIRJA 12/ maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelussa on siten mitä keskeisin osa niiden aluekehittämislain mukaista tehtävää. Uudenmaan liiton perussopimuksen 2 mukaan liiton tehtävänä on aluekehittämisen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä maakunnallinen edunvalvonta. Kuten edellä on todettu niin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on kyseessä aluekehittämislainsäädännön mukainen tehtävä ja mitä suuremmassa määrin maakunnallinen edunvalvonta, jotta Uudenmaan asema kansallisen tason uudistuksessa voidaan turvata. Aluekehittämislain perustelujen mukaan aluekehittämisviranomaisen tehtävä käsittää yleisen vastuun maakunnan kehittämisestä. Maakuntahallitus katsoo, että maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamisen esivalmistelu on sekä Uudenmaan liiton perussopimuksen että aluekehittämislain mukainen valtion edellyttämä tehtävä. Esivalmistelun toteuttaminen Uudellamaalla Maakuntahallitus päätti perustaa erillisen projektin maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelua varten ajalle Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan kohdentaa aluekehitysrahastosta enintään euroa sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelusta aiheutuviin kustannuksiin vuodelle Koska uudistuksen toteuttaminen viivästyi valtion toimesta, päätti maakuntahallitus jatkaa projektin kestoa siihen saakka, kunnes ns. voimaanpanolaki astuu voimaan sekä muuttaa projektin nimeksi Uusimaa2019. Lisäksi se edellytti, että projektissa ryhdytään valmistelemaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämistä ja että projektissa ryhdytään toteuttamaan ns. väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtäviä. Projektin jatkaminen heinäkuulta 2017 lukien on toteutettu valtion myöntämällä avustuksella. Valtionavustuksen käyttäminen edellyttää maakunnan liitolta aktiivisia toimenpiteitä uudistuksen toteuttamisen valmistelemisessa. Toiminnasta on säännöllisesti raportoitava valtiolle. Kokouksessaan maakuntavaltuusto päätti hyväksyä talousarvion vuodelle 2018 sekä toimintaja taloussuunnitelman vuosille ja sen liitteenä olevan Uusimaa hankkeen vuoden 2018 talousarvion noin 31 miljoonaa euroa (sisältäen yleisen esivalmistelun ja ICT-valmistelun). Tiedottaminen maakuntavaltuustolle uudistuksen toteuttamisesta Maakuntavaltuustolle esiteltiin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelurakennetta. Myös muutoin maakuntavaltuustolle on säännönmukaisesti selostettu uudistuksen esivalmistelun toteuttamisen tilannetta sekä virallisten kokousten ( , ja ) että vapaamuotoisten seminaarien ( Hyvinkää ja ) yhteydessä. Maakuntavaltuusto otti kokouksessaan kannan, jonka mukaan se muun muassa pitää esitettyä maakuntamallia vahingollisena, koska se ei ota huomioon maan suurimman maakunnan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Maakuntaa hallintomallina ja uudistusta ei tule toteuttaa Uudellamaalla esitetyllä tavalla. Maakuntavaltuusto esitti, että Uudenmaan

10 PÖYTÄKIRJA 12/ sekä pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja kyky hoitaa velvoitteensa kunnittain tai yhteistoiminnassa otetaan huomioon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen rakenteeksi etsitään yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa toisenlainen malli kuin nyt käsittelyssä oleva. Maakuntavaltuuston edellä mainittu kannanotto on tukenut pyrkimyksiä valmistelun suuntaamiseksi Uudellemaalle paremmin soveltuvaan suuntaan ja se on osaltaan vaikuttanut lainsäädäntöesityksiin (esim. pidempiin siirtymäaikoihin valinnanvapauden käynnistämisessä). Uudenmaan liiton antamien lausuntojen ohella hankejohto ja asiantuntijat ovat osallistuneet ministeriöiden valmistelutyöhön ja he ovat olleet eduskunnassa kuultavina. Näissä yhteyksissä hallituksen esityksiin on voitu vaikuttaa siten, että niitä on muutettu Uudenmaan olosuhteisiin paremmin sopiviksi. Esitys valmistelun keskeyttämisestä Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on useammasta aikatauluviivästyksestä huolimatta kyse vasta esivalmistelusta. Esivalmistelussa ei tehdä tulevaa maakuntaa koskevia päätöksiä. Niistä vastaa aikanaan mahdollisesti suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Esivalmistelu on myös luonteeltaan erittäin operatiivista. Täten on luontevaa, että maakuntahallitus on vastannut siinä tarvittavan poliittisen näkökulman tuomisesta valmisteluun. Kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon myös uudistuksen toteutumisen mahdollisuus. Mikäli esivalmistelu suoritetaan asianmukaisesti, on Uudellamaalla huomattavasti paremmat lähtökohdat uudistuksen toimeenpanoon kuin tilanteessa, jossa valmistelu on keskeytetty. Valmistelun keskeyttäminen vaikeuttaisi huomattavan haitallisesti myös henkilöstötilanteeseen, sillä suurella osalla valmistelijoista on kuluvan vuoden loppuun voimassa olevat sopimukset. Mikäli valmistelu keskeytettäisiin, on todennäköistä, ettei valmistelun mahdollisesti jatkuessa enää olisi käytettävissä riittävästi henkilöstöresursseja, mikä edelleen viivästyttäisi valmistelun toteuttamista ja asettaisi Uudenmaan muita maakuntia huonompaan asemaan. Organisoidun ja hyvän substanssihallinnan omaavan liitossa tapahtuvan valmistelun (ml. sote-asiat) kautta on ollut mahdollista ottaa paremmin kantaa valtion valmisteluun mm. antamalla lausuntoja ja tekemällä parannusehdotuksia suunniteltuun lainsäädäntöön. Riippumatta maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisesta, esivalmistelun tuloksia voidaan ja on jo voitu tähän mennessä hyödyntää kunnissa erityisesti sote-sektorilla. Lisäksi esivalmistelun ansiosta eri kunnallisten toimijoiden välinen yhteistyö ja keskusteluyhteys on huomattavasti tiivistynyt. Uudenmaan liitolla ei ole ollut käynnissä tai valmistelussa sellaisia sote-valinnanvapauspilotteja, joiden valmistelun sosiaali- ja terveysministeriö keskeyttänyt. Maakunta- ja sote-uudistusta joudutaan esivalmistelemaan Uudenmaan liiton kannalta ja samalla myös koko valtakunnan osalta varsin poikkeuksellisessa tilanteessa valtion antaman toimeksiannon ja rahoituksen pohjalta. Edellä mainituin perusteluin maakuntahallitus katsoo, että esivalmistelua on syytä edelleen jatkaa ja siksi se esittää maakuntavaltuustolle, että se katsoo vasemmistoryhmän aloitteen huomioiduksi ja loppuun käsitellyksi.

11 PÖYTÄKIRJA 12/ Asian taustat Uudenmaan liiton hallintosäännön 101 mukaan kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen maakuntavaltuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita Uudenmaan liiton toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Maakuntavaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu. Maakuntahallituksen on vuosittain joulukuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää yllä selostusosassa mainituin perusteluin esittää maakuntavaltuustolle, että se päättää hyväksyä edellä esitetyn vastauksen Vasemmistoliiton valtuustoryhmän maakuntavaltuustossa jättämään valtuustoaloitteeseen todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastuujohtaja ja valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Maakuntahallitus päätti yllä selostusosassa mainituin perusteluin esittää maakuntavaltuustolle, että se päättää hyväksyä edellä esitetyn vastauksen Vasemmistoliiton valtuustoryhmän maakuntavaltuustossa jättämään valtuustoaloitteeseen todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

12 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Vuoden 2017 arviointikertomus tiedoksi sekä vastaus valtuuston toimenpidealoitteeseen 187/ /2018 Tarkastuslautakunta Kuntalain 121 mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Ehdotus: Päätös: Tarkastuslautakunta laatii ja allekirjoittaa arviointikertomuksen 2017 ja antaa sen valtuustolle. Tarkastuslautakunta laati ja allekirjoitti arviointikertomuksen 2017 ja antaa sen valtuustolle. Maakuntavaltuusto Ehdotus: Käsittely: Maakuntavaltuusto päättää merkitä arviointikertomuksen 2017 tiedoksi. Valtuuston käsittelyn jälkeen arviointikertomus viedään maakuntahallitukselle tiedoksi. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Carita Orlando esitteli arviointikertomuksen valtuutetuille. Keskustelun aikana valtuutettu Eveliina Heinäluoma esitti Jussi Kukkolan kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "Maakuntavaltuusto edellyttää, että maakuntahallitus ottaa arviointikertomuksen käsiteltäväksi ja antaa maakuntavaltuustolle syksyn 2018 aikana arvionsa strategisten tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2017 osalta." Päätös: Maakuntavaltuusto päätti merkitä arviointikertomuksen 2017 tiedoksi. hyväksyä yksimielisesti Eveliina Heinäluoman toimenpidealoitteen maakuntahallitukselle esityksen mukaisesti. MHS Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan arviointikertomus käsitellään maakuntahallituksessa aina maakuntavaltuuston käsittelyn jälkeen. Lisäksi maakuntahallitus antaa vastauksen valtuuston tekemään toimenpidealoitteeseen strategisten tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2017 osalta. Kokonaisarviona vuoden 2017 toiminnasta kertomuksessa todetaan, että maakuntavaltuuston asettamat strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset

13 PÖYTÄKIRJA 12/ Asian yksityiskohtainen selostus tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuutena hyvin.tavoitteiden toteutuminen on lautakunnan käsityksen mukaan palvellut Uudenmaan liiton vision ja mission toteutumista. Liiton toiminta on ollut määrätietoista ja muutostarpeet huomioon ottavaa. Liiton toiminta on saatujen tietojen ja tähän pohjautuvaan arvioon perustuen järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusi tarkastuslautakunta pääsi aloittamaan työnsä suhteellisen myöhään ja piti ensimmäisen kokouksensa marraskuussa Kaiken kaikkiaan lautakunta arvioi vuoden 2017 toimintaa neljässä kokouksessaan. Lautakunnan työskentelytapana on rakentava sekä asioita eteenpäin vievä ja kehittävä arviointikulttuuri sekä asiallinen ja tosiasioihin nojaava raportointi. Lautakunta haluaa arviointityöllään edesauttaa Uudenmaan liiton menestystä ja Uusimaa-ohjelman toteutumista. Tarkastuslautakunnan arviointi on suoritettu ensisijaisesti Uudenmaan liiton toimintakertomus ja tilinpäätös asiakirjasta ilmenevien tietojen perusteella. Lautakunta on saanut myös kokouksissaan liiton johdon selonteot ja ajankohtaiskatsaukset liiton toiminnasta ja taloudesta, maakuntakaavoituksesta, Uusimaa-ohjelmasta sekä maakuntauudistuksen tilannekatsaukset. Tarkastuslautakunnan keskeiset havainnot arvioinnissaan: Uudenmaan liiton talous toteutui valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2017 tilinpäätös muodostui talousarviossa arvioitua paremmaksi. Talousarvio oli laadittu alijäämäiseksi. Aluekehitysrahastoa käytettiin maakuntavaltuuston päätöksen mukaisesti maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun kustannuksiin. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että strategisten tavoitteiden toteuminen on raportoitu laadukkaasti ja tiiviisti tavoitemittareihin pohjautuen. Liiton normaali toiminta vuonna 2017 on sujunut tavoitteiden mukaisesti huolimatta merkittävistä lisätehtävistä, joita maakunta- ja soteuudistuksista on liitolle ja sen henkilöstölle aiheutunut. Uudistustyön organisointi on tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan hoidettu ammattitaidolla. Hallintouudistusta ja sote-valmistelua on tehty valtion ohjeistuksen mukaisesti. Vaikka uudistustyössä päästiin liikkeelle muuta maata myöhemmin, viive on onnistuttu kuromaan kiinni ja vuoden lopussa oltiin tavoiteaikataulussa. Henkilöstörekrytoinnit ovat olleet onnistuneita. Uudistusten eri vaiheissa on tuotu omia korjausehdotuksia valmisteluun Uudenmaan erityispiirteiden huomioimiseksi. Tätä toimintapaa on syytä jatkaa myös uudistusten jatkovalmistelussa. Kehittämiskohteina tuotiin esille toimenpiteiden vaikuttavuuden raportoimisen edelleen kehittäminen. Maakuntahallituksen vastaus valtuuston toimenpidealoitteeseen strategisten tavoitteiden toteutumisesta: Toimintakertomuksessa on vuodesta 2016 lähtien kiinnitetty erityistä huomiota strategisten tavoitteiden raportoimiseen sen jälkeen, kun tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota niiden puutteellisen raportointiin vuoden 2016 arviointikertomuksessaan. Toimintakertomuksessa 2017 on kustakin maakuntavaltuuston hyväksymästä strategisesta tavoitteesta selosteet, jossa kuvataan

14 PÖYTÄKIRJA 12/ keskeiset toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi (liitteenä). Kunkin vuoden toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat valtuuston hyväksymiin strategisiin tavoitteisiin, joiden toteutumista maakuntahallitus seuraa säännöllisesti osavuosikatsauksissa. Strategisten tavoitteiden toteutuminen raportoidaan valtuuston hyväksymien tavoitemittarien pohjalta vuosittain toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta on arvioinnissaan vuodelta 2017 todennut strategisten tavoitteiden toteumisen raportoinnin laadukkaaksi ja tiiviisti tavoitemittareihin pohjautuvaksi. Toiminnan ja talouden raportointia kehitetään edelleen palvelemaan yhä paremmin liiton johtamista ja päätöksentekoa vaikuttavuuden näkökulmasta. Kaikki tarkastuslautakunnan tekemät havainnot otetaan huomioon tulevassa toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa. Asian taustat Kuntalain 121 mukaan tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Maakuntahallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Maakuntajohtajan ehdotus: Arviointikertomuksen käsittelyjärjestys on: Tarkastuslautakunta laatii arviointikertomuksen. Valtuusto käsittelee sen ja voi pyytää maakuntahallitukselta lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus mahdollisesti antaa aihetta. Tämän jälkeen maakuntahallitus antaa lausunnon arviointikertomuksesta aiheutuvista toimenpiteistä ja saattaa ne valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta ei ole lakisääteisiä tehtäviään toteuttaessaan maakuntahallituksen alainen toimielin. Hallituksella ei ole toimivaltaa ottaa tarkastuslautakunnan päätöksiä käsiteltäväkseen. Hallituksen tulee kuitenkin antaa valtuustolle yllä mainittu lausuntonsa toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämien havaintojen johdosta. Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi vuoden 2017 arviointikertomuksen todeten, ettei se anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin antaa valtuustolle vastauksen strategisten tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2017 osalta yllä selostusosassa esitetyn mukaisena. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Paula Autioniemi Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi vuoden 2017 arviointikertomuksen todeten, ettei se anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin antaa valtuustolle vastauksen strategisten tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2017 osalta yllä selostusosassa esitetyn mukaisena.

15 PÖYTÄKIRJA 12/ Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Liitteet 1 Uudenmaan liiton strategisten tavoitteiden toteutuminen, mhs pdf Oheismateriaali Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017

16 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Uusimaa2019 -hankkeen valmistelun tilannekatsaus tiedoksi 23/ /2018 MHS Tiivistelmä Muutosjohtajien tilannekatsaus Uusimaa2019 -hankkeeseen. Käsitellään muuttuneen aikataulun vaikutusta valmisteluun sekä miten valmisteluun liittyvää yleistä epävarmuutta hallitaan. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen viedä tilannekatsauksen tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Markus Sovala, muutosjohtaja, Uusimaa2019-hanke, Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja, Uusimaa2019 -hanke, Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen viedä tilannekatsauksen tiedoksi maakuntavaltuustolle. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Liitteet 2 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla syksyllä 2018, mhs

17 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Liikenneseminaarin tuloksien hyödyntäminen maakuntakaavavalmistelussa tiedoksi MHS Tiivistelmä Maakuntahallitukselle järjestetään liikenneseminaari ja työpaja Seminaarissa kuullaan liikenne- ja viestintäministeriön tuoreimmat liikenteeseen liittyvät näkemykset ja pidetään työpaja liikenteen ja maankäytön hankkeista sekä liikenteen uusista teknologioista. Työpajan tuloksia hyödynnetään Uusimaa-kaavan 2050 valmistelussa. Työpajan tuloksista kerrotaan maakuntavaltuustolle kokouksessa. Asian taustat Liikennehankkeilla ja liikenteen uusilla teknologioilla on suuria vaikutuksia Uudenmaan kansainväliseen, valtakunnalliseen ja maakunnan sisäiseen saavutettavuuteen. Liikennehankkeiden toteutuminen on usein riippuvainen maankäytön kehityksestä. Näitä vaikutussuhteita on tutkittu Uusimaa-kaavan 2050 valmistelussa. Hallituksen toivotaan ottavan kantaa siihen, miten valmistelussa edetään näiden aiheiden osalta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi järjestettävän liikenneseminaarin ohjelman viedä tiedoksi maakuntakaavan liikenneseminaarin tulokset maakuntavaltuustolle. Vastuujohtaja: Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva Petri Suominen Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi järjestettävän liikenneseminaarin ohjelman viedä tiedoksi maakuntakaavan liikenneseminaarin tulokset maakuntavaltuustolle. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Oheismateriaali Liikenneseminaarin ohjelma, mhs Liikenneseminaarin tausta-aineistoa, mhs

18 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uusimaa-kaava seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely osa I: ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet 202/05.00/2016 MHS Tiivistelmä Aiempien maakuntakaavojen palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Uusimaa-kaavan 2050 tausta ja valmistelu Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa KHO on hylännyt kaavan vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kevään 2017 aikana. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja sidosryhmäkyselyssä on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut kevään 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018, ennen aluehallintouudistuksen toteutumista. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kevään ja kesän 2016 aikana. Ne kirjataan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tarkoitus esitellä hallitukselle ja asettaa nähtäville syksyllä Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa käynnistetty tulevaisuustarkastelu, maakuntakaavojen ratkaisuiden ajantasaisuuden

19 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntakaavan fokus olennaiseen Kaavaprosessin kehittäminen arviointi sekä taustaselvitykset eri maankäytön teemoista. Maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun toimintaympäristö on muutoksessa. Aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös seuraavan maakuntakaavan sisältöön, muotoon ja prosessiin. Uudellamaalla halutaan laatia uudenlaista maakuntakaavaa, joka vastaisi tulevaisuuden haasteisiin myös toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavasta maakuntakaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Uudessa kaavassa on tarkoitus tunnistaa paremmin valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne. Kuntakaavoille jää näin enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Maakuntakaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tulisi siis olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uudellemaalle halutaankin seuraavaksi kehittää strategista kokonaiskaavaa, jota täydentävät kunkin seudun tarpeisiin räätälöidyt suurta kuvaa tarkentavat toteutuskaavat. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Strategisessa rakennekaavassa käsiteltäisiin maakunnan aluerakenteen isot linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Rakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Rakennekaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavat seuduittain räätälöidyt toteutuskaavat, joissa käsiteltäisiin kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Toteutuskaavat laaditaan alustavasti seuduittain Helsingin seudulle, Itäiselle sekä Läntiselle Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Toteutuskaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vuonna 2017, rakennekaavan valmistelun ollessa jo pidemmällä. Mahdolliset kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset sekä toteutusvastuut voidaan myös tarvittaessa luontevasti kytkeä toteutuskaavoihin. Maakuntakaavan voimaan tuloa nopeuttaa vasta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Muutos paitsi nopeuttaa kaavaprosessia parhaimmillaan usealla vuodella myös tuo maakuntakaavan päätöksiä entistä lähemmäs kansalaisia. Kaavan vuorovaikutusta halutaan myös tehostaa erilaisin uuden teknologian tuomin välinein, joka myös osaltaan lisää kaavaprosessin sujuvuutta, ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta. Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien uudistamisen rinnalla, mikä lisää prosessien sujuvuutta ja tavoitteiden ja ratkaisujen yhteensovittamista. Kuntien ja seutujen virkamiehet ja päättäjät halutaan uudessa kaavaprosessissa myös sitoa entistä aktiivisemmin mukaan sparraamaan ja laatimaan kaavaa yhteistyössä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa.

20 PÖYTÄKIRJA 12/ Seuduittaisten toteutuskaavojen valmistelua ohjaamaan tullaan mm. kokoamaan seuduittaiset ohjausryhmät, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Keskustelun aikana Markku Markkula esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätös perusteellisemman valmistelun tuloksena tehdään vasta syksyllä Esitys raukesi kannattamattomana. Maakuntahallitus päätti käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista. Uudenmaan liitto on valmistellut Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), joka tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Asian taustat Kaavan tausta, suunnittelualue, aikataulu, rakenne ja päätavoitteet Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen yhteydessä saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve maankäytön keskeisiä teemoja yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadinnalle. Uusimaa-kaavasta on tarkoitus tehdä muuttuvaan toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen työkalu.

21 PÖYTÄKIRJA 12/ Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Uusimaa-kaava on tarkoitus saada valmiiksi uuden alkavan valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritelty alatavoitteita. Päätavoitteita tarkentavat kunkin seudun vaihekaavan omat tavoitteet määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana. Uusimaa-kaavan sisältö Uudenmaan rakennekaavalla kuvataan aluerakenteen tavoitetilannetta vuonna Koko maakuntaa koskevassa rakennekaavassa käsitellään maakunnan aluerakenteen isot linjat eli valtakunnallinen ja maakunnallinen keskusverkko ja aluerakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutujen vaihekaavoissa käsitellään tarkemmin rakennekaavassa esitettyjä teemoja. Lisäksi mukana voi olla muita teemoja, jotka ovat kyseisen seudun kannalta merkittäviä ja joiden ohjaus maakuntakaavalla nähdään tarpeelliseksi. Näiden teemojen valinta tehdään yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa kaavatyön edetessä. Uusimaa-kaavan kokonaisuuden lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Avoin ja joustava kaavaprosessi Uusimaa-kaavassa on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä Uudenmaan liitto on valmistellut syksyn 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Vuoden 2017 kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja

22 PÖYTÄKIRJA 12/ arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, kaavan sisältö, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti käännetään ja taitetaan maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää: hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän loppuun lisätään seuraava teksti: "Kaavan taustaselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Uusimaa-kaavan ja Uusimaa-ohjelman pohjaksi on mm. laadittu tulevaisuustarkastelu, joka kuvaa millaisiin muutostekijöihin maakunnan suunnittelussa tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuustarkastelun tulokset vaikuttavat kaavan tavoitteisiin, sisältöjen painotuksiin sekä myöhemmin myös kaavaratkaisuihin ja niiden vaikutusten arviointiin." Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi täydentää tiivistelmätekstiä maakuntajohtajan kokouksessa tekemällä lisäyksellä. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ )

23 PÖYTÄKIRJA 12/ MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä vuonna Uusimaa-kaavan prosessi ja aikataulu Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä Syksyn 2016 aikana liitossa valmisteltiin kaavan lähtötietoja mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Uusimaa-kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien, kuten Helsingin seudun MAL-suunnittelun kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Kommenttien perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Kevään 2017 aikana on laadittu kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat suunnitteluperiaatteineen sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita ja aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoista kehitystä kuvaava rakennemallityö. Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa-kaavatyön prosessia on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan prosessia ja aikataulua sekä OAS:iin kirjattuja pää- ja alatavoitteita. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset.

24 PÖYTÄKIRJA 12/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaavalle on taustaselvitysten pohjalta kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa suunnitteluperiaatteet kertovat nämä pelisäännöt. Hallitus hyväksyy Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet. Suunnitteluperiaatteiden merkitys Kaavan analyysivaiheen (mm. kehityskuvat ja taustaselvitykset) pohjalta Uusimaa-kaavalle on kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa ja kaavan suunnitteluperiaatteet kuvaavat nämä yhteiset pelisäännöt. Marraskuussa hallitukseen tuodaan seutujen erityiskysymykset, jotka sen sijaan keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja määrittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille

25 PÖYTÄKIRJA 12/ periaatteen mukaisesti kaavassa on kasvu tarkoitus pääosin ohjata kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville ja toiminnallisesti monipuolisille keskusta- ja taajama-alueille tukemaan kestävää liikkumista, palveluita ja keskuksia. Kaavalla on tarkoitus tukea toimintojen monipuolistumista ja sekoittumista taajamissa. Kasvu on taloudellisista ja ekologisista syistä tarkoituksenmukaista ohjata pääosin olevaan rakenteeseen. 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 2-periaatteen mukaisesti kunkin alueen kasvu ohjataan sen merkittävimpiin ja saavutettavimpiin keskuksiin. Keskustojen elinvoimaisuutta tuetaan tehostamalla maankäyttöä sekä keskustoissa että niiden lähialueilla. Olennaista on tukea keskustojen kehitystä monipuolisina keskittyminä (mm. keskittämällä vähittäiskauppaa keskustoihin) ja niiden omiin vahvuuksiin perustuen. 3. Liikutaan kestävästi 3- periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan erityisesti kestävää liikkumista seudulla mm. yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Aluerakenteen tasolla tuetaan kaavan keinoin sekä ytimen sisäistä liikenneverkkoa että ytimen ja seutukeskusten välisiä yhteyksiä. Myös liityntäliikenne ympäröiviltä alueilta keskuksiin on tärkeää huomioida. Kaavan välineisiin kuuluvat niin maakunnan tason yhteyksien osoittaminen kuin vaihto- ja liityntäpaikkojenkin tarkastelu. 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 4-periaatteen mukaisesti Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan lento- ja meriliikenteen toimintaedellytyksillä sekä maayhteyksillä. Merkittävimpiä liikenteen solmuja ovat mm. Helsinki-Vantaan lentokenttä, satamat sekä logistiikka-alueet. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tulee yhteyksien avulla luoda edellytyksiä työmarkkina-alueen laajenemiselle. Tärkeitä hankkeita tähän liittyen ovat mm. Tallinna-tunneli, Lentorata, ESA-rata ja Itärata. 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 5-periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan elinkeinojen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan eri osissa kunkin toimialan tarpeiden mukaan. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet mm. elinkeinojen kannalta. Kaavan vaikutus elinkeinoihin on usein välillinen. Kaavan edistämiskeinoihin kuuluvat niin liikenneyhteyksien osoittaminen kuin maankäytön tehostaminen ja keskustojen tukeminenkin. 6. Vetovoimainen ympäristö 6-periaatteen mukaisesti ympäristön vetovoimaa tuetaan tunnistamalla ja turvaamalla luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävien alueiden ja yhteyksien säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Laajoilla ja yhtenäisillä viherkokonaisuuksilla on merkitystä niin ilmastonmuutokseen vastaamiselle, luonnon monimuotoisuudelle kuin maaseutuelinkeinojen kannattavuudellekin. Vetovoimaiset ympäristöt ovat tärkeitä sekä asukkaan että matkailijan näkökulmasta. 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 7-periaatteen mukaisesti kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä. Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan laadintaa

26 PÖYTÄKIRJA 12/ ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa-kaavaan sisältyvien seutujen vaihekaavojen laadinnan pohjaksi on kiteytetty kunkin seudun omat erityiskysymykset, jotka esitellään maakuntahallitukselle kokouksessa. Seutujen kaavojen erityiskysymykset tarkentavat Uusimaa-kaavan yhteisiä suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Erityiskysymykset on koottu taustaselvitysten pohjalta laajassa yhteistyössä seutujen päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Seutujen kaavojen erityiskysymysten merkitys Kaavan taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle koottiin yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuja. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitteluperiaatteet lokakuussa Tässä esiteltävät seutujen kaavojen erityiskysymykset taas tarkentavat kaavan suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle poliittisten ohjaustoimikuntien, kuntien virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa käydyn laajan vuorovaikutuksen sekä kaavan taustaselvitysten pohjalta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Kaikki esiin nostetut aiheet eivät välttämättä tule näkymään itse kaavassa, mutta niitä käsitellään kaavatyössä esim. selvitysten tai kaavan tavoitteiden toteutumisen edistämisen kautta.

27 PÖYTÄKIRJA 12/ Seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan Helsingin seudulle, Länsi-Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Seutujen kaavojen laadinta on käynnistetty syksyllä 2017 yhteistyössä kuntien päättäjistä koostuvien poliittisten ohjaustoimikuntien sekä kuntien asiantuntijoista koostuvien asiantuntijaryhmien kanssa. Nämä ryhmät ovat olleet suuressa roolissa myös seutujen erityiskysymysten kokoamisessa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yhteensovittaminen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuus Elinkeinoelämän edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden Ekologisen verkoston toimivuudesta ja luonto-arvoista huolehtiminen Uusiutuvien energiamuotojen ja yhdyskuntateknisen huollon tarpeiden huomioon ottaminen Uuden rakentamisen ohjaaminen kestävällä tavalla parhaiten saavutettaviin taajamiin Monipuolisimpien keskusten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä alueen vesistöjä ja merellisyyttä hyödyntävien matkailu- ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen kestävällä tavalla Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Taajamarakenteen saavutettavuuden ja liikenneverkon parantaminen Monipuolisen elinkeinorakenteen huomioon ottaminen Energia- ja kemianteollisuuden toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen Keskusten tukeminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön, sujuvan arjen ja erilaisten asumismuotojen mahdollistaminen Ympäristön arvojen ja potentiaalien esiintuonti ja hyödyntäminen esim. matkailussa Porvoon aseman vahvistaminen seudun moottorina

28 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan seutujen vaihemaakuntakaavojen laadintaa ohjaavat erityiskysymykset sekä konkreettisia esimerkkejä niistä kullakin seudulla. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit. Valmisteluaineisto koostuu Uudenmaan rakennekaavan luonnoksesta ja valmisteluaineiston selostuksesta. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustaselvityksistä Valmisteluaineistosta on laadittu kysymyksiä, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Asian yksityiskohtainen selostus Kaavan valmistelutilanne Uusimaa-kaavan 2050 valmistelua on jatkettu OAS:n, siitä saadun palautteen ja hallituksen hyväksymien suunnitteluperiaatteiden sekä sidosryhmäyhteistyön tuloksia hyödyntäen. OAS:iin on palautteen pohjalta tehty tarvittavat tarkistukset ja päivitetty versio on julkaistu kaavan internet-sivuilla. Myös suurin osa kaavan valmistelun tueksi tehdyistä selvityksistä on valmistunut. Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit. Kaavan aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston pohjalta laaditaan kaavaehdotus keväällä Valmisteluaineiston lausunto- ja kommenttikierroksen tavoitteena on saada kaavaehdotuksen valmistelun tueksi lisää tietoa sidosryhmien ja osallisten näkemyksistä valmisteluaineistossa esitetyistä ehdotuksista uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan.

29 PÖYTÄKIRJA 12/ Valmisteluaineiston sisältö Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto muodostuu seuraavista: Uudenmaan rakennekaavan luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston selostus Uusimaa-kaavan taustaselvitykset Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeisen osan muodostavat Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset) sekä valmisteluaineiston selostus. Selostuksen keskiössä ovat rakennekaavan ratkaisun perustelut, sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaavat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seutujen kaavojen ratkaisuja. Teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit tarkentavat hallituksen hyväksymiä kaavan suunnitteluperiaatteita. Kortit kuvaavat kunkin suunnitteluperiaatteen mukaisia ratkaisuja rakennekaavan luonnoksessa, tulevia suunnitteluratkaisuja seutujen vaihekaavoissa sekä ratkaisujen pohjana käytettyjä keskeisimpiä tausta-aineistoja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä yhdenmukaisella tavalla eri seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatekorteissa esitetään tähän liittyviä yleisiä linjauksia. Seutujen kaavat tarkentuvat vasta kevään 2018 aikana laajassa vuorovaikutuksessa, eikä valmisteluaineistossa esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Vuorovaikutusta seutujen kaavojen osalta käydään mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntijaryhmien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Seutujen kaavojen laadinnassa täsmentyy, mitä aiheita on tarpeen käsitellä maakuntakaavatasolla. Uusimaa-kaavan hyväksymisen yhteydessä kaikki voimassaolevien kaavojen merkinnät kumotaan. Lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta myös valmisteluaineiston taustamateriaalista, kuten väestö- ja työpaikkaennusteista, niihin perustuvasta rakennemallityöstä, kaavan teemojen kehityskuvien tiivistelmistä sekä muista taustaselvityksistä. Valmisteluaineistoa koskevat kysymykset Valmisteluaineistosta on laadittu lausunnonantajia varten yhteiset kysymykset, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Kysymykset koostuvat kaikkia teemoja koskevista yleisistä kysymyksistä sekä teemakohtaisista tarkentavista kysymyksistä. 1. Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa: Miltä rakennekaavan luonnoksen alustava kaavaratkaisu vaikuttaa? Miltä suunnitteluperiaatekorteissa esitetty seutujen kaavojen alustava sisältö vaikuttaa?

30 PÖYTÄKIRJA 12/ Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty tehtävänjako rakennekaavan ja seutujen kaavojen välillä mm. sisällön ja yleispiirteisyyden suhteen sopiva? 2. Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun: Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty listaus maakuntakaavassa käsiteltäviksi asioiksi oikeansuuntainen? Mitä asioita tulisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi jättää kuntakaavoituksessa ratkaistaviksi? Mitä sellaisia informatiivisia merkintöjä, jotka ratkaistaan muualla (esim. erilaisissa viranomaispäätöksissä), tulisi esittää maakuntakaavassa? 3. Näkökulmat ja tausta-aineistot: Onko kunkin teeman suunnitteluperiaatekortissa otettu huomioon kaikki oleelliset näkökulmat ja tausta-aineistot? Valmisteluaineiston vuorovaikutus Valmisteluaineistosta pyydetään keskeisten sidosryhmien lausunnot. Lisäksi valmisteluaineistoa esitellään lausunnonantajille ja muille osallisille klo 13 alkaen Ilmarisen auditoriossa Länsi-Pasilassa (Palkkatilanportti 1, Helsinki). Valmisteluaineisto laitetaan julkisesti nähtäville liiton kotisivuille. Kevään aikana osana kaavaehdotuksen laadintaa tullaan sidosryhmille järjestämään erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavoihin liittyen. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeiset osat eli Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset), rakennekaavan ratkaisuja perusteleva selostus sekä teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit. Nämä ovat myös kokouksen oheismateriaalina. Maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen aineisto täydennetään ja viimeistellään lausunnoille lähettämistä ja osallisten kommentointia varten. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten

31 PÖYTÄKIRJA 12/ oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Valmisteluaineiston palaute Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto koostui rakennekaavan luonnoksesta sekä kaavan laadintaa ohjaavista suunnitteluperiaatekorteista. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla oli mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustamateriaalista. Kevään aikana on kaavan eri sidosryhmille myös järjestetty erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavojen laadintaan liittyen. Lausunnoissa eniten nousivat esiin: Liikkuminen, joukkoliikennekäytävät ja logistiikan kehityskäytävät Kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset Kauppa Kaavan ohjausvaikutus ja tulkinta Mielipiteissä eniten nousivat esiin: Inkoo-Raaseporin tuulivoima-alue Malmin lentokenttä Ampumaradat Merkittävimmät avoimet asiat ja niihin liittyvät toimepide-ehdotukset Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tässä esiteltyen, merkittävimpien päätettävien toimenpiteiden lisäksi kokouksen esittelyssä kerrotaan näihin palautteisiin liittyvät muut toimenpide-ehdotukset. Kaavan prosessiin ja vuorovaikutukseen liittyvä merkittävin palaute: Monet tahot haluavat olla mukana kaavatyössä, erityisesti seutujen kaavojen valmistelussa

32 PÖYTÄKIRJA 12/ Helsingin seudun kaavan yhteensovittaminen MAL-työn kanssa on tärkeää Kaavatyön kiireinen aikataulu ei saa heikentää vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia kaavaan, tarvitaan seutujen kaavojen luonnosvaihe Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Asetetaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018 ja päivitetään Uusimaa-kaavan aikataulua vastaavasti mutta edelleen siten, että kaavakokonaisuus viedään maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana. Liikenneteemaan liittyvä merkittävin palaute: Tallinna-tunnelin linjausvaihtoehdot palautteessa: linjaus FinEstLink-hankkeen mukaisesti Helsingin kautta, Keilaniemi huomioon ottaen tai kolme eri vaihtoehtoa (Helsinki, Espoo, Kirkkonummi) Itärata: varautuminen Itärataan tulee palautteen mukaan säilyttää kaavassa, mutta palautteessa oli esillä vaihtoehtoisia linjauksia Itäradalle, kuten taajamarata Porvooseen tai Porvoo-Kouvola-linjaus Yleisesti ottaen palautteessa esille nousivat erilaiset, keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet. Näihin kaivataan priorisointia, koska kaikkia ei voida merkitä kaavaan, kaikkia ei varmaankaan tulla toteuttamaan ja moni kokonaan uutena esitetty linjaus edellyttää mittavia lisäselvityksiä, jotka viivästyttäisivät kaavaprosessia. Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Tallinna-tunneli: mennään luonnosvaiheeseen FinEstLink-hankkeen Helsingin kautta kulkevalla linjauksella, koska Espoon linjauksen selvitykset puuttuvat toistaiseksi ja kunnan tai liikenneviranomaisten lausunnoissa ei ole selkeästi viitattu Espoon linjausvaihtoehtoon Itärata: mennään luonnosvaiheeseen voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla Lentorataan tukeutuvalla linjauksella (lentoasema- Keravan pohjoispuoli- Porvoo-Kotka), eikä esitetä taajamarataa Porvooseen, koska maankäytön tarpeet eivät puolla uutta linjausta ja ei ole tullut esiin muitakaan uutta ratalinjausta puoltavia seikkoja. Itäradan Porvoo-Kouvola -linjauksen osalta mennään luonnosvaiheeseen samoin nykyisellä Porvoosta Kouvolaan osoittavalla yhteystarvenuolella, koska valtakunnan tason uudempia päätöksiä tai selvityksiä ei Itäradan linjaukseen liittyen ole tehty. Keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet: mennään luonnosvaiheeseen Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysien tuloksien pohjalta tehdyllä, valmisteluaineistossakin esitetyllä priorisoinnilla, joka myös valtion toimijoiden näkemysten mukainen. Odotetaan valtakunnallista 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen priorisointeja, ennen kuin ryhdytään uusiin rataselvityksiin. Mahdolliset uudet ratasuunnat tulee selvittää yhteistyössä valtion ja naapurimaakuntaliittojen kanssa. Valmisteluaineistossa esitetty kehityskäytävien priorisointi perusteluineen: Aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kasvukäytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Turku-kehityskäytävät osahankkeineen. Näistä Tampereen suunnan potentiaalit ovat jo nykyisellään suuremmat johtuen Tampereen seudun suuremmasta väkiluvusta, suuremmasta ennakoidusta kasvusta, laajemmasta takamaasta (erilainen liikenteen solmupiste) ja myös Lentoradan ja siihen linkittyvän Tallinna-tunnelin luomasta kansainvälisen saavutettavuuden parantumisesta koko Suomen osalta. Logistiikan ja tavaraliikenteen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kasvukäytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Lahti Kouvola

33 PÖYTÄKIRJA 12/ kehityskäytävät osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen. Tuulivoimaan liittyvä merkittävin palaute: Useiden mielipiteiden mukaan Inkoon-Raaseporin edustan merialueella tutkittu tuulivoimalle soveltuva alue on poistettava maakuntakaavasta mm. maisema-, luonto- ja meluvaikutusten perusteella Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Inkoo-Raaseporin merialueen tuulivoima-alue pidetään mukana Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa, koska tuoreet selvitykset eivät osoita sille esteitä. Alue perustuu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun tuulivoimalle soveltuvan alueen ominaisuusmerkintään, joka Uusimaa-kaavassa osoitetaan kauemmas rannikosta. Lisäksi Suomi on sitoutunut ilmastopäästöjä vähentäviin tavoitteisiin, jotka edellyttävät mm. uusiutuvan päästöttömän energian tuotannon edistämistä. Tätä tavoitetta tulee edistää myös maakuntakaavoituksella. Malmin korvaavaan kenttään liittyvä merkittävin palaute: Useiden mielipiteiden mukaan Malmin kenttä on säilytettävä nykyisessä käytössään tai sille on osoitettava korvaava kenttä (mm. Nummelan kenttä on mielipiteissä mainittu osaratkaisuna) Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: LVM tullee käynnistämään uudet selvitykset Malmin korvaavasta kentästä. Malmin korvaavan kentän käsittelyä ei oteta mukaan Uusimaa-kaavan 2050 prosessiin, koska tarvittavat valtion päätökset ja selvitykset puuttuvat. Ampumaratoihin liittyvä merkittävin palaute: Ampumaratalain mukainen ampumaratojen kehittämissuunnitelma tulee laatia ja sen tulee olla ohjeena maakuntakaavaa laadittaessa Alueellisesti tärkeimpien ampumaratojen tulisi näkyä maakuntakaavassa Riittävästä osallisuudesta ampumaratatoimijoiden kanssa huolehdittava Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatimista jatketaan ja siihen osallistetaan riittävässä määrin sidosryhmiä. Suunnitelma toimii kaavan tausta-aineistona. Kaavan palautteen pohjalta päivitetty aikataulu Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston ja siitä saadun palautteen sekä hallituksen toimenpidelinjauksien pohjalta seutujen kaavaluonnoksia laaditaan kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Syys-lokakuussa 2018 seutujen vaihemaakuntakaavojen luonnokset asetetaan nähtäville ja lausunnoille. Palautteen pohjalta muodostetaan kaavaehdotukset, joista pyydetään lausunnot vuoden 2019 alkupuolella. Varsinaiset kaavaehdotukset on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2019 ja saattaa kaavakokonaisuus maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi ennen vuoden 2019 loppua. Seutujen kaavaluonnoksiin liittyvän lausunto- ja kommenttikierroksen tavoitteena on saada kaavaehdotuksen valmistelun tueksi lisää tietoa sidosryhmien ja osallisten näkemyksistä uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan. Kesän ja syksyn aikana tullaan kaavan sidosryhmille järjestämään myös

34 PÖYTÄKIRJA 12/ erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä seutujen kaavoihin liittyen. Tavoitteena on entistä laajempi sidosryhmävuorovaikutus. Vuorovaikutusta seutujen kaavojen osalta käydään mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntijaryhmien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Uusimaa-kaavan OAS:iin tehdään palautteen ja siihen liittyvien toimenpiteiden pohjalta tarvittavat tarkistukset mm. päivitetyn aikataulun, seutujen kaavojen luonnosten nähtävillä ja lausunnoilla olon sekä rakennekaavan muutoksen osalta ja päivitetty versio julkaistaan kaavan internet-sivuilla. Maakuntahallituksen toukokuun kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen yhteenveto sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tavoitteena on, että hallitus päättää näistä toimenpiteistä kesäkuun kokouksessaan. Saadut palautteet ovat myös tutustuttavana maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta saadun palautteen sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta saadun palautteen sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan linjattaviksi merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet, joiden pohjalta seutujen vaihekaavojen luonnokset viimeistellään. Palautteen pohjalta Uudenmaan rakennekaava on muutettu oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa. Lisäksi esitellään seutujen kaavojen luonnosten periaatteet. Varsinainen kaavaluonnosaineisto esitellään hallitukselle syksyllä. Seutujen kaavojen luonnosaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille syksyllä 2018.

35 PÖYTÄKIRJA 12/ Asian yksityiskohtainen selostus Linjanvedot Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamiin merkittävimpiin toimenpiteisiin Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet, joiden pohjalta seutujen vaihekaavojen luonnokset viimeistellään Tässä esiteltyen, merkittävimpien päätettävien toimenpiteiden lisäksi kokouksen esittelyssä kerrotaan näihin palautteisiin liittyvät muut toimenpide-ehdotukset. Kaavan prosessiin ja vuorovaikutukseen liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Asetetaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018 ja päivitetään Uusimaa-kaavan aikataulua vastaavasti mutta edelleen siten, että kaavakokonaisuus viedään maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana. Rakennekaavaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Rakennekaava muutetaan oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavojen tausta-aineistona. Oikeusvaikutuksia on täten vain seutujen kaavoilla. Rakennesuunnitelman tavoitteena on ilmaista yleispiirteistetty ja visiomainen tahtotila Uudenmaan aluerakenteesta vuonna Liikenneteemaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Tallinna-tunneli: mennään luonnosvaiheeseen FinEstLink-hankkeen Helsingin kautta kulkevalla linjauksella, koska Espoon linjauksen selvitykset puuttuvat toistaiseksi ja kunnan tai liikenneviranomaisten lausunnoissa ei ole selkeästi viitattu Espoon linjausvaihtoehtoon Itärata: mennään luonnosvaiheeseen voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla Lentorataan tukeutuvalla linjauksella (lentoasema- Keravan pohjoispuoli- Porvoo-Kotka), eikä esitetä taajamarataa Porvooseen, koska maankäytön tarpeet eivät puolla uutta linjausta eikä ole tullut esiin muitakaan uutta ratalinjausta puoltavia seikkoja. Itäradan Porvoo-Kouvola -linjauksen osalta mennään luonnosvaiheeseen samoin nykyisellä Porvoosta Kouvolaan osoittavalla yhteystarvenuolella, koska valtakunnan tason uudempia päätöksiä tai selvityksiä ei Itäradan linjaukseen liittyen ole tehty. Keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet: mennään luonnosvaiheeseen Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysien tuloksien pohjalta tehdyllä, valmisteluaineistossakin esitetyllä toteutusjärjestyksellä, joka on myös valtion toimijoiden näkemysten mukainen. Odotetaan valtakunnallista 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen priorisointeja, ennen kuin ryhdytään uusiin rataselvityksiin. Mahdolliset uudet ratasuunnat tulee selvittää yhteistyössä valtion, ja naapurimaakuntaliittojen ja kuntien kanssa. Rakennesuunnitelmassa esitettävä kehityskäytävien toteutusjärjestys perusteluineen: Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään

36 PÖYTÄKIRJA 12/ hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa. Aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kehityskäytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Turku-kehityskäytävät osahankkeineen. Näistä Tampereen suunnan potentiaalit ovat jo nykyisellään suuremmat johtuen Tampereen seudun suuremmasta väkiluvusta, suuremmasta ennakoidusta kasvusta, laajemmasta takamaasta (erilainen liikenteen solmupiste) ja myös Lentoradan ja siihen linkittyvän Tallinna-tunnelin luomasta kansainvälisen saavutettavuuden parantumisesta koko Suomen osalta. Logistiikan ja tavaraliikenteen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä käytäviä ovat Helsinki Tampere ja Helsinki Lahti Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin (Itärata) suunnan kehittäminen osahankkeineen. Tuulivoimaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Inkoo-Raaseporin merialueen tuulivoima-alue pidetään mukana Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa, koska tuoreet selvitykset eivät osoita sille esteitä. Alue perustuu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun tuulivoimalle soveltuvan alueen ominaisuusmerkintään, joka Uusimaa-kaavassa osoitetaan kauemmas rannikosta. Lisäksi Suomi on sitoutunut ilmastopäästöjä vähentäviin tavoitteisiin, jotka edellyttävät mm. uusiutuvan päästöttömän energian tuotannon edistämistä. Tätä tavoitetta tulee edistää myös maakuntakaavoituksella. Malmin korvaavaan kenttään liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: LVM tullee käynnistämään uudet selvitykset Malmin korvaavasta kentästä. Malmin korvaavan kentän käsittelyä ei oteta mukaan Uusimaa-kaavan 2050 prosessiin, koska tarvittavat valtion päätökset ja selvitykset puuttuvat. Ampumaratoihin liittyvät merkittävimmät toimenpiteet: Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatimista jatketaan ja siihen osallistetaan riittävässä määrin sidosryhmiä. Suunnitelma toimii kaavan tausta-aineistona. Uudenmaan rakennesuunnitelma Palautteen pohjalta Uudenmaan rakennekaava on muutettu oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona. Rakennesuunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva Uudenmaan aluerakenteesta vuonna Rakennesuunnitelma osoittaa yleispiirteisellä tasolla ne alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua kestävästi. Lisäksi kartalla osoitetaan liikenne- ja keskusverkko sekä viherrakenteen pääelementit. Rakennesuunnitelmaa taustoittavat makroseudun kartat, jotka kuvaavat Uudenmaan asemaa osana kansainvälistä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoa. Rakennesuunnitelmaan ei sisälly määräksiä. Vuonna 2050 pääosa Uudenmaan kasvusta on sijoittunut kestävän kasvun vyöhykkeiden keskuksiin ja muille kestävin liikkumismuodoin hyvin saavutettaville alueille olemassa olevaa rakennetta tiivistäen ja täydentäen. Suurin kasvu on suuntautunut Uudenmaan ydinalueelle sekä sitä ympäröivälle kehysalueelle. Myös seutukeskukset ja muut merkittävimmät ja

37 PÖYTÄKIRJA 12/ monipuolisimmat keskukset vetävät kasvua kukin omiin vetovoimatekijöihinsä perustuen. Keskusten elinvoimaa on kasvatettu keskittämällä niihin kasvua ja palveluita. Uuden maankäytön avulla on tuettu joukkoliikenteen ja maankäytön merkittävimpiä kehityskäytäviä, jotka linkittävät kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset yhteen verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Uudet asukkaat ja työpaikat joukkoliikenteen solmuissa tukevat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Myös kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset ovat parantuneet tiivistämisen myötä keskustoissa ja taajamissa. Uudenmaan saavutettavuus on parantunut suurten liikennehankkeiden myötä, joista merkittävimmät ovat pääradan parantaminen, Lentorata, ESA-rata länteen, Itärata ja Tallinna-tunneli. Kansainväliset ja valtakunnalliset kuljetusyhteydet toimivat liikenneverkon tärkeimpiin solmukohtiin eli satamiin ja lentoasemalle. Logistiikan kehityskäytävät yhdistävät Uudenmaan osaksi Suomen kuljetusverkostoa, ja käytäville sijoittuu tavaraliikenteen lisäksi alan työpaikkoja ja tuotantoa. Kestävän kasvun rinnalla on turvattu luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävät alueet ja yhteydet sekä Uudenmaan sisällä että yli maakuntarajojen. Viherrakenteen osalta rakennesuunnitelmassa osoitetaan Helsingin seudun viherkehä sekä ylimaakunnalliset viheryhteydet. Liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset Liikenneteemaan liittyvä merkittävin palaute sekä toimenpiteet liittyvät seuraaviin liikennehankkeisiin:tallinna-tunneli ja siihen liittyvä Lentorata sekä Itärata. Yleisesti ottaen palautteessa esille nousivat erilaiset, keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet. Näihin kaivataan priorisointia, koska kaikkia ei voida merkitä kaavaan, kaikkia ei varmaankaan tulla toteuttamaan ja moni kokonaan uutena esitetty linjaus kaipaisi mittavia lisäselvityksiä, jotka viivästyttäisivät kaavaprosessia. Priorisoinnin ja toteutusjärjestyksen tarvetta maakuntakaavassa on tuotu esiin koko Uusimaa-kaavan laadinnan ajan eri sidosryhmien, erityisesti kuntien edustajien toimesta. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely Seutujen kaavaluonnoksia on työstetty rakennesuunnitelman, valmisteluaineiston (mm. suunnitteluperiaatekortit ja kehityskuvat sekä taustaselvitykset), saadun palautteen sekä vuorovaikutuksen pohjalta keväällä Huolimatta seutujaosta kaavatyötä tehdään teemoittain kokonaisuutena koko Uudellemaalle, jotta Uuttamaata saadaan tarkasteltua kokonaisuutena ja linjattua teemojen käsittelyä tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti.tavoitteena on nyt voimassa olevia kaavoja yleispiirteisempi esitystapa, mm. merkintöjä karsitaan informatiivisen sisällön osalta. Joitakin uusia selvityksiä on käynnistetty tai käynnistyy (osin palautteen

38 PÖYTÄKIRJA 12/ johdosta) vielä ennen kesälomia. Selvitysten painopiste on vaikutusten arvioinnissa, jota tehdään sekä omana työnä että ulkoisen asiantuntijaraadin toimesta. Kaavaluonnosten vaikutusten arviointi toimii ensisijaisesti nähtävillä ja lausunnoilla olon vuorovaikutuksen tukena, ja arvioinnin huomiot otetaan mukaan kaavatyöhön hieman myöhemmin syksyllä. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet esitellään hallituksen kesäkuun kokouksessa yleisellä tasolla. Luonnoksia työstetään vielä ennen elokuuta mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien ja asiantuntijaryhmien sekä muun vuorovaikutuksen, palautteen ja taustaselvitysten pohjalta. Varsinainen kaavaluonnosaineisto esitellään hallituksen elokuun kokouksessa. Seutujen kaavojen luonnosaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamat merkittävimmät toimenpiteet merkitä tiedoksi Uudenmaan rakennesuunnitelman merkitä tiedoksi liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset ja tilannekatsauksen merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että "Tuulivoimaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet" väliotsikon alle lisätään toiseksi ranskalaiseksi viivaksi teksti: "- Tarkemman kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä varmistetaan mm. maastossa tehtävin lisäkartoituksin, että tuulivoima-alueen toteuttamisesta ei aiheudu linnuille kohtuutonta häiriötä tai haittaa. Haitallisten vaikutusten minimoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja ennen toteutusta selvitetään tarkemmin mm. ulkomeren levähdysalueiden linnustollinen merkitys, joka tunnetaan nykyisin huonosti." "Liikenneteemaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet" väliotsikon alla olevan ensimmäisen ranskalaisen viivan mukainen teksti korvataan uudella tekstillä: "- Tallinna-tunneli: Esitetään kaavaluonnoksessa vaihtoehtoiset linjaukset sekä Helsingin (FinEstLink) että Espoon kautta (Finest Bay Area)." Päätös: Maakuntahallitus päätti maakuntajohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti hyväksyä Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamat merkittävimmät toimenpiteet merkitä tiedoksi Uudenmaan rakennesuunnitelman merkitä tiedoksi liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset ja tilannekatsauksen merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet

39 PÖYTÄKIRJA 12/ Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaavan kokonaisuuden muodostavat seutujen kaavojen luonnosten periaatteet tuodaan hallitukseen kahdessa osassa: elokuussa ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet ja syyskuussa loput aiheet. Seutujen kaavojen kaavaluonnokset on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille lokakuussa Seutujen kaavojen luonnosvaiheen kaavaratkaisut perustuvat Uusimaa-kaavan tavoitteisiin, joita on tarkennettu kaavan suunnitteluperiaatteiksi. Hallitus hyväksyi nämä suunnitteluperiaatteet syksyllä Suunnitteluperiaatteista muodostetut konkreettisemmat suunnitteluperiaatekortit esiteltiin osana kaavan valmisteluaineistoa keväällä Nyt niiden pohjalta on laadittu seutujen kaavaluonnosten ratkaisut vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa. Asian yksityiskohtainen selostus Kaavaluonnokset ovat valmistumassa Uusimaa-kaavan seutujen kaavaluonnoksia on nyt työstetty eteenpäin rakennesuunnitelman, valmisteluaineiston, siitä saadun palautteen sekä vuorovaikutuksen pohjalta kevään ja kesän 2018 ajan. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet tuodaan hallitukseen kahdessa osassa: elokuussa ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet ja syyskuussa loput aiheet, kuten taajamien kehittämisvyöhykkeet, liikenne, elinkeinot ja kauppa. Seutujen kaavojen kaavaluonnokset on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille lokakuussa Kaavaluonnosten aineisto koostuu kaavakartoista, merkinnöistä ja määräyksistä, selostuksesta sekä seutujen kaavojen lähtökohtana toimivasta rakennesuunnitelmasta. Lisäksi kaavaa varten tehtyihin liiton omiin selvityksiin sekä kaavaratkaisun pohjana käytettyihin muihin selvityksiin voi tutustua ja niistä voi antaa myös palautetta kaavaluonnosten yhteydessä. Uusimaa-kaavassa tavoitteena on nyt voimassa olevia kaavoja strategisempi ja yleispiirteisempi esitystapa, mm. merkintöjä karsitaan informatiivisen sisällön osalta. Huolimatta seutujaosta kaavatyötä tehdään teemoittain kokonaisuutena koko Uudellemaalle, jotta aluetta saadaan tarkasteltua kokonaisuutena ja linjattua teemojen käsittelyä tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti. Seutujen kaavojen luonnosvaiheen kaavaratkaisut perustuvat Uusimaa-kaavan tavoitteisiin, joita on tarkennettu kaavan suunnitteluperiaatteiksi. Hallitus hyväksyi Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet syksyllä Suunnitteluperiaatteista muodostetut konkreettisemmat suunnitteluperiaatekortit esiteltiin osana kaavan valmisteluaineistoa keväällä Nyt niiden pohjalta on laadittu seutujen kaavaluonnosten ratkaisut vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa.

40 PÖYTÄKIRJA 12/ Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: ympäristön voimavarat ja vetovoima Uusimaa-kaavan ympäristön voimavarat ja vetovoima -kokonaisuus muodostuu viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen kaavamerkinnöistä. Keskeisenä tavoitteena on ympäristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvokkaiden ominaisuuksien turvaaminen. Kaavaratkaisun perustana toimivat aiemmat maakuntakaavat, erityisesti Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa näitä aiheita on vastikään käsitelty. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, mutta sitä toteutetaan myös muiden teemojen käsittelyn kautta. Varsinaisia tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat: Virkistysalueet Virkistyskäytön kohdealueet Viheryhteystarpeet MLY-alueet Luonnonsuojelualueet Geologiset muodostumat Natura alueet Valtakunnallinen maisemanhoitoalue Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Unescon maailmanperintökohteet Lisäksi viherrakenteeseen liittyviä määräyksiä on sisällytetty taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräykseen. Uusimaa-kaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät virkistysalueet siten, että turvataan virkistysalueverkoston yhtenäisyys ja alueiden väliset yhteydet. Virkistysalueina osoitetaan aluevarausmerkinnällä yli 50 hehtaarin kokoiset alueet, ja niitä koskee rakentamisrajoitus MRL 33 mukaisesti. Virkistyskäytön kohdealueina osoitetaan 5-50 hehtaarin kokoiset ja muista virkistysalueista erillään sijaitsevat virkistysalueet. Virkistyskäytön kohdealue on kehittämisperiaatemerkintä, jota ei koske MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä halutaan korostaa erityisesti virkistysalueiden verkostoa mm. saaristossa. Virkistysalueet ja virkistyskäytön kohdealueet osoitetaan ensisijaisesti valtion, kuntien ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen omistamille tai hallinnoimille maille. Viheryhteystarpeina osoitetaan ekologisesta ja virkistyksellisestä verkostosta ne yhteystarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää muusta maankäytöstä johtuvaa yhteensovittamista. Viheryhteystarpeiden merkintätapaa on yleispiirteistetty, jolloin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun jää enemmän joustovaraa yhteyksien tarkentamiseen. Yhteystarpeiden tunnistamisessa on hyödynnetty uusimpia selvityksiä Uudenmaan arvokkaista luontoalueista ja ekologisista verkostoista sekä väylien ylityspaikkoihin liittyvää tietoa mm. riista-aita- ja hirvivaaraselvityksistä sekä kunnilta. Lisäksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräyksessä edellytetään, että viheryhteydet maakunnalliseen verkostoon turvataan ja rakentamattomat rannat varataan yleiseen virkistykseen. MLY-alueet eli metsätalousvaltaiset alueet, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä osoitetaan yhdenmukaisina voimassa oleviin maakuntakaavoihin nähden. Merkinnät perustuvat

41 PÖYTÄKIRJA 12/ Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa varten tehtyyn selvitykseen. 4. vaihemaakuntakaavassa täydennettiin MLY-alueet yhdenmukaisin kriteerein myös Itä-Uudenmaan kuntien alueelle. Luonnonsuojelualueina osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Uusimaa-kaavassa luonnonsuojelualueina osoitetaan yli 5 hehtaarin kokoiset alueet ja niitä koskee rakentamisrajoitus MRL 33 mukaisesti. Suojelualueiksi osoitetaan myös suojeluohjelmien alueita, Natura ohjelman alueita sekä valtiolle suojelutarkoituksiin hankittuja alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelualueina osoitetaan jo toteutuneet suojelualueet, toteutumattomat jo päätetyt suojelualueet, sekä mahdolliset muut suojelualueen statuksen ansaitsevat kohteet. Näiden osalta maakunnallisen arvon arviointi on käynnissä yhteinäisin kriteerein. Kohteiden arvottamiseksi on tehty mm. maastotöitä. Natura alueet osoitetaan maa- ja vesialueilla rasterimerkinnällä ja jokikohteet viivamerkinnällä. Merkinnöillä ei ole omaa suunnittelumääräystä, mutta sen sijaan maakuntakaavassa annetaan yleismääräys Natura alueiden huomioon ottamiseksi. Maakuntakaavan Natura kohteiden huomioon ottaminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tapahtuu kuitenkin ensisijaisesti luonnonsuojelulain kautta. Geologiset muodostumat -ominaisuusmerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat, jotka sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Ominaisuusmerkintänä käytetään rasterikuviota, kun kyseessä on pinta-alaltaan yli 50 hehtaarin muodostuma ja pistemäistä merkintää kun kyseessä on 5-50 hehtaarin kokoinen alue. Kulttuuriympäristöistä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt osoitetaan yhtenäisellä ominaisuusmerkinnällä, jota koskee yksi suunnittelumääräys. Alueiden erilainen status esitetään selventävillä liitekartoilla.valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet perustuvat valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätökseen. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt perustuvat Museoviraston RKY-2009 inventointiin ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt perustuvat Missä maat on mainiommat -Uudenmaan kulttuuriympäristöt -selvitykseen vuodelta 2012 (päivitetty 2016). Unescon maailmanperintöluettelon kohteet osoitetaan maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta 1972 hyväksytyn Unescon yleissopimuksen mukaan. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: energia ja yhdyskuntatekninen huolto Tämä teemakokonaisuus muodostuu energiaan ja yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyvistä kaavamerkinnöistä. Koko kaavaratkaisussa keskeisenä tavoitteena on energiatarpeen ja ilmastopäästöjen vähentäminen. Liikenteen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kaavaratkaisuilla vaikutetaan erityisesti liikkumisen ja lämmityksen energiakulutukseen ja ilmastopäästöihin. Uusimaa-kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään

42 PÖYTÄKIRJA 12/ energiajärjestelmään siirtymistä, kuten siirtymistä uusiutuviin ja kestäviin energiatuotantomuotoihin. Tuulivoiman kaavaratkaisu perustuu Uudenmaan maakuntakaavan ja Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tuoreeseen tuulivoimaratkaisuun. Inkoon ja Raaseporin edustan merialueen tuulivoimatuotantoon osoitettu alue on uusimpien selvitysten mukaisesti osoitettu kauemmaksi rantaviivasta. Aurinko- ja metsäbioenergiaa ei ole aiemmin käsitelty Uudenmaan maakuntakaavoissa. Näistä teemoista on tehty uudet selvitykset, joiden perusteella on päädytty siihen, että aurinko- ja metsäbioenergialle ei ole tarpeen esittää omaa kaavamerkintää. Energian kaavaratkaisu muodostuu seuraavista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä: Yleismääräys ilmaston kannalta kestävästä energiajärjestelmästä Aurinkoenergian tuotantoalueiden yleinen suunnittelumääräys Tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet Tuulivoiman yleinen suunnittelumääräys alle maakunnallisen kokoluokan tuulivoima-alueista Ydinvoimalaitos-alue suojavyöhykkeineen Uusimaa-kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet. Yhdyskuntateknisen huollon kaavaratkaisussa osoitetaan yhdyskuntateknisen huollon nykyiset kohteet, verkot ja rakenteet, joilla on merkittäviä vaikutuksia muuhun maankäyttöön; yhdyskuntateknisen huollon suunnitellut ja tarvittavat kohteet, verkot ja rakenteet sekä vesihuollon kannalta merkittävät arvokkaat pintavesialueet ja pohjavesialueet. Yhdyskuntateknisen huollon kaavaratkaisun perustana ovat aiemmat maakuntakaavat, joiden tietoja on ajantasaistettu. Yhdyskuntateknisen huollon kaavaratkaisussa on siirrytty aiempia kaavoja yleispiirteisempään ja strategisempaan esitystapaan. Yhdyskuntateknisen huollon kaavaratkaisu muodostuu seuraavista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä: Yleismääräys yhdyskuntateknisen huollon verkostoista ja laitoksista Yleismääräys jätteidenkäsittelyalueista Energiansiirtoverkostot (400 ja 110 kv voimalinjat ja maakaasun korkeapaineiset runkoputket, olevat sekä tiedossa olevat uudet energiansiirtoverkoston hankkeet) Raakavesitunnelit (Päijänne-tunneli ja Hiidenvesi-tunneli) Uusi runkovesijohto Helsingistä Porvooseen Vedenhankinnan kannalta arvokkaat pintavesialueet ja pohjavesialueet Jätevesitunnelit Varaus Östersundomin alueen jätevedenpuhdistamolle Yhteystarve siirtoviemärille Vihdistä Espooseen Jätehuollon alueet, joilla jätteiden loppusijoittaminen on sallittua Ämmässuon kiertotalouden ja jätehuollon alue Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: puolustusvoimien alueet Puolustusvoimien alueisiin liittyvässä kaavaratkaisussa tavoitteena on Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen sekä niiden toiminnasta aiheutuvien häiriöiden minimoiminen. Ratkaisut perustuvat voimassa olevien maakuntakaavojen ratkaisuun, jota on päivitetty Uudenmaan liiton ja Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä laaditun selvityksen perusteella. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, mutta sitä toteutetaan myös muiden

43 PÖYTÄKIRJA 12/ teemojen, kuten esim. tuulivoiman, käsittelyn kautta. Varsinaisia tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat: Puolustusvoimien alueet Puolustusvoimien alueet, joiden toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta Luonnonsuojelualueet, jotka ovat puolustusvoimien käytössä Puolustusvoimien melualueet Suojavyöhykkeet Puolustusvoimien alueet sekä puolustusvoimien alueet, joiden toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta osoitetaan aluevarausmerkinnällä ja alle 5 hehtaarin alueilla kohdemerkinnällä. Niiden alueiden osalta, joiden toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta, on tarkoituksena sujuvan siviilikäyttöön siirtymisen varmistaminen tilanteessa, joissa alueiden puolustuksellinen käyttö lakkaa. Puolustusvoimien melualueet osoitetaan ominaisuusmerkinnällä. Merkintä osoittaa tarpeen ottaa meluhaitta huomioon mm. silloin, kun kunta tekee rakentamista koskevaa lupaharkintaa. Suojavyöhykkeet osoitetaan ominaisuusmerkinnällä. Kaavaratkaisu perustuu valtioneuvoston asetukseen räjähdevarastoinnin suojavyöhykkeistä sekä sotilasräjähdemääräykseen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet ympäristön voimavarojen ja vetovoiman, energian ja yhdyskuntateknisen huollon sekä puolustusvoimien alueiden osalta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Oheismateriaali Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet ympäristön voimavarojen ja vetovoiman, energian ja yhdyskuntateknisen huollon sekä puolustusvoimien alueiden osalta. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Uusimaa-kaava 2050, MHS ennakkoaineisto kalvosarja

44 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys 10/ /2018 MHS Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan pelastustoimessa ja ympäristöterveydenhuollossa erotetaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Valmistelussa on molemmille yhteinen järjestämistoiminto. Pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto muodostaisivat omat itsenäiset liikelaitoksensa. Koko maakunnan kattava pelastusliikelaitos muodostetaan yhdistämällä nykyiset neljä pelastuslaitosta. Asian yksityiskohtainen selostus Lisäksi Uudenmaan maakuntaan perustetaan turvallisuus- ja valmiustoiminto. Yksiköllä on koko maakuntakonsernia koskeva ohjaus- ja koordinaatiotehtävä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos vastaa toimialakohtaisesta turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Yksikkö suorittaa myös maakunnan alueellisen varautumisen tehtäviä yhteistyössä pelastusliikelaitoksen kanssa. Ympäristöterveydenhuollon osalta mahdollinen kuntapohjainen erillisratkaisu vaikuttaa valmistelun aikatauluun. Sopimus erillisratkaisusta maakunnan kanssa on tehtävä mennessä. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojeluja eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka ovat joka tapauksessa maakunnan tehtäviä. Pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon ja varautumisen tehtävien uudistus toteutetaan osana hallituksen maakuntauudistusta. Maakunnan pelastustoimessa ja ympäristöterveydenhuollossa erotetaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Sen perusteella niille on suunnitteilla yhteinen järjestämistoiminto, joka sijoittuu samaan toimialaan (työnimi Turvallisuustoimiala ). Palvelutuotantoa varten pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto muodostavat kumpikin omat itsenäiset liikelaitoksensa. Operatiivinen toiminta hoidetaan toimialojen omissa liikelaitoksissa ja järjestäjä vastaa mm. liikelaitosten tulosohjauksesta, strategisista tavoitteista ja rahoituksesta sekä palvelutasopäätöksestä. Järjestäjä tekee tiivistä yhteistyötä liikelaitosten kanssa. Lisäksi Uudenmaan maakuntaan (mahdollisesti konsernihallintoon) perustetaan turvallisuus- ja valmiustoiminto, joka on varautumisen ja riskienhallinnan asiantuntijayksikkö. Yksiköllä on koko maakuntakonsernia koskeva ohjaus- ja koordinaatiotehtävä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos vastaa toimialakohtaisesta riskienhallinnastaan, varautumisestaan sekä turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Varautumiseen, jatkuvuudenhallintaan ja turvallisuuden varmistamiseen liittyvää työtä tehdään maakuntakonsernin joka tasolla. Uudenmaan maakunnan esivalmistelussa edellä mainittuja tehtäviä valmistellaan samassa kokonaisuudessa.

45 PÖYTÄKIRJA 12/ Pelastustoimen organisointi Pelastustoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten Uudellemaalle muodostetaan pelastustoimen järjestäjätoiminto sekä pelastusliikelaitos. Pelastustoimen järjestäjän tehtäviin kuuluu vastaaminen palvelutasopäätöksen valmisteluprosessista (maakuntavaltuusto hyväksyy palvelutasopäätöksen) sekä kuntayhteistyöprosessista, jotta voidaan varmistaa toimiva yhteistyö kuntien kanssa ja ottaa huomioon niiden erityisolosuhteet ja erityiset riskikeskittymät sekä mm. rakennusvalvonnassa tarvittava yhteistyö. Järjestäjä toimii yhteistyössä sote -järjestäjän kanssa ensihoidon palvelutuotannon järjestämiseksi. Järjestäjän tehtävänä on myös turvata tarvittava rahoitus valtion kanssa käytävissä JTS-neuvotteluissa. Järjestäjä toimii tiiviissä yhteistyössä liikelaitoksen kanssa muun muassa strategiseen suunnitteluun, tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyen. Järjestäjä osallistuu toimialan kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Koko maakunnan kattava pelastusliikelaitos muodostetaan yhdistämällä nykyiset neljä pelastuslaitosta (Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset) yhdeksi toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi organisaatioksi. Päätös pelastuslaitosten yhdistämisestä on tehty valtion toimesta. Pelastusliikelaitosta johtaa johtokunta maakuntalaissa säädetyn mukaisesti. Pelastuslaitos vastaa itsenäisesti kaikesta operatiivisesta toiminnasta, eikä järjestäjä voi ottaa siihen kantaa. Pelastusliikelaitos vastaa sille erityislainsäädännössä annettujen tehtävien hoitamisesta mm. pelastuslain ja valmiuslain nojalla. Lisäksi se toteuttaa muita maakunnan sille antamia tehtäviä kuten ensihoidon palvelutuotantoa yhteistyössä sote-liikelaitoksen kanssa. Pelastusliikelaitos vastaa lisäksi yhteistyöstä sopimuspalokuntien (mm. VPK:ien) kanssa, joiden merkitys on myös jatkossa erittäin tärkeä pelastustoimen kokonaisuudessa. Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu osaltaan myös Uudenmaan alueellisen varautumisen yhteensovittamisen tehtäviin myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Nykyisten pelastuslaitosten yhdistämisestä laaditaan erillistä selvitystä, joka valmistuu mennessä. Sama koskee pelastustoimen järjestäjän ja pelastusliikelaitoksen välisen tehtäväjaon ja yhteistyön toteuttamista koskevaa selvitystä. Tarkemmat esitykset asiasta mukaan lukien kuntayhteistyöprosessi tehdään vuoden loppuun mennessä. Pelastustoimen osalta erityistä huomiota tullaan kiinnittämään Uudenmaan maakuntastrategialuonnoksen nimessä todetun turvallisen siirtymän varmistamiseen. Hallinnollinen ja toiminnallinen uudistus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että uudistus ei heikennä pelastustoimen operatiivista valmiutta ja toimintakykyä missään olosuhteissa. Ympäristöterveydenhuollon organisointi Ympäristöterveydenhuollon osalta järjestäjän tehtäviin kuuluu myös muun muassa helposti leviävien eläintautien varautumisen ja ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittämisen koordinointi, täydentävien ehtojen valvonnan esimiesvastuu, ostopalveluiden (esim. löytöeläinpalvelut) hankinta sekä neuvottelut tulevien keskusvirastojen (Ruokavirasto, Luova) kanssa. Nykyinen Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon henkilömäärä on noin 220 htv:tta ja tehtävää hoitaa kahdeksan valvontayksikköä sekä aluehallintovirasto. Ympäristöterveydenhuollossa mahdollinen kuntapohjainen

46 PÖYTÄKIRJA 12/ erillisratkaisu vaikuttaa valmistelun aikatauluun. Sopimus erillisratkaisusta on tehtävä maakunnan kanssa mennessä. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa eikä alkoholivalvontaa. Mahdollisen erillisratkaisun syntymisestä huolimatta rahoitusvastuu on maakunnalla. Valmistelussa huomioidaan vaihtoehtoina ympäristöterveydenhuollon järjestäminen kokonaan maakunnan omana toimintana tai osan toiminnoista jääminen erillisratkaisun kautta toteutettavaksi. Varautumisen valmistelun tilanne Uudenmaan maakunnan turvallisuus- ja valmiustoiminnon tehtävänä on ohjata maakuntaorganisaation varautumista ja koordinoida turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos kuitenkin vastaa itse toimialakohtaisesta varautumisesta ja turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Toimialoilla on omia toimialakohtaisia lakisääteisiä tai sopimuspohjaisia varautumisvelvoitteita ja -tehtäviä. Kukin toimiala vastaa myös omasta toimialakohtaisesta riskienhalllintatyöstään. Operatiivinen häiriötilanteiden toimintavalmius toteutetaan maakunnan liikelaitoksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoksen varautumisessa yhteistoiminta-aluetasoisen varautumisen merkitys tulee kasvamaan nykyisestä Erva-yhteistyöstä ja se tulee olemaan yhä voimakkaammin toimialan ministeriön ohjaamaa. Valmiustoiminnon tehtävänä on olla aloitteellinen uusien ratkaisujen ja toimintamallien löytämiseksi. Se tukee maakunnan liikelaitoksia ja muita toimintoja niiden varautumistehtävän toteuttamisessa sekä valmiuden ylläpidossa. Yksikkö tekee läheistä yhteistyötä paitsi maakuntakonsernin yksiköiden ja liikelaitosten, mutta myös Uudenmaan alueen kuntien, muiden maakuntien, valtakunnallisten palvelukeskusten, alueen elinkeinoelämän, valtion viranomaisten sekä järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Maakuntalain 142 nojalla maakunta vastaa alueellisen varautumisen yhteensovittamisesta. Siihen sisältyy maakunnan toimialaan kuuluvien toimintojen jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen yhteensovittaminen alueen kuntien ja viranomaisten kesken sekä maakunnan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan ohjaaminen sekä maakunnan keskushallinnon ja liikelaitosten poikkeustilanteiden hallitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden ja ennakkovalmistelujen ohjaaminen ja tukeminen. Lisäksi yksikkö kehittää maakunnan ja valtionhallintoon kuuluvien turvallisuusviranomaisten (esim. puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos) ja järjestöjen (esim. SPR) yhteistyötä sekä yhteensovittaa osaltaan maakuntien välistä varautumista. Yksikkö toimii maakunnan alueellisen varautumisfoorumin sihteeristönä myöhemmin sovittavalla tavalla yhteistyössä pelastusliikelaitoksen kanssa. Yksikkö toimii turvallisuuden ja varautumisen alalla yhteistyötahona myös kansainvälisissä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä edistää alaan liittyvää tutkimusta ja osaamispääoman kehittymistä yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Se tukee maakunnallisten verkostojen ja toimijoiden tilanteissa, joissa tarvitaan monialaista yhteistyötä paikallisesti ilmenevien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Asian taustat Hallituksen pelastustoimen järjestämislakia koskevan esityksen (HE 16/2017) 6 mukaan maakunnan on erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu liikelaitos. Palvelujen tuotannossa voidaan

47 PÖYTÄKIRJA 12/ käyttää apuna sopimuspalokuntia kuten vapaapalokuntia. Hallituksen esityksessä pelastuslain muuttamiseksi (HE 18/2018) 27 :ssä on määritelty pelastuslaitoksen tehtävät. Pelastuslaitos mm. hoitaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin maakunta siitä päättää. Maakunnan vastuulle maakuntalain 6 :n kohdan 5 mukaisesti siirtyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät koostuvat nykyisten kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden hoitamista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolain mukaisista tehtävistä sekä aluehallintoviraston ja valtion korvaamien kuntien valvontaeläinlääkärien hoitamista eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävistä. Maakunnassa samaan kokonaisuuteen on siirtymässä maakuntalain 6 kohdan 3 mukaisesti aluehallintoviraston alkoholivalvonta, jolla on samat valvontakohteet kuin ympäristöterveydenhuollolla. Ympäristöterveydenhuollossa on hallituksen esityksen (HE 148/2017) mukaan mahdollista tehdä kuntapohjainen erillisratkaisu sopimalla siitä maakunnan kanssa. Rahoitus tulee maakunnalta ja erillisratkaisuun siirtyvä henkilöstö jää kunnan palvelukseen. Erillisratkaisussa kunnalla tai kunnilla yhdessä tulee olla elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontatehtäviin käytettävissään vähintään 30 htv:tta ja maakuntaan tulee jäädä vastaavasti vähintään 30 htv:tta. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka ovat joka tapauksessa maakunnan tehtäviä. Helsinki on ilmoittanut hakevansa erillisratkaisua ja kysynyt muiden Uudenmaan kuntien kiinnostusta yhteistyöhön asiassa. Muut valvontayksiköt eivät yksin täytä ehdotettua 30 htv:n kriteeriä. Uudenmaan maakunta tulee olemaan yksi maamme keskeisimmistä varautumistoimijoista paitsi valmiuslain kautta tulevan yleisen varautumisvelvoitteen kautta, mutta myös toimialojen toimialakohtaisten varautumisvelvoitteiden kautta. Varautumien normaaliolojen häiriötilanteisiin ja valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin on lakisääteinen tehtävä, joka maakuntakonsernin tulee hoitaa lain ja toimialakohtaisten erillisvastuiden vaatimalla tavalla. Varautumisen rakenteiden suunnittelu on käynnistynyt huhtikuussa 2018 ja saataneen valmiiksi joulukuussa Varautumisen rakenne on paljolti riippuvainen siitä, minkälainen maakuntakonsernin rakenteesta muodostuu. Nykyisessä valmistelussa ei valmistella ennakoinnin ja riskienhallinnan kokonaisuutta eikä myöskään maakuntakonsernin arkiturvallisuustoimintojen operatiivista järjestämistä. Konsernin rakenteesta ja em. toimintojen järjestelyistä riippuu, kuinka Uudenmaan konsernin varautumisen toiminto tulee resursoida. Tätä ei ole vielä suunniteltu tarkemmin. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista perusteluissa esitetyllä tavalla. Vastuujohtaja: Valmistelijat: Ossi Savolainen Aaro Toivonen Riikka Åberg Tero Suursalmi

48 PÖYTÄKIRJA 12/ Päätös: Täytäntöönpano: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista perusteluissa esitetyllä tavalla. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Osana maakuntauudistusta Uudenmaan maakuntaan perustetaan maakunnan pelastusliikelaitos, joka muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä maakunnassa toimivaa pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi. Sen henkilöstön kokonaismäärä on noin 2000 pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaista. Käyttötalouden kokonaismäärä TA 2020 laskelman mukaan olisi noin 163 miljonaa euroa ja kokonaissuoritemäärä noin suoritetta. Kokoluokaltaan Uudenmaan pelastusliikelaitos olisi pohjoismaiden suurin. Asian yksityiskohtainen selostus Siirtymäkauden aikana Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutuotanto tulisi organisoida palvelualueisiin, jotka pohjautuvat nykyisiin neljään pelastusalueeseen. Pelastustoiminnan toiminnoista pelastusyksiköiden ja niiden miehistön toiminta säilyy pääosin ennallaan. Myös ensihoitoa koskeva toimintatapa olisi säilymässä pääosin nykyisenkaltaisena pienin poikkeuksin. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa muun muassa koko Uudenmaan kattavien keskitettyjen yhteispalvelujen kautta. Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat jatkossa 18 maakuntaa nykyisten 22 pelastusalueen sijaan. Pelastustoimen uudistus on kytketty myös soteuudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallituksen linjausten mukaisesti kaikki 18 maakuntaa vastaavat ensihoidon järjestämisestä maakunnan päättämällä tavalla. Osana maakuntauudistusta Uudenmaan maakuntaan perustetaan maakunnan pelastusliikelaitos, joka muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä maakunnassa toimivaa pelastuslaitosta (Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos) yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi. Nykyisten pelastuslaitosten yhdistäminen perustuu valtion tekemiin linjauksiin. Uudistuksen valmistelun yhteydessä Uusimaa2019 -hankkeessa on toteutettu välisenä aikana pelastuslaitosten fuusion toteuttamisen valmistelua koskeva esiselvitys. Selvitysmiehenä toimi Olavi Liljemark. Hän toimi kiinteässä yhteistyössä maakuntavalmistelijoiden sekä erityisesti maakunnan nykyisten pelastuslaitosten kanssa. Esiselvityksessä selvitettiin muodostettavan uuden pelastusliikelaitoksen organisoinnin, johtamisen ja hallinnon vaihtoehtoiset mallit sekä arvioitiin mallien vahvuudet ja heikkoudet pelastuslaitoksen palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä pelastusliikelaitoksen talouden kannalta.

49 PÖYTÄKIRJA 12/ Esiselvityksen keskeinen sisältö Esiselvityksessä on kyse alustavasta tilannekartoituksesta ja selvitysmiehen näkemyksistä, jotka eivät ole selvistystyöhön osallistuneita tahoja sitovia, eivätkä voi edellyttää niiltä konkreettisia toimenpiteitä. Uudenmaan pelastusliikelaitoksen perustamisen seurauksena syntyy pelastusliikelaitos, jonka henkilöstön kokonaismäärä on noin 2000 pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaista. Pelastusliikelaitoksen käyttötalouden kokonaismäärä TA 2020 laskelman mukaan olisi noin 163 miljonaa euroa ja kokonaissuoritemäärä noin suoritetta. Kokoluokaltaan Uudenmaan pelastusliikelaitos olisi pohjoismaiden suurin ja merkittävä vaikuttaja Suomen sisäisen turvallisuuden toimijana. Keskeinen sijainti ja pelastuslaitoksen kokoluokka mahdollistaisi myös koottujen kansallisten palveluiden sijoittamisen Uudenmaan pelastusliikelaitoksen vastattavaksi, joka edelleen vahvistaisi monimuotoista palvelutarjontaa. Siirtymäkauden aikana Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutuotanto tulisi organisoida palvelualueisiin, jotka pohjautuvat nykyisiin neljään pelastusalueeseen. Siten voidaan varmistaa maakuntastrategian mukainen turvallinen siirtymä ilman, että siihen sisältyy aluemuutoksista johtuvia riskejä. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa muun muassa koko Uudenmaan kattavien keskitettyjen yhteispalvelujen kautta. Lisäksi koko maakunnan kattavaa pelastusaluetta johdettaisiin yhdenmukaisten periaatteiden ja toimintamallien pohjalta, mikä näkyisi esimerkiksi yhdenmukaisesti suoritettavien palotarkastusten ja rakentamisen ohjauksen kautta. Pelastustoiminnan toiminnoista pelastusyksiköiden ja niiden miehistön toiminta säilyy pääosin ennallaan. Voimassaolevan pelastuslain nojalla sisäministeriön toimesta annetun toimintavalmiusohjeen mukaisia valmiusaikoja ei lähiaikoina olla muuttamassa. Käytännössä se tarkoittaa nykyisen asemaverkon ylläpitämistä ja uusien rakentamista toimintavalmiusaikojen edellyttämällä tavalla. Alustavien suunnitelmien mukaan ensihoitoa koskeva toimintatapa olisi säilymässä pääosin nykyisenkaltaisena pienin poikkeuksin. Ensihoitoa koskevan palvelun järjestämisestä vastaa edelleen sosiaali- ja terveystoimi ja pelastusliikelaitos toimii ensivaste- ja ensihoitopalvelujen tuottajana erillisen sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön osalta uudistus mahdollistaa aiempaa monipuolisemman ammatillisen osaamisen ja urakehityksen sekä lisää osaltaan uusien alalle hakeutuvien henkilöiden mielenkiintoa Uudenmaan pelastusliikelaitoksen eri tehtäviin. Koulutuksen osalta valtio on suunnitellut muutoksia. Sisäministeriön antaman tiedotteen mukaan koko pelastusalan koulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon ja Helsingin pelastuslaitoksen yhteydessä toimivan Pelastuskoulun toiminta lakkaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Viimeinen kurssi valmistuu Helsingin Pelastuskoulusta vuonna Sen jälkeen koulutus tapahtuu Kuopiossa. Koulutuksen järjestämistä koskeva muutos sisältyy hallituksen esitykseen laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi (HE 18/2018). Koko Uudenmaan kattavat pelastusliikelaitoksen sisäiset keskitetyt hallinnon tukipalvelut muodostuvat taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, sähköisen

50 PÖYTÄKIRJA 12/ asioinnin ja tiedottamisen sekä osaamiskeskuksen palveluista. Pelastusliikelaitoksen muut sisäiset yhteispalvelut muodostuvat varautumisen ja väestönsuojelun vaativista asiantuntijapalveluista, tilanne- /johtokeskuspalveluista, pelastustoiminnan johtamistoimintapalveluista, pelastustoimen kaluston ja varusteiden hankinnoista sekä teknisistä palveluista ja sopimuspalokunnille annettavista palveluista. Hallituksen esityksen mukaan väestönsuojat eivät ole pelastustoimen toimitiloja, joten maakunta ei niitä lähtökohtaisesti vuokraisi, jolleivat kunta ja maakunta jostakin syystä näin sovi. Jos tiloihin sisältyy pelastustoimen johtokeskuksia, maakunta vuokraa kyseiset johtokeskustilat, mutta kunnalle jäävät edelleen kunnan johtamiseen tarkoitetut johtokeskukset. Pelastusliikelaitoksen talousarvion 2020 laskennan yhteyteen on laadittu painelaskelma, jossa on huomioitu mahdollinen kiinteistöjen vuokrakuluihin, kaluston ja varusteiden investointeihin, palkkojen harmonisointiin sekä mahdollisesti pelastajia ja ensihoitajia koskevan työajan muutoksen aiheuttama arvioitu kustannusten nousu (noin 11 miljoonaa euroa). Siirtymävaihe tulisi toteuttaa maakunnan strategian Turvallinen siirtymä, rohkea uudistuminen periaatteiden mukaisesti. Siirtymävaiheen varmennuksella voidaan taata siirtymävaiheen toteutus ilman pelastusliikelaitoksen päivittäistä toimintaa koskevia katkoja ja häiriöitä. Erityinen merkitys siirtymävaiheen varmennuksella on ICT palvelujen siirtämisessä, joka tulisi toteuttaa porrastettuna kunkin palvelualueen osalta. Pelastustoimen nykytilan ja taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi tulisi perustaa kolme erillistä selvityshanketta, jotka koskevat tilannekeskuksen perustamista, nykyistä käytössä olevaa pelastusasemaverkostoa ja sopimuspalokuntien palokuntasopimusten eroja sekä sopimusten harmonisointia. Toiminnallisesti sopimuspalokunnilla on suuri merkitys riittävän henkilöstöresursoinnin varmistamissa. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden säilyessä nykyisellä tasolla, tehokkuuden lisäys tapahtuu pääosin yhteispalveluiden kautta. Pidemmällä aikavälillä yhteispalveluiden vaikutus koskee myös pelastustoiminnan järjestelyjä ja samalla se antaa mahdollisuuden arvioida pelastustoiminnan palvelukokonaisuutta uudelleen siirtymäkaudella Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvityksen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Tero Suursalmi Otsikon asiassa Uusimaa2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvityksen. Lisäksi maakuntahallitus kehotti liiton toimistoa valmistelemaan kannanoton, jossa vastustetaan pelastusalan koulutuksen siirtämistä

51 PÖYTÄKIRJA 12/ kokonaisuudessaan Kuopion pelastusopistoon. Hallintoa voidaan Uudenmaan liiton mukaan siirtää Kuopioon, mutta pääkaupunkiseudulle tärkeiden koulutusalojen säilyttäminen Helsingissä on välttämätöntä. Kannanotto toimitetaan tiedoksi maakuntahallituksen jäsenille. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Liitteet 3 Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys, mhs Maakunnan Pelastusliikelaitos esiselvitys, diat, mhs

52 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton kannanotto komission esitykseen EU:n tulevasta rahoituskaudesta MHS Tiivistelmä EU:n komissio hyväksyi ehdotuksen EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja antoi ehdotusta täsmentäviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla ohjattaisiin EU:n koheesiopolitiikkaa uudella ohjelmakaudella Suomen saanto koostuu Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista. Näillä rakennerahastovaroilla tulee olemaan merkittävä rooli myös uusissa maakunnissa mm. alueellisen innovaatiokapasiteetin vahvistamisessa ja työllisyyden edistämisessä. Uudenmaan näkökulmasta komission ehdottamat viisi toimintapoliittista tavoitetta uudelle rakennerahastokaudelle tukevat hyvin Uusimaa 2.0:n, Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian ja valmistelussa olevan Uudenmaan maakuntastrategian tavoitteita. Asian yksityiskohtainen selostus Sen sijaan komission ehdotus merirajat ylittävän (cross border) raja-alueyhteistyön sulauttamisesta osaksi laajempaa valtioiden välistä yhteistyötä ei mahdollistaisi enää Suomelle tärkeän alueiden välisen merirajayhteistyön (kuten Central Baltic Interreg -ohjelma) jatkumista, vaan painopiste siirtyisi enemmän valtioiden väliseen yhteistyöhön. Komission ehdotus on nyt jäsenvaltioiden ja EU-parlamentin käsittelyssä. Lopullinen rahoituksenjakopäätös eri maakuntiin tehdään kansallisesti. EU:n komissio hyväksyi ehdotuksen EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja antoi ehdotusta täsmentäviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla ohjattaisiin EU:n koheesiopolitiikkaa uudella ohjelmakaudella Rakennerahastojen toimintapoliittiset tavoitteet Komissio ehdottaa voimavarojen voimakkaampaa keskittämistä ja ehdottaa viittä temaattista toimintapoliittista tavoitetta, mikä on vähemmän kuin nykyisellä ohjelmakaudella (11 temaattista tavoitetta). Komissio ehdottaa seuraavia investointipainopisteitä: 1) Älykkäämpi Eurooppa: innovaatiotoiminnan ja digitalisaation edistäminen sekä taloudellinen muutos pk-yrityksissä 2) Vihreämpi hiiletön Eurooppa: Pariisin sopimuksen täytäntöönpano sekä investoinnit energiakäänteeseen, uusiutuviin energialähteisiin ja ilmastonmutoksen torjumiseen 3) Yhteenliitetympi Eurooppa: strategisten liikenne- ja digitaalisten verkkojen vahvistaminen 4) Sosiaalisempi Eurooppa: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano, työllistymisen, koulutuksen, taitojen ja kyvykkyyksien, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja terveydenhoidon tasapuolisen pääsyn

53 PÖYTÄKIRJA 12/ vahvistaminen 5) Kansalaisia lähempänä oleva Eurooppa: tuetaan paikallistasoilla kehitettyjä ja johdettuja kehittämisstrategioita sekä kestävää kaupunkikehitystä koko Euroopan unionin alueella. Uudenmaan näkökulmasta komission ehdottamat viisi toimintapoliittista tavoitetta uudelle rakennerahastokaudelle tukevat hyvin Uusimaa 2.0:n ja valmistelussa olevan Uudenmaan maakuntastrategian tavoitteita. Ehdotus sisältää sekä Älykkään erikoistumisen konseptin vahvistamista EAKR-rahoituksessa sekä Health-ohjelman tuomisen sosiaalirahaston alle, jotka ovat potentiaalisesti hyviä investointikohteita Uudenmaan osalta. EU-komission esityksen mukaan suurin osa Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston investoinneista tulee kohdistaa kahteen ensimmäiseen tavoitteeseen: älykkäämpään Eurooppaan ja vihreämpään Eurooppaan. Jäsenvaltiot investoivat näihin toimintalinjoihin bkt-tasostaan prosenttia riippuen määrärahoista, jotka ne saavat näistä kahdesta rahastosta. Ohjelman toteutumista tullaan tarkastelemaan aiempaa tarkemmin hyödyntäen erityistavoitteisiin liitettyjä tuotos- ja tulosindikaattoreita. EU:n osarahoitus Rahoituskaudella kaikki Suomen alueet kuuluivat kehittyneempien alueiden kategoriaan, mutta nyt tilanne muuttuu merkittävästi, mutta Suomen NUTS2-alueista vain Helsinki-Uusimaa ja Ahvenanmaa kuuluvat esityksen mukaan kehittyneiden alueiden luokkaan. Muut Suomen alueet kuuluvat siirtymäalueisiin. Muutos johtuu seuraavista syistä: Siirtymäalueiden määrittelykriteeri on muuttunut. Siirtymäalueita ovat komission esityksen mukaan alueet, joiden BKT/asukas suhteessa EU27-keskiarvoon on enintään 100 prosenttia, kun aiemmin tämä raja oli 90 prosenttia. Helsinki-Uudenmaan BKT/asukas suhteessa EU-keskiarvoon on 146,2 % Suomen pitkittyneen taantuman vuoksi suomalaisten alueiden BKT-kehitys on ollut negatiivista viime vuosina, poikkeuksena vain Helsinki-Uusimaa. Muutokset NUTS2-alueiden määrittelyssä: Aikaisemmin Helsinki-Uusimaa kuului alueluokituksessa Etelä-Suomen alueeseen, mutta nyt se muodostaa itsenäisen NUTS2 alueen. Vastaavasti Pohjois- ja Itä-Suomen alueet olivat ennen omia erillisiä NUTS2-alueita, mutta nyt ne on yhdistetty omaksi NUTS2-alueeksi. EU-komissio esittää EU-osarahoituksen pienentämistä; enintään 70 prosenttia vähemmän kehittyneille alueille, 55 prosenttia siirtymäalueille ja 40 prosenttia kehittyneille alueille eli mm. Helsinki-Uudellemaalle. Tämä lisäisi vastinrahoituksen tarvetta Helsinki-Uudellamaalla nykyisestä ohjelmakaudesta. Esityksen mukaan myös jäsenvaltioille kohdennettujen varojen kiertonopeusvaatimus kiristyy nykyisin sovelletusta kolmesta vuoden kahteen vuoteen (N+2). Tämä merkitsee rahoitettavien hankkeiden päätöksentekoprosessien ja toimeenpanon aikataulujen kiristymistä. Jos

54 PÖYTÄKIRJA 12/ sidottuja varoja ei ole käytetty, ne vapautetaan ja palautetaan takaisin EU:n talousarvioon. Helsinki-Uudenmaan rakennerahastohankkeiden kannalta uuden kiertonopeusvaatimuksen (N+2) ei ennakoida muodostuvan ongelmalliseksi, kunhan riittävät hallinnolliset resurssit ja tekninen tuki pystytään varmistamaan. Kaupunkikehittäminen Kaupunkialueiden kehittäminen on nostettu komission esityksessä varsin vahvaan asemaan. Kaupunkialueiden kehittäminen sisältyy toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5, Kansalaisten Eurooppa. Komission ehdotuksen mukaan vähintään 6 prosenttia kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n rahoituksesta täytyy kohdentaa kestävään kaupunkikehitykseen joko yhdennettyjen alueellisten investointien (ITI), yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tai muun alueellisen välineen muodossa. On hyvä huomioida, että nykyisellä ohjelmakaudella Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat olleet mukana menestyksekkäästi toteutetussa 6Aika-ohjelmassa. Edellisen lisäksi EU-tasolla käynnistettäisiin kaupunkien käytännön yhteistyötä vahvistava uusi toimintaväline, Eurooppalainen kaupunkialoite. Kaupunkialoitetta hallinnoitaisiin komission kautta ja sille kohdennettaisiin 500 miljoonaa euroa. Aloitteen avulla edistettäisiin EU:n kaupunkiagendaa ja tuettaisiin kaupunkien kehittämisvalmiuksia, kuten innovatiivisia toimenpiteitä sekä tietämyksen ja toimintapolitiikkojen kehittämistä. Helsinki-Uudenmaan näkökulmasta kaupunkialueiden kehittämisen vahva rooli ja siihen esitetyt rahoitusvälineet ja aloitteet ovat kannatettavia. Ne tukevat hyvin Uusimaa 2.0:n ja valmistelussa olevan Uudenmaan maakuntastrategian tavoitteita sekä Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista. Hallinnon yksinkertaistaminen Ehdotus sisältää uutena vaihtoehtona hallintomallin, joka perustuu kansalliseen hallintojärjestelmään ja lainsäädäntöön. Tässä mallissa menot varmennettaisiin kansallisin menettelyin ja mm. komissio rajoittaisi tarkastuksensa ainoastaan tarkastusviranomaiseen. Teknisen tuen hallintoa halutaan yksinkertaistaa merkittävästi. Tekninen tuki korvattaisiin prosenttiosuutena maksupyynnöissä hyväksyttävistä menoista. Komissio esittää jäsenvaltioiden käytössä olevaan tekniseen tukeen rahastokohtaisia seuraavia enimmäismääriä: EAKR ja koheesiorahasto: 2,5%, ESR+: 4%, EMKR, AMF, ISF ja BMVI: 6% ohjelman tukikelpoisista menoista. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien (Interreg) osalta tekninen tuki voi esityksen mukaan olla sisäisten raja-alueiden ohjelmissa 6%, ulkoisten raja-alueiden ohjelmissa 10% sekä valtioidenvälisissä, merialue- ja koko Euroopan Unionin kattavissa ohjelmissa 7%. EAKR:n alhainen prosenttiosuus tulee vaikeuttamaan ohjelman toimeenpanoa. Helsinki-Uudellamaalla on syytä varautua kattamaan välittävän toimielimen tehtävistä aiheutuvia kustannuksia maakunnan omin varoin. Jo ohjelmakaudella maakunnan liitot ovat joutuneet kattamaan rakennerahastohallinnosta aiheutuvia kustannuksia omin varoin ja resurssein (ns. kuntarahalla). Tämän hetkisen oletuksen mukaan nykyiset Etelä-Suomea koskevat EAKRja ESR-koordinaatiot tulevat purkautumaan uuden ohjelmakauden myötä. Jatkossa kukin maakunta tulee näin ollen toimimaan rakennerahastojen

55 PÖYTÄKIRJA 12/ välittävänä toimielimenä ja vastaamaan rakennerahastohallinnosta omassa maakunnassaan. Interreg-ohjelmat Komissio esittää rajat ylittävän yhteistyön keskittämistä maaraja-alueille ja ns. merirajayhteistyön sulauttamista osaksi transnationaalisia merellisiä ohjelmia, tässä tapauksessa osaksi Itämeren Interreg-ohjelmaa (Baltic Sea Region). Komission ehdotus merirajayhteistyön sulauttamisesta osaksi laajempaa valtioiden välistä yhteistyötä ei mahdollistaisi enää Suomelle eikä Uudellemaalle erittäin tärkeän alueiden välisen merirajayhteistyön (kuten Central Baltic Interreg -ohjelma) jatkumista, vaan painopiste siirtyisi enemmän valtioiden väliseen yhteistyöhön. Kaikkien merirajayhteistyön CB-ohjelmassa mukana olevien alueiden selkeä kanta on, ettei komission esitystä rajat ylittävien ohjelmien lakkauttamisesta merirajoilla tule hyväksyä. Suomen, Viron ja Ruotsin hallitukset ovat esittäneet yhteisessä kirjelmässään, että merirajaohjelmat tulisi saattaa yhdenvertaiseen asemaan maaraja-alueiden kanssa. Komission esitys on aiheuttanut vastustusta myös mm. Ranskassa ja Italiassa. Nykyinen ohjelmamalli mahdollistaa alueiden vahvemman roolin niin valmistelu- kuin päätösprosessissa ja rahoitettujen hankkeiden kohdentumisen alueiden kannalta keskeisiin kehittämispainopisteisiin. Sulauttaminen osaksi transnationaalista BSR-ohjelmaa (myös ns. alaohjelmaksi, sub-programme) merkitsisi aluenäkökulman heikkenemistä, todennäköisesti rahoitussaannon kansallista vähenemistä sekä hallinnon monimutkaistumista ja hidastumista. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien kautta on rahoitettu lukuisia alueiden kannalta keskeisiä sekä kahdenvälisiä että useampia maita käsittäviä yhteistyöhankkeita. Suomalaiset partnerit ovat olleet poikkeuksellisen aktiivisia ja menestyksekkäitä näissä merellisissä ohjelmissa ja alueille onkin kohdentunut selkeästi enemmän rahoitusta kuin esim. Suomen osuus laskennallisesti olisi. Central Baltic-ohjelman kautta on rahoitettu mm. Helsinki-Tallinna-tunnelin esiselvitystä. Asian taustat Komission ehdotuksen mukaan Euroopan unionin rahoitusosuus Suomelle nousisi 5% (1,605 miljardia euroa). Tämä on 100 miljoonaa enemmän verrattuna vuosien rahoituskauteen. Rahoitusosuuden laskemisen perusteena on käytetty bruttokansantuotteena (BKT) mitattua suhteellista vaurautta. Komission esitykseen liittyy Suomen kohdalla vielä laskentaperustaan liittyviä selkeyttämistarpeita. EU:n rakennerahastoissa Suomen saanto muodostuu Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista. Komission ehdotus on nyt jäsenvaltioiden ja EU-parlamentin käsittelyssä. Lopullinen rahoituksenjakopäätös eri maakuntiin tehdään kansallisesti. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta, että: on tärkeää, että EU:n koheesio- ja rakennerahastopolitiikka jatkuu koko EU:n alueella, myös kehittyneillä alueilla ja että siihen osoitetaan riittävät resurssit EU:n komission ehdottamat temaattiset painopisteet tukevat hyvin Uudenmaan maakuntastrategian, Uusimaa 2.0:n ja Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian teemoja

56 PÖYTÄKIRJA 12/ EAKR-rahoituksen kansallinen kohdentaminen kestävään kaupunkikehittämiseen komission ehdotuksen minimitasoa (6 %) suurempana on Helsinki-Uudenmaan näkökulmasta tärkeää EU:n komission esitystä rajat ylittävien ohjelmien lakkauttamisesta merirajoilla ei tule hyväksyä EAKR:n teknisen tuen osuutta ei tule laskea nykyisen ohjelmakauden tasosta (3 %). myös muilta osin hallinnon purkaminen ja sääntelyn vähentäminen ovat tervetulleita. Vastuujohtaja: Valmistelija: Juha Eskelinen Eero Venäläinen ja Krista Taipale Päätös: Maakuntahallitus päätti hyväksyä liiton kannanoton komission esitykseen EU:n tulevasta rahoituskaudesta ehdotuksen mukaan. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

57 PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus KL-Kuntahankinnat Oy:n liikematkustus- ja ryhmämatkapalveluja sekä majoitus- ja kokouspalveluja koskeviin puitesopimuksiin liittyminen 365/ /2018 MHS Tiivistelmä Maakuntahallitus päättää, että Uudenmaan liitto liittyy KL-Kuntahankintojen liikematkustus- ja ryhmämatkat sekä majoitus- ja kokouspalvelut -puitejärjestelyihin. Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liitto on käyttänyt KL-Kuntahankintojen puitesopimuksia matkustus -ja majoituspalveluista vuodesta 2011 lähtien. Nykyinen sopimuskausi umpeutuu ja Kuntahankinnat kilpailuttavat liikematkustus- ja ryhmämatkat sekä majoitus- ja kokouspalvelut uudelleen. Uusi sopimuskausi alkaa sopimuksen allekirjoittamisesta ja jatkuu majoitusja kokouspalveluiden osalta 2 vuotta + optio 2 vuotta sekä liikematkustus- ja ryhmämatkojen osalta joko 4 vuotta tai määräaikaisella sopimuksella. Sitoutumislomakkeet on lähetettävä liikematkustus- ja ryhmämatkoista elokuun 2018 aikana sekä majoitus- ja kokouspalveluista syyskuun 2018 aikana. Puitesopimuksia on pidetty hyödyllisenä, joten niihin liittyminen myös uudella sopimuskaudella on tarpeen. Puitesopimusten käytön hyötyinä voidaan nähdä muun muassa: Asiakkaan prosessien tehostaminen; Säästää aikaa hintojen vertailulta ja matkojen varaamiselta, kun varaukset tehdään keskitetysti ja ammattitaidolla Matkat saa laskulle tai matkatilille Omien ja matkatoimiston sopimushintojen (esim. hotellit, lennot) hyödyntäminen Luotettavaa varaamista ja informaatiota keskitetysti; Ei yllätyksiä matkavarauksiin liittyvistä säännöistä tai muutos- ja peruutusehdoista Päivystyspalvelu 24/7, jonka kautta saa apua matkajärjestelyihin poikkeusja kriisitilanteissa. Tieto matkustajien sijainnista kriisi- ja poikkeustilanteissa Matkustuksen ja ostoeurojen seuranta monipuolisen raportoinnin avulla Alla olevassa kuvassa esitetään voimassaolevien puitesopimusten kautta tilattujen matkojen ja majoitusten kustannukset palvelumaksuineen. Puitesopimus alkoi helmikuussa 2015 ja kustannukset on tässä esitetty saakka.

58 PÖYTÄKIRJA 12/ Asian taustat KL-Kuntahankinnat Oy on Suomen Kuntaliitto ry:n omistama vuonna 2008 perustettu valtakunnallinen yhteishankintayksikkö, joka kilpailluttaa asiakkaidensa puolesta puitesopimuksia ja vastaa niiden sopimushallinnasta sekä toimittaja- ja asiakasyhteistyöstä. Yhtiö tuo volyymietua, hinta- ja prosessisäästöjä sekä monipuolista hankintaosaamista koko maan kunta-asiakkaiden ulottuville. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää valtuuttaa hallinto- ja talousjohtajan allekirjoittamaan tarvittavat puitesopimusten liittymissitoumukset (KLKH147 liikematkustus- ja ryhmämatkat sekä KLKH148 majoitus- ja kokouspalvelut) sekä matkatilisopimuksen. edellyttää, että ko. puitesopimusten kautta tilattavissa palveluissa noudatetaan Uudenmaan liiton voimassaolevaa matkustussääntöä ja siinä kuvattuja käytäntöjä. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi Liisa Setälä Maakuntahallitus päätti valtuuttaa hallinto- ja talousjohtajan allekirjoittamaan tarvittavat puitesopimusten liittymissitoumukset (KLKH147 liikematkustus- ja ryhmämatkat sekä KLKH148 majoitus- ja kokouspalvelut) sekä matkatilisopimuksen. edellyttää, että ko. puitesopimusten kautta tilattavissa palveluissa noudatetaan Uudenmaan liiton voimassaolevaa matkustussääntöä ja siinä kuvattuja käytäntöjä. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

Uusimaa-kaava 2050: osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen

Uusimaa-kaava 2050: osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Uusimaa-kaava 2050: osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen 202/05.00/2016 MHS 16.05.2016

Lisätiedot

Päätös: Maakuntavaltuusto päätti saattaa valtuustoaloitteen maakuntahallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös: Maakuntavaltuusto päätti saattaa valtuustoaloitteen maakuntahallitukselle valmisteltavaksi. Maakuntavaltuusto 25 12.06.2018 Maakuntahallitus 148 20.08.2018 Vastaus vasemmistoliiton ryhmän valtuustoaloitteeseen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun keskeyttämisestä Maakuntavaltuusto 12.06.2018

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Maakuntahallitus 137 25.09.2017 Uusimaa-kaava 2050: laadintaprosessin aikataulun tarkistaminen 202/05.00/2016 MHS 16.05.2016 72 Tiivistelmä

Lisätiedot

Uusimaa-kaava 2050: suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen 202/05.00/2016 MHS

Uusimaa-kaava 2050: suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen 202/05.00/2016 MHS Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Maakuntahallitus 137 25.09.2017 Maakuntahallitus 147 23.10.2017 Uusimaa-kaava 2050: suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen 202/05.00/2016 MHS

Lisätiedot

Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineiston lähettäminen lausunnoille ja kommentoitavaksi

Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineiston lähettäminen lausunnoille ja kommentoitavaksi Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Maakuntahallitus 137 25.09.2017 Maakuntahallitus 147 23.10.2017 Maakuntahallitus 168 20.11.2017 Maakuntahallitus 12 12.02.2018 Uusimaa-kaava

Lisätiedot

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Kielellisten palvelujen toimikunta Uudenmaan liitto 8.12.2017 Heli Vauhkonen Aluesuunnittelun vastuualue Tehtävät Maankäyttö, maakuntakaava,

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 6

Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 6 ASIALISTA 1/2017 1 AIKA, klo 09:30 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4 3 Kokouskäytännöt 5 4 Uusimaa

Lisätiedot

Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineistosta saatu palaute ja toimenpiteet sen johdosta

Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineistosta saatu palaute ja toimenpiteet sen johdosta Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Maakuntahallitus 137 25.09.2017 Maakuntahallitus 147 23.10.2017 Maakuntahallitus 168 20.11.2017 Maakuntahallitus 12 12.02.2018 Maakuntahallitus

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7 MUISTIO 1/2017 1 AIKA 24.10.2017 klo 09:00-10:49 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4 3 Kokouskäytännöt 5

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7 MUISTIO 1/2017 1 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan AIKA 25.10.2017 klo 09:30-11:22 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät

Lisätiedot

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017 56 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, maakuntasali. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 78 Kokouksen järjestäytyminen 6

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, maakuntasali. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 78 Kokouksen järjestäytyminen 6 PÖYTÄKIRJA 9/2018 1 Maakuntahallitus AIKA 21.05.2018 klo 08:30-10:50 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, maakuntasali. Strateginen kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 78 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, 3. krs, nh 1, Helsinki. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Sote-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla 4

Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, 3. krs, nh 1, Helsinki. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Sote-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla 4 MUISTIO 1/2018 1 AIKA 10.09.2018 klo 08:30-11:45 PAIKKA Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, 3. krs, nh 1, 00530 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote-uudistuksen valmistelu

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja roolit 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja roolit 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7 MUISTIO 1/2017 1 AIKA 26.10.2017 klo 08:30 10:21 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja roolit 4 3 Kokouskäytännöt

Lisätiedot

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Maakuntahallitus 86 19.06.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 134 Kokouksen järjestäytyminen 4

Otsikko Sivu. 134 Kokouksen järjestäytyminen 4 PÖYTÄKIRJA 11/2018 1 Maakuntahallitus AIKA 18.06.2018 klo 08:30-10:35 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 134 Kokouksen järjestäytyminen 4 135 Uusimaa-kaava

Lisätiedot

Kallion virastotalo, Toinen linja 4, neuvotteluhuone 6, 3. krs. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Maakunta-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla 4

Kallion virastotalo, Toinen linja 4, neuvotteluhuone 6, 3. krs. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Maakunta-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla 4 MUISTIO 1/2018 1 AIKA 01.10.2018 klo 08:30-12:00 PAIKKA Kallion virastotalo, Toinen linja 4, neuvotteluhuone 6, 3. krs KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Maakunta-uudistuksen valmistelu

Lisätiedot

202/05.00/2016 MHS

202/05.00/2016 MHS Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Maakuntahallitus 137 25.09.2017 Maakuntahallitus 147 23.10.2017 Maakuntahallitus 168 20.11.2017 Maakuntahallitus 12 12.02.2018 Maakuntahallitus

Lisätiedot

Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, neuvotteluhuone 7, 3 krs. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Muutosjohtajan tilannekatsaus 4

Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, neuvotteluhuone 7, 3 krs. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Muutosjohtajan tilannekatsaus 4 MUISTIO 3/2018 1 AIKA 12.11.2018 klo 08:30-10:20 PAIKKA Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, neuvotteluhuone 7, 3 krs KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Muutosjohtajan tilannekatsaus

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten Maakuntahallitus 110 15.09.2014 Maakuntahallitus 106 22.08.2016 Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten 263/00.00.01/2010 MHS 15.09.2014 110 n ehdotus: Maakuntavaltuuston

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20. Ryhmät ja kahvit klo Otsikko Sivu

Helsingin kaupunki, Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20. Ryhmät ja kahvit klo Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 3/2018 1 Maakuntavaltuusto AIKA 18.09.2018 klo 09:00-11:53 PAIKKA Helsingin kaupunki, Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20. Ryhmät ja kahvit klo 8.30-9.00 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 26 Kokouksen

Lisätiedot

Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, nh 3, Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 53 Kokouksen järjestäytyminen 5

Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, nh 3, Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 53 Kokouksen järjestäytyminen 5 PÖYTÄKIRJA 6/2018 1 Maakuntahallitus AIKA 09.04.2018 klo 08:30-10:55 PAIKKA Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, nh 3, Strateginen kokous KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 53 Kokouksen järjestäytyminen 5

Lisätiedot

Kallion virastotalo, Neuvotteluh. 4, 3 krs, Toinen linja 4 A, Hki. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 4

Kallion virastotalo, Neuvotteluh. 4, 3 krs, Toinen linja 4 A, Hki. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 4 MUISTIO 2/2018 1 AIKA 08.10.2018 klo 08:30-10:30 PAIKKA Kallion virastotalo, Neuvotteluh. 4, 3 krs, Toinen linja 4 A, 00530 Hki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Tilannekatsaus 4. 3 Tietojohtaminen 6. 4 Terveydenhuollon ekosysteemit alustat ekosysteemien mahdollistajana

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Tilannekatsaus 4. 3 Tietojohtaminen 6. 4 Terveydenhuollon ekosysteemit alustat ekosysteemien mahdollistajana MUISTIO 3/2019 1 AIKA 08.04.2019 klo 08:30-11:20 PAIKKA Kallion virastotalo, nh 7, 3 krs KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Tilannekatsaus 4 3 Tietojohtaminen 6 4 Terveydenhuollon ekosysteemit

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 143 Kokouksen järjestäytyminen 5

Otsikko Sivu. 143 Kokouksen järjestäytyminen 5 PÖYTÄKIRJA 9/2017 1 Maakuntahallitus AIKA 23.10.2017 klo 08:00-09:37 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 143 Kokouksen järjestäytyminen 5 144 Eron myöntäminen

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettaminen toimikaudelle /03.02.

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettaminen toimikaudelle /03.02. Maakuntahallitus 126 11.09.2017 Maakuntahallitus 149 23.10.2017 Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettaminen toimikaudelle 2017-2020 415/03.02.00/2017 MHS 11.09.2017 126 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen

Lisätiedot

Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä

Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä MUISTIO 7/2017 1 Aika 21.08.2017 klo 08:34-10:10 Paikka, Esterinportti 2 b, Helsinki Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 35 Kokouksen avaus 3 36 Valmistelun tilannekatsaus 4 37 Uudenmaan maakunnan toiminnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20, Lähetystöhuone I krs. Otsikko Sivu. 37 Kokouksen järjestäytyminen 4

Helsingin kaupunki, Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20, Lähetystöhuone I krs. Otsikko Sivu. 37 Kokouksen järjestäytyminen 4 PÖYTÄKIRJA 4/2018 1 Maakuntahallitus AIKA 13.03.2018 klo 08:00-08:12 PAIKKA Helsingin kaupunki, Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20, Lähetystöhuone I krs. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 37 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT- hankkeen tilannekatsaus

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT- hankkeen tilannekatsaus Maakuntahallitus 11 12.02.2018 Maakuntahallitus 123 04.06.2018 Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT- hankkeen tilannekatsaus 510/04.00.02/2016, 15/00.00.00/2018 MHS 12.02.2018 11 Tiivistelmä Tulevan Uudenmaan

Lisätiedot

2. Poliittinen ohjaus VATE:n toimikauden aikana

2. Poliittinen ohjaus VATE:n toimikauden aikana Maakuntahallitus 77 07.05.2018 Maakuntahallitus 115 21.05.2018 Maakunta- ja sote -uudistuksen ohjauksen vahvistaminen 510/04.00.02/2016 MHS 07.05.2018 77 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 134 Kokouksen järjestäytyminen Maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta

Otsikko Sivu. 134 Kokouksen järjestäytyminen Maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta PÖYTÄKIRJA 8/2017 1 Maakuntahallitus AIKA 25.09.2017 klo 08:40-10:20 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 134 Kokouksen järjestäytyminen 4 135 Maakuntavaltuuston

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen järjestäytyminen Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 2/2019 5

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen järjestäytyminen Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 2/2019 5 PÖYTÄKIRJA 4/2019 1 Maakuntahallitus AIKA 18.03.2019 klo 08:30-09:55 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 Kokouksen järjestäytyminen 4 29 Sote- ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Tilannekatsaus 4. 3 Katsaus maakunnan koetalousarvion valmisteluun 5. 4 Maakunnan johtamisjärjestelmä 6

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Tilannekatsaus 4. 3 Katsaus maakunnan koetalousarvion valmisteluun 5. 4 Maakunnan johtamisjärjestelmä 6 MUISTIO 1/2019 1 AIKA 28.01.2019 klo 09:30-11:40 PAIKKA Kallion virastotalo, 3 krs, nh 7 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Tilannekatsaus 4 3 Katsaus maakunnan koetalousarvion valmisteluun

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Sote- ja maakuntauudistuksen jatko-organisointi ja resursointi 510/04.00.

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Sote- ja maakuntauudistuksen jatko-organisointi ja resursointi 510/04.00. Maakuntahallitus 140 24.10.2016 Maakuntahallitus 157 21.11.2016 Sote- ja maakuntauudistuksen jatko-organisointi ja resursointi 510/04.00.02/2016 MHS 24.10.2016 140 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 20c

KUUMA-johtokunta Liite 20c KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä

Lisätiedot

21 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017

21 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 Mikkeli Pöytäkirja 4/2018 1 (8) Aika 17.04.2018, klo 16:00-18:14 Paikka Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone Käsitellyt asiat 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastus 20

Lisätiedot

Sisällysluettelo MAANKJ, :00, Pöytäkirja

Sisällysluettelo MAANKJ, :00, Pöytäkirja Sisällysluettelo MAANKJ, 4.3.2019 08:00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)... 1 14 Kokouksen avaus ja sen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 15 Pöytäkirjan tarkastaminen... 4 16 Työjärjestyksen

Lisätiedot

19 Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2017

19 Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2017 Kangasniemi Pöytäkirja 3/2018 1 (14) Aika 18.05.2018, klo 12:30-15:00 Paikka Kangasniemen kunnantalo, kunnanhallituksen huone Käsitellyt asiat 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 16 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 4

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 4 MUISTIO 4/2018 1 AIKA 10.12.2018 klo 08:30-10:30 PAIKKA Kallion virastotalo, 3. krs, neuvotteluhuone 4 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 4 3 Taloushankkeen

Lisätiedot

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 7 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4. 8 Uudenmaan kokonaismaakuntakaava, Uusimaa-kaava

Otsikko Sivu. 7 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4. 8 Uudenmaan kokonaismaakuntakaava, Uusimaa-kaava PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 Kielellisten palveluiden toimikunta AIKA 15.11.2016, klo 09:30-11:05 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 7 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Uudenmaan liiton hallintosäännön hyväksyminen 265/00.00.

Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Uudenmaan liiton hallintosäännön hyväksyminen 265/00.00. Maakuntahallitus 41 24.04.2017 Maakuntavaltuusto 8 24.05.2017 Uudenmaan liiton hallintosäännön 2017-2018 hyväksyminen 265/00.00.01/2017 MHS 24.04.2017 41 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Vuoden

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka.

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka. Mäntyharju Pöytäkirja 4/2016 1 (8) Aika 10.05.2016, klo 14:08-16:06 Paikka Yhtenäiskoulun atk-luokka Käsitellyt asiat 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastus 20 Arviointikertomus

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä

Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä MUISTIO 6/2017 1 Aika 19.06.2017 klo 08:30-09:50 Paikka, Esterinportti 2, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 30 Kokouksen avaus 3 31 Puheenjohtajan tilannekatsaus uudistuksen eduskuntakäsittelystä

Lisätiedot

Hämeenkyrö Pöytäkirja 4/ ( 9) Tarkastuslautakunta

Hämeenkyrö Pöytäkirja 4/ ( 9) Tarkastuslautakunta Hämeenkyrö Pöytäkirja 4/2019 1 ( 9) Aika 09.04.2019, klo 12:30-15:40 Paikka Kunnanviraston 1. kerroksen neuvotteluhuone Käsitellyt asiat 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 17 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Tilannekatsaus 4. 3 Maakunnan strategiset läpimurto-ohjelmat 5

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Tilannekatsaus 4. 3 Maakunnan strategiset läpimurto-ohjelmat 5 MUISTIO 2/2019 1 AIKA 11.03.2019 klo 10:15-11:45 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Tilannekatsaus 4 3 Maakunnan strategiset läpimurto-ohjelmat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 7 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 8 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5

Otsikko Sivu. 7 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 8 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 PÖYTÄKIRJA 2/2017 1 Kielellisten palveluiden toimikunta AIKA 08.12.2017, klo 09:05-11:20 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, 4 krs, 00240 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 7 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05. Maakuntahallitus 123 11.09.2017 Maakuntahallitus 150 23.10.2017 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS 11.09.2017 123 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/ ( 11) Tarkastuslautakunta

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/ ( 11) Tarkastuslautakunta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/2019 1 ( 11) Aika 27.05.2019, klo 08:30-11:20 Paikka Nä sijä rvi Käsitellyt asiat 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 33 Pöytäkirjan tarkastajat 34 Tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2019 1

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2019 1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2019 1 Tarkastuslautakunta AIKA 04.04.2019 kello 14:01-16:29 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely 4

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely 4 ASIALISTA 9/2017 1 Aika, klo 09:00-11.:30 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely

Lisätiedot

Tarkastuslautakunnan kokous Pöytäkirja 2/2019

Tarkastuslautakunnan kokous Pöytäkirja 2/2019 Tarkastuslautakunnan kokous 3.4.2019 Pöytäkirja 2/2019 PÖYTÄKIRJA 2 (7) TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS Aika 3.4.2019 klo 9.00 11.00 Paikka ISLABin hallinnon kokoushuone, c/o KYS, rak 1A, 3. krs Asiat 9-18

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 26.4.2017 1 Kokousaika Pe 28.4.2017 klo 16.00 19.10 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja

Lisätiedot

1 / 5 PÖYTÄKIRJA. Aika: :00-10:50 Paikka: Kotka, maakuntatalo

1 / 5 PÖYTÄKIRJA. Aika: :00-10:50 Paikka: Kotka, maakuntatalo 1 / 5 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 / 2018 PÖYTÄKIRJA KL/005/000202/2018 Aika: 18.1.2018 10:00-10:50 Paikka: Kotka, maakuntatalo 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus As. nro 1 2 Pöytäkirjanpitäjän valinta

Lisätiedot

Laihia Pöytäkirja 5/ (12) Tarkastuslautakunta

Laihia Pöytäkirja 5/ (12) Tarkastuslautakunta Laihia Pöytäkirja 5/2018 1 (12) Aika 16.05.2018, klo 12:00-13:59 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat 33 Kokouksen avaus 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 35 Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

26 Selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2016

26 Selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2016 Mikkeli Pöytäkirja 4/2017 1 (10) Aika 21.11.2017, klo 16:00-18:09 Paikka Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2. krs Käsitellyt asiat 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

1 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA 2/2018

1 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA 2/2018 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA Torstai 17.5.2018 klo 09.00 10.45 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, Virastotie 5 A, Kivijärvi LÄSNÄ Teuvo Rekonen puheenjohtaja Airi Sorsamäki jäsen Aira Hakkarainen jäsen

Lisätiedot

Esivalmistelun henkilöstöfoorumi

Esivalmistelun henkilöstöfoorumi MUISTIO 3/2018 1 Esivalmistelun henkilöstöfoorumi Aika 06.03.2018 klo 14:08-16:19 Paikka Kallion virastotalo, toinen linja 4 A, Helsinki, neuvotteluhuone 2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 11 Kokouksen avaus

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA ESITYSLISTA 3/2019

REISJÄRVEN KUNTA ESITYSLISTA 3/2019 1 KOKOUSAIKA 17.5.2019 klo 9:00 15:00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Hirvinen Esa, puheenjohtaja Niemi Pauli, varapuheenjohtaja Puurula Merja, jäsen Paasovaara Marko, sihteeri, tilintarkastaja

Lisätiedot

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 161 Kokouksen järjestäytyminen 5

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 161 Kokouksen järjestäytyminen 5 PÖYTÄKIRJA 10/2017 1 Maakuntahallitus AIKA 20.11.2017 klo 08:30-10:50 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 161 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 33 Kokouksen avaaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Uusimaa-ohjelma 2.0:n toimeenpanosuunnitelman valmistelu syksyllä 2018

Otsikko Sivu. 33 Kokouksen avaaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Uusimaa-ohjelma 2.0:n toimeenpanosuunnitelman valmistelu syksyllä 2018 PÖYTÄKIRJA 5/2018 1 Maakunnan yhteistyöryhmän AIKA 22.10.2018 klo 13:00-15:00 PAIKKA Uudenmaan liitto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 33 Kokouksen avaaminen 4 34 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 35 Uusimaa-ohjelma

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 Tarkastuslautakunta 2013-2016 28.09.2015 AIKA 28.09.2015 18:00-19:35 PAIKKA Lautakuntien huone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 22 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 34 23 TILINTARKASTAJAN

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/

SUOMUSSALMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ SUOMUSSALMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2019 54 Tarkastuslautakunta 05.09.2019 AIKA 12:53-14:38 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 37 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 56 38 Pöytäkirjan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 25 Kokouksen avaus Väliaikaishallinnon organisoituminen ja sen poliittinen ohjaus, evästyskeskustelu

Otsikko Sivu. 25 Kokouksen avaus Väliaikaishallinnon organisoituminen ja sen poliittinen ohjaus, evästyskeskustelu MUISTIO 5/2017 1 Aika 22.05.2017 klo 08:30-09:50 Paikka, Esterinportti 2, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 25 Kokouksen avaus 3 26 Väliaikaishallinnon organisoituminen ja sen poliittinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Maakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen. Markus Sovala, muutosjohtaja

Maakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen. Markus Sovala, muutosjohtaja Maakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen Markus Sovala, muutosjohtaja markus.sovala@uudenmaanliitto.fi 040-6646091 Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Maakunnan toiminnan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2017 D117/ /2017. Kokoushuone Pihlaja, Maakuntatalo, Sepänkatu 1, Kuopio

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2017 D117/ /2017. Kokoushuone Pihlaja, Maakuntatalo, Sepänkatu 1, Kuopio POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2017 D117/00.02.02/2017 Tarkastuslautakunta Aika 6.10.2017 klo 9.00 11.20 Paikka Kokoushuone Pihlaja, Maakuntatalo, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Ruotsalainen Olavi,

Lisätiedot

Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (10) Tarkastuslautakunta. Aika torstai klo 14:00-16:20. Kaupungintalo, kabinetti 2.

Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (10) Tarkastuslautakunta. Aika torstai klo 14:00-16:20. Kaupungintalo, kabinetti 2. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (10) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 14:00-16:20 Paikka Kaupungintalo, kabinetti 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna Olkkonen, puheenjohtaja Marja

Lisätiedot

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 25 Kokouksen avaus Esivalmistelun tilannekatsaus 4

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 25 Kokouksen avaus Esivalmistelun tilannekatsaus 4 MUISTIO 6/2017 1 Esivalmistelun henkilöstöfoorumi Aika 01.09.2017 klo 14:05-15:50 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 25 Kokouksen avaus 3 26

Lisätiedot

Tarkastuslautakunnan kokous Kokouskutsu ja esityslista

Tarkastuslautakunnan kokous Kokouskutsu ja esityslista Tarkastuslautakunnan kokous 3.4.2019 Kokouskutsu ja esityslista KOKOUSKUTSU 2 (6) TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS Aika 3.4.2019 klo 9.00 Paikka Lisätiedot ISLABin hallinnon kokoushuone, c/o KYS, rak 1A, 3.

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 Tarkastuslautakunta AIKA klo Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 Tarkastuslautakunta AIKA klo Kunnanviraston kokoushuone AIKA 26.4.2017 klo 15.00 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius, jäsen Jukka Panu, jäsen Muut osallistujat:

Lisätiedot

Esivalmistelun sote-virkamieskoordinaatioryhmä

Esivalmistelun sote-virkamieskoordinaatioryhmä MUISTIO 3/2018 1 Aika 15.02.2018 klo 14:07-16:25 Paikka Maakuntasali 1, Esterinportti 2 B, 4 krs, Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun eteneminen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 3/ SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 3/ SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 3/2019 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 TILINTARKASTUSKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖKSEN

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2009 2012 PÖYTÄKIRJA 5/2012 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 27.4.2012 klo 9.00 13.30 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho

Lisätiedot

Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä

Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä MUISTIO 4/2017 1 Aika 24.04.2017 klo 08:30-10:05 Paikka, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 20 Kokouksen avaus 3 21 Esivalmistelun tilannekatsaus 4 22 Alustava projektisuunnitelma

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 8.4.2011 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Ahlqvist Leila jäsen Laukkanen

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 9.5.2014 klo 9.15 14.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka Tommi varapuheenjohtaja Hatakka Jarno Kallela Sanna

Lisätiedot

Kangasniemi Pöytäkirja 4/ ( 11) Tarkastuslautakunta

Kangasniemi Pöytäkirja 4/ ( 11) Tarkastuslautakunta Kangasniemi Pöytäkirja 4/2018 1 ( 11) Aika 26.06.2018, klo 15:00-17:10 Paikka Kangasniemen kunnantalo, kunnanhallituksen huone Käsitellyt asiat 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Talouskatsaus

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 Tarkastuslautakunta

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 Tarkastuslautakunta NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Perjantai 26.3.2010 klo 13.00 15.00 Paikka Neuvotteluhuone 201, virastotalo, Harjukatu 21 OSALLISTUJAT Kalevi Heinonen

Lisätiedot

Valtuustotalo, Vihreiden ryhmätila, Espoonkatu 5, Espoo

Valtuustotalo, Vihreiden ryhmätila, Espoonkatu 5, Espoo Espoon kaupunki terveyslautakunnan sosiaali- ja Pöytäkirja 20.04.2017 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 20.04.2017 torstai klo 17:05-19:25 Paikka Valtuustotalo, Vihreiden ryhmätila, Espoonkatu 5, 02770 Espoo

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone

REISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone 1 KOKOUSAIKA 31.5.2017 klo 9:00 14.00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Vedenpää Antti, puheenjohtaja Pauli Niemi, varajäsen Puurula Merja, jäsen Potila Raija, kunnanjohtaja, kohta 23 Hirvinen

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus 88 19.06.2017 Maakuntahallitus 122 11.09.2017 Maakuntahallituksen hallintosäännön mukaisen toimivallan delegointi sekä eräiden toimivaltuuksien enimmäismäärien vahvistaminen; Uusimaa 2019

Lisätiedot

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 2 Kokouksen järjestäytyminen 5. 3 Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano 6

Otsikko Sivu. 2 Kokouksen järjestäytyminen 5. 3 Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano 6 PÖYTÄKIRJA 2/2018 1 Maakuntahallitus AIKA 12.02.2018 klo 08:30-11:30 PAIKKA Uudenmaan liitto. Strateginen kokous KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 2 Kokouksen järjestäytyminen 5 3 Maakuntavaltuuston kokouksen

Lisätiedot