ÄÄNEKOSKI MÖRTINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Luonnos 12.6.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..2017
ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee Äänekosken 12. kaupunginosan korttelia 1240, katu-, puisto-, uimaranta-, venevalkama-, vesi- ja lähivirkistysalueita sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavalla muodostuu 12. kaupunginosan kortteli 1240, katu- ja puistoalueita sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ääneniemen kaupunginosan (12) pientaloasutusalueella noin kilometrin päässä Äänekosken keskustasta. Kaavan nimi Mörtinrannan asemakaavan muutos Kaavan päiväys 12.6.2017 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 19.6.2017. Ilmoitus vireilletulosta..2017 (Sisä-Suomen lehti) ja..2017 (Äks Äänekosken Kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos....2017 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -..20 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..20
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 4 3.4 Yhdyskuntarakenne... 5 3.5 Rakennettu ympäristö... 5 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 6 3.7 Maanomistus... 6 4 SUUNNITTELUTILANNE... 6 4.1 Maakuntakaava... 6 4.2 Yleiskaava... 7 4.3 Asemakaava... 7 4.4 Pohjakartta... 8 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 8 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 9 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 5.3 Luonnosvaihe... 9 5.4 Ehdotusvaihe... 9 5.5 Hyväksyminen... 9 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 11 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 11 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 11 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 12 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) Luontoselvitys (ehdotusvaiheessa)
4 2 TIIVISTELMÄ Kaavassa osoitetaan viisi erillispientalon tonttia korttelissa 1240 omarantaisiksi tonteiksi. Mörtinranta katu muutetaan pihakaduksi, jonka kautta kevyen liikenteen kulkuyhteys voidaan järjestää Autionpuistosta Mörtinpuistoon kulkevana yhteytenä. Reitti on nykyisinkin suosittu kevyen liikenteen yhteys Mörtin asuntoalueen ja keskustan välillä. Kaavamerkinnöillä säilytetään ranta-alueen luontoarvot. Kerrosluku säilyy voimassa olevan mukaisena, mutta rakennusoikeuden määrä muutetaan tehokkuusluvusta kokonaislukuna osoitettavaksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on muuttaa lähivirkistysalueeseen rajoittuvat tontit omarantaisiksi. Samalla tarkistetaan rakennusoikeuden määrä tonteilla. Lisäksi tarkastelun kohteena on muuttaa tontteihin rajoittuva Mörtinranta katu pihakaduksi. Pihakatua on tarkoitus käyttää kevyen liikenteen kulkuyhteytenä ranta-alueelta Ääneniementielle. Kevyen liikenteen kulku Mörtinpuiston venevalkaman ja uimarannan alueille osoitetaan Ääneniementien ja Johannanraitin kautta. 3.2 Alueen yleiskuvaus Korttelin 1240 kaikki tontit ovat rakentuneet sekä Mörtinranta -katu. Mörtinranta kadun kääntöpaikalta jatkuu kevyen liikenteen yhteys edelleen etelän suuntaan kohti kaupunkia. KUVA 1. Ilmakuva suunnittelualueelta (kuva Äänekosken kotisivuilta). 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu liito-oravaselvitys kaavoituksen yhteydessä keväällä 2006. Selvityksen pohjalta kaavakartalle on osoitettu merkintöjä liito-oravan elinympäristön ja liikkumisen turvaamiseksi.
5 KUVA 2. Karttaote liito-oravaselvityksen suosituksesta maankäytön suunnittelulle. (Kärkkäinen, J. 2006) Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan liito-oravatilanne suunnittelualueella. Selvitys valmistuu ennen ehdotusaineistoa valmistelua. Vesistö Suunnittelualue sijaitsee Keiteleen rannalla. Vesistön tila on luokkaa hyvä. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.4 Yhdyskuntarakenne Kunnallistekniikka Suunnittelualue sijaitsee kunnallisen vesi- ja jätevesihuollon piirissä. Osa kiinteistöistä on liittynyt kaukolämpöverkkoon ja muutamalla on käytössä oma maalämpöjärjestelmä. Katualueet on rakennettu ja kevyen liikenteen yhteydet kaupunkiin ovat toimivat. 3.5 Rakennettu ympäristö Tieverkkoa pitkin alle 40 km sisällä Matilanvirrasta on 8175 kpl pysyviä asuinrakennuksia ja lomarakennuksia vastaavasti 3735 kpl. Suunnittelualueella sijaitsee kesäravintola, vanha lossitupa ja vanha kaupparakennus sekä veneilijöitä palveleva laiturialue polttoaineenjakeluineen. Kesäravintolaa on kunnostettu ja sen yhteyteen on rakennettu kattamaton terassi. Lossitupaa on kunnostettu majoituskäyttöön ja vanha kaupparakennus alkuperäisessä kunnossaan toimii osittain varastotilana.
3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella on yksi asemakaavassa suojeltu rakennus, Mörtin talo. Rakennus on yksi Äänekosken alueella sijaitsevista 1920-luvulla rakennetuista tehtaan johtajan asuinrakennuksista. Muinaismuistokohteita alueella ei ole. 3.7 Maanomistus Suunnittelualue on puistojen ja metsäalueiden osalta kaupungin omistuksessa. Rakennetut rakennuspaikat ovat suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Muutama tontti on vuokrattu Äänekosken kaupungilta. 6 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A). Keitele vesistölle on osoitettu laivaväylä viivamerkintä. KUVA 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Ehdotusluonnoksessa (17.3.2017) suunnittelualueelle on osoitettu seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama merkintä (ruskea ruuturasteri) sekä kulttuuriympäristön vetovoimaalue merkintä (ruskea vinoviivarasteri).
7 KUVA 4. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnoksesta (17.3.2017). 4.2 Yleiskaava Suunnittelualue sijaitsee kaupunginvaltuuston 29.5.2017 hyväksymän Äänekoski 2030 osayleiskaavan alueella. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta. KUVA 5. Ote kaupunginvaltuuston hyväksymästä Äänekoski 2030 osayleiskaavakartasta. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.12.2006 hyväksymä asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialuetta (AO-9), jolla jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. Rantaan on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL-1), joka on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat
puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Lisäksi rantaan rajoittuu Mörtinpuisto (VP-2), jonka alueelle saa rakentaa alueen tarkoitukseen soveltuvia rakennelmia ja rakennuksia sekä autopaikkoja puistosuunnitelmassa tarkemmin osoitettavalla tavalla. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liitooravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Uimaranta-aluetta ja venevalkama (VV/LV)on osoitettu suunnittelualueen pohjoisosaa Keiteleen rantaan. Lisäksi suunnittelualueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä, jolla tulee säilyttää liitooravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten vähintään 20 m leveä puustoinen kaista (luo-1). Yleiselle jalankululle on varattu kulkuyhteydet. Asemakaavan yhteydessä on laadittu havainnepiirustus koko kaava-alueelta. Kortteliin 1240 ei ole laadittu tarkempia rakennustapaohjeita. 8 4.4 Pohjakartta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Pohjakartta on tarkistettu 12.6.2017. 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Mörtin asemakaava-alueen liito-oravaselvitys, 2006, Jari Kärkkäinen, Suunnittelukeskus Oy Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto Rakennusinventointi, 2006, Päivi Andersson ja Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo Suunnittelualueelle laaditaan luontoselvitys, joka valmistuu ennen ehdotusvaiheen valmistelua.
9 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 19.6.2017 ( ) siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä..2017 ja ÄKS Äänekosken kaupunkisanomissa..2017 sekä kaupungin kotisivuilla. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 12.6.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnosaineisto asetetaan nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan huomioiden luonnosvaiheessa tulleet lausunnot ja mielipiteet. 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan..20. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla muodostuu kortteli 1240, jonne osoitetaan kaksi korttelialuetta, AO-8 ja AO sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, pihakatua ja puistoa. Tontteja muodostuu kuusi, joista viisi on Keiteleen rantaan ulottuvaa. Korttelialueen AO-8 tonteille on osoitettu erilliset rakennusalat erityyppisten rakennusten rakentamiselle: 30 k- m 2 suuruisen rantasaunan voi rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja 30 k-m2 suuruisen talousrakennuksen tonttien keskiosaan.
Korttelialueet Kaavalla muodostuu kortteli 1240 vesistön rannalla. Kortteliin on osoitettu kahdenlaista erillispientalojen korttelialuetta, AO ja AO-8. Sallittu rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä. Korttelin 1240 tontille 6 on rakennusoikeutta osoitettu 200 k-m 2. Viidelle rantaan ulottuvalle tontille on kullekin osoitettu asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi 250 k-m 2, talousrakennuksen rakennusoikeudeksi 30 k-m 2 ja rantasaunan rakennusoikeudeksi 30 k-m 2. Rantasauna on rakennettava vähintään 15 metrin etäisyydelle rannasta. Korttelin AO-8 kerrosluvuksi on osoitettu ¾ k I ja korttelin AO kerrosluvuksi I u ½. Luontoselvityksessä havaitut arvokkaat luontokohteet on osoitettu omilla merkinnöillään. 10 AO AO-8 Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. S alueelle vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta saa rakentaa pohjapinta-alaltaan korkeintaan 30 neliömetrin rantasaunan, jonka enimmäiskorkeus on 4 metriä. Saunarakennuksen harjan tulee olla rannan suuntainen. Tonttikohtaisen laiturin enimmäispituus on 10 metriä. Jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. Liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle osoitetaan rakentunut Mörtinranta katu pihakatu merkinnällä. Katu on nykyisin suosittu kevyen liikenteen yhteys Mörtistä kaupungin suuntaan, joten sen osoittaminen pihakaduksi on turvallisuuden kannalta tärkeää. Mörtinpuitoon on osoitettu paikoitusalue, jonne kulku tapahtuu Ääneniementieltä osoitetun ajoyhteys merkinnän osoittamasta suunnasta. Paikoitusalue on tarkoitettu venevalkaman ja uimarannan käyttäjille. Luonnonympäristö Luontoselvityksen havainnot on huomioitu kaavaratkaisussa ja kohteet osoitettu kaavakartalla omilla merkinnöillään. Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä ja liitooravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä. Rakentamismääräykset Yksikerroksisiin rakennuksiin saa rakentaa kerrosluvun estämättä huoneistokohtaisia torneja (alle 20 neliömetriä). Jätteidenkeräilyastiat on sijoitettava autonsäilytystilan yhteyteen. Rakennettaessa viemäröityjä tiloja padotuskorkeuden alapuolelle tulee jäteveden pumppaus järjestää kiinteistökohtaisesti. Jos rakennus sijoitetaan 4 m lähemmäksi toisen tonti rajaa, ei rakennuksen tälle sivulle saa sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä hoidetussa luonnontilassa. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - AO tontit 2 ap/tontti
Tontilla olevat autopaikat on erotettava muusta piha-alueesta ja katualueesta istutuksilla. Autosuojan edessä tulee olla vähintään 5 metriä vapaata tilaa omalla tontilla. Talousrakennus voidaan rakentaa 2 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Tontin pihasuunnitelma on esitettävä rakennuslupa-asiakirjojen hyväksymisen yhteydessä. Tämän asemakaavan alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako. Nimistö Kaavassa osoitetaan toteutunut nimistö kadulle (Mörtinranta) ja puistoon (Mörtinpuisto). Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 3,9937 ha. Asemakaavalla muodostuu seuraavia alueita: AO 1418 m 2 200 k-m 2 AO-8 11611 m 2 1550 k-m 2 VP-2 12605 m 2 MY-2 12507 m 2 katua 1796 m 2 Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 1750 k-m 2. Muutos voimassa olevaan asemakaavan verrattuna koskee lähinnä erillispientalojen korttelialuetta ja lähivirkistysaluetta. AO-8 korttelialueen pinta-ala kasvaa 5306 m 2, mutta sallitun rakennusoikeuden osalta ei suurta muutosta tapahdu. Lähivirkistysalue (VL-1) poistuu kaavasta kokonaan. AO korttelialueen pinta-alaan ja kerrosalaan ei tule muutoksia. Tarkemmin muutokset esitetään erillisellä asemakaavan seurantalomakkeella. 11 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä taloudellisia vaikutuksia. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ohjataan kevyen liikenteen kulku tapahtumaan Mörtinranta kadun kautta. Näin oma rauha kadun rannanpuoleisten tonttien asukkailla saadaan säilymään, kun kevyen liikenteen kulku rakennusten ja rannan välistä jää pois. Samalla myös uimaranta-alueen ympäristö rauhoittuu, kun kulku tapahtuu ainoastaan olemassa olevien katujen kautta. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Mörtinranta kadun muuttaminen pihakaduksi pienentää moottoriajoneuvojen sallittua ajonopeutta kadulla, jonka kautta tapahtuu kevyen liikenteen kulku asuinalueelta kaupungin suuntaan. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole suurta vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Rannan puolen tontit on rakennettu, eikä niille osoiteta suurta määrää uutta rakennusoikeutta, mikä haittaisi korttelissa
1239 olevia kiinteistöjä. Kaavamääräykset noudattavat voimassa olevan asemakaavan määräyksiä, joten tasapuolinen kohtelu muuhun ympäristöön verrattuna toteutuu. 12 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Luontoselvityksen mukaiset suojeltavat luontokohteet on huomioitu kaavaratkaisussa. Lähivirkistysalueen poistuminen kaavasta on huomattava, mutta ranta-alueelle osoitetulla s-4 kaavamääräyksellä ohjataan alueen säilyttämistä puustoisena myös liito-oravan tarvitsemana kulkuyhteytenä. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Kevyen liikenteen reittiä ei ranta-alueelle ole vielä rakennettu, joten siitä ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia kaupungille. Mörtinranta kadun päästä kaupungin suuntaan on rakennettu kevyen liikenteen väylä, joka osoitetaan myös kaavakartalla. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella 12.6.2017 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi