KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 28.12.2000 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Malmin lentokentän korvaavia järjestelyjä selvittävä työryhmä Pj. Rita Piirainen Siht. Pekka Sinisaari Julkaisun nimi Malmin lentokenttää korvaavat järjestelyt Julkaisun laji Mietintö Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä 22.5.2000 Tiivistelmä Liikenneministeriö asetti toukokuussa 2000 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma Helsinki-Malmin lentoaseman korvaavista järjestelyistä. Tehtävä perustui ministeri Siimeksen johdolla tehtyyn ehdotukseen valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseksi yhteistoiminta-asiakirjaksi. Työryhmä tutki yhteensä 37 sijaintivaihtoehtoa, jotka sijaitsevat enintään noin 80 km:n linnuntie-etäisyydellä Helsingistä. Työryhmä pitää seuraavaa kolmea vaihtoehtoa sijaintinsa puolesta parhaiten soveltuvina Helsinki-Malmia korvaavina lentokentän paikkoina: Askolan Monninkylä, Mäntsälän Hirvihaara ja Riihimäen Sammalistonsuo. Myös seuraavat viisi vaihtoehtoa voivat tulla kysymykseen Helsinki-Malmia korvaavina vaihtoehtoina: Inkoon Innanbäck, Lopen Keihäsjärvi, Lopen Räyskälä, Porvoon Hinthaara, ja Sipoon Box. Räyskälä on kuitenkin etäisyytensä ja vilkkaan urheiluilmailun vuoksi muita huonompi vaihtoehto, mutta sijaitsee valtion maalla ja toimii jo tällä hetkellä lentokenttänä. Kiitotieratkaisusta riippuen Helsinki-Malmia korvaavan lentokentän edellyttämät investoinnit ovat 140-180 Mmk ilman lentotoimintaa harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä palvelevia lentokonehalleja ja toimitiloja. Lentokonehallien ja toimitilojen rakennuskustannuksiksi on Helsinki-Malmin nykyisten tilojen määrään perustuen arvioitu yhteensä 90 Mmk. Korvaavan lentokentän rahoittajina tulevat kysymykseen valtio, Helsingin kaupunki, lentokentän sijaintikunta, lentokentän vaikutusalueella siitä hyötyvät muut kunnat sekä lentotoimintaa harjoittavat yhtiöt ja muut yhteisöt. Korvaavan lentokentän rakentamisen rahoittamiseen on mahdollista kytkeä yksityisrahoitusta edellyttäen, että lentokenttä on sijainniltaan, toiminnoiltaan ja kehitysnäkymiltään riittävän houkutteleva. Työryhmä selvitti myös rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan sijoittumista Helsinki-Malmia korvaavalle lentokentälle. Rajavartiolaitoksen tilojen kustannukset ovat noin 25 Mmk. Jos tukikohta ei voi sijoittua korvaavalle lentokentälle sen sijainnin vuoksi, vaihtoehtona on Helsingin alueella nähtävissä lähitulevaisuudessa vain Santahamina. Erillisen helikopterilentokentän rakennuskustannukset ovat noin 15 Mmk. Työryhmä esitti suosituksensa jatkotoimenpiteiksi. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut arvioida uusia lentokenttävaihtoehtoja suhteessa Helsinki-Malmin toiminnan mahdolliseen jatkamiseen. Avainsanat (asiasanat) ilmailu, yleisilmailu, lentoliikenne, lentokenttä Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja Kokonaissivumäärä Kieli suomi Jakaja Oy Edita Ab ISSN 1457-7488 Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE Liikenneministeriö asetti toukokuussa 2000 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma Malmin lentoaseman korvaavista järjestelyistä. Tehtävä perustui ministeri Siimeksen johdolla tehtyyn ehdotukseen valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseksi yhteistoiminta-asiakirjaksi. Asiakirjassa todettiin, että liikenneministeriö asettaa suunnitelman tekemistä varten työryhmän. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut yli-insinööri Rita Piirainen liikenne- ja viestintäministeriöstä ja jäseninä ylitarkastaja Silja Laakkonen Ilmailulaitoksesta, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen ja virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Helsingin kaupungilta, teknisen suunnittelun päällikkö Lauri Hakala Uudenmaan liitosta, kaavoituspäällikkö Tuula Laaksonen Itä-Uudenmaan liitosta, aluesuunnittelupäällikkö Hannu Raittinen Hämeen liitosta, yli-insinööri Leena Silfverberg ympäristöministeriöstä, budjettineuvos Esko Tainio valtiovarainministeriöstä ja puheenjohtaja Tapio Savolainen Suomen Ilmailuliitosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Malmin lentokentän päällikkö Pakka Sinisaari Ilmailulaitoksesta. Lisäksi työryhmän pysyviksi asiantuntijoiksi oli nimetty hallitusneuvos Jaakko Pohjola liikenne- ja viestintäministeriöstä ja tarkastaja Kari Lukkarinen Ilmailulaitoksesta. Työryhmä on pitänyt yhdeksän kokousta. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina Uudenmaan ympäristökeskuksen, rajavartiolaitoksen ja Puolustuslaitoksen edustajia. Työn aikana järjestettiin kaksi kuulemistilaisuutta Malmin lentokentän nykyisille käyttäjille. Tilaisuuksiin osallistui 37 ja 34 henkilöä. Työn aikana kuultiin myös Askolan, Inkoon, Lopen, Mäntsälän ja Sipoon kuntien sekä Porvoon ja Riihimäen kaupunkien edustajia.

Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa raporttinsa kunnioittavasti liikenne- ja viestintäministeriölle. Raporttiin liittyy kaksi eriävää mielipidettä. Helsingissä 28. päivänä joulukuuta 2000 Rita Piirainen Silja Laakkonen Tapio Korhonen Tuomas Rajajärvi Lauri Hakala Tuula Laaksonen Hannu Raittinen Leena Silfverberg Esko Tainio Tapio Savolainen Pekka Sinisaari

YHTEENVETO Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välisessä, 27.4.2000 päivätyssä yhteistoiminta-asiakirjassa todetaan, että valtio on valmis luopumaan Malmin lentokenttäalueen vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2006 alkaen. Edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuinkäyttöön, ja että valtio ja Helsingin kaupunki sopivat korvauksesta, jonka Helsingin kaupunki suorittaa vuokraoikeudesta luopumisesta, sekä laaditaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä mukaan lukien rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta. Yhteistoiminta-asiakirjan perusteella liikenneministeriö asetti 22.5.2000 työryhmän tehtävänään laatia suunnitelma Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä. Helsinki-Malmin nykyisistä toiminnoista vain Ilmailulaitoksen toiminnot ja rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta on siirrettävissä valtion päätöksellä. Muilta osin toiminnot ovat sekä harrasteilmailun että kaupallisen koulutuksen ja liikelentotoiminnan osalta sellaisia, että ne hakeutuvat parhaaksi katsomalleen lentokentälle, jossa ko. toiminnan harjoittaminen on mahdollista, tai mahdollisesti toiminta lakkaa kokonaan. Työryhmä on määritellyt korvaavan lentokentän tavoitetason ja sillä perusteella arvioinut lentokentän edellyttämiä investointeja. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole laadittu suunnitelmia lentokentän täsmällisestä sijainnista eikä kiitoratojen sijoituksesta ja suuntauksesta. Sen vuoksi työryhmä ei ole arvioinut vaihtoehtojen mahdollisia kustannuseroja. Kiitotieratkaisusta riippuen Helsinki-Malmia korvaavan lentokentän edellyttämät investoinnit ovat 140-180 Mmk ilman lentotoimintaa harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä palvelevia lentokonehalleja ja toimitiloja. Lentokonehallien ja toimitilojen rakennuskustannuksiksi on Helsinki-Malmin nykyisten tilojen määrään perustuen arvioitu yhteensä 90 Mmk. Korvaavan lentokentän rahoittajina tulevat kysymykseen valtio, Helsingin kaupunki, lentokentän sijaintikunta, lentokentän vaikutusalueella siitä hyötyvät muut kunnat sekä lentotoimintaa harjoittavat yhtiöt ja muut yhteisöt. Korvaavan lentokentän rakentamisen rahoittamiseen on mahdollista kytkeä yksityisrahoitusta edellyttäen, että lentokenttä on sijainniltaan, toiminnoiltaan ja kehitysnäkymiltään riittävän houkutteleva. Työryhmä selvitti myös rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan sijoittumista Helsinki-Malmia korvaavalle lentokentälle. Rajavartiolaitoksen tilojen kustannukset ovat noin 25 Mmk. Jos tukikohta ei voi sijoittua korvaavalle lentokentälle sen sijainnin vuoksi, vaihtoehtona on Helsingin alueella nähtävissä lähitulevaisuudessa vain Santahamina. Erillisen helikopterilentokentän rakennuskustannukset ovat noin 15 Mmk.

Työryhmä tutki yhteensä 37 sijaintivaihtoehtoa, jotka sijaitsevat enintään noin 80 km:n linnuntie-etäisyydellä Helsingistä. Työryhmä on ryhmitellyt mahdolliset kysymykseen tulevat sijaintivaihtoehdot kahteen ryhmään sen mukaan, miten hyvin ne voivat korvata Helsinki-Malmin nykyistä lentokenttää: 1. Työryhmä pitää seuraavaa kolmea vaihtoehtoa sijaintinsa puolesta parhaiten soveltuvina Helsinki-Malmia korvaavina paikkoina (aakkosjärjestyksessä): - Askolan Monninkylä - Mäntsälän Hirvihaara - Riihimäen Sammalistonsuo 2. Kysymykseen tulevat muut Helsinki-Malmia korvaavat vaihtoehdot (aakkosjärjestyksessä): - Inkoon Innanbäck - Lopen Keihäsjärvi - Lopen Räyskälä - Porvoon Hinthaara - Sipoon Box Lopen Räyskälä on kuitenkin etäisyytensä ja vilkkaan urheiluilmailun vuoksi muita huonompi vaihtoehto, mutta sijaitsee valtion maalla ja toimii jo tällä hetkellä lentokenttänä. Työryhmän suositukset jatkotoimenpiteiksi:! Edellytysten luominen Helsinki-Malmia korvaavan lentokentän sijaintipaikan valinnalle ja lentokentän toteuttamiselle vaatii tarkentavia jatkoselvityksiä. Ennen jatkoselvityksiin ryhtymistä liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausunnot työryhmän raportista.! Lausuntojen pohjalta parhaiten soveltuvien vaihtoehtojen osalta valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla alustavat yleissuunnitelmat kustannusarvioineen ja arvioidaan lentokenttävaihtoehtojen vaikutukset. Samalla tulee arvioida myös rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnan edellytykset sijoittua Helsinki-Malmia korvaavalle lentokentälle.! Mikäli rajavartiolaitoksen helikopteritoimintaa ei voi sijoittua em. lentokentille, rajavartiolaitoksen tulisi selvittää mahdollisuudet siirtää helikopteritoimintansa Santahaminaan tai muuhun paikkaan.! Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaiten soveltuvien vaihtoehtojen rahoitusmallin, rahoitusmahdollisuudet, toteuttamisaikataulun ja lentokentän käyttötalouden.! Maakunnan liittojen ja kuntien tulee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan, kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta.

SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO... 15 1.1 Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirja... 15 1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 15 2 AIKAISEMMAT MALMIN LENTOKENTTÄÄ KOSKEVAT SELVITYKSET... 16 2.1 Malmin kentän selvitystyöryhmä II:n muistio (liikenneministeriö 1987)... 16 2.2 Malmin lentokentän toimintojen siirto alustava selvitys (Ilmailulaitos 1998)... 17 2.3 HHT-akselin pienlentokenttäselvitys (Hämeen liitto 2000)... 17 3 HELSINKI-MALMIN LENTOASEMA... 18 3.1 Maanomistus ja käyttöoikeussopimukset... 18 3.2 Kiitotiet, alueet ja rakennukset... 18 3.3 Lentoaseman käyttö... 19 3.4 Helsinki-Malmin lentoaseman talous... 21 3.5 Lentäjäkoulutus... 21 4 SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT... 21 5 KORVAAVAN LENTOKENTÄN EDELLYTTÄMÄT INVESTOINNIT... 23 5.1 Kustannusarvion perusteet... 23 5.2 Lentoliikennettä palvelevat alueet ja laitteet... 23 5.3 Lentopaikan pitäjän käyttöön tarvittavat rakennukset... 24 5.4 Rajavartiolaitoksen tarvitsemat rakennukset... 24 5.5 Muiden lentotoiminnan harjoittajien käyttöön tarvittavat rakennukset... 24 5.6 Maaliikennealueet... 25 5.7 Investoinnit yhteensä... 25 6 KORVAAVAN LENTOKENTÄN SIJAINTIVAIHTOEHDOT... 26 6.1 Olemassa oleva lentokentät... 26 6.2 Muut sijaintivaihtoehdot... 28 7 VAIHTOEHTOJEN ALUSTAVA KARSINTA... 28 8 KÄYTTÄJIEN JA KUNTIEN KUULEMINEN... 32 8.1 Helsinki-Malmin käyttäjien kuuleminen... 32 8.2 Kuntien edustajien kuuleminen... 34 9 MAHDOLLISET HELSINKI-MALMIA KORVAAVAT SIJAINTIVAIHTOEHDOT. 34 9.1 Sijaintivaihtoehtojen arviointi... 34 9.2 Vaikutusten arviointi ja osallistumisen järjestäminen jatkoselvitysvaiheessa... 38 10 KORVAAVAN LENTOKENTÄN RAHOITUS JA ORGANISOINTI... 39 10.1 Yleistä... 39 10.2 Suunnittelun ja rakentamisen rahoitus... 40 10.3 Suunnittelun ja rakentamisen organisointi... 41 10.4 Käyttötalous... 41 10.5 Käytön organisointi... 42

11 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTOJEN SIJOITUS... 43 11.1 Toiminnalliset vaatimukset... 43 11.2 Investointikustannukset... 43 11.3 Helikopteritukikohdan erilliset sijaintivaihtoehdot... 43 12 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI... 45 ERIÄVÄT MIELIPITEET LIITTEET 1. Työryhmän asettamiskirje 2. Tarkastellut sijaintivaihtoehdot (kartta) 3. Vaihtoehtojen sijaintitekijät (ensimmäisen karsinnan jälkeiset vaihtoehdot) 4. Kysymykseen tulevat korvaavan lentokentän sijaintivaihtoehdot (kartta) 5. Yhteenveto Helsinki-Malmin käyttäjien kirjallisista kannanotoista 23.8.2000 6. Muistio Helsinki-Malmin käyttäjien kuulemistilaisuudesta 22.11.2000 7. Kuntien kuulemisiin osallistuneet henkilöt

15 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO 1.1 Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirja Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välisessä, 27.4.2000 päivätyssä yhteistoiminta-asiakirjassa todetaan, että valtio on valmis luopumaan Malmin lentokenttäalueen vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2006 alkaen. Edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuinkäyttöön, ja että valtio ja Helsingin kaupunki sopivat korvauksesta, jonka Helsingin kaupunki suorittaa vuokraoikeudesta luopumisesta, sekä laaditaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä mukaan lukien rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta. Yhteistoiminta-asiakirjan lähtökohtana on tarve parantaa pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien asunto-oloja sekä tähän liittyviä yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikennejärjestelmien kehittämistä. Asiakirjan mukaan väestönkasvu sekä seudulla jo olemassa olevan väestön asumistason parantaminen edellyttävät sitä, että asuntotuotantoa lisätään tällä hetkellä toteutuvasta jo lähivuosiksi ohjelmoidusta asuntotuotannon määrästä. Yhteistoimintaasiakirjassa asetetaan tavoitteeksi myös yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Asuntotuotannon ja maankäytön osalta "kuntien ja valtion tavoitteena on luoda edellytykset kuntien asunto-ohjelmiin sisältyvän noin 10 000 asunnon asuntotuotannon täysimääräiselle toteutumiselle. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset sille, että seudulla voidaan saavuttaa väestökehitykseen perustuvaa laskennallista asuntotuotantotarvetta vastaava noin 13 000 asunnon vuosituotannon taso." Tämä edellyttää yhteistoiminta-asiakirjan mukaan mm. toimenpiteitä, joilla lisätään asuntorakentamiseen käytettävissä olevan rakennuskelpoisen maan tarjontaa. Yhteistoiminta-asiakirjan perusteella liikenneministeriö asetti 22.5.2000 työryhmän tehtävänään laatia suunnitelma Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä. Asettamispäätöksen mukaan "työryhmän tulee selvittää ja verrata vaihtoehtoisia mahdollisuuksia Malmin lentokentän toiminnan jatkamiseksi sopivalla etäisyydellä Helsingistä. Lisäksi työryhmän tulee selvittää Malmin lentokentän toiminnan mahdollisesta siirtämisestä aiheutuvat kustannukset ja arvioida niiden rahoitusedellytyksiä". 1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Malmin lentokentälle [ ] on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat. Alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän [ ] sijainti on ratkaisematta.

16 2 AIKAISEMMAT MALMIN LENTOKENTTÄÄ KOSKEVAT SELVITYKSET 2.1 Malmin kentän selvitystyöryhmä II:n muistio (liikenneministeriö 1987) Liikenneministeriö asetti vuonna 1987 työryhmän selvittämään, mihin Helsinki-Malmin lentokentän toiminnot olisivat siirrettävissä, ja miten siirto olisi rahoitettavissa. Työryhmä teetti selvityksen 28 mahdollisesta korvaavan lentokentän sijoituspaikasta sekä tarkemman teknisen ja kustannusselvityksen neljästä soveltuvimmaksi katsomastaan sijoituspaikasta. Työryhmän esittämät neljä sijoitusvaihtoehtoa sijaitsivat Sipoossa (Box, Degermossa) ja Kirkkonummella (Bondarby, Sundsberg). Työryhmä ehdotti Helsinki-Malmin korvaavaksi lentokentän paikaksi Sipoon Degermossaa. Liikenneministeriön lausuntoyhteenvedon mukaan (PM 28.8.1989) "suurin osa lausunnonantajista on yhtynyt työryhmän käsitykseen ja pitänyt parhaana Helsinki-Malmin lentokenttää korvaavan lentokentän sijoituspaikkana Sipoon kunnan Degermossaa. Monessa lausunnossa tuotiin myös esiin käsitys siitä, että Malmin nykyinen kenttä tulisi säilyttää lentopaikkana. Eräissä lausunnoissa (ympäristöministeriö, Helsingin seutukaavaliitto, Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Vantaa) pidettiin Sipoon Boxia parempana tai samanarvoisena kuin työryhmän suosittelemaa Degermossaa. Ympäristöministeriö ja Hausjärven kunta pitivät Hausjärven Huhtainnummea edullisena sijaintivaihtoehtona." Lausuntoyhteenvedon mukaan "lentopaikan rakentamisen tai ylläpidon rahoituksesta ei juurikaan tehty ehdotuksia. Valtiovarainministeriö katsoi, että lentopaikka tulisi rakentaa ja ylläpitää pääosin muun kuin valtion toimesta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Helsingin kauppakamari ja Vantaan kaupunki näkivät puolestaan, että uuden lentopaikan päärahoittajana tulisi olla valtio." Liikenneministeriö teki asiassa päätöksen 10.11.1989 todeten mm., että "liikenneministeriö pitää asiaa harkittuaan tärkeänä, että meneillään olevassa Sipoon kuntaa koskevassa kaavoituksessa varataan riittävä maa-alue yleisilmailukentän tulevia tarpeita varten". Edelleen kirjeessä esitetään, että "tässä vaiheessa olisi liikenneministeriön mielestä syytä varata ilmailutarkoituksiin työryhmän muistiossa esitetty sekä Degermossan että Boxin alue." "Liikenteelliseltä kannalta liikenneministeriö pitää Degermossan vaihtoehtoa parempana." Vastauksessaan Sipoon kunnan lähettämään kirjeeseen liikenneministeriö totesi 25.10.1990, että "varaus on edelleen tarpeellinen. Toisaalta toistaiseksi ei ole näköpiirissä nopeaa kyseisen kentän rakentamista. Varaus voisi siis ilmeisesti olla kauankin maatalous- ja virkistyskäytössä. Toisaalta nykyaikaisin ympäristövaatimuksin rakennettu lentokenttä ei aiheuttane kohtuutonta haittaa ympäristölleen, mikäli kentän tuleminen on otettu huomioon ympäristön maankäyttöä suunniteltaessa."

17 2.2 Malmin lentokentän toimintojen siirto alustava selvitys (Ilmailulaitos 1998) Ilmailulaitos teki vuonna 1998 selvityksen mahdollisuuksista siirtää Helsinki- Malmin toiminta muualle, joko uudelle tai olemassa olevalle lentokentälle. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa näkemys, onko edellytyksiä käynnistää varsinaiset selvitykset ja suunnittelu Helsinki-Malmin lentokentän toimintojen siirtämiseksi ja Helsinki-Malmin toiminnan hallituksi lopettamiseksi. Selvitys suositteli etenemistavaksi yhdessä eri tahojen kanssa tehtäviä, rinnakkaisia tarkentavia tarkasteluja koskien Sipoon/Porvoon, Hyvinkään-Riihimäen alueen ja Räyskälän vaihtoehtoja sekä ensisijaisesti Sipoon/Porvoon vaihtoehtoa koskien uuden lentokentän rakentamisen ja käytön organisoinnin sekä rahoituksen selvittämistä. Ilmailulaitos esitti kirjeessään 14.3.2000 liikenneministeriölle, että "liikenneministeriö aktiivisesti vaikuttaisi siihen, että pääkaupunkiseudun yleisilmailutoiminnoille löydettäisiin uusi sijoituspaikka ja Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnot voitaisiin siirtää sinne noin 10 seuraavan vuoden aikana, jolloin pääosa nykyisestä lentoasema-alueesta vapautuisi asunto- ja muun rakentamisen tarpeisiin". 2.3 HHT-akselin pienlentokenttäselvitys (Hämeen liitto 2000) Hämeen liitto teki yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa selvityksen ns. HHTakselia 1 koskevan lentokenttäselvityksen, jonka tarkoituksena oli ratkaista Hyvinkään nykyisen lentokentän sijoitukseen liittyvät ongelmat ja määritellä vaihtoehtoiset ratkaisut. Samalla haettiin vaihtoehtoja Hämeen seutukaavaan merkitylle Hausjärven Huhtainnummen lentokenttävaraukselle sekä tarkasteltiin mahdollisuuksia Helsinki-Malmia korvaavan lentokentän toteuttamiselle. Selvityksessä päädyttiin HHT-akselin osalta neljään jatkossa tutkittavaan vaihtoehtoon: Hyvinkään lentokentän säilyttäminen (0+ -vaihtoehto), Räyskälän lentokeskus, Lopen Keihäsjärvi ja Riihimäen Sammalistonsuo. Näistä kolmea viimeksi mainittua pidettiin selvityksessä myös Helsinki-Malmia korvaavina vaihtoehtoina. Lisäksi selvityksessä viitattiin selvityksen ulkopuolisiin Sipoon ja Mäntsälän vaihtoehtoon niitä kuitenkaan tarkentamatta. 1 HHT-akseli = Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akseli

18 3 HELSINKI-MALMIN LENTOASEMA 3.1 Maanomistus ja käyttöoikeussopimukset Helsinki-Malmin lentoasema sijaitsee noin 138 hehtaarin suuruisella alueella. Valtio omistaa lentoaseman alueesta 18,5 hehtaaria. Muu on Helsingin kaupungin valtiolle ilmailukäyttöön luovuttamaa aluetta. Valtion ja Helsingin kaupungin kesken on tehty lentoaseman alueesta ja sen käytöstä kaikkiaan neljä eri sopimusta. Kaikki neljä sopimusta lakkaavat vuonna 1935 tehdyn sopimuksen perusteella toukokuussa 2034. Valtio ei maksa vuokraa lentoaseman alueen käytöstä. Käyttöoikeussopimusten mukaan alue tai sen osa on korvauksetta luovutettava takaisin kaupungin haltuun, jos kesken sopimuskauden aluetta tai huomattavaa osaa siitä ei viiden vuoden aikana ole käytetty eikä vastaisuudessakaan todennäköisesti käytetä ilmaliikenteen tarkoituksiin. 3.2 Kiitotiet, alueet ja rakennukset Helsinki-Malmin kiitotiet ovat pituudeltaan 1339 metriä ja 1024 metriä. Kiitoteiden käyttö jakautuu suhteessa 80 %/20 %. Päällystettyjen alueiden kokonaispinta-ala on noin 21 hehtaaria. Talvikunnossapidon piirissä olevaa aluetta on noin 23 hehtaaria. Rakennusten bruttoala on yhteensä 17 320 m2. Ilmailulaitos omistaa tiloista noin 11 000 m2, rajavartiolaitos lähes 3 000 m2, Copterline Oy noin 2 300 m2, Suomen Ilmailuliitto 600 m2 ja Pilot Factory Oy 400 m2. Ilmailulaitoksen rakennuskanta jakautuu seuraavasti: Hallitilat 3 000 m² Paloasema 1 100 m² Työkonesuoja 1 000 m² Toimisto/työtilat 3 300 m² Muut (varasto, asunto ym.) 2 600 m² Yhteensä 11 000 m² Lentoaseman päärakennus ja lentokonehalli ovat suojeltavia kohteita. Ne sijaitsevat valtion omistamalla maalla.

19 3.3 Lentoaseman käyttö Helsinki-Malmin lentoaseman pitäjänä toimii Ilmailulaitos, joka on valtion liikelaitos. Helsinki-Malmi on yleisilmailulentoasema, jota käyttävät alle 5700 kg painavat lentokoneet ja helikopterit. Nousujen ja laskujen määrällä mitattuna noin 70 % lentotoiminnasta on koulutuslentoja ja siihen liittyviä harjoituslentoja. Helsinki-Malmilla toimii yhdeksän lentokoulutusta antavaa yritystä. Lentoasemalla oli vuoden 2000 alkupuoliskolla noin 120 lentokoneen ja 30 helikopterin kotipaikka. Lento-operaatioiden määrä laski 1990-luvun alun lamavuosina voimakkaasti. Laskeutumisten määrä oli suurimmillaan noin 80 000 vuodessa. Nykyinen määrä on noin puolet tästä. Syynä käytön vähenemiseen voidaan pitää 1990- luvun alun laman ohella koulutustoiminnassa tapahtuneita muutoksia, kustannustason nousua sekä Helsinki-Malmin tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta. Vuonna 1997 Helsinki-Malmin käytön määrä kääntyi nousuun. Kaavio 1. Laskeutumiset Helsinki-Malmilla vuosina 1980-1999 Helsinki-Malmi: laskeutumiset 1980-1999 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Lento-operaatioiden määrä vaihtelee huomattavasti eri vuodenaikoina. Vilkkaimmillaan liikenne on keväällä ja kesällä, jolloin laskeutumisten määrä on viime vuosina ollut noin 4 000 kuukaudessa, ja hiljaisimmillaan talvikuukausina, jolloin laskeutumisia on noin 2 000 kuukaudessa. Lento-operaatioista vähäinen osa, noin 4000 laskeutumista vuodessa, on helikopterilentoja.

20 Helsinki-Malmin kapasiteetti on noin 95 000 laskeutumista vuodessa. Vuonna 1999 lentoasemaa käytti 1300 kotimaan ja 170 kansainvälisen liikenteen matkustajaa. Helsinki-Malmilla hypätään vuosittain noin 10 000 laskuvarjohyppyä. Ilmatilan käytön rajoitusten vuoksi Helsinki-Malmilla toimivat harrastajat ovat joutuneet suorittamaan noin 5000 laskuvarjohyppyä Hangossa. Lentoasemalla toimivissa organisaatioissa lukuun ottamatta Helsingin kaupungin pelastusasemaa on noin 200 työpaikkaa, jotka jakautuvat likimain seuraavasti: Lentotoimintaa harjoittavat yritykset 120 työpaikkaa Huoltoyritykset 20 työpaikkaa Suomen Ilmailuliitto 10 työpaikkaa Rajavartiolaitos 30 työpaikkaa Ilmailulaitos 20 työpaikkaa Helsinki-Malmilla toimi vuonna 2000 kuusi tilauslentoyritystä ja kolme ilmaalusten huolto- ja korjausyritystä. Malmilla toimi vuonna 2000 yhdeksän lentokoulutusta harjoittavaa yritystä sekä kuusi lentokoulutusta antavaa lentokerhoa. Lentoasemalla toimivissa lentokerhoissa on noin 2 800 jäsentä. Lisäksi lentoasemalla on eri ilmailuyhdistysten toimitiloja, mukaan lukien Suomen Ilmailuliitto ry:n toimitalo. Lentoasemalta vuokratussa paloasemarakennuksessa toimii Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kunnallinen pelastusasema, joka hoitaa myös lentoaseman pelastusvarmistuksen. Malmin lentoasemalla toimii rajavartiolaitoksen Helsingin vartiolentueen helikopteritukikohta (meripelastus ja muu valvontalentotoiminta), josta suoritetaan meripelastuslentoja sekä valvontalentoja merialueelle. Lentueessa toimii myös ilma-aluskorjaamo, joka huoltaa kaikki rajavartiolaitoksen Agusta Bell helikopterit. Rajavartiolaitoksen tukikohta toimii Ilmailulaitokselta vuokratulla alueella. Myös rajavartioston lentokoneet sekä ilmavoimien yhteyslentokoneet ja helikopterit käyttävät Helsinki-Malmia mm. tankkaukseen.

21 3.4 Helsinki-Malmin lentoaseman talous Ilmailulaitoksen ilmoituksen mukaan Helsinki-Malmin ylläpito aiheuttaa sille noin 5 Mmk:n suuruisen tappion vuosittain. Helsinki-Malmin liikevaihto on noin 3,5 Mmk vuodessa. Merkittävä osa menoista aiheutuu lennonjohdon ja muun henkilöstön palkkaja muista kustannuksista. Muita huomattavia kulueriä ovat kunnallistekniset maksut, sääpalvelu sekä Helsinki-Malmin osuus Ilmailulaitoksen yleiskustannuksista. Ilmailulaitos saa tuloja lähinnä laskeutumismaksuista sekä lentokentällä olevien tilojen ja maa-alueiden vuokrista. Vuokratulojen osuus kaikista tuotoista on kolme neljäsosaa. 3.5 Lentäjäkoulutus Malmilla toimi vuonna 2000 yhdeksän lentokoulutusta harjoittavaa yritystä, joista kaksi kouluttaa helikopteriammattilentäjiä, yksi lentokouluista yksinomaan ammattilentäjiä, sekä kuusi lentokoulutusta antavaa lentokerhoa. Kaikista Suomessa vuosittain suoritetuista yksityislentäjän lupakirjoista noin kolmannes suoritetaan Malmilla. Liikenneministeriö asetti 6.8.1998 työryhmän mm. valmistelemaan ehdotukset Finnair Oyj:n, ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen lentäjien ammattikoulutuksen kehittämisestä ja rahoituksen järjestämisestä. Työryhmä esitti, että ammattilentäjien peruskoulutus tulee järjestää tapahtuvaksi pääosin valtion rahoittamassa ammattilentäjien oppilaitoksessa. Työryhmän mielestä oppilaitos tulee perustaa Porissa sijaitsevan Finnairin ilmailuopiston pohjalle sen toimintaa ja kapasiteettia laajentaen ja kehittäen. On todennäköistä, että näistä ratkaisuista riippumatta tarve ammattilentäjien alkeis- ja jatkokoulutuksen antamiseen säilyy Helsinki-Malmilla tai sitä korvaavalla lentokentällä. 4 SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Helsinki-Malmin nykyisistä toiminnoista vain Ilmailulaitoksen toiminnot ja rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta on siirrettävissä valtion päätöksellä. Muilta osin toiminnot ovat sekä harrasteilmailun että kaupallisen koulutuksen ja liikelentotoiminnan osalta sellaisia, että ne hakeutuvat parhaaksi katsomalleen lentokentälle, jossa ko. toiminnan harjoittaminen on mahdollista, tai mahdollisesti toiminta lakkaa kokonaan. Jos Helsinki-Malmia korvaamaan rakennetaan uusi lentokenttä, sille voi hakeutua nyt muilla lentokentillä tapahtuvaa toimintaa. On myös mahdollista, et-

22 tä osa Helsinki-Malmin nykyisestä liikenteestä siirtyisi muille kuin sitä korvaavaksi tarkoitetulle lentokentälle, jos uuden kentän sijainti tai hintataso ei ole Helsinki-Malmin käyttäjiä tyydyttävä. Käytettävissä olevien tietojen pohjalta ei voida arvioida luotettavasti, kuinka suuria siirtymät suuntaan tai toiseen voisivat olla. Ollakseen Helsinki-Malmia korvaava lentokenttä uuden lentokentän on sijainniltaan ja palveluiltaan oltava sellainen, että se luo edellytyksiä Helsinki- Malmin nykyisten toimintojen jatkumiselle korvaavalla lentokentällä. Sen vuoksi työryhmä on määritellyt Helsinki-Malmia korvaavan lentokentän tavoitetason seuraavasti: - Lentokenttä palvelee toiminnallisesti vähintään nykyistä tasoa vastaavasti ja sijainniltaan tyydyttävästi Malmin nykyisiä käyttäjiä, joita ovat - lentolupakirjakoulutus (yksityis- ja ammattilentäjäkoulutus) - liikelennot - harrasteilmailu (moottorilento) - laskuvarjourheilu - Lentokentällä toimii lennonjohto, joka on avoinna klo 8-21 kuten Helsinki- Malmi - Lentokenttä on varustettu mittarilähestymislaittein - Lentokenttä toimii kansainvälisenä lentoasemana (tulli ja passintarkastus) - Lentokenttä tarjoaa kehittymismahdollisuudet liikelentotoiminnalle - Lentokenttä on sijainniltaan sellainen, että se tarjoaa synergiaetuja vaikutusalueensa taloudelliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen - Lentokentän sijainti on sellainen, että lentokenttä on pysyvä; ts. sen toiminnalle ei ole näköpiirissä olevia esimerkiksi maankäytön muuhun kehittämiseen liittyviä uhkakuvia - Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta (meripelastus) voi sijoittua lentokentälle, jos lentokenttä sijaitsee riittävän lähellä rannikkoa. Tukikohta voi kuitenkin sijaita muuallakin kuin Helsinki-Malmia korvaavalla lentokentällä.

23 5 KORVAAVAN LENTOKENTÄN EDELLYTTÄMÄT INVESTOINNIT 5.1 Kustannusarvion perusteet Investointikustannuksia on arvioitu Ilmailulaitoksen rakennushankkeiden kustannustietojen perusteella. Rajavartiolaitos on itse arvioinut omien tilojensa kustannukset. Arviot edustavat työryhmän käsitystä investointitarpeen suuruusluokasta. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole laadittu suunnitelmia lentokentän täsmällisestä sijainnista eikä kiitoratojen sijoituksesta ja suuntauksesta. Sen vuoksi työryhmä ei ole arvioinut vaihtoehtojen mahdollisia kustannuseroja. Myöskään maanhankinnan mahdollisia kustannuseroja ei ole arvioitu. Tässä luvussa on tarkasteltu myös rajavartiolaitoksen helikopteritukikohtaa lähtien oletuksesta, että se voi sijoittua Helsinki-Malmia korvaavalle lentokentälle. Muilta osin helikopteritukikohtaa tarkastellaan erikseen luvussa 11. 5.2 Lentoliikennettä palvelevat alueet ja laitteet Työryhmä on arvioinut kolmen vaihtoehtoisen kiitotieratkaisun kustannuksia. Lentoliikennettä palvelevien alueiden ja laitteiden kustannusarvio sisältää seuraavat tekijät:! Maa-alueiden hankinta! Lentoliikennealueet Malli 1: ristikkäiset kiitotiet 1 500 m ja 1 100 m Malli 2: kiitotie 1 800 m Malli 3: ristikkäiset kiitotiet 1 800 m ja 1 100 m! Visuaaliset maalaitteet! Lähestymislaitteet! Lennonjohtovarustus! Sähköliittymä kentän laitteille Malli 1 vastaa Helsinki-Malmin kahden ristikkäisen kiitotien kiitotiejärjestelmää. Malli 2 luo kehittymismahdollisuuksia koulutustoiminnalle ja liikelennoille. Jos kiitotietä ei voida sijoittaa vallitsevan tuulen mukaisesti, yksi kiitotie rajoittaa kentän käyttöä epäsuotuisissa sääoloissa. Malli 3 vastaa Helsinki-Malmin kahden ristikkäisen kiitotien kiitotiejärjestelmää. Pitempi kiitotie luo kehittymismahdollisuuksia koulutustoiminnalle ja liikelennoille. Toinen ristikkäinen kiitotie tai pitempi kiitotie ei lisää lentokentän kapasiteettia.

24 Lentokentän maa-alueen tarve on 200-230 hehtaaria kiitotieratkaisusta riippuen. Helsinki-Malmin varsinaiseen lentokentän alueeseen verrattuna luku on suurempi johtuen pitemmistä kiitoteistä sekä siitä, että osa Helsinki-Malmin rajoitusalueista sijaitsee lentokentän alueen ulkopuolella. Arvio lentoliikennettä palvelevien alueiden ja laitteiden investointikustannuksista eri kiitotievaihtoehdoissa on seuraava:! Malli 1 (1 500 m ja 1 100 m): Investoinnit yhteensä noin 145 Mmk! Malli 2 (1 800 m): Investoinnit yhteensä noin 120 Mmk! Malli 3 (1 800 m ja 1 100 m): Investoinnit yhteensä noin 160 Mmk 5.3 Lentopaikan pitäjän käyttöön tarvittavat rakennukset Rakennusten kustannusarvio perustuu lentokentän tavoitetasoon (ks. luku 4) ja sillä perusteella määriteltyyn tilojen alustavaan mitoitukseen:! Asemarakennus - Hallinto 125 br-m2 - Matkustajatilat (sis. tullin ja passintarkastuksen) 250 br-m2! Ravintola 300 br-m2 675 br-m2! Lennonvarmistus 250 br-m2! Huoltorakennus; pelastustoimi 1 500 br-m2 Rakennusten kustannusarvio on yhteensä noin 15 Mmk. 5.4 Rajavartiolaitoksen tarvitsemat rakennukset Rajavartiolaitoksen mukaan uudisrakennusten kustannukset ovat noin 25 Mmk. 5.5 Muiden lentotoiminnan harjoittajien käyttöön tarvittavat rakennukset Arvio tarvittavien tilojen määrästä perustuu Helsinki-Malmilla käytössä oleviin tiloihin.! Lentokonehallit: 4 000 m2 á 3 000 mk/br-m2 = 12 Mmk! Toimitilat: 10 000 m2 á 7 500 mk/br-m2 = 75 Mmk (toimistot; kokous- yms. tilat) Yritysten ja yhteisön tarvitsemien tilojen määrä on suuntaa-antava arvio, koska Helsinki-Malmia korvaavalle lentokentälle siirtyvien käyttäjien määrä ei ole luotettavasti arvioitavissa.

25 5.6 Maaliikennealueet Lentokentän sisäisten tieyhteyksien ja pysäköintialueiden sekä sisäisen kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 5 Mmk. 5.7 Investoinnit yhteensä Arvio investoinneista sisältää lentoliikennettä palvelevat alueet ja laitteet, lentopaikan pitäjän käyttöön tarvittavat rakennukset, lentotoiminnan harjoittajien käyttöön tarvittavat rakennukset ja maaliikennealueet. Malli 1: 165 Mmk Malli 2: 140 Mmk Malli 3: 180 Mmk Olettaen, että rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta siirtyy Helsinki-Malmia korvaavalle lentokentälle, sen tarvitsemien tilojen kustannukset ovat lisäksi noin 25 Mmk. Em. arvio ei sisällä muiden lentotoiminnan harjoittajien tarvitsemien tilojen kustannuksia, joiksi on Helsinki-Malmin nykyisten tilojen määrään perustuen arvioitu noin 90 Mmk. Kiitotieratkaisusta riippuen Helsinki-Malmia korvaavan lentokentän edellyttämät investoinnit ovat 140-180 Mmk ilman rajavartiolaitoksen tiloja sekä lentotoimintaa harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä palvelevia lentokonehalleja ja toimitiloja. Rajavartiolaitoksen tilojen kustannukset ovat noin 25 Mmk. Lentokonehallien ja toimitilojen investointikustannuksiksi on Helsinki-Malmin nykyisiin tilojen määrään perustuen arvioitu yhteensä 90 Mmk.

26 6 KORVAAVAN LENTOKENTÄN SIJAINTIVAIHTOEHDOT 6.1 Olemassa oleva lentokentät Työryhmä on ottanut huomioon mahdollisuuden kehittää seuraavista olemassa olevista lentokentistä Malmia korvaava lentokenttä: # Räyskälä Lopen Räyskälässä on toiminut lentokenttä nykymuodossaan vuodesta 1963. Se sijaitsee maanteitse runsaan 100 kilometrin päässä Helsingistä. Lentokenttä ja sen lähiympäristö on valtion omistuksessa. Räyskälä-säätiöllä on vuokrasopimus vuoteen 2013. Lentokenttäalue on varattu seutukaavassa lentoliikenteen tarpeisiin. Välittömästi lentokentän eteläpuolella on laaja natura-alue. Räyskälä on maan vilkkain harrastusilmailukenttä. Lentokentän nykyinen käyttö purjelentoon ja laskuvarjohyppytoimintaan sekä muuhun ilmailuharrastustoimintaan on ristiriidassa Helsinki-Malmin koulutus- ja muun moottorilentotoiminnan kanssa. Malmin nykyistä liikennettä ei ole mahdollista siirtää Räyskälään ilman, että ainakin osa harrastustoiminnasta siirtyy muualle. Lentokenttäaluetta lähiympäristöineen käytetään Riihimäen viestirykmentin harjoitusalueena. Lentokentällä myös koulutetaan moottoripyöräpoliiseja. Puolustusministeriö on korostanut aikaisemmissa yhteyksissä, että mahdollisesti laajeneva lentotoiminta ei saa asettaa esteitä viestirykmentin harjoittelumahdollisuuksille. Tavoitetason mukaisen Helsinki-Malmia korvaavan lentokentän toteuttaminen Räyskälän nykyiselle lentokentälle edellyttäisi maan hankinnan kustannuksia lukuun ottamatta lähes saman suuruisia investointeja kuin kokonaan uuden lentokentän rakentaminen. # Nummela Nummelan lentokenttä sijaitsee Vihdissä noin 50 km:n päässä Helsingin keskustasta. Lentokenttä on rakennuskaavan mukaista lentoliikennealuetta. Lentopaikan pitäjänä toimii Suomen Ilmailuliitto ry. Lentokenttä sijaitsee Vihdin kunnan vedenottamon suojavyöhykkeellä. Lentokenttä rajautuu Nummelan taajamaan. Vihdin kunnan edustajat ovat Ilmailulaitoksen kanssa käydyissä neuvotteluissa katsoneet, että lentokenttä on ilmailutoimintansa osalta sekä laadultaan että määrältään jo nykyisellään sellainen, kuin lentokentän ympäristö mahdollistaa.

27 # Hyvinkää Hyvinkään lentokenttä sijaitsee kaupungin keskustan pohjoispuolella asuntoalueiden välittömässä tuntumassa runsaan 50 km:n päässä Helsingin keskustasta. Hyvinkäällä on vuosittain runsaat 10 000 laskeutumista. Hyvinkään kaupungin HHT-akselin pienlentokenttäselvityksestä antamassa lausunnossa todetaan, että lentokentän alueen muuttaminen teollisuusalueeksi ei ole perusteltua pohjaveden suojelun takia. Lentokenttä on Hyvinkään kannalta ensisijainen vaihtoehto HHT-akselin lentokentäksi uudella pohjoisemmalla kiitotien sijoituksella. Lentokenttä on merkitty kaavoihin lentoliikennealueeksi. # Kiikala, Lahti-Vesivehmaa, Kymi Muista olemassa olevista, em. vaihtoehtoja kauempana Helsingistä sijaitsevista lentokentistä on tarkasteltu Kiikalan, Lahti-Vesivehmaan ja Kymin (Kotka) lentokenttiä. Helsingin keskustasta maantie-etäisyys Kiikalan lentokentälle on 100 km, Lahti-Vesivehmaalle 130 km ja Kymiin 150 km. Lentokentät ovat valtion omistamalla maalla. Lentokentät on merkitty seutukaavoihin lentoliikennealueiksi. Lentokentillä harjoitetaan monipuolista yleisilmailutoimintaa toiminnan pääpainon ollessa purjelentotoiminnassa. # Yhteenveto mahdollisuuksista käyttää olemassa olevia lentokenttiä Helsinki-Malmia korvaavana lentokenttänä Nummelan lentokentän sijainnista johtuvista syistä Nummelasta ei ole mahdollista kehittää Helsinki-Malmia korvaavaa lentokenttää. Myöskään Hyvinkää ei ole mahdollinen Helsinki-Malmia korvaavana lentokenttänä johtuen sen sijainnista. Muiden olemassa olevien lentokenttien taso ja rakenteet ovat riittämättömiä Helsinki-Malmia korvaavaksi lentokentäksi. Sen vuoksi investointitarve olisi kaikilla tarkasteluilla lentokentillä lähes samaa luokkaa kuin rakennettaessa kokonaan uusi lentokenttä. Kiikalan, Lahti-Vesivehmaan ja Kymin lentokentät ovat etäisyydestä johtuen saavutettavuudeltaan huonoja. Sen vuoksi työryhmä pitää olemassa olevista lentokentistä vain Räyskälän lentokenttää jatkosuunnittelussa huomioon otettavana Helsinki-Malmia korvaavana lentokenttänä. Räyskälän lentokenttä sijaitsee valtion maalla. Helsinki-Vantaan lentoasema ei vilkkaan raskaan kaupallisen liikenteensä tule kyseeseen vaihtoehtona Helsinki-Malmilla nyt toimivalle kevyelle liikenteelle edes helikopterien osalta.

28 6.2 Muut sijaintivaihtoehdot Muilta osin työryhmä on ottanut sijaintivaihtoehtojen tarkastelun lähtökohdaksi liikenneministeriön työryhmän vuonna 1987 tutkimat 28 vaihtoehtoa. Niitä on täydennetty tämän selvityksen yhteydessä esiin tulleilla vaihtoehdoilla sekä olemassa olevista lentokentistä Lopen Räyskälällä niin, että kaikkiaan on tutkittu 37 sijaintivaihtoehtoa. Työryhmä on tarkastellut enintään noin 80 km:n linnuntie-etäisyydellä Helsingin keskustasta sijaitsevia vaihtoehtoja. Liitteessä 2 on esitetty kaikki työn aikana esillä olleet vaihtoehdot. Työryhmä on tutkinut yhteensä 37 sijaintivaihtoehtoa. jotka sijaitsevat enintään noin 80 kilometrin linnuntie-etäisyydellä Helsingin keskustasta. Työryhmä pitää olemassa olevista lentokentistä vain Räyskälän lentokenttää jatkosuunnittelussa huomioon otettavana Helsinki-Malmia korvaavana lentokenttänä. 7 VAIHTOEHTOJEN ALUSTAVA KARSINTA Työryhmä on karsinut mahdollisia sijaintivaihtoehtoja työn aikana useassa vaiheessa eri kriteereiden perusteella. Karsintakriteereinä käytettiin - Helsinki-Vantaan lentokentästä johtuvia ilmantilan käyttöön kohdistuvia rajoituksia - toteutunutta maankäyttöä (rakennetut alueet) - seutu- tai yleiskaavoihin merkittyjä lentokentän poissulkevia aluevarauksia sekä - suojelualueita. Näillä perusteilla karsittiin seuraavat vaihtoehdot:

29 Nro Sijainti Karsintaperuste (1) Sipoo/Savijärvi Luonnonsuojelu: Savijärvi rantoineen kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan; seutukaavassa merkintä SL (luonnonsuojelualue) (3) Sipoo, Porvoo/Boxby, etelä Toteutunut ja suunniteltu maankäyttö: Alueella on mm. Helsingistä itään suuntautuvan rannikkoradan aluevaraus (6) Sipoo/Östersundom, etelä Luonnonsuojelu: Alueen välittömässä läheisyydessä on naturaalueita: Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI0100065; aluetyyppi SCI ja SPA 2 ) (7) Sipoo/Östersundom, pohjoinen Toteutunut ja suunniteltu maankäyttö: Alueella on seutukaavassa merkintä VR (retkeily ja ulkoilualue) ja MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja) sekä A (taajamatoimintojen alue) (8) Sipoo/Degermossa Toteutunut ja suunniteltu maankäyttö: Alueella on seutukaavassa merkintä VR (retkeily ja ulkoilualue) ja MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja) sekä A (taajamatoimintojen alue) (9) Vantaa/Hakunila Luonnonsuojelu: Sijaitsee natura-alueella (Sipoonkorpi FI0100066; aluetyyppi SCI) (10) Sipoo/Kotimäki Ilmatilan käyttö: Sijaitsee lähellä Helsinki-Vantaan pääkiitotien lähestymislinjaa (12) Mäntsälä/Sääksjärvi, etelä Olemassa oleva maankäyttö (asuminen): Sijaitsee lähellä Sääksjärven kylää; kunta esittänyt korvaavaksi vaihtoehtoa (31) (13) Mäntsälä/Sääksjärvi, pohjoinen Olemassa oleva maankäyttö (asuminen): Sijaitsee lähellä kirkonkylän taajamaa; kunta esittänyt korvaavaksi vaihtoehtoa (31) 2 SCI = Sites of Community Importance; luontodirektiivin perusteella Natura 2000 - verkostoon sisällytettäviä alueita SPA = Special Protection Areas; lintudirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon sisällytettäviä alueita

30 (14) Mäntsälä/Ohkola Olemassa oleva maankäyttö (asuminen): Sijaitsee lähellä Ohkolan kylää ja muita asuntoalueita Luonnonsuojelu: Sijaitsee natura-alueen tuntumassa (Mustametsä FI0100061 aluetyyppi SCI) (16) Kirkkonummi/Friggesby Luonnonsuojelu: Sijaitsee natura-alueiden (linnustonsuojelualueiden) läheisyydessä (Saltfjärden-Tavastfjärden FI0100025 aluetyyppi SCI ja SPA); Medvastö- Stormossen FI0100024 aluetyyppi SCI ja SPA) (17) Kirkkonummi/Upinniemi Ilmatilan käyttö: Sijaitsee lentorajoitusalueen vieressä (18) Kirkkonummi/Bergstad Luonnonsuojelu: Sijaitsee natura-alueiden (linnustonsuojelualueiden) läheisyydessä (Saltfjärden-Tavastfjärden FI0100025 aluetyyppi SCI ja SPA); Medvastö- Stormossen FI0100024 aluetyyppi SCI ja SPA) (19) Kirkkonummi/Dåvits Luonnonsuojelu: Sijaitsee natura-alueiden (linnustonsuojelualueiden) läheisyydessä (Saltfjärden-Tavastfjärden FI0100025 aluetyyppi SCI ja SPA); Medvastö- Stormossen FI0100024 aluetyyppi SCI ja SPA) (23) Kirkkonummi/Gillermossen Toteutunut maankäyttö: Alueella sijaitsee Metsähovin avaruustutkimusasema; alueella myös melko runsaasti hajaasutusta (24) Espoo/Ämmässuo Toteutunut maankäyttö: Alueella sijaitsee kaatopaikka Seuraavassa vaiheessa karsittiin jäljelle jääneitä vaihtoehtoja sijaintitekijöiden sekä ilmatilan käyttöä koskevien tarkastelujen perusteella. Sijaintia tarkasteltiin maantie- ja aikaetäisyytenä Helsingin keskustasta, etäisyytenä lähimmästä taajamasta sekä sijaintina suhteessa vaikutusalueen tieverkkoon. Etäisyys lähimmästä taajamasta kuvaa lentokenttää tukevien palvelujen saatavuutta. Sijainti suhteessa vaikutusalueen tieverkkoon kuvaa lentokentän saavutettavuutta vaikutusalueen eri osista. Yhteenveto tarkastelusta on liitteenä 3. Sijaintitekijöiden ja tarkennettujen ilmatilan käyttöä koskevien tarkastelujen perusteella karsittiin seuraavat vaihtoehdot:

31 Nro Sijainti Karsintaperuste (4) Porvoo/Ali-Vekkoski Ilmatilan käyttö: Sijaitsee lähellä Helsinki-Vantaan pääkiitotien lähestymislinjaa Toteutunut maankäyttö: Alueen läheisyydessä on kaatopaikka ja ampumarata (15) Hausjärvi/Huhtainnummi Huono saavutettavuus Pohjavedensuojelu: 1. luokan pohjavesialue (20) Kirkkonummi/Bondarby Ilmatilan käyttö: Helsinki-Vantaan liikenne edellyttäisi pohjoiseteläsuuntaista kiitotietä; ongelmallinen vallitsevien tuulien ja lentorajoitusalueiden vuoksi Luonnonsuojelu: Sijaitsee merkittävällä lintujen muuttoreitillä; yhtenäistä metsäaluetta (22) Siuntio/Billskog Maisemansuojelu: Sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella (26) Nurmijärvi/ Solttilannummi Ilmatilan käyttö: Sijaitsee Helsinki-Vantaan sivukiitotien lähestymislinjalla (27) Nurmijärvi/Korpi Ilmatilan käyttö: Sijaitsee Helsinki-Vantaan sivukiitotien lähestymislinjalla (28) Vihti, Nurmijärvi/Leppäaro Ilmatilan käyttö: Sijaitsee Helsinki-Vantaan sivukiitotien lähestymislinjalla (29) Askola/Nietoo Huono saavutettavuus: Korvautuu Askolan toisella vaihtoehdolla (nro 30) (35) Vihti/Palojärvi Ilmatilan käyttö: Sijainti huono Helsinki-Vantaan liikenteen kannalta

32 Vaihtoehtojen karsinnan jälkeen jäivät jäljelle seuraavat kymmenen vaihtoehtoa, jotka esiteltiin Helsinki-Malmin käyttäjien kuulemistilaisuudessa, ja joiden pohjalta kuultiin sijaintikuntien edustajia: (2) Sipoo/Box pohjoinen (5) Sipoo/Nevas (11) Porvoo/Hinthaara (30) Askola/Monninkylä (31) Mäntsälä/Hirvihaara (32) Riihimäki/Sammalistonsuo (33) Loppi/Keihäsjärvi (34) Loppi/Räyskälä (36) Inkoo/Olkila (37) Inkoo/Innanbäck Vaihtoehtojen likimääräinen sijainti on esitetty liitteen 4 kartassa. 8 KÄYTTÄJIEN JA KUNTIEN KUULEMINEN 8.1 Helsinki-Malmin käyttäjien kuuleminen Työryhmä on järjestänyt kaksi kuulemistilaisuutta Helsinki-Malmin nykyisille käyttäjille. Ensimmäisessä tilaisuudessa käyttäjiltä pyydettiin oman toimintansa esittely, kuvaamaan toiminnan kannalta tärkeimmät tekijät uutta lentokenttää suunniteltaessa ja ilmoittamaan kiinnostuksensa mahdollisen uuden lentokentän hallinnointiin. Ensimmäiseen kuulemistilaisuuteen 23.8.2000 kutsuttiin 22 Helsinki-Malmilla toimivaa yhteisöä ja yhdistystä sekä rajavartiolaitos ja museovirasto. Tilaisuuteen osallistui kaikkien kutsuttujen tahojen edustajia. Suullisten kannanottojen lisäksi käyttäjiltä pyydettiin myös kirjalliset kannanotot, joiden yhteenveto on liitteenä 5. Käyttäjien kannanotot painottuivat Helsinki-Malmin säilyttämistä puoltavien näkökohtien esittämiseen. Korvaavaa lentokenttää koskien käyttäjät toivat esille seuraavia tekijöitä: - Korvaavan lentokentän on oltava käytössä ennen Helsinki-Malmin sulkemista - Sijainti lähellä pääkaupunkiseutua - Hyvät liikenneyhteydet myös julkisilla kulkuneuvoilla - Kiitotiepituus 1500-1800 m - Yö- ja mittarilentomahdollisuus - Lennonjohto - Talvikunnossapidon varmistaminen

33 - Tulli ja passintarkastus - Koulutus-, toimisto-, sosiaali-, varasto- ja korjaamotilat - Ilmatilan käyttö Helsinki-Vantaasta riippumatta Toisessa kuulemistilaisuudessa 22.11.2000 esiteltiin työryhmän työn tilannetta, sijaintivaihtoehtoja sekä korvaavien järjestelyjen kustannuksia, rahoituksen järjestämistä sekä rakentamisen ja käytön organisointia. Tilaisuuteen osallistui 16 tahon edustaja. Tilaisuudessa tuotiin esille huoli liike- ja harrastustoiminnan mahdollisuuksista millä tahansa esitetyistä vaihtoehdoista. Työryhmän mietinnössä toivottiin käsiteltävän myös lentotoimintaa harjoittavien yhteisöjen toimitilojen edellyttämiä investointeja. Uuden lentokentän arvioitiin tuottavan huomattavia häiriöitä ympäristölleen, jos se sijoitetaan paikkaan, jossa ei nykyisin esiinny esimerkiksi merkittäviä meluhaittoja. Keskustelussa tuotiin esille myös, että Helsinki- Malmi on tärkeä lähiliikunta- ja vapaa-ajankeskus. Vaihtoehdot eivät tässä mielessä ole Helsinki-Malmia korvaavia. Muistio toisesta kuulemistilaisuudesta on liitteenä 6. Kuulemistilaisuudessa jaettiin kysymyslomake, joita palautettiin 12 kappaletta. Myös kirjallisissa kannanotoissa tuotiin voimakkaasti esille näkemys, että korvaavan lentokentän pitäisi sijaita lähellä Helsinkiä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Käyttömaksujen, lentokentän palvelutason ja lentokentän rakenteellisen tason välillä oli eri käyttäjillä erilaisia painotuksia, mutta kokonaisuutena niiden välillä ei voitu todeta eroa. Kysyttäessä tekijöitä, joiden vuoksi toiminta ei siirtyisi korvaavalle lentopaikalle, tuotiin selvästi tärkeimpänä tekijänä korvaavan lentokentän etäisyys Helsingistä. Toiseksi tärkeimpänä tekijänä pidettiin kustannuksia niin toimitilojen kuin käyttömaksujenkin osalta ja kolmanneksi tärkeimpänä lentokentän palvelutasoa ja rakenteellista tasoa. Muut tekijät saivat vain yksittäisiä mainintoja. Kiitotievaihtoehdoista kannattivat yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat kahden kiitotien ratkaisua. Puolet näistä piti 1 500 metrin pääkiitotietä riittävänä, puolet oli 1 800 metrin kiitotien kannalla.

34 8.2 Kuntien edustajien kuuleminen Työryhmä on kuullut luvussa 7 esitettyjen lentokentän sijaintivaihtoehtojen kuntien edustajia. Tapaamisten tarkoituksena oli toisaalta informoida kuntia työn etenemisestä ja toisaalta kuulla kuntien edustajien näkemyksiä sijaintivaihtoehdoista sekä korvaavan lentokentän toteuttamiseen ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä. Samassa yhteydessä kuultiin myös Fortum Oil and Gas Oy:n edustajia Kilpilahden teollisuusalueen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Kuntien ja Fortumin edustajien esiin tuomat keskeiset näkökohdat on esitetty luvun 9 taulukossa. Luettelo kuntien edustajien kuulemistilaisuuksiin osallistuneista henkilöistä on liitteenä 7. 9 MAHDOLLISET HELSINKI-MALMIA KORVAAVAT SIJAINTIVAIHTOEHDOT 9.1 Sijaintivaihtoehtojen arviointi Seuraavien sivujen taulukoissa on esitetty yhteenveto kuntien, Helsinki-Malmin ja Fortumin kuulemisessa esillä olleiden vaihtoehtojen ominaisuuksista sekä kuntien edustajien esittämistä näkökohdista.

SIJAINTIVAIHTOEHTO Ilmatilan käyttö Saavutettavuus Helsingistä Saavutettavuus muualta vaikutusalueelta Sijainti yhdyskuntarakenteessa Lentomelu ja muut ympäristötekijät (2) Sipoo, Porvoo/Boxby, pohjoinen Hyvä Hyvä Hyvä Tyydyttävä Alueella jonkin verran asutusta; lentokentän sijoittelussa ja kiitoteiden suuntauksessa otettava huomioon Söderkullan taajama, kaatopaikka, ampumarata, pääsähkölinja ja rautatie (5) Sipoo/Nevas Helsinki-Vantaan liikenne: hyvä Hyvä Hyvä Tyydyttävä Alueella melko paljon pysyvää ja vapaaajan asutusta (11) Porvoo/Hinthaara Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, alueella vähän asutusta (30) Askola/Monninkylä Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, alueella vähän asutusta; kiitoteiden suuntauksessa otettava Pornaisten kirkonkylä huomioon (31) Mäntsälä/Hirvihaara Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, alueella vähän asutusta; sijaitsee lähellä pääteiden melualueita (32) Riihimäki/ Sammalistonsuo Hyvä Tyydyttävä Hyvä Hyvä Lähellä Riihimäen kaupunkirakennetta; kiitoteiden sijoittelulla ja suuntauksella voidaan vähentää asutukselle aiheutuvia haittoja; sijaitsee lähellä pääteiden ja pääradan melualueita (33) Loppi/Keihäsjärvi Hyvä Huono (tieyhteyksiin Helsingin suuntaan suunniteltu eräitä parannuksia) Huono Huono Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, alueen ympäristössä loma-asutusta 35 (34) Loppi/Räyskälä Huono (jos purjelento- ja laskuvarjohyppytoiminta sekä muu ilmailuharrastus jatkuu) Huono Huono Huono Lentokentän rajautuminen natura-alueeseen voi vaikeuttaa kehittämistä Helsinki- Malmia korvaavaksi lentokentäksi; alueen ympäristössä loma-asutusta (36) Inkoo/Olkila Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Huono Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, alueella vähän asutusta (37) Inkoo/Innanbäck Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Huono Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, alueella vähän asutusta Hyvä = Itsenäiset lähestymiset mahdollisia ilman rajoituksia tai kohtuullisin rajoituksin Tyydyttävä = Itsenäisten lähestymisten toteuttaminen edellyttää esim. kiitotien suuntaamista Helsinki- Vantaan liikenne huomioiden Huono = Liikenteen sovittaminen muuhun lentotoimintaan vaikeaa Ajoaika Helsingin keskustasta Hyvä < 50 min Tyydyttävä = 50-60 min Huono > 60 min Hyvä = Hyvät yhteydet seudun eri osista; sijainti päätieverkolla Tyydyttävä = Kohtuulliset yhteydet seudun eri osista; sijainti päätieverkolla Huono = Huonot yhteydet seudun päätieverkkoon; sijainti alemmalla tieverkolla Hyvä = Lentokenttää tukevat kaupunkimaiset palvelut kohtuullisella etäisyydellä (max. noin 10 km) Tyydyttävä = Lentokenttää tukevia palveluja kohtuullisella etäisyydellä (max. noin 10 km) Huono = Ei lentokenttää tukevia palveluja kohtuullisella etäisyydellä