Kunnanhallitus 28.3.2012 Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011
Sisältö Sivu 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 4 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 8 2.1 Väestökehitys... 8 2.2 Työllisyys... 9 2.3 Henkilöstö... 10 3. TALOUDEN KEHITYS... 11 3.1 Yleinen talouden kehitys... 11 3.2 Kuntatalouden kehitys... 11 3.3 Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys... 12 3.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 15 3.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 15 3.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 25 3.7 Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma... 26 4. KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 28 5. TILAAJA... 38 5.1 Tilaajan tulot... 38 5.1.1. Verotulot... 38 5.1.2. Valtionosuudet... 39 5.1.3. Muut tilaajan tulot... 39 5.2 Tilaajan menot... 40 5.2.1. Käyttötalouden toteutuminen... 40 5.2.1.1. Konsernihallinto... 40 5.2.1.2. Tilaajalautakunnat... 40 5.2.2. Lautakuntien ostamat palvelut... 41 5.2.2.1. Sosiaalipalvelut... 41 5.2.2.2. Vanhuspalvelut... 43 5.2.2.3. Terveyspalvelut... 45 5.2.2.4. Varhaiskasvatuspalvelut... 47 5.2.2.5. Opetuspalvelut... 49 5.2.2.6. Kirjastopalvelut... 51 5.2.2.7. Vapaa-aikapalvelut... 52 5.2.2.8. Kulttuuripalvelut... 54 6. TUOTTAJA... 59 6.1 Palvelujohtokunta... 59 6.1.1. Palvelujohtokunnan toiminta... 59 6.1.2 Palvelujohtokunnan tuloslaskelma... 60 6.2 Liikelaitokset... 61 6.2.1 Kiimingin Ateria... 61 2
6.3 Tytäryhteisöt... 65 6.3.1. Kiimingin Vesi Oy... 65 6.3.2. Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy... 66 6.3.3. Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä... 67 6.3.4. Kiimingin Palvelutalo Oy... 68 7. LASKELMAOSA... 69 7.1 Tuloslaskelman toteutumisvertailut... 69 7.2 Investointien toteutumisvertailu... 72 7.3 Rahoituslaskelman toteutumisvertailu... 76 7.4 Kunnan laskelmat 2011 ja vertailu vuoteen 2010... 77 7.5 Konsernilaskelmat... 81 8. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 85 8.1 Kunnan tilinpäätöksen liitetiedot... 85 8.2 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 92 9. TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT... 95 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 96 3
1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Vuoden aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Euroalueen finanssikriisin vaikutukset voimistuivat vuoden loppua kohti ja se näkyi talouskasvun hidastumisena. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Suomen talous kasvoi edelleen kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Bruttokansantuote jäi 2,9 prosenttiin. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden laskukin hidastui. Kiimingin talouden osalta kehitys on jatkunut verrattain myönteisenä huolimatta siitä, että erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on ollut edelleen voimakasta. Verotulokertymä kasvoi Kiimingin osalta 2,3 prosenttia. Kiiminkiläisten työllisyystilanne parantui vuoden takaisesta noin prosenttiyksiköllä. Vuoden lopussa alle 20-vuotiaita oli työttömänä 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut vain kahdella prosentilla, alle 25-vuotiaiden 10 prosentilla ja yli 50-vuotiaiden 11 prosentilla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on kunnan oltava edelleen aktiivisesti mukana erityisesti tukemassa vaikeasti työllistyvien asemaa. Nokian ja sen alihankkijoiden mahdolliset henkilöstövähennykset eivät toistaiseksi näy työllisyystilanteessa. Kiiminki ja Oulu ottivat varaslähdön terveydenhuoltolain uudistuksen edellyttämään terveyspalvelujen valinnanvapauteen. VALO-hanketta on valmisteltu alkuvuoden ajan ja toukokuun alusta alkaen asukkaat voivat valita, minkä terveysaseman palveluja he käyttävät. Asiakassiirtymät ovat olleet kohtuullisen vähäiset ja useampi oululainen on valinnut Kiimingin terveysaseman kuin päinvastoin. Laivakankaan alueen rakentamisessa päästiin vauhtiin. Tonttien vuosittaisesta luovutuksesta ja rakentamisen vaiheistamisesta sovitaan alueen pääosin omistavan yksityisen toimijan kanssa. Alueen rakentaminen sopii tähän hetkeen hyvin, koska kunnalla ei ole pientalotonttitarjontaa Jäälissä. Koitelin kehittämisessä on pääpaino ollut Ruusulaaksossa. Metsähallituksen yhteistyökumppanin vaihtumisen myötä on käynnistetty alueen markkinointi. Uuden Oulun valmistelut jatkuivat aktiivisesti. Johtamisjärjestelmän valmistelussa näkyivät kuntien väliset toiminta- ja kulttuurierot sekä aiemmat kokemukset sopimusohjauksen toimivuudesta. Yhdistymisen vaiheittain toteuttamisen osalta on hyväksytty aikataulu. Ensimmäisenä aloitti Business Oulu, joka vastaa koko uuden Oulun elinkeinopalveluista. Muidenkin palvelukokonaisuuksien osalta päädyttiin siirtämään sekä järjestämis- että tuottamisvastuu Oulun alustalle. Järjestämisvastuuta koskeva sopimus hyväksyttiin kunkin kunnan valtuustossa. Järjestämissopimuksella merkittävä osa kunnallisesta päätösvallasta siirtyi Oulun toimielimille. Uuden Oulun rakentaminen jatkui yhdistymishallituksen johdolla. Yhdistymishallituksen ote talouden suunnittelusta tiukentui. Talousarviot laadittiin yhteisen suunnitteluohjeen pohjalta. Syksyn aikana valtuustot kokoontuivat kaksi kertaa tarkastelemaan talousarvion etenemistä. Yhteisen kaupungin rakentaminen on näkynyt monen työntekijän arjessa. Työryhmissä tehtävä sinänsä mielenkiintoinen valmistelutyö vie aikaa, joka on poissa normaaleista työtehtävistä. Odotettavissa olevat muutokset ovat osin vaikuttaneet henkilöstön hakeutumiseen joko uuden Oulun palvelukseen tai kokonaan muun työnantajan palvelukseen. Onkin tunnustettava ja tunnistettava, että ajoittaista ruuhkautumista ja joiltain osin myös palveluiden tason laskua tulee tapahtumaan. Jäljellä oleva henkilöstö tekee vajain resurssein parhaansa, jotta palvelutarpeet voidaan tyydyttää. Jukka Weisell kunnanjohtaja 4
Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Kiimingin kunnan hallinnon ja toiminnan järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu vuoden 2008 alusta lähtien tilaaja-tuottajamallin mukaiseen toimintamalliin. Kunnan hallinto on vuoden 2008 alusta alkaen jaettu tilaaja- ja tuottajaorganisaation, jossa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovitaan tuotettavien palvelujen hinta, määrä ja laatu. Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnan asukkaiden valitsema kunnanvaltuusto. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätösvuonna kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Korhonen Marjo KESK Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paju Paavo VAS Kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Simonen Pekka KOK Muut jäsenet: Haho Erja Haipus Taisto Hekkala Maija Hildên Kari Jurmu Matias Jussila Tapio Kailo Kaarina Kansanaho Sirpa Karvonen Pasi Ketola Heikki Kokkoniemi Elina Kontio Aki Kontio Matti Kuha Kalevi Kutilainen Pertti Luhtaanmäki Sami KESK KESK KESK KESK (Jääli) SDP PS VAS SDP KESK KOK PS KESK KESK VAS VAS KOK Marjomaa Mikko Mettovaara Janne Mikkonen Mirja Niemelä Eeva-Kaija Niemi Reijo Partanen Pekka Peltokorpi Jorma Pohjola Sirpa Postareff-Jurvelin Aila Schönberg Juha Tiri Kari Tomperi Päivi Toropainen Mairit Tuomaala Eija Valkama Lauri Väänänen Martti VIHR KESK KESK KESK SDP VAS KESK SDP KOK KOK KESK (Jääli) KOK KOK KESK VAS KESK Talous- ja strategiavaliokunta kokoontui 4 kertaa. Talous- ja strategiavaliokunta seurasi kunnan talouden kehitystä ja uuden Oulun organisaation ja talousarvion valmisteluprosessia. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Tilinpäätösvuonna kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 169 asiaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Väänänen Martti KESK Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kuha Kalevi VAS Kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Tiri Kari KESK (Jääli) Kunnanhallituksen 3. varapuheenjohtaja Ketola Heikki KOK Muut jäsenet: Kansanaho Sirpa Kokkoniemi Elina Kontio Aki Mikkonen Mirja Toropainen Mairit SDP PS KESK KESK KOK 5
Tilaajaorganisaatio Tilaajaorganisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta sekä palvelujen järjestämisestä. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on arvioida palvelujen tarve ja hankkia palvelut joko kunnan omalta palvelutuotannolta tai muilta palvelujen tuottajilta. Vuoden 2011 aikana kunnanvaltuuston valmistelutehtävissä on toiminut talous- ja strategiavaliokunta. Tilaajalautakuntina ovat toimineet hyvinvointilautakunta ja yhdyskuntalautakunta. Hyvinvointilautakunnan alaisuudessa on toiminut yksilöasioiden jaosto. Tilaaja tekee kunnan palvelutuottajien kanssa palvelusopimukset, joissa sovitaan hankittavien palveluiden määrästä, hinnasta ja laadusta. Kaavio 1. Kunnan tilaajaorganisaatio vuonna 2011 6
Tuottajaorganisaatio Palvelutuotannon tärkeimpänä tehtävänä on vastata lautakuntien tilaamien palvelujen tuottamisesta palvelusopimusten mukaisesti. Palvelujohtokunnan alaisuudessa toimii yhteiset hyvinvointipalvelut, yhdyskuntapalvelut ja tukipalvelut. Vuonna 2011 kunnan palvelutuotannossa toimi yksi liikelaitos, Kiimingin Ateria. Kaavio 2. Kunnan tuotannon organisaatio 2011 7
2. Yleiset lähtökohdat 2.1 Väestökehitys Kiimingin kunnan väkiluku 31.12.2011 oli 13 253 henkilöä. Vuoden 2011 aikana väkimäärä kasvoi 165 henkilöllä. Väestönkasvu oli 1,26 %, kun se edellisen vuoden aikana kasvoi 0,71 % (92 henkilöä). Vuonna 2009 väestönkasvu oli 1,2 % (155 henkilöä). Väestömuutokset kuukausittain 2009-2011 80 60 Hlöä 40 20 0-20 Tammi Helmi Maalis huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2009 T 16 9 6 24 45-7 25 36 3 1 26 16 2010 T 31 3 1 25 8-5 42-16 9-8 9 28 2011 E 25 39-5 24 10 70 12-6 -2-20 12 6 Kaavio 3. Kiimingin väestömuutokset kuukausittain vuosina 2009 2011 Vuonna 2011 väestönkasvusta merkittävin osuus tuli syntyvyydestä. Syntyvyydestä johtuvaa väestönkasvua oli 174 henkilöä ja nettomuutosta johtuvaa väestön vähenemistä 9 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 0 henkilöä. Väestönlisäys oli siis 165 henkilöä ja ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa 13 253 henkilöä. Väestömuutokset kuukausittain vuonna 2011 Hlöä 70 50 30 10-10 -30-50 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Syntyn. enemm. 18 24 9 9 8 19 14 19 13 14 14 10 Nettomuutto 7 15-15 15 2 51-2 -25-15 -34-3 -5 Väestömuutos 25 39-5 24 10 70 12-6 -2-20 12 6 Kaavio 4. Väestömuutoksen ennakkotiedot vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus. Väestötiedot. 8
2.2 Työllisyys Työllisyyden kehitys on ollut Kiimingissä positiivinen edellisen vuoden tapaan. Kuitenkin työttömyys ylsi vielä lähes 11 %:iin tammikuussa ja heinäkuussa. Alimmillaan työttömyys oli syyskuussa (8,4 %). Tarkastelujaksolla työttömyys oli keskimäärin 9,6 % (vuonna 2010: 10,9 %). Taulukko 1. Työttömyysprosentti Kiimingissä keskimäärin vuosina 2002 2011 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työttömyys-% 11,6 10,6 10,2 10,2 9,5 9,4 9,0 11,4 10,9 9,6 Työttömyysprosentti 31.12.2011 Kiimingissä (10,2 %) oli alempi kuin Oulun seudulla (12,2 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (11,7 %). Taulukko 2. Työttömyysprosentti Kiimingissä, Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010 ja 2011. Työttömyys-% Kiiminki Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaa 2010 2011 2010 2011 2010 2011 Tammikuu 12,0 10,8 13,5 12,2 13,5 11,8 Helmikuu 11,5 10,3 12,7 11,9 12,9 11,5 Maaliskuu 11,9 9,9 12,3 11,6 12,3 11,1 Huhtikuu 10,9 9,4 12,0 11,2 11,1 9,9 Toukokuu 10,0 8,7 11,7 10,7 10,5 9,3 Kesäkuu 11,2 10,4 13,5 12,9 11,8 10,9 Heinäkuu 12,1 10,9 14,2 13,6 12,7 11,9 Elokuu 10,4 9,0 11,7 11,4 10,8 10,2 Syyskuu 9,9 8,4 10,9 10,5 10,1 9,5 Lokakuu 10,0 8,6 11,0 10,6 10,6 10,1 Marraskuu 10,0 9,1 10,9 11,0 10,6 10,4 Joulukuu 11,1 10,2 12,3 12,2 12,0 11,7 Työttömiä oli Kiimingissä 582 henkilöä vuoden 2011 lopussa (v. 2010: 653). Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli 125 henkilöä (2010: 137), alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 67 henkilöä (v. 2010: 79) ja yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 184 henkilöä (v. 2010: 204). Taulukko 3. Työllisyystilasto 2011 Kiiminki keskimäärin / kk 2011 Työvoima* 6044 Työttömyysaste -% 9,6 Työttömät yhteensä, lkm 582 Alle 25-v. työttömät työnhakijat 67 Yli 50-v. työttömät työnhakijat 184 Pitkäaikaistyöttömiä, lkm 125 *) Kuntien työvoima (15-74-vuotiaat) on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston ennakkotieto. Lähde: ELY. Työllisyyskatsaukset. 9
2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä tarkoittaa virka- tai työsuhteessa olleiden henkilöiden määrää. Lukuun sisältyvät siten myös lomalla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Kiimingin kunnan henkilöstömäärä vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 752 henkilöä, vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 749 henkilöä. Taulukko 4. Kunnan henkilöstömäärä palvelualueittain v. 2009-2010 HENKILÖSTÖ 31.12.2010 31.12.2009 Tilaajaorganisaatio Johtoryhmä 5 4,8 Tilaaja-asiantunt., maaseutuasiamies 1,3 2 Projektityöntekijät 2 3 Työllisyysvaroin palkatut* 8 7 Tilaajaorjanisaatio yht. 16,3 16,8 Palveluorganisaatio Palvelujohtajat 4 3,2 Päivähoitopalvelut 168 175 Vanhuspalvelut 79 74 Sosiaalipalvelut 25 21 Terveyspalvelut 66 62 Opetuspalvelut 239 237 Vapaa-aikapalvelut 7 7 Kirjastopalvelut 10 12 Yhdyskuntapalvelut 15 13 Hallintopalvelut 43 45 Tilapalvelut 47 45 Palveluorganisaatio yht. 703 694,2 Liikelaitokset Kiimingin Ateria 30 31 Kiimingin Vesi - 4 KIDE -Kiimingin kehitys 3 3 Liikelaitokset yht. 33 38 Peruskunta ja liikelaitokset yhteensä 752,3 749 Taulukko 5. Kunnan henkilöstömäärä v. 2006-2010 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 Vakinaiset 513 535 564 579 573-1,0% Määräaikaiset 218 211 173 159 164 3,1 % Työllistetyt 25 17 11 11 15 36,4 % Yhteensä 756 763 748 749 752 0,4 % Henkilöstö/asukasluku % 6,1 6,1 5,9 5,8 5,8 10
3. Talouden kehitys 3.1 Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Euroalueen talouskasvun heikkous on pitänyt korkotason ennätyksellisen matalana. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntyi noin kolme prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2012, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Taulukko 5. Keskeiset ennusteluvut Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 %-muutos Bkt:n kehitys (määrä) 1,20-8,20 3,60 2,60 Inflaatio 4,10 0,00 1,20 3,50 Palkkasumman muutos 7,10-1,10 2,20 5,00 Ansiotasoindeksi 5,50 4,00 2,60 2,80 %-yksikköä Työttömyysaste 6,40 8,20 8,40 7,90 Julkiset menot BKT:stä 49,00 55,90 55,30 54,70 Euribor 3 kk 4,80 1,20 0,80 1,40 10 vuoden korko 4,30 3,70 3,00 3,00 3.2 Kuntatalouden kehitys Syksy 2011 synkisti kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden arvioita alueiden kehitysnäkymistä. Tämä käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton Tilastokeskuksella teettämästä Aluebarometri tutkimuksesta. Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia kuntien virka- ja luottamushenkilöille kohdennetun kyselytutkimuksen avulla. Kun toukokuussa 2011 kolmasosa päättäjistä arvioi kunnan taloustilanteen paranevan, lokakuussa jo yli puolet arvioi sen heikkenevän ja vain neljännes uskoi tilanteen paranevan. Noin 40 prosenttia kuntapäättäjistä ennakoi viime keväänä, että kuntien valtionosuudet pienenevät. Syksyllä näin arvioi jo 60 prosenttia vastaajista. Maksujen korotukset ovat edelleen vastaajien mielestä tärkein keino tasapainottaa kuntataloutta. Tuloveroprosenttia nostaa vuonna 2012 kolmasosa kunnista. Kuntien ns. kestävyysvajetta päättäjät parantaisivat tehostamalla kuntien yhteistyötä, lisäämällä koulutusta ja ennen kaikkea tukemalla yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Kuten aiemminkin, laskusuhdanne näyttää kaventavan maakuntakeskusten ja pienkuntien välisiä alueellisia eroja. Lähteet: Kuntaliitto Työ- ja elinkeinoministeriö 11
3.3 Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat toiminnassa Kunnanvaltuusto päätti mm. seuraavista merkittävistä strategisista linjauksista: - Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen - Sopimus palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Oulun kaupungille 31.12.2012 saakka - Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Olennaiset tapahtumat taloudessa Veroprosentit vuodelle 2011 pidettiin edellisen vuoden tasolla. Kunnan tuloveroprosentti oli 20,00 %, yleinen kiinteistövero 0,94 %, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 %, muiden rakennusten kiinteistövero 1,00 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,00 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 prosenttia. Kunnallisveron kasvu oli talousarvioon verrattuna noin 0,6 milj. (3,6 %), kiinteistöverot kasvoivat noin 100 000 euroa (2,1 %) ja yhteisöverot kasvoivat noin 200 000 euroa (17,5 %). Valtionosuuksien lisäys vuonna 2011 oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,3 milj. (6,8 %). Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 2,2 % arvioitua suurempina Korkotaso pysyi alhaisena koko viime vuoden ajan, joskin se nousi hitaasti loppuvuotta kohden mutta kääntyi taas laskuun aivan vuoden viime päivinä. Sitä hyödynnettiin kattamalla lainatarve kuntatodistuksilla. Kiimingin kunnan menokehitys oli hyvin hallittua vuosina 2009 2010, viime vuonna toimintamenot kasvoivat taas reilummin. v. 2001 2008 6,67 % / v v. 2008 2009 2,77 % / v v. 2009 2010 1,55 % / v v. 2010-2011 6,69 % / v Talouden toteutuminen Kiimingin kunnan talouden tilanne on ollut heikko vuodesta 2002 lähtien. Kunnan talouden heikkoon tilanteeseen on vaikuttanut väestönkasvusta aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Nettoinvestointien määrä laski vuodesta 2006 vuoteen 2008, mutta kääntyi nousuun vuonna 2009. Vuonna 2010 investointien määrä oli taas huomattavan vähäinen, nettoinvestoinnit olivat noin 2,9 milj.. Vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat 6,1 milj. eli investoinnit toteutuivat 89,9 prosenttisesti talousarvioon verrattuna lukuun ottamatta Ideaparkin 4 milj. varausta. Vuosikatteella katettiin 61 % nettoinvestoinneista, joten 39 % jäi lainalla katettavaksi. 12
Kaavio 5. Talouden kehitys Kiimingissä vuosina 2000 2011 Vuodelle 2011 laaditussa alkuperäisessä talousarviossa tavoiteltiin noin 1 milj. ylijäämää. Kun valtuusto päätti marraskuussa 1,5 milj. lisämäärärahan myöntämisestä hyvinvointilautakunnalle, muuttui talousarvion loppusumma noin 0,5 milj. alijäämäiseksi. Toimintavuoden tulos on lopulta noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Kaavio 6. Tilikauden tuloksen kehitys Kiimingissä vuosina 2004 2011 Talousarvioon verrattuna olennaisia ja merkittäviä poikkeamia olivat verotulojen ylittyminen (3,7 %) ja korkomenojen alittuminen (-36,8 %). Kumulatiivinen yli-/alijäämä vuoden 2011 lopussa: Ylijäämä 31.12.2010 9 808 934,02 Vuoden 2011 tulos 31.12.2011 1 733 697,51 Ylijäämä 31.12.2011 11 471 477,04 13
Kaavio 7. Taseen kumulatiivinen ali-/ylijäämä 2004 2011 Investoinnit Vuonna 2011 koko kunnan nettoinvestointien määrä oli 6,1 milj. euroa joten ne toteutuivat 89,9 prosenttisesti. Talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 6,8 milj. euroa, lisäksi Ideapark - investointeihin oli varattu 4 milj.. Investointimenot kokonaisuudessaan vuonna 2011 olivat 6,5 milj. euroa. Investointituloista rahoitusosuudet olivat 0,25 milj. euroa ja pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,120 milj.. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli 2,9 milj. euroa, joten investointien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 milj. euroa. Vuosikate vuonna 2011 oli noin 187 % poistoista. Vuosikate kattoi paitsi poistot myös 1,7 milj. nettoinvestoinneista. Tämän ansiosta kunnan lainakanta kasvoi vain 0,6 milj.. Kokonaisuutena lainamäärä vuoden 2011 lopussa oli 36,6 milj. euroa. 14
Kaavio 8. Kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit vuosina 2002 2011 Valtuuston tekemät muutokset vuoden 2011 talousarvioon Tilinpäätösvuoden aikana kunnanvaltuusto on tehnyt seuraavat muutokset talousarvioon: Kv 14.11.2011 27 Kunnanvaltuusto myönsi 1,5 milj. lisämäärärahan hyvinvointilautakunnalle ulkoisiin ostoihin. Erikoissairaanhoidon, asumispalveluiden ja vuodeosastohoidon menot ovat ylittymässä arvioidusta. 3.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keskeisiä riskejä ja epävarmuustekijöitä kunnan toiminnan ja talouden kannalta ovat toiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin. Suhdannevaihteluista johtuvat muutokset kunnan tulopohjassa voivat realisoitua nopeasti ja vaikuttavat välittömästi kunnan taloudelliseen kykyyn ylläpitää palveluita ja sitä kautta toiminnallisten riskien toteutumiseen. Lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset voivat aiheuttaa paitsi uusia velvoitteita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan. Henkilöstön osalta saatavuus on jo ongelma tietyissä henkilöstöryhmissä ja osaamisen ylläpito sekä henkilöstön pysyvyys edellyttävät hyvää henkilöstöpolitiikkaa riskin välttämiseksi. Rahoitusriskeistä keskeisimmät liittyvät kunnan lainakantaan. Kunnan lainakanta on maan keskimääräistä lainakantaa huomattavasti suurempi ja vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kunnan pitkäaikaisista lainoista on 82 prosenttia. Korkovaihtelut aiheuttavat vuosittain vaihteluita kunnan rahoituskuluihin. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna vaihtuvakorkoisten lainojen on kuitenkin todettu tulevan kunnalle kiinteäkorkoisia edullisemmaksi. Vuonna 2011 lyhyet korot painuivat taas poikkeuksellisen alas, kun EKP laski ohjauskorkoa Euroopan talouden tukemiseksi. Kiimingissä tätä tilannetta hyödynnettiin kattamalla rahoitustarve Kuntatodistusohjelmien kautta, jolloin korkokustannuksissa saavutettiin huomattavaa säästöä. Vuonna 2010 solmittiin myös lainojen korkosuojauksesta sopimus, joka tuli voimaan vuoden 2012 alusta (18 milj. ). Lyhytaikaista rahoitusta kuntatodistuksilla oli 31.12.2011 (1 kk euribor) 16,7 milj. euroa Kunnan maksuvalmiuden voidaan todeta olevan heikko kassan riittävyyden ollessa 14 päivää vuoden 2011 lopussa. Maksuvalmiuden heikkouden vuoksi kunta on riippuvainen ulkopuolisen rahoituksen saatavuudesta, joten keskeiseksi rahoitusriskiksi voi muodostua rahoituksen saatavuus. Vahinkoriskien toteutumiseen on varauduttu vakuutuksilla. Vakuutuksiin on vuonna 2011 käytetty yhteensä 62 000 euroa. 3.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntalain 73 edellyttää kunnilta sisäistä valvontaa. Kiimingin kunnan sisäisen valvonnan ohje on vuodelta 2005. Sisäisen valvonnan ohjeen lisäksi valvontaa ohjeistetaan sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. Tavoitteita ja toimintaohjeita annetaan talousarviossa ja -suunnitelmassa, käyttösuunnitelmissa, kehittämiskeskusteluissa sekä osavuosiraporteissa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla. Johdon tehtävä on varmistaa, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja 15
määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Sisäisen valvonnan toimivuudesta huolehtiminen on osa kunnan johtoryhmälle kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toiminnan, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sillä varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Seurannan tehtävä on raportointivelvoitteen asettaminen ja raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja tulosten vertailu. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on johdon sisäisen valvonnan väline. Sen avulla varmistetaan tavoitteellinen toiminta; suunnittelu varmistaa tavoitteiden asettamisen ja seuranta toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista annetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa raportti kunnanvaltuustolle. Lautakunnat laativat oman toimintansa tavoitteiden toteutumisesta vastaavat raportit ja toimittavat ne tiedoksi kunnanhallitukselle. Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Siinä kunnanhallitus antaa valtuustolle selvityksen sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäisen valvonnan muutostarpeet Kunnanvaltuusto ja -hallitus tilaajalautakuntineen vastaavat kunnan strategisesta johtamisesta. Tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti tilaaja keskittyy palvelujen järjestämiseen ja tuottajaorganisaatio pyrkii tuottamaan palvelut mahdollisimman tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sisäisen valvonnan kannalta on tärkeää, että palvelutuotanto arvioi toimintaa ja seuraa tavoitteiden toteutumista palvelusopimuksen mukaisesti ja raportoi säännöllisesti palvelusopimuksessa sovitulla tavalla tilaajalle. Palvelutuotantoalueet ovat pyrkineet löytämään sellaisia toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus, talousarvion noudattaminen, toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäinen valvonta on huomioitu sekä tilaajaorganisaatiossa että palvelutuotannossa läpi tilinpäätösvuoden. Henkilöstön tehtävät ja päätösvalta on määritelty toimintasäännössä sekä tarvittaessa viranhaltijapäätöksillä. Esimiehet valvovat alaistensa toimintaa seuraamalla virkatehtävien ja -velvollisuuksien noudattamista sekä päätöksentekoa. Päätöksenteon sekä toimintojen prosessien kuvaaminen on aloitettu. Tavoitteena on, että kaikki keskeiset päätöksenteon prosessit kuvataan. Keskeisten päätöksenteon prosessikuvausten avulla sisäisen valvonnan taso ja laatu paranevat. Kustannustietoisuus on lisääntynyt koko organisaatiossa. Talousseurantaa ja raporttien tasoa on kehitetty vuoden 2011 aikana. Kunnan hankinnat on tehty hankintalain ja kunnan hankintaohjeen mukaisesti. 16
Tilikauden tulos 2011 2010 2009 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 6777 6 661 7 336 Valmistus omaan käyttöön 0 0 45 Toimintakulut -63 933-59 925-59 013 Toimintakate -57 155-53 264-51 632 Verotulot 40 783 39 867 36 015 Valtionosuudet 20 571 19 257 18 502 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 27 21 18 Muut rahoitustuotot 160 508 200 Korkokulut -632-483 -889 Muut rahoituskulut -23-41 -369 Vuosikate 3 659 5 865 1 845 Poistot ja arvonalentumiset -1 996-1 911-2 336 Satunnaiset tuotot 0 0 11 088 Satunnaiset kulut 0-498 0 Tilikauden tulos 1 734 3 455 10 597 Tilinpäätössiirrot 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 734 3 455 10 597 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,60 11,12 12,44 Vuosikate/Poistot, % 183,32 306,83 78,98 Vuosikate, /asukas 276,08 447,91 142,33 Asukasmäärä 13 253 13 096 12 966 17
Tuloslaskelman erät ja tunnusluvut Vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa asetettu tulostavoite oli 995 000 euroa. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 14.11.2011 kokouksessaan 1,5 milj. euron määrärahalisäyksestä hyvinvointilautakunnalle, joten sen jälkeen tulostavoite oli -505 000 euroa. Vuosi 2011 meni kuitenkin odotettua paremmin. Tulos oli noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Toimintatuotot Ulkoiset toimintatulot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 6,8 milj. euroa. Toimintatuotot pysyivät lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, kasvua oli vain 1,8 %. Toimintatuotot jakaantuivat seuraavasti: Tulolaji (1000 ) 2011 2010 2009 Myyntituotot 851 851 1 862 Maksutuotot 3 359 3 287 3 100 Tuet ja avustukset 969 887 1 067 Muut toimintatuotot 1 598 1 636 1 037 Yhteensä 6 777 6 661 7 336 Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut olivat vuonna 2011 noin 64 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta kokonaisuudessaan 6,8 prosenttia. Toimintakulut jakaantuivat seuraavasti: Menolaji (1000 ) 2011 2010 2009 Henkilöstömenot 29 826 28 707 28 106 Palvelujen ostot 25 209 22 189 22 733 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 203 3 248 3 142 Avustukset 4 747 4 808 4 302 Muut toimintakulut 948 974 730 Yhteensä 63 933 59 925 59 013 Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kunnan toimintakate vuoden 2011 lopussa oli -57,2 milj. euroa ja toimintakatteen kasvu vuodesta 2010 oli 7,3 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja satunnaisiin eriin. Vuoden 2011 lopussa vuosikate oli 3,7 milj. ja se riitti kattamaan poistot ja osan nettoinvestoineista. Nettoinvestoinneista 4,5 milj. jäi katettavaksi lainanotolla. Vuosikate huononi edellisestä vuodesta noin 2,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäi oli 1,734 milj. euroa. 18
Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 730 5 865 1 845 Satunnaiset erät, netto 0-498 11 088 Tulorahoituksen korjauserät 0 180-634 Investointien rahavirta Investointimenot -6 485-4 205-16 193 Rahoitusosuudet investointeihin 250 526 426 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 120 752 7 993 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 385 2 619-4 414 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-600 -8 939 Antolainasaamisten vähennykset 505 326 107 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 10 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 395-3 566-3 699 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 000-8 800 7 200 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 116 802 875 Rahoituksen rahavirta -1 838 4 483 Rahavarojen muutos 841 781 69 Rahavarat 31.12. 2 952 2 111 1 330 Rahavarat 1.1. 2 111 1 330 1 261 841 781 69 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 58,68 159,40 23,73 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,08 92,82 6,40 Lainanhoitokate 1,22 2,23 0,60 Kassan riittävyys, pv 14 12 7 Asukasmäärä 13 253 13 093 12 966 19
Rahoituslaskelman erät ja tunnusluvut Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Vuonna 2011 varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli noin 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta rahoitettiin tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi lainalla tai käyttöomaisuuden myynnillä. Vuonna 2011 Kiimingissä investointien tulorahoitusprosentti oli 58,68 %, joten investointimenoista katettiin noin 40 % lainarahalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen osuuden pääomamenoista, joihin lasketaan investointien omahankintamenot, antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennysten yhteismäärä. Vuonna 2011 vuosikatteen osuus pääomamenoista huononi edelliseen vuoteen verrattuna. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa tai myymään kunnan käyttöomaisuutta. Kiimingin lainanhoitokate vuonna 2011 oli 1,22, mitä voidaan pitää tyydyttävänä. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyydellä kuvataan kunnan maksuvalmiutta. Vuonna 2011 Kiimingin kunnan rahavaroilla voidaan kattaa 14 päivän kassasta maksut. 20