LOHJAN KAUPUNKI TALOUSARVION LAATIMISOHJEET 2016 Kaupunginhallitus 1.6.2015
VUODEN 2016 TALOUSARVION LAATIMISOHJEET 1. TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 1 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain mukaisessa taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, kokonaistaloudellista näkökulmaa ja taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. 2. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ JA SITOVUUS Talousarvion rakenteesta on säädetty kuntalain 65 :ssä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa Lohjan kaupungin talousarvion eri osat puolestaan jakautuvat toimielimien vastuualueisiin ja ne edelleen organisaatiorakenteen ja toiminnan mukaisiin tulosalueisiin ja edelleen tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet sekä osoitetaan asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Tavoitteet asetetaan määrä- ja laatutavoitteina kuvattuina suoritteilla, sanallisesti ja/tai taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavina tunnuslukuina sen mukaan, miten ne soveltuvat toiminnan kuvaamiseen. Tärkeätä seurannan kannalta on, että asetetut tavoitteet ovat mitattavissa tai niiden toteutuma on muutoin todennettavissa. Määrärahat otetaan talousarvioon suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuina. Meno- ja tuloarvioihin sisällytetään myös tulosalueiden väliset sisäiset laskutukset. Vuoden 2016 talousarvio laaditaan ensimmäisessä vaiheessa ulkoisilla kuluilla ja tuotoilla, jonka jälkeen kulut kohdennetaan sisäisinä laskutuksina käyttäjille kustannusperusteisesti. Sisäisinä ostoina talousarviossa laskutetaan: siivouspalvelut ruokapalvelut atk-palvelut monistamopalvelut arkistopalvelut postituspalvelut puhelinpalvelut tilojen vuokrat Sisäisessä laskutuksessa laskutusperusteet ja -hinnat määritellään tuottajan ja tilaajan välillä ennakkoon. Talousarvion laatimisessa hinnoittelun lähtökohtana on tuottavan yksikön kannalta nollatulos. Ennakkohinnat ovat pääsääntöisesti myös lopulliset hinnat. Palvelun
2 tuottajan on yhdessä tilaajan/käyttäjän kanssa sovittava jo talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävien palvelujen määristä sekä palvelutuotannon järjestämisessä tehtävistä muutoksista ja selvitettävä niiden vaikutukset molempien osapuolten toimintaan. Muiden palveluiden sisäisestä laskutuksesta tai vyörytyksistä sovitaan erikseen. Kaupungin tuottamien palvelujen ja yhteistoimintakohteiden kokonaiskustannusten laskemiseksi hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelujen kustannukset sekä pääomavuokrat kohdistetaan vuoden 2016 osalta käyttäjille kustannuslaskennallisina erinä talousarvion viimeistelyvaiheessa keskushallinnon toimesta. Kustannuslaskennalliset erät tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy toimielinkohtaisesti käyttötalouden tuloarviot ja kulut, joiden erotuksesta muodostuu toimintakate. Määrärahasta ja talousarvion sitovuudesta päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä erikseen. 3. LAATIMISAIKATAULU Kaupunginhallituksen 1.6.2015 päätöksen mukaan kunkin lautakunnan on toimitettava talousarvioehdotuksensa kaupunginhallitukselle elokuun 31. päivään 2015 mennessä. Talousarvion valmistelu kuitenkin tapahtuu koko valmisteluprosessin ajan kaupungin johtoryhmän koordinoimana siten, että jo valmistelussa voidaan ottaa huomioon lähtöarvioiden mahdolliset muutokset ja kokonaistaloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Toimialakohtaisista suunnitelmaehdotuksista laaditaan kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta vuoden 2016 talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnos, jota käsitellään valtuuston talousarvioseminaarissa 25.-26.9.2015. Valtuustoseminaarin ja kaupunginhallituksen kannanottojen pohjalta laaditaan tarkistettu kaupunginjohtajan talousarvioehdotus. Kaupunginhallitus tekee 2.11.2015 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee sen 13.11.2015. Veroprosenttien suuruudet on ilmoitettava verohallinnolle 17.11.2015 mennessä. 4. TALOUSARVIO- JA -SUUNNITELMARAPORTIT Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2016-2018, joista talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kunkin toimialan taloussuunnitelma muodostuu 1. Toimielimen / toimialan yleiskuvauksesta ja keskeisimmistä kapasiteetti- ja toimintatiedoista; 2. vuoden 2016 sitovista toiminnallisista tavoitteista, jotka sisältävät kaupungin strategian kärkipäämäärien pohjalta toimialakohtaisesti määritellyt vuoden 2016 tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet; 3. Toimialan henkilöstövähennyksistä /-lisäyksistä sekä muista merkittävistä resurssimuutoksista; 4. toimialan tuloslaskelmasta vuosille 2016-2018, jossa tuottojen ja kulujen erotus muodostaa lautakunnan toimintakatteena määritellyn taloudellisen tavoitteen. Käyttötalouden määrärahaksi vahvistetaan joko lautakuntakohtaisten kulujen kokonaismäärä tai toimintakate;
5. perustelutiedoista, jotka sisältävät 3 - henkilöstösuunnitelman vuosille 2016-2018 ( sitova vuoden 2016 osalta ). Toimielimillä on oikeus täyttää vakinaisesti ainoastaan ne virat ja tehtävät, jotka sisältyvät määrärahoihin ja jotka on määritelty henkilöstösuunnitelmassa ja muutoksina suunnitelmaosassa; - selvitykset vuonna 2016 toteutettavista järjestämistavan, palveluverkon ja tuotantorakenteen sekä muista toiminnallisista muutoksista; - keskeiset taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut ( mm. suoritteet ja yksikkökustannukset ). Toiminnan määrä-, taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteiden kuvaamisessa käytetään sisäisen kustannuslaskennan suoritteita, yksikkökustannuksia ja tunnuslukumittareita. Toimielimen tuotto- ja kuluarvioiden tulee perustua alustaviin käyttösuunnitelmiin, jotka laaditaan toimielimen hyväksymällä tulosyksikkötasolla. Investointiosa laaditaan kunkin toimielimen osalta investointiryhmittäin. Kukin toimielin/toimiala esittää oman toimialansa hankkeet sekä niiden kustannus- ja tuloarviot. Hanke on sellainen investointikokonaisuus, jonka toteuttamiseen valtuusto antaa euromääräisesti rajatun valtuutuksen. Hankkeiden tulee perustua kohteittain laadittuun alustavaan käyttösuunnitelmaan. Teknisen lautakunnan toteuttamisvastuulla olevat investoinnit on suunniteltava teknisen keskuksen ja ao. toimialan yhteistyönä. Investointiosassa käsitellään ainoastaan poistosuunnitelmassa vahvistetun pienhankintarajan ylittävät hankinnat. Pienhankintarajan alittavat hankinnat käsitellään käyttötalousosassa. Investointiosaan sisällytetään sellaiset kohteet ja hankinnat, jotka ylittävät 10 000 euroa. Talonrakennuskohteiden osalta rajana on kuitenkin 20 000 euroa, mitä pienemmät kohteet merkitään ylläpitokustannuksina hankintavuoden kuluksi. 5. TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT JA LASKENTAPERUSTEET 5.1. Kehitysarviot Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin vienti maailmantalouden suhdanteista riippuvaisena on haavoittuvainen. Kansantaloutemme oli viime vuonna taantumassa. Vaikka kokonaistaloutta koskevat ennusteet poikkeavatkin toisistaan, yleisesti taloudellisen kasvun arvioidaan lähivuosina olevan Suomessa todella hidasta. Tänä vuonna tuotanto kasvanee vain alle puoli prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Keskimääräinen työttömyysaste koko maassa vuonna 2014 oli 8,4 %. Työttömyysasteen arvioidaan hitaan kasvun johdosta kuluvana vuonna nousevan noin 8,8 %:iin ja laskevan ensi vuonna 8,6 %:iin. Lohjan työttömyysaste oli joulukuussa 2014 TE-toimiston tilanteen mukaan 13,5 %. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna noin 1,2 %. Ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan ensi vuonna olevan 1,3 %. Korkotason arvioidaan vuonna 2015 kääntyvän lievään nousuun kahden edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Lohjan verotilitysten on arvioitu vuonna 2015 kasvavan 3,9 %. Vuonna 2016 Lohjan tuloveron tilitysten arvioidaan kasvavan 4,0 %, yhteisöveron tuoton alenevan 8,7 % ja kiinteistöveron tuoton 0 %, jolloin kokonaisuutena verotulojen arvioidaan kasvavan tämän vuoden arvioiduista verotuloista 3,1 %.(toukokuun veroennustekehikko-väestömäärän kehitysarvio)
5.2. Taloussuunnitelman ja talousarvion tavoitteet 4 Kaupunginvaltuusto piti tuottavuus- ja talousarvioseminaarin 22.-24.5.2015, jossa esiteltiin palveluverkkoselvityksen ohella vuosien 2016-17 talouden näkymiä. Seminaarin käsittelyn pohjana oli nykyisen talousarvion toteuma-arvion pohjalta palkka- ja hintamuutoksilla tarkistettu vuoden 2016 ns. teknisessä pohjalaskelma, jossa verotulojen kasvuna kuluvan vuoden arvioon verrattuna on 3,1 % ja valtionosuuksien leikkauksena 1 %. Peruslaskelman vuosikatearvio päätyi 9,5 milj. euroon. Valtuustoseminaarissa talouden tasapainottamiseksi esitettyjen kannanottojen pohjalta vuoden 2016 talousarvion vuosikatetavoitteeksi asetettiin noin 13,5 milj. euroa. Ensimmäisessä vaiheessa peruslaskelman toimintakatetta parannetaan 2,7 milj. eurolla toimintoihin kohdennettavia toimintamenoja karsimalla ja toisaalta tuloja lisäämällä. Toisessa vaiheessa tehdään tarkempi analyysi valtionosuusuudistuksen vaikutuksista sekä verotulojen kasvusta. Noin 20-22 milj. euron nettoinvestoinneilla päädyttäisiin tällöin noin 10,2 milj. euron lainamäärän kasvuun. Seuraavassa taulukossa on esitetty lautakuntakohtaisesti laskettu vuoden 2016 tekninen pohjalaskema (sisältää ulkoiset toimintatuotot ja menot) ja siitä laskettu lautakuntakohtainen karsintatavoite toimintakatteesta: Lautakunta/toimiala karsintatavoite Keskusvaalilautakunta 0 Yleinen luottamushenkilöhallinto 8 000 Tarkastuslautakunta 1 000 Keskushallinto 84 000 Perusturvalautakunta 1 575 000 Kasvatus ja opetuslautakunta 627 000 Kulttuuri ja vapaa ajanlautakunta 117 000 Tekninen lautakunta 311 000 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12 000 Ympäristö ja rakennuslautakunta 7 000 Ympäristö ja rakennuslautakunnan jaosto 4 000 Asetetun vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi kaupunginhallitus on laatimisohjeet hyväksyessään 1.6.2015 päättänyt, että kunkin toimielimen peruslaskelman mukaisesta ulkoisesta toimintakatteesta vähennetään edellä esitetty euromäärä, josta muodostuu toimielimen talousarvioehdotuksen toimintakateraami. Karsintatavoite kohdennetaan valtuustoseminaarissa esitettyjä tasapainotusmahdollisuuksia käyttäen toimielimen esittämällä tavalla pääosin ulkoisiin kuluihin. Karsintatavoitetta on talousarvion valmistelussa mahdollista kuitenkin jakaa ja kohdentaa toimialan lautakuntien välillä toimialajohtajan harkitsemalla tavalla. Karsintatavoitteen laskennassa on laskentapohjasta vähennetty kuntayhtymäosuudet ja ostot muilta kunnilta ja niihin rinnastettavat sidotut erät. Mikäli ne osoittautuvat laskelmissa esitettyä pienemmiksi, vähennetään erotuksella täysimääräisesti talousarvion kuluja. Lohjan kasvustrategiassa vuosille 2013 2021 kärkipäämäärinä ovat - Kasvava Lohja, - Tasapainoinen talous, - Hyvät peruspalvelut, - Laadukas ympäristö, - Toimiva tietoyhteiskunta. Lautakunnan sitovilla tavoitteilla ja niiden toteuttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä toteutetaan kaupunkistrategiassa määriteltyjä tavoitteita. Tasapainoisen talouden aikaansaamiseksi jatketaan kuntaliitoksen tavoitteiden toteuttamista luonnollisen poistuman hyödyn-
5 tämisellä ja henkilöstön tehokkaalla sijoittamisella sekä toiminnan päällekkäisyyksien karsimisella. 6. LASKENTAPERUSTEET Määrärahatavoitteiden perustana olevien käyttösuunnitelmien laatimisessa käytetään seuraavat arviointiperusteita: 1. Yleinen hintataso vuonna 2016 on 0,3 % korkeampi kuin vuonna 2015 ja 1,3 % korkeampi kuin vuonna 2014. Vuosina 2016 18 hintatason muutos on keskimäärin 1,5 % vuodessa; Kunnallisten palvelujen ja ostettujen asiakaspalvelujen kustannustason muutos vuonna 2015 on 1,0 %, vuonna 2016 1,2 % sekä vuosina 2016-2018 keskimäärin 1,7 % vuodessa; 2. Kokouspalkkiokustannukset arvioidaan jäsenmäärän, kokousten lukumäärän sekä Lohjan valtuuston hyväksymän luottamushenkilöiden palkkiosäännön pohjalta. 3. Vuoden 2016 kuukausipalkkaisen henkilökunnan palkkataso on keskimäärin 0,8 % korkeampi kuin 31.7.2015 palkkataso. Tuntipalkoissa, ansionmenetyskorvauksissa, asiantuntijapalkkioissa ja varallaolokorvauksissa, sairaus- ja vuosilomasijaisten palkoissa, erilliskorvauksissa ja ylitunneissa laskentaarvioiden perustana on vuoden 2015 talousarvio, johon tehdään 0,8 %:n palkkatason tarkistus. Vuosina 2017 2018 palkkojen korotus on keskimäärin 1,5 % vuodessa. Palkkakulujen arvioinnissa on edellisestä riippumatta otettava kuitenkin huomioon henkilöstön tehokas sijoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen. 4. Yhteenlaskettu sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksuprosentti on 5,8 % vuosina 2016-2018; 5. KuEL:n palkkaperusteinen maksu on 17,2 % (työnantajan maksettavaksi jäävä osuus) ja VaEL:n maksu 21,3 % (työnantajan maksettavaksi jäävä osuus) palkkasummasta, minkä lisäksi vuoden 2015 toteutuneisiin eläkeperusteisiin maksuihin ja eläkkeiden omavastuuosuuksiin lisätään 1,9 % (tp). Palkkauksen sivukulujen kokonaisprosentiksi vuosina 2016-2018 on arvioitu keskimäärin noin 30,14 %. 6. Muissa kuluissa käytetään yleisiä hintatason muutosarvioita ottaen kuitenkin huomioon määräaikaisten sopimusten sidotut hinnat. 7. Kaupungin omat tilakustannukset (sisäiset vuokrat) sekä sisäisten palvelujen yksikköhinnat lasketaan palkkakulujen ja edellä määriteltyjen kululajien hintatason muutosten perusteella ja kohdennetaan käyttäjäyksiköille käytön perusteella. Sisäisten palvelujen käytön ja sisäisen laskutuksen osalta käyttäjäyksikön on ilmoitettava tuottajalle palvelujen käyttö ja tuottajayksikköjen on ilmoitettava tilaajille sovellettavat laskutushinnat.
6 7. LISÄOHJEET Taloussuunnitelma- ja talousarvioehdotuksen sekä käyttösuunnitelmaluonnosten laatimiseen liittyvistä yksityiskohdista sovitaan tarkemmin kaupungin johtoryhmässä ja taloustyöryhmässä, jossa on jokaisen palvelukeskuksen taloushallinnon edustaja.