Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto
SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi ottaa huomioon tarpeitteinsa mukaisesti oikeudenmukainen kohtelu antaa mahdollisuuden ehkäistä erontekoja eli kiusaamista, syrjintää ja rasismia (Ryan & Rottmann, 2007)
Moninaisuus ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioiminen toiminnassa (Siraj-Blatchford & Clarke, 2000) 1. Moninaisuus (sukupuoli, sosiaaliluokka, kieli, uskonto, kyvykkyys jne.) nähdään ongelmana ja toiminnassa ei oteta huomioon lasten erilaisia taustoja. Toiminta on erottelevaa. 2. Lasten tarpeet tunnistetaan, mutta edelleenkään niitä ei oteta huomioon toiminnassa. Kulttuuria käytetään helppona selityksenä lasten eroille. 3. Tarpeet huomioidaan ja moninaisuus nähdään positiivisesti, mutta toimintatavat eivät ole relevantteja. Tarkoitus hyvä. 4. Moninaisuus arvostettua, mikä näkyy opetussuunnitelmassa ja oppimisympäristössä. 5. Moninaisuutta arvostavia toimintatapoja, syrjinnän ja rasismin vastustaminen. Mahdollisuuksien luominen kaikille. 6. Toiminta, joka haastaa epätasa-arvoisuuden ja nostaa esiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Huomiota rakenteellisen syrjintään ja valtasuhteisiin, jotka estävät oikeudenmukaisuutta.
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016 Vahva sosiaalisyhteiskunnallinen lähestymistapa näkyy sisällössä kautta linjan. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa (Vasu, 15). Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on (Vasu,19). Tavoitteena on myös tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä (Vasu, 15). Kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään (Vasu, 19).
Jokainen lapsi on yksilö ei vain kulttuurinsa edustaja Tässä talossa ei ole mitään itsestään selvää. Olen koettanut selittää henkilökunnalle, että on jätettävä vanha systeemi, jossa viikon päivät on teemoiteltu valmiiksi, koska jokainen lapsi on yksilö ja tarvitsee ehkä jotakin muuta kuin joku toinen lapsi. Me emme saa luokitella heitä, niin kuin että OK, tuossa on somalialaislapset, tuossa vietnamilaislapset ja niin edespäin. Sen sijaan meidän on nähtävä, että tuossa on tyttö joka tarvitsee jotakin ja poika joka tarvitsee jotakin. Ja meidän on löydettävä sellaiset tavat, jotka ovat jokaiselle lapselle tyypillisiä tapoja oppia. (Päiväkodin johtaja) Käytänteet ja toiminnot tulisi liittyä lasten elämään; opetussuunnitelman pitää yhdistyä lasten tarpeisiin ja kokemuksiin.
Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta puhuttaessa nousevat erilaiset käsitykset erilaisuudesta/samanlaisuudesta/ normaalista/ei-normaalista esille.
Kuka on erilainen? Jos joku määritetään erilaiseksi, niin keneen verrataan? Itseenkö? Onko joku/jotkut normaaleja/normi? Keitä kuuluu normiin? Miksi? Kuka sen määrittää? Kenellä on oikeus määrittää erilaisuutta? Onko erilaisuuden normi sama kaikkialla? Mitä tapahtuu hänelle, joka määritetään erilaiseksi?
Erilaiseksi määrittäminen Määriteltäessä joku erilaiseksi toiseksi, on muistettava määrittelyn subjektiivisuus sekä määrittelyn vaikutus päätöksentekoon ja merkitysten luomiseen. Millä tavalla määrittely vaikuttaa osallisuuteen? Merkityksellistä on se, miten erilaisuuteen suhtaudutaan, ei se, että olemme erilaisia Colorblindness tarkoittaa sitä, että ei ymmärretä tai jätetään huomioimatta sellaisia yksilön ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä, jotka tuottavat hänelle haittaa. - Samanlaisuuden diskurssi voimakas
Kiusaaminen ja syrjintä (Paavola, 2017) Opettajat Kiusaamista ja/tai syrjintää ei nostettu esille, todettiin, että siihen on nollatoleranssi. MIKSI, MIKSI,MIKSI, MIKSI, MIKSI? Anna Rastas (2007; 2009): -päiväkodin työntekijät eivät usko syrjintää ja rasismia esiintyvän päivähoidossa tai siitä ei haluta puhua Tabu edelleen? Vanhemmat Joskus olen huolissani, että häntä kiusataan taustansa ja kielitaitonsa takia. (So2) Kyllä, häntä on kiusattu muutaman kerran puutteellisen suomen kielen takia. (V) Kiusaaminen ei kohdistu kieleen tai rotuun. (Su1) Me luulemme, että häntä ei ole kiusattu paljon, koska hän ei eroa ulkonäkönsä perusteella.(ts2)
Identiteetti/identifikaatio Samanlaisuudet ja erot ovat identiteetin tärkeimpiä rakennusosia Olemme jatkuvasti erilaisten ryhmien jäseniä Identifikaatioprosessissa samankaltaisuuden havainto on merkityksellinen Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa rakentaa minuuttamme erilaisuuksien ja samanlaisuuksien kautta tietyssä kontekstissa. Siksi identifioitumisessa on aina kyse kuvan luomisesta itsestä ja toisesta. (Dervin, 2013) Aika, paikka ja tila merkityksellisiä.
Millaista identiteettiä tuemme? Identiteetti on neuvottelujen tulos, se rakentuu vuorovaikutuksessa. Lapsille mahdollisuus vuorovaikutukseen; toiminnan tukeminen Identiteetti on muuntuva ja mukautuva ja muuttuva. Ihmisen on itse saatava määritellä itsensä ja identiteettinsä. Ulkoapäin asetettu identiteetti estää ihmistä olemista oma itsensä.
Millainen toiminta tukee positiivista identiteettiä? (Stier, J., Tryggvason, M-T., Sandström, M., & Sandberg, A. 2014) Lasten taustat ja tarpeet huomioonottava toiminta Erilaisiin taustoihin liittyvää moninaisuutta korostetaan lapsiryhmän yhteisenä omaisuutena. Haastetaan omia ennakkokäsityksiä moninaisuuteen liittyen. Olennaista on luoda ilmapiiri, jossa vuorovaikutus on luontevaa ja lapsen osallisuutta korostetaan. Keskustellaan lasten esiin nostamista seikoista, mutta käsitellään myös proaktiivisesti moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lapsen identiteetti käsitetään asiana, joka rakentuu vuorovaikutuksessa yhteistoiminnallisesti.
Millainen toiminta tukee positiivista identiteettiä? Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävät toimenpiteet Lasta kannustetaan aktiivisesti ylittämään ns. kulttuurisia rajoja - Esimerkiksi kielellistä moninaisuutta käytetään työkaluna, jonka avulla on mahdollista opettaa koko ryhmää Kaikille annetaan mahdollisuuksia iloita opettamisesta/oppimisesta uuden oppiminen yhdessä Lasten perheitä hyödynnetään opetuksessa: yhteiskunnalliset tavoitteet
Kulttuurisesti responsiivinen kasvatus ja opetus (Gay, 2013) Tieto: opettaja tietää, millä tavalla kieli, kulttuuri, sosioekonominen tilanne, etuoikeudet ja epäoikeudenmukaisuudet vaikuttavat kasvattamiseen, oppimineen ja opettamiseen Asenne: opettaja tiedostaa, miten oma tausta vaikuttaa vuorovaikutuksen ja toimintaan. Opettaja arvostaa lasten erilaisia taustoja, asettaa korkeita tavoitteita kaikille ja luo lämpimän suhteen jokaiseen lapseen. Soveltaminen: opetussuunnitelman, oppimisilmapiirin ja oppimisympäristön muuttaminen niin, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmentyy niissä.
KIITOS!