Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 6

Transkriptio

1 ASIALISTA 1/ AIKA, klo 09:30 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4 3 Kokouskäytännöt 5 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 6 5 Kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet 7 6 Seudun erityiskysymykset 9 7 Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat 10 8 Kokouksen päättäminen 11

2 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot Boström Marianne Jäsen, Karkkila Gustafsson Soile Jäsen, Inkoo Holmberg Sven Varapuheenjotaja, Raasepori Ikäheimo Arja Jäsen, Lohja Ilander Kerstin Jäsen, Raasepori Kajander Petri Jäsen, Raasepori Kyttälä Kari Jäsen, Lohja Nordström Paula Jäsen, Lohja Peltonen Björn Jäsen, Hanko Savilahti Mika Jäsen, Siuntio Sjögren Pirjo Jäsen, Lohja Tukiainen Matti Puheenjohtaja, Lohja MUU Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Mansikka Ilona Uudenmaan liitto Vauhkonen Heli Uudenmaan liitto Suvi Silvennoinen Uudenmaan liitto, sihteeri

3 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan osallistujat.

4 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli Vireillä oleva Uusimaa kaava muodostuu koko Uudenmaan kattavasta rakennekaavasta sekä kolmesta seudullisesta vaihemaakuntakaavasta Seudut ovat: Helsingin seutu (Helsinki, Espoo Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää, Mäntsälä ja Sipoo) Länsi-Uusimaa (Siuntio, Inkoo, Hanko, Raasepori, Lohja ja Karkkila) Itä-Uusimaa (Pukkila, Myrskylä, Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi). Seutujen vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat valmistelun tukena. Varsinainen kaavoihin liittyvä päätöksenteko tapahtuu maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n mukaan: "Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Laadittaessa maakuntakaavaa osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä". Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi.

5 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Kokouskäytännöt Kokousaikataulu ja kokouspaikka Tulevat kokoukset sovitaan puolivuosittain. Kunkin kokouksen kokouspaikat sovitaan samalla. Esityslistan lähettäminen Kokouskutsu, asialista ja oheismateriaalit lähetetään sähköisesti vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään tiedoksi ohjaustoimikunnan varajäsenille. Asialistat ja muistiot julkaistaan luottamushenkilöiden verkkopalvelussa osoitteessa Varajäsenen kutsuminen Esteestä ilmoitetaan sähköisesti osoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi, jolloin toimisto huolehtii tarvittavan aineiston lähettämisestä varajäsenelle. Kaksikielisyys Uudenmaan liitto on kaksikielinen. Liiton sisäinen kieli on suomi, niin kuin myös ohjaustoimikuntien kokouskieli. Hallintosäännössä määritellään ruotsiksi käännettävät asiakirjat, joita ovat mm. maakuntavaltuuston esityslistat, pöytäkirjat ja tärkeimmät liitteet sekä tiedotteet. Ohjaustoimikunnan tarve ruotsinkielisiin aineistoihin sovitaan järjestäytymiskokouksessa. Kokouspalkkiot Maksetaan neljännesvuosittain maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun lopussa voimaan tulleen luottamushenkilöiden palkkiosäännön perusteella. Luottamushenkilöiden palvelu Kokouksen asialistan sisällöstä ja kaavatyön käytännön asioista vastaa Suvi Silvennoinen, suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi, Kokouskäytännöistä vastaa Hanne Koljonen, hanne.koljonen@uudenmaanliitto.fi, puh Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi ja sopii tarvittaessa ruotsinkielisten aineistojen tarpeesta.

6 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaismaakuntakaavaa kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen vuonna Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Saatujen kommenttien perusteella OAS:ia tarkistetaan syksyn 2017 aikana. Vuoden 2017 aikana on laadittu taustaselvityksiä, kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita sekä aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoisia kehityskulkuja kuvaava rakennemallityö. OAS:issa määriteltyjen kaavan tavoitteiden ja muun työn pohjalta on määritelty kaavan suunnitteluperiaatteet, jotka maakuntahallitus käsittelee kokouksessaan Suunnitteluperiaatteita seuduittain tarkentavat seutujen erityiskysymykset, jotka maakuntahallitus käsittelee marraskuun kokouksessaan. Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.9, että maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa-kaavatyön prosessia muutetaan siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin. Uudenmaan liitossa kaavatyötä vetää Heli Vauhkonen ja kaavasihteerinä toimii Suvi Silvennoinen. Uusimaa-kaavan kokonaisuudesta vastaa Aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva. Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi.

7 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Kaavan tavoitteet Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky Päätavoitteille on määritelty myös alatavoitteet, jotka on avattu osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Kaavan suunnitteluperiaatteet Kaavan analyysivaiheen (mm. kehityskuvat ja taustaselvitykset) pohjalta Uusimaa-kaavalle on kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuja Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa ja kaavan suunnitteluperiaatteet kuvaavat nämä yhteiset pelisäännöt. Marraskuussa hallitukseen tuodaan seutujen erityiskysymykset, jotka sen sijaan keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja määrittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Maakuntahallitus käsittelee suunnitteluperiaatteet kokouksessaan Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle: Kasvu kestäville vyöhykkeille Periaatteen mukaisesti kaavassa on kasvu tarkoitus pääosin ohjata kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville ja toiminnallisesti monipuolisille keskusta- ja taajama-alueille tukemaan kestävää liikkumista, palveluita ja keskuksia. Kaavalla on tarkoitus tukea toimintojen monipuolistumista ja sekoittumista taajamissa. Kasvu on taloudellisista ja ekologisista syistä tarkoituksenmukaista ohjata pääosin olevaan rakenteeseen. Elinvoimaisten keskuksien verkosto Periaatteen mukaisesti kunkin alueen kasvu ohjataan sen merkittävimpiin ja saavutettavimpiin keskuksiin. Keskustojen

8 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ elinvoimaisuutta tuetaan tehostamalla maankäyttöä sekä keskustoissa että niiden lähialueilla. Olennaista on tukea keskustojen kehitystä monipuolisina keskittyminä (mm. keskittämällä vähittäiskauppaa keskustoihin) ja niiden omiin vahvuuksiin perustuen. Liikutaan kestävästi Periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan erityisesti kestävää liikkumista seudulla mm. yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Aluerakenteen tasolla tuetaan kaavan keinoin sekä ytimen sisäistä liikenneverkkoa että ytimen ja seutukeskusten välisiä yhteyksiä. Myös liityntäliikenne ympäröiviltä alueilta keskuksiin on tärkeää huomioida. Kaavan välineisiin kuuluvat niin maakunnan tason yhteyksien osoittaminen kuin vaihto- ja liityntäpaikkojenkin tarkastelu. Hyvin saavutettava Uusimaa Periaatteen mukaisesti Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan lento- ja meriliikenteen toimintaedellytyksillä sekä maayhteyksillä. Merkittävimpiä liikenteen solmuja ovat mm. Helsinki-Vantaan lentokenttä, satamat sekä logistiikka-alueet. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tulee yhteyksien avulla luoda edellytyksiä työmarkkina-alueen laajenemiselle. Tärkeitä hankkeita tähän liittyen ovat mm. Tallinna-tunneli, Lentorata, ESA-rata ja Itärata. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot Periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan elinkeinojen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan eri osissa kunkin toimialan tarpeiden mukaan. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet mm. elinkeinojen kannalta. Kaavan vaikutus elinkeinoihin on usein välillinen. Kaavan edistämiskeinoihin kuuluvat niin liikenneyhteyksien osoittaminen kuin maankäytön tehostaminen ja keskustojen tukeminenkin. Vetovoimainen ympäristö Periaatteen mukaisesti ympäristön vetovoimaa tuetaan tunnistamalla ja turvaamalla luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävien alueiden ja yhteyksien säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Laajoilla ja yhtenäisillä viherkokonaisuuksilla on merkitystä niin ilmastonmuutokseen vastaamiselle, luonnon monimuotoisuudelle kuin maaseutuelinkeinojen kannattavuudellekin. Vetovoimaiset ympäristöt ovat tärkeitä sekä asukkaan että matkailijan näkökulmasta. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Periaatteen mukaisesti kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä. Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet. Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi.

9 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Seudun erityiskysymykset Seudun erityiskysymykset tarkentavat kaavan suunnitteluperiaatteita seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle kuntien virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa käydyn laajan vuorovaikutuksen pohjalta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja eroavaisuuksiin sekä esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Joidenkin esiin nostettujen aiheiden kohdalla on tunnistettu selvitystarve, mutta nämä aiheet eivät välttämättä tule näkymään itse kaavassa. Maakuntahallitus käsittelee seudun erityiskysymykset kokouksessaan erityiskysymykset Ennakoidun kasvun ohjaaminen kestävällä tavalla parhaiten saavutettaviin taajamiin Ratakäytäviiin ja joukkoliikenteeseen tukeutuminen Monipuolisimpien keskusten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Olemassa olevien keskusten lähipalveluiden turvaaminen ja parantaminen Satamien ja pääväylien logistiikan sujuvuus Hangon satama + Vt 25 ja kt 51 Elinkeinojen sijoittamisen huomioiminen kunkin toimialan tarpeiden mukaisesti Esim. matkailupalvelujen sijoittaminen taajamien ulkopuolelle Arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä alueen vesistöjä ja merellisyyttä hyödyntävien matkailu- ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen kestävällä tavalla Uusiutuvien energiamuotojen ja yhdyskuntateknisen huollon tarpeiden huomioon ottaminen Ekologisen verkoston toimivuudesta ja luonto-arvoista huolehtiminen Seudun erityisarvoina etenkin Salpausselkä, Lohjan kalkkikivi sekä rannikko- ja saaristoluonto Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi ja antaa evästeensä kaavan valmisteluun.

10 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat Ohjaustoimikunta käsittelee jäsenten mahdollisesti esille nostamat muut asiat. Sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta.

11 UUDENMAAN LIITTO ASIALISTA 1/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen.