1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori, erityisasiantuntija, Turun yliopisto, psykologian oppiaine
Suomen koulujärjestelmä... 2 on laadukas ja menestyvä vaikkakin uudistusten tarpeessa. Opettajilla korkea koulutus Peruskoulun tehtävänä on tarjota ympäristö, jossa oppilaat kasvavat ja kehittyvät ihmisinä, kasvavat yhteiskunnan jäsenyyteen sekä oppivat tietoja ja taitoja
Yleinen taso 3 Koulun kannattaa kohdata kokonaisvaltaisesti, koska... siellä lapset ovat... siihen mitä kouluissa tapahtuu on helpompi vaikuttaa kuin koteihin lasta tai nuorta ei voi panna pauselle hoito- tai koulupäivän ajaksi. Koulun kasvatustehtävää voi periaatteellisin syin sekä kannattaa että vastustaa Käytännössä sen vastustamista on mahdoton perustella
Yksilöllinen taso 4 Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus käydä esikoulua ja koulua Koulu ei voi eikä sen pidä hoitaa, mutta koulu voi ja sen pitää kohdata
Kasvatus ja opetus 5 Voiko ja tarvitseeko niitä erottaa? Ääripäät selvät, välissä paljon harmaata Kasvattaminen on elämäntaitojen, ja muunkin, opettamista Hyvä opetus on osa kasvatusta Lapsen/nuoren elämässä olevat aikuiset kasvattavat aina Kasvatustyöstä ei voi irtisanoutua, halusi tai ei
6 Tehtävä 1 Palauta mieleesi myönteinen palaute opettajalta omilta kouluvuosiltasi!
Kasvatusosaaminen 7 Matti Rimpelä: Rakkaus haluan onnistua Taidot osaan toimia Jaksan! Hyvinvointioppiminen Mitä kaikkea se voisi ja sen pitäisi olla?
Yleinen taso: Hyvinvoinnin edistäminen 8 Ennaltaehkäisy Varhainen puuttuminen Kielenkäyttö ja systeemit viritetty ongelmien varaan Sosiaali- ja terveyspalveluissa mutta liikaa myös koulussa Oppilashuoltotyössä puhutaan ongelmista, vaikka siellä pitäisi puhua hyvinvoinnista Hyvinvoinnin edistäminen
Hyvinvoinnin edistämisessä siirrytään 9 yksilöstä koko ikäluokkaan ongelmasta kohti onnistumista.
Miten konkretisoida hyvinvointi ja sen 10 uhat? Hyvän kasvun ja kehityksen perustarpeet Turvallisuudentunne Hyväksytyksi ja arvostetuksi tuleminen Nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen Kuuluminen ryhmään Oppiminen lähikehityksen vyöhykkeellä Kriittiset hetket ja ilmiöt Yleisesti ja juuri meillä (ongelma-analyysi) Esimerkiksi: koulusiirtymät, koulukiusaaminen
Analyysi: Hyvinvointi meillä 11 Prosessin analyysi Tuotammeko hyvin- vai pahoinvointia? Hyvinvoinnin analyysi Mitkä asiat haasteena meidän asuinalueellamme? Pulmakohtien paikantaminen Missä olemme jo onnistuneet? Seuranta Asiantuntijoiden yhteistyö suunnittelussa vs. toteutuksessa Koulun keskeinen käytännön toimija on aina opettaja Niin yksilö- kuin yhteisötasonkin työssä
Yksilön taso 12 Jatkuva palaute itsestä lapsena, oppijana, ikätoverina Mahdollisuus kokeilla ja harjoitella Koulun periaatteelliset haasteet erilaisuuden kohtaamisessa Eikö koulu uskalla tai halua nähdä omaa tärkeyttään?
13 Kehityslinjoja Huomioita ja pohdintaa
Meneillään juuri nyt 14 Manualisoidut ja suojatut ohjelmat KiVa Koulu, Friends, Askeleittain, Turvataito, ART,... Tulossa KaMu toisen asteen hyvinvointiohjelma + näyttöä + helppokäyttöisyys - hyvinvoinnin marginalisoituminen? - taloudelliset kysymykset ja lieveilmiöt? - syvällinen ymmärrys ja sitoutuminen? * Ohjelman pysyvyyttä koulun arjessa on mietittävä alusta asti uuteen on helpompi lähteä kuin pysyä siinä!
15 Muita näkökulmia hyvinvoinnin edistämiseen Akateemiset tiedot, taide ja kädentaidot = pedagogiikka, oppiaineet, opetus, arviointi Elämäntaidot, sosiaaliset ja tunnetaidot = kasvatus ; opiskeluhuolto Onko sosiaalisten ja tunnetaitojen opettaminen ja oppiminen samanlaista vai erilaista kuin muiden asioiden? Ohjelmista osaksi tavallista opetusta? Sosiaaliset ja tunnetaidot omaksi oppiaineekseen? Opiskeluhuollon käsitteen tarpeellisuus? Miten nykyisten oppiaineiden opetusta ja arviointia tulisi muuttaa? Voisiko olla opittavaa varhaiskasvatuksesta?? Mitä taitoja lapset ja tulevat aikuiset tarvitsevat?
16 Muita näkökulmia hyvinvoinnin edistämiseen Pedagogiikan ulkopuolinen asiantuntijuus saumattomaksi osaksi koulua Konsultatiivinen työskentely rehtorin ja opettajien kanssa sekä opetustoimessa Yksittäiset asiat sekä suunnittelu- ja kehittämistyö Hankalampi tutkittava kuin manualisoidut ohjelmat Esim. Consultee-centered consultation, psykologinen tapauskonsultaatio (esim. Hylander, Guvå; Caplan) Opettajien mielikuvien varassa työskentely Koulun aikuisten kasvattajuuden tukeminen
Muita näkökulmia hyvinvoinnin 17 edistämiseen Koulun aikuisten hyvinvointi ja yhteistyö Organisaation pahoinvointi heijastuu tapaan havainnoida ja kohdella oppilaita Korostuu erityistilanteissa Toisaalta lasten, nuorten ja perheiden tilanteet heijastuvat tunteina heidän kanssaan työtä tekeviin
anahto@utu.fi 18