Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia 1/212

Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset 3 2. Muuttoliike 5 3. Vantaalaisten kielet ja kansallisuudet 6 4. Vantaalaiset perheet 7 5. Vantaalaisten koulutustaso 8 6. Vantaalaisten tulot 9 7. Vantaalaisten velat 1 8. Työpaikat 11 9. Työllisyys ja työttömät 13 1. Asuntokanta ja asuntokunnat 16 11. Rakentaminen 2-luvulla 18 12. Asuntojen hinnat ja vuokrat 2 Ansiotulokehitys vuonna 211 22 Talouskatsaus 24 Ajankohtaista 1. Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot (Hannu Kyttälä) 27 2. Alle 25-vuotiaiden työttömyys Vantaalla (Harri Sinkko) 28 3. Köyhyysasiainneuvottelukunta ja sen toiminta (Kirsti Huvnen) 29 ISSN-L 1799-711 ISSN 1799-711 (painettu) ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-388-4

3 Tilastotietoja Vantaalta... ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset Vantaan väkiluku ylitti 2 asukkaan määrän vuodenvaihteessa 21/211: kaupungissa asui tuolloin 2 55 henkilöä. Vuoden 211 aikana väkiluku lisääntyi lähes 3 henkilöllä eli vajalla 1,5 prosentilla. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaupungin väkimäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin 2 29 henkilöllä. Kuvio 1.1 Väestönmuutokset Vantaalla 199-211(e), ennuste ->22 Kuvio 1.2. Maassa- ja maahanmuuton netto 199-211 2 1 6 1 75 1 4 1 5 1 25 1 2 1 nettosiirtolaisuus henkilöä 1 75 5 henkilöä 8 6 4 25 2-25 -5 199 1993 1996 1999 22 25 211 214 217 22-2 -4-6 nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys Nettomuutto 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 21 Pääosa Vantaan väestönkasvusta on ollut peräisin syntyneisyydestä. Syntyneitä on ollut vuosittain keskimäärin 1 56 kuolleita enemmän. Kokonaisväestönkasvun vuosittainen vaihtelu johtuukin muuttoliikkeestä. Kaupungin nettomuutto on vaihdellut liki puolentoista tuhannen henkilön muuttovoitosta (v. 211) parin sadan henkilön muuttotappioon (v. 24). Muuttovoitto on kasvavassa määrin peräisin maahanmuutosta, joka on ollut suhteellisen tasaisessa kasvussa vuosituhannen alusta lähtein. Maan sisältä kertynyt muuttovoitto on ollut milloin voitollista, milloin tappiollista. Kaupungin suuralueista Myyrmäessä ja Hakunilassa väestönmuutos 2-luvulla on ollut varsin pieni, alle prosentin verran suuntaan tai toiseen. Koivukylässä ja Korsossa väki on kasvanut yli 1 prosentilla ja Kivistössä yli 2 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut Aviapoliksen suuralueella, jossa väestönlisäys on ollut yli 2 prosenttia vuodesta 21. Kuvio 1.3. Väestömuutos Vantaan suuralueilla vuosien 21-211 aikana, muutosennuste vuosille 212-216 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila 212-16 21-12 Aviapolis Kivistö Myyrmäki -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 muutos, henkilöä

4 Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa vuoteen 217 mennessä 1 8 asukkaalla eli hieman enemmän kuin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Väestönkasvusta runsas kolmannes tulee muuttovoitosta, kaksi kolmannesta syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Yli kaksi kolmannesta väestönkasvusta kohdistuu eläkeiän saavuttaneiden ikäryhmiin, vajaa viidennes päivähoitoikäisiin ja kouluikäisiin ja loput työikäisiin. Taulukko 1.1. Ikäryhmittäinen väestö vuosien 21 ja 212 alussa sekä ennuste 1.1.217 ja 1.1.22 muutos, lkm Ikäryhmä 21 212 217 22 21-11 212-16 217-19 -6v 17 24 18 494 19 2 19 66 1 29 76 46 7-15v 21 3 2 84 22 5 23 17-496 1 246 1 12 16-18v 6 782 7 69 7 7 31 827-69 31 19-64v 118 516 13 216 132 6 134 45 11 7 1 844 2 39 65-74v 9 624 16 539 2 78 22 21 6 915 4 241 1 43 75+v 5 45 9 339 12 64 15 72 4 294 3 31 3 8 Yhteensä 178 471 23 1 213 73 222 52 24 53 1 729 8 79 Vantaalla, Espoossa ja Oulussa väestö on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna nuorta: alle 18-vuotiaiden osuus on selvästi suurempi. Vantaan naapurikuntien väestörakenne on vielä näitäkin nuorempaa. Turussa lähes viidennes väestöstä on jo eläkeiän saavuttaneita, Vantaalla heitä on runsas kymmenesosa. Kuviot 1.4 ja 1.5. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (vasen kuvio) ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä (oikeanpuoleinen kuvio) koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa 1.1.212 Koko maa Koko maa Nurmijärvi Sipoo Tuusula Järvenpää Kerava Sipoo Kerava Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Espoo Oulu Tampere Helsinki Turku Vantaa 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä, % Turku Tampere Helsinki Oulu Espoo Vantaa 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 osuus väestöstä, % 65-74 75+ Maahanmuutto on merkityksellistä työvoiman riittävyyden kannalta. Väestöennusteen mukaan työikäisen (19-64 v) väestön määrä Vantaalla kasvaa noin 4 3 henkilöllä vuoteen 221 mennessä. Työikäisen väestön kasvu perustuu Vantaalla kokonaan vieraskielisen väestön kasvuun. Vieraskielinen väestö on kasvanut pääkaupunkiseudun kunnissa enemmän kuin vuonna 29 tehdyssä vieraskielisen väestön ennusteessa arvioitiin. Uusi ennuste tehdään vuoden 212 syksyllä.

5 2. Muuttoliike Vantaalle muuttaa vuosittain keskimäärin 14 5 henkilöä. Vuonna 21 tulijoita oli enemmän, 14 73, ja vuonna 211 ennakkotiedon mukaan vielä enemmän, lähes 15 3. Vantaalta muualle muuttajia oli 13 885 vuonna 21 ja vuonna 211 saman verran. Nettomuutto on 2-luvulla vaihdellut lähes 1 4 henkilön muuttovoitosta parin sadan muuttotappioon. Vuonna 211 muuttovoittoa kertyi ennätykselliset lähes 1 4 henkilöä. Vantaa saa vuosittain muuttovoittoa eniten Helsingistä (1 67 henkilöä v. 21) ja ulkomailta (lähes 1 1 henkilöä v. 211). Muuttotappiota sen sijaan kertyy yleensä muualle Helsingin seudulle (1 111 henkilöä v. 21) ja muualle Uudellemaalle (367 henkilöä v. 21). Kuvio 1.6. Nettomuutto Vantaalle ikäryhmittäin vuosina 2-1 Kuvio 1.7. Nettomuutto Vantaalle asuinalueen mukaan 2-1 ikäryhmä 65+ 45-64 3-44 16-29 7-15 -6 21 29 27 26 25 24 23 22 21 2 asuinalue Ulkomaat Muu Suomi Muu Uusimaa Muu Hgin seutu Espoo Helsinki 21 29 27 26 25 24 23 22 21 2-5 5 1 1 5-2 -1 1 2 nettomuutto, henkilöä nettomuutto Ikärakenteeltaan nettomuutto on ollut positiivista 16-29-vuotiaiden ja 3-44-vuotiaiden ikäryhmissä, muissa ikäryhmissä se on ollut useimmiten tappiollista, etenkin kaikkein nuorimmissa ja 45-64-vuotiaissa. Kuviot 1.8 ja 1.9. Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2-29 (vasen kuvio) sekä työllisten maassamuuttajien netto koulutuksen mukaan (oikeanpuolinen kuvio) vuosina 2-29 pääasiallinen toiminta työlliset lapset opiskelijat muut työttömät eläkeläiset 29 27 26 25 24 23 22 21 2 koulutusaste Korkeaasteen tutkinto Keskiasteen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 29 27 26 25 24 23 22 21 2-5 5 1 1 5-6 -4-2 2 4 6 nettomuutto, henkilöä nettomuutto, henkilöä Tiedot muuttajien taloudellisesta taustasta kertovat, että Vantaa kerää muuttovoittoa työllisistä, 25-34-vuotiaista korkeasti koulutetusta, yksityisellä sektorilla työskentelevistä, useimmiten Helsingistä Vantaalle muuttavista. Vaikka Vantaalta pois muuttaneiden keskimääräinen tulotaso on hieman korkeampi kuin tänne muuttaneilla, on tulomuuttajien kunnallisverotulojen kertymä ollut viime vuosina suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 29 kertymän suuruus oli 4,4 miljoonaa euroa eli vajaa viisi miljoonaa euroa voitollinen.

Kuviot 1.1 ja 1.11. Nettomuutto Vantaalle muuttajien valtionveronalaisten tulojen mukaan vuosina 21-29 (vasen kuvio) sekä muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuosina 1996-29 (oikeanpuolinen kuvio) 6 valtionveronalaiset tulot, euroa vuodessa 52 + 32-51 999 22-31 999 12-21 999 6-11 999 2-5 999 29 27 26 25 24 23 22 21 kunnallisverotulokertymä, milj.euroa 3 25 2 15 1 5-5 -1-5 5 1 nettomuutto, henkilöä -15 1996 1998 2 22 24 26 Muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuonna 29 oli suurista kaupungeista Vantaan (4,4 miljoonaa euroa) ohella positiivinen Espoossa (2,2 miljoonaa euroa) ja Helsingissä (47,8 miljoonaa euroa). Turussa kertymä oli 25,2 miljoonaa, Tampereella 23,3 ja Oulussakin 11,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Kaikissa isoissa kaupungeissa kuitenkin tulomuuttajien keskitulot olivat pienemmät kuin lähtömuuttajien. Suurin ero oli Tampereella (-3 91 ). Turussa tuloero oli -3 68, Helsingissä -3 52, Oulussa -2 96 ja Espoossa -2 3. Vantaalla ero oli pienin, -1 4. 3. Vantaalaisten kielet ja kansalaisuudet Vantaalla asui vuoden 212 alussa henkilöitä yli 13 eri maasta. He puhuivat äidinkielenään yli sataa eri kieltä. Vieraskielisten kokonaismäärä oli 22 1 eli 1,8 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus oli 1,3 prosenttia ja Helsingissä 11,5 prosenttia. Vantaalla yleisimmin puhutut vieraat kielet olivat vuoden 212 alussa venäjä (4 932), viro (3 835) ja somali (1 761). Venäjänkielisten määrä kasvoi vuoden 211 aikana 38:llä, vironkielisten yli 78:lla ja somalin kieltä puhuvien vajaalla sadalla. Kuviot 1.12 ja 1.13. Vieraskielisen väestön osuus (%) isojen kaupunkien (vasen kuvio) väestöstä (1.1.) 21-212 ja vieraskielisen väestön osuus (%) kunnan väestöstä (oikeanpuolinen kuvio) 1.1.212 Helsingin seudun kehyskunnissa osuus kunnan väestöstä, % 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Kerava Kirkkonummi Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Vihti Sipoo Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen 2 22 24 26 21 1 2 3 4 5 6 7 osuus kunnan väestöstä, %

7 Vieraskielisten määrä vaihtelee kaupungin eri osien välillä: Hakunilan suuralueella vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 212 alussa 17 prosenttia, kun Kivistön suuralueella se oli alle 4 prosenttia. Neljässä kaupunginosissa vieraskielisen väestön osuus oli yli 2 prosenttia. Vieraskielisen väestön kasvu on 2-luvulla ollut suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, nopeaa. Helsingissä vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien osuus kaupungin väestöstä oli vuoden 212 alussa jo 11,5 prosenttia, Vantaalla 1,8 prosenttia, Espoossa 1,3 ja Turussakin 8, prosenttia. Tampereella ja Oulussa osuudet olivat pienemmät, 5,6 ja 3,2 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 212 alussa samaa tasoa kuin Tampereella ja Oulussa. Kaupunkikunnissa osuus oli korkeampi kuin maalaiskunnissa. Ulkomaan kansalaisia Vantaalla asui vuoden 212 alussa 14 775 eli 7,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä Vantaalla on virolaiset (4 58) henkilöä), venäläiset (2 37) ja somalialaiset (722). Helsingissä ulkomaan kansalaisia oli vuoden 212 alussa 8, prosenttia, Espoossa 7,5, Turussa, 5,3, Tampereella 4, ja Oulussa vain 2,6 prosenttia. 4. Vantaalaiset perheet Perheiden osuus Vantaalla on pienentynyt vaikka perheiden määrä onkin ollut kasvussa. Perheisiin lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt parit sekä yhden vanhemman perheet. Sekä lapsettomien parien määrä että osuus ovat kasvaneet. Toisaalta isojen ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien määrä on kasvanut. Vuoden 211 alussa Vantaalla oli 55 22 perhettä. Perheisiin kuuluvia oli vajaa 78 prosenttia kaupungin väestöstä. Vielä 2 vuotta aiemmin perheisiin kuuluvien osuus oli 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on vähentynyt sitä mukaa kun yksin asuvien osuus on lisääntynyt. Lasten osuus perheväestöstä oli vuonna 21 kolmannes. Kuviot 1.14 ja 1.15. Perheväestöön kuuluvien määrä ja osuus (%) koko kaupungissa (vasen kuvio) ja Vantaan perherakenne 1.1.2 ja 1.1.211 (oikeanpuolinen kuvio) 158 85, perheväestö, henkilö 156 154 152 15 148 146 144 84, 83, 82, 81, 8, 79, 78, perheväestöön kuuluvien osuus, % 211 2 142 14 2 21 22 23 24 25 26 27 29 21 211 77, 76, 1 2 3 4 5 6 lkm aviopari ei lapsia avopari ei lapsia aviopari ja lapsia avopari ja lapsia äiti/isä ja lapsia Lapsettomien perheiden osuus perheistä on kasvanut 2-luvulla 4 prosentista runsaaseen 44 prosenttiin. Lapsettomia pareja on jo parisen tuhatta enemmän kuin pareja, joilla on lapsia. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on sama kuin vuonna 2, vaikka heitä lukumääräisesti olikin vuonna 211 yli 8 enemmän kuin vuonna 2. Muissa isoissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta lapsettomien pariskuntien osuus perheistä on selvästi suurempi kuin Vantaalla. Turussa osuus on korkein, yli 55 prosenttia perheistä. Yksinhuoltajien osuus perheistä on Vantaalla toiseksi suurin isoista kaupungeista Helsingin jälkeen, Oulussa se on yli kaksi prosenttiyksikköä Vantaata pienempi ja isoista kaupungeista pienin.

8 5. Vantaalaisten koulutustaso Vantaalaisista 15 vuotta täyttäneistä on 65 prosenttia suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut kasvussa: vuonna 2 osuus oli 59 prosenttia. Osuus myös vaihtelee kaupungin eri osien välillä. Suuralueista eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 212 Aviapoliksessa (75 %) ja vähiten Hakunilassa (6 %). Kuviot 1.16. ja 1.17. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen, ikäryhmän sekä sukupuolen mukaan Vantaalla 1.1.212 Naiset Miehet ikä 7+ 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 ikä 7+ 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 1 5 3 4 5 6 7 5 henkilöitä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi kk.aste Ylempi kk.aste Tutkijak. 1 5 3 4 5 6 7 5 henkilöitä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi kk.aste Ylempi kk.aste Tutkijak. Korkeakouluasteen tutkinto vähintään 15 vuotta täyttäneistä vantaalaisista oli 18 prosentilla (v. 2 osuus oli 11 %). Suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli Aviapoliksen suuralueella, jossa heitä oli 29 prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä ja 39 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Vähiten heitä oli Hakunilassa: runsas 14 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ja 24 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuvio 1.18. 15 vuotta täyttänyt tutkinnon suorittanut väestö isoissa kaupungeissa 31.12.21, korkeakoulututkinnon suorittaneet erikseen 1 9 osuus 15v täyttäneestä väestöstä, % 8 7 6 5 4 3 2 66,2 7,4 7,8 17,7 19,2 26,3 72,9 73,7 75,2 3,1 21,3 22,9 1 Vantaa Turku Helsinki Tampere Espoo Oulu tutkinnon suorittaneet korkeakoulututkinnon suorittaneet Koulutustaso muissa isoissa kaupungeissa on selvästi korkeampi kuin Vantaalla. Eniten peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Oulussa, kun korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli selvästi muita suurempi Espoossa ja myös Helsingissä.

6. Vantaalaisten tulot 9 Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilaston (StatFin -tilastotietokanta) mukaan vantaalaisen tulonsaajan keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 21 olivat 28 88 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli vajaan prosentin verran. Eniten vantaalaisia tulonsaajia (16,3 %) sijoittui vuosituloluokkaan 17 5-25 euroa ja seuraavaksi eniten heitä oli 25-3 ansainneissa (11,8 %). Vähintään 5 euron vuosituloihin yltäneitä vantaalaisia oli vuonna 21 kaikkiaan 12,4 prosenttia kaikista tulonsaajista. Alle 1 euron vuosituloihin jääneitä oli 18,6 prosenttia kaikista tulonsaajista. Vantaalaisilla oli vuonna 21 käytettävissään rahatuloa kaikkiaan 3 578 miljoonaa euroa eli keskimäärin 17 89 euroa henkilöä kohden. Käytettävissä olevien rahatulojen määrä on kasvanut vuosittain muutamalla prosentilla. Vuonna 21 kasvua oli 3,6 prosenttia. Tilastokeskuksen StatFin -tilastotietokannan mukaan espoolaisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 21 olivat 36 16 euroa ja helsinkiläisten 27 98 euroa (Vantaalla siis 28 88 ). Oululaisten valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat 25 72, tamperelaisten 25 45 ja turkulaisten 24 79 euroa vuodessa. 2-luvulla vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet 33 prosentilla. Espoolaisilla kasvua on ollut 19 prosenttia ja helsinkiläisillä alle 13 prosenttia. Vantaalaisten keskitulot eivät ole minään vuonna olleet alemmat kuin edellisinä vuosina. Helsingissä on kaupunkilaisten tulonsaajien keskitulot kolmesti olleet alemmat kuin edellisenä vuotena. Espoossakin näin on käynyt kahdesti vuosien 2-21 aikana. Kuviot 1.19 ja 1.2. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden Vantaalla vuosina 2-21 (vasen kuvio) sekä tulonsaajien lukumäärä eri tuloluokissa vuonna 21 suoritetussa verotuksessa (oikeanpuoleinen kuvio) 32 5 27 5 3 25 27 5 22 5 tulot per tulonsaaja vuodessa ( ) 25 22 5 2 17 5 15 12 5 1 7 5 tulonsaajien lukumäärä 2 17 5 15 12 5 1 7 5 5 2 5 5 2 5 alle 3 3-6 6-9 9-12,5 12,5-17,5 17,5-25 25-3 3-35 35-4 4-5 5-6 6-8 yli 8 2 21 22 23 24 25 26 27 29 21 veronalaiset tulot (tuhatta euroa) per vuosi Kuvio 1.21. Osinkoverouudistuksen vertailukelpoisesti huomioon ottavien valtionveronalaisten keskitulojen muutos tulonsaajaa kohden Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa vuosina 2-21 vuosimuutos, prosenttia 1, 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, Vantaa Helsinki Espoo Muutos 2-1 32,8 % Muutos 2-1 13,1 % Muutos 2-1 19,2 % 2-1 21-2 22-3 23-4 24-5 25-6 26-7 27-8 -9 29-1

1 7. Vantaalaisten velat Vuonna 21 jokaista vantaalaista velallista kohden oli velkaa keskimäärin 71 215 euroa. Velkaa oli 36 prosentilla kaupungin asukkaista. Vuoden 21 aikana kutakin velallista kohden laskettu velkamäärä kasvoi 6,6 prosenttia. Veloista kukin velallinen maksoi korkoa keskimäärin 1 61 euroa vuonna 21. Edelliseen vuoteen verrattuna maksettujen korkojen määrä pieneni maksajaa kohden 68 eurolla. Veloista suurin osa (8 %) kohdistui asuntoon. Asuntolainaa kullakin asuntovelallisella oli keskimäärin 12 38 euroa. Asuntoveloista ensiasuntoon kohdistuvien velkojen osuus oli 19 prosenttia. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta paarilla prosenttiyksiköllä. Keskimääräisen ensiasunnon velan suuruus oli 97 9 euroa ja siitä maksettiin korkoja keskimäärin 1 895 vuonna 21. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräisen asuntovelan määrä kasvoi 9 35 eurolla ja ensiasunnon velan määrä vajaalla 1 62 eurolla. Opintovelkaa oli vajaalla 5 prosentilla vantaalaisista. Vantaalaisten opintovelallisten määrä on viime vuosien kuluessa vähentynyt. Velkaa oli keskimäärin 5 4 euroa opintovelallista kohden. Velan määrä velallista kohden kasvoi vuoden aikana 1 eurolla. Korkoja kukin opintovelallinen maksoi keskimäärin 13 euroa vuodessa. Elinkeinotoimintaan kohdistuvia velkoja oli 1 335 vantaalaisella. Keskimääräisen velan suuruus oli 74 23 euroa ja siitä maksettiin korkoa 1 75 euroa vuoden 21 aikana. Keskimääräisen velan määrä oli väheni vuodesta 29 vuoteen 21 noin 1 68 eurolla ja korkorasitus oli pienentynyt lähes tuhannella eurolla maksajaa kohden. Muuta velkaa oli 24 prosentilla vantaalaisista. Tämän velan keskisuuruus oli 14 91 euroaja se oli kasvanut edellisestä vuodesta 59 eurolla. Korkoa näistä veloista maksettiin vuonna 21 keskimäärin 61 euroa. Vuodesta 26 alkaen vantaalaisella on ollut velkaa enemmän kuin hänellä on ollut käytettävissään rahatuloja. Kuviot 1.22 ja 1.23. Vantaalaisten velat ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina 22, 26 ja 21 (kuvio vasemmalla) ja Vantaalaisten keskimääräisen asuntovelan suuruus ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina 22-21 (kuvio oikealla) 4,5 4 3,5 elinkeinot. velka opintovelka muu velka asuntovelka 5 45 4 35 miljardia euroa 3 2,5 2 1,5 1,5 käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo 22 26 21 käytettävissä oleva rahatulo euroa 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 29 21 velat/asuntokunta käytettävissä olevat tulot/as.kunta Espoolaisilla oli velkaa kutakin velallista kohden vuonna 21 keskimäärin 86 94 euroa, vantaalaisilla 71 21, helsinkiläisillä 63 2, oululaisilla 58 52, tamperelaisilla 55 42 ja turkulaisilla 54 26 euroa. Asuntovelkaakin espoolaisilla oli eniten, keskimäärin 123 98 euroa. Helsinkiläisillä asuntovelkaa oli seuraavaksi eniten, 19 2 euroa. Perässä tulevat vantaalaiset 12 38 eurolla, oululaiset 85 54 eurolla, tamperelaiset 85 3 eurolla ja viimeisenä turkulaiset 8 68 euron keskimääräisellä asuntovelallaan.

11 Taulukko 1.2. Keskimääräinen velka velallista kohden ( ) kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa vuosina 24 ja 21 vuosi velkatyyppi Suomi Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 24 Kaikki velat 43 47 45 2 59 2 41 9 37 72 34 89 39 67 Asuntovelat 54 71 65 49 81 17 7 48 56 9 51 83 59 5 Opintovelat 4 68 4 41 4 79 5 38 5 16 5 12 5 12 Elinkeinotoim. kohd. velat 51 59 46 54 75 63 75 32 49 99 63 71 49 43 Muut velat 12 62 11 65 14 49 12 2 11 1 11 19 11 55 Velkaantumisaste 82,1 86,1 9,4 71, 75,9 7,7 83,6 21 Kaikki velat 67 26 71 21 86 94 63 2 55 42 54 26 58 52 Asuntovelat 85 61 12 38 123 98 19 2 85 3 8 68 85 54 Opintovelat 5 44 5 4 5 83 6 51 6 9 6 11 6 8 Elinkeinotoim. kohd. velat 69 72 74 23 99 47 112 63 75 38 112 23 67 3 Muut velat 18 2 14 92 18 9 15 3 13 58 14 72 14 59 Velkaantumisaste 19,6 116,7 118,3 98,2 98,7 96,5 17,5 muutos 4-1 Kaikki velat 54,7 57,5 47,3 5,4 46,9 55,5 47,5 % Asuntovelat 56,5 56,3 52,7 54,7 52,1 55,7 44,9 Opintovelat 16,2 14,3 21,7 21, 18, 19,3 18,8 Elinkeinotoim. kohd. velat 35,1 59,5 31,5 49,5 5,8 76,2 35,6 Muut velat 44,2 28,1 24,8 25, 23,3 31,5 26,3 Velkaantumisasteen muutos 33,5 35,5 3,9 38,3 3, 36,5 28,6 8. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 29 lopussa 11 13 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni vuoden 29 aikana 4 58 työpaikalla. Vantaalla työpaikkojen määrä on 2-luvulla kasvanut yli 2 työpaikan vuosivauhdilla. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa työpaikkakehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen perusteella. Vuoden 211 viimeisen neljänneksen tietojen perusteella Vantaan työpaikkamäärä olisi kasvanut vuosien 21-211 aikana samalla tasolle kuin ennen määrän vähenemistä vuonna. Yli viidennes Vantaalla olevista työpaikoista on vähittäis- ja tukkukaupan toimialalla, runsas kuudennes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla ja kahdeksasosa teollisuuden toimialalla. Kuvio 1.24. Työpaikkamäärän kehitys Vantaalla vuosina 1995-29, arvio vuosille 21-211 115 11 Työvoimatutkimus, vuosikeskiarvo työpaikkojen määrä 15 1 95 9 85 8 75 7 65 6 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 29 21 211 Työssäkäyntitilasto työpaikkojen määrä vuoden lopussa

12 Työpaikat ovat keskittyneet alueellisesti Kehä III:n ja Lentokentän ympäristöön. Näillä alueilla myös kehitys on ollut ripeintä. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla työpaikkoja on muita alueita selvästi vähemmän. Vantaan työpaikkaomavaraisuus ylitti sadan prosentin 2-luvun alkuvuosina. Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja on enemmän kuin alueella asuu työvoimaa. Kuvio 1.25. Työpaikat ja työvoima Vantaan suuralueilla vuonna 29 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila työpaikat työvoima Aviapolis Kivistö Myyrmäki 5 1 15 2 25 3 35 työpaikkoja/työvoimaa Kuvio 1.26. Työpaikkojen määrän vuosimuutos kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 21-29 Vantaa Espoo Tampere Oulu Kehyskunnat Helsinki Turku -2-1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 työpaikkamäärän muutos, lkm 21-25 25-29 Vuosina 21-29 työpaikkojen kasvu on suurista kaupungeista ollut suurinta Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Vuosina 21-25 työpaikkojen määrä kasvoi Tampereella suurista kaupungeista eniten, Helsingissä työpaikkamäärä väheni. Vuosina 25-29 kasvu Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä on ollut muita isoja kaupunkeja suurempaa. Koko maan työpaikkalisäyksestä kuusi suurinta kaupunkia vei peräti 82 prosenttia. Helsingin seudun kilpailukykystrategian laadinnan yhteydessä tuli esiin tarve koko seudun ja kuntien työpaikkakehityksen ennakoinnista yhdenmukaisella menetelmällä. Helsingin seudun seututietoryhmä käynnistikin projektin tarkoituksena kehittää ja ottaa käyttöön malli kuntatasoisen toimialoittaisen työpaikkaprojektion säännöllistä tuottamista varten. Malli valmistui vuoden 211 lopussa. Tehty työpaikkaprojektio on jaksolle 212-22 ja siinä tehtiin kolme eri vaihtoehtoista kehityskuvaa: perusvaihtoehdossa Uudenmaan työpaikat kasvavat 4,6 prosentilla vuodesta 21 vuoteen 22, hitaassa vaihtoehdossa kasvua on,9 prosenttia ja nopeassa vaihtoehdossa kasvuksi ennakoidaan 13,9 prosenttia, joka suuruudeltaan vastaa kokonaiskasvua vuodesta 1988 vuoteen.

13 Kuntaryhmittäin Kuuma-kuntien työpaikat kasvavat kaikissa vaihtoehdoissa suhteellisesti enemmän kuin pääkaupunkiseudun työpaikat, jotka puolestaan kasvavat enemmän kuin Helsingin seudun ulkopuolisten kuntien kuntaryhmien työpaikat. Yksittäisistä kunnista nopeimmin kasvavat kaikissa vaihtoehdoissa Vantaan, Espoon, Kirkkonummen, Pornaisten, Mäntsälän ja Sipoon työpaikat. Helsingin työpaikkojen ennakoidaan vähenevän perus- ja hitaassa vaihtoehdossa. Vantaan työpaikkamäärän kasvuksi vuosina 21-2 ennakoidaan perusvaihtoehdossa 17 prosenttia, hitaassa 13 ja nopeassa 32 prosenttia. 9. Työllisyys ja työttömät Työttömyysaste väheni Vantaalla vuoden loppupuolelle saakka tasaisesti, niin että se oli lokakuussa alle kuuden prosentin. Joulukuussa työttömyys alkoi nopeasti kasvaa ja saavutti huippunsa, 9,8 prosenttia, vuoden 21 heinäkuussa. Sen jälkeen se kääntyi jälleen laskuun: helmikuussa 212 työttömyysaste oli Vantaalla kuitenkin vielä 8,3 prosenttia. Työttömänä oli lähes 8 97 vantaalaista. Vantaalla työttömyys on edelleen yleisempää kuin naapurikunnissa: helmikuussa 212 työttömyysaste oli Helsingissä 7,4, Espoossa 5,4 ja kehyskunnissa se vaihteli 4-8 prosentin välillä. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyys on 4-5 prosenttiyksikköä suurempaa kuin Vantaalla. Kuvio 1.27. Työttömien määrä Vantaalla vuoden 2 tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun 12 11 1 9 2 25 21 työttömät lomautetut 8 henkilöitä 7 6 5 4 3 2 1 Työttömyyden kasvu on kohdistunut muita enemmän nuoriin, alle 4-vuotiaisiin vantaalaisiin, esimerkiksi 2-24- vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden lokakuusta vuoden 21 heinäkuuhun 48:stä 1 59 työttömään eli yli kolminkertaistui. Tämän jälkeen nuortenkin työttömien määrä alkoi vähetä niin, että helmikuun lopussa 212 Vantaalla oli 915 alle 25-vuotiasta työtöntä. Kuvio 1.28. Alle 25-vuotiaat työttömät tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun 1 8 1 6 29 21 211 1 4 1 2 työttömiä 1 8 6 4 2

14 Työttömyys kohdistuu työikäisistä voimakkaimmin nuorimpiin ja vanhimpiin. Työttömyys on kaikissa ikäryhmissä miehillä yleisempää kuin naisilla. Erityisesti se näkyy nuorimmissa ikäryhmissä: vuoden 21 lopussa alle 25-vuotiaasta miespuolisesta työvoimasta oli lähes kaksinkertainen osuus työttömänä verrattuna samanikäiseen naispuoliseen työvoimaan. Pisimpään, yli vuoden työttömänä olleiden määrä ylitti Vantaalla ensimmäisen kerran kahden tuhannen rajan vuoden 1993 alussa. Enimmillään pitkäaikaistyöttömiä oli 4 7 heinäkuussa 1995. Alle kahden tuhannen päästiin seuraavan kerran syksyllä 21 vajaan vuoden mittaiseksi jaksoksi. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyttelikin sen jälkeen runsaassa kahdessa tuhannessa aina syksyyn 27 saakka, jolloin määrä alitti jälleen kahden tuhannen. Pienimmillään, lähellä 1 5 henkilöä, määrä oli loppuvuodesta. Kesällä 21 ylittyi jälleen 2 pidempään kuin vuoden työttömänä olleen määrä. Vuoden 212 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla 2 36. Työttömyys vaihtelee Vantaan eri alueiden välillä: työttömyysaste on vaikeinta kaupungin itäisissä osissa, joissa työpaikkatarjontakin on vähäisintä. Paras tilanne on Keski-Vantaalla, jossa työpaikkoja on eniten. Aviapoliksessa asuvien koulutustaso on myös muita alueita korkeampi, mikä osaltaan vähentää työttömäksi joutumisen riskiä. Kuvio 1.29. Työttömyysaste (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa 16, 14, 12, miehet naiset työttömyysaste, % 1, 8, 6, 4, 2,, -19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 ikäryhmä Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta kasvaa tasaisesti iän myötä. Pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu, kuten työttömyys yleensäkin, miehiin lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin naisiin. Kuvio 1.3. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä Vantaalla vuoden tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun 3 2 75 29 21 211 2 5 2 25 pitkäaikaistyöttömiä 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25

15 Muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus koko kaupungin työvoimasta on kohonnut jo 1 prosenttiin. Työttömyys on kohdistunut muita enemmän juuri vieraskielisiin. Vuoden 21 lopussa vieraskielisestä työvoimasta työttömänä oli 21,3 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvilla prosenttiluku oli tuolloin 7,6. Vaikka ero on supistunut selvästi, on vieraskielisellä edelleen lähes kolminkertainen todennäköisyys joutua työttömäksi kotimaisia kieltä puhuvaan verrattuna. Työttömyysaste oli vieraskielisillä naisilla hieman miehiä korkeampi. Koko maassa vieraskielisen työvoiman työttömyysaste oli 22,3 prosenttia vuoden 21 lopussa. Suurista kaupungeista vieraskielisten työttömyys oli selvästi pienintä Espoossa (13,9). Helsingissä työttömänä oli 19,6, Oulussa, 28,9, Tampereella 3,6 ja Turussa 31,8 prosenttia kaupungissa asuvasta vieraskielisestä työvoimasta. Kuvio 1.31. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa osuus työvoimasta, % 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 ikäryhmä miehet naiset Taulukko 1.3. Työvoima ja työttömät kielen mukaan Vantaalla vuosien 21-21 lopussa vuosi työvoimasta työvoima vieraskieliset yhteensä lkm % työttömät työttömistä vieraskieliset työttömyysaste (%) yhteensä lkm % vieraskieliset kotimaankieliset 21 11 23 3 96 3,9 7 225 1 162 16,1 29,3 6,2 22 11 598 4 391 4,3 7 684 1 32 16,9 29,7 6,6 23 12 284 4 731 4,6 8 98 1 39 16,2 27,7 7, 24 12 638 5 128 5, 8 399 1 473 17,5 28,7 7,1 25 12 645 5 717 5,7 8 11 1 52 18,5 26,3 6,8 26 14 286 6 42 6,2 7 397 1 514 2,5 23,6 6, 27 16 51 7 542 7,1 6 645 1 474 22,2 19,5 5,2 18 365 8 818 8,1 6 836 1 547 22,6 17,5 5,3 29 18 283 9 674 8,9 9 913 2 157 21,8 22,3 7,9 21 18 711 1 628 9,8 9 22 2 266 24,6 21,3 7,6 Vieraskielisellä työvoimalla työttömyyden todennäköisyys kasvaa sitä mukaa kuin ikää tulee lisää. Työttömyysasteen muutos iän kasvaessa on hitaampaa kuin kotimaisia kieliä puhuvilla eikä sukupuolten välillä ole paljonkaan eroa. Avoimia työpaikkoja on Vantaalla ollut 2-luvulla tarjolla kuukausittain enimmillään helmikuussa liki 2 8 vähimmillään toukokuussa 23 vain kolmisen sataa. Enimmäkseen avointen työpaikkojen määrä on ollut reilu tuhat. Helmikuussa 211 avoimia työpaikkoja oli Vantaan TE-toimistossa 2 25, parisen sataa enemmän kuin edellisen vuoden helmikuun lopussa.

16 Kuvio 1.32. Vieraskielisen työvoiman työttömyysaste (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa työttömyysaste, % 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 ikäryhmä miehet naiset Huolimatta siitä, että työpaikat ovat Vantaalla lisääntyneet, alle puolet (44 %) vantaalaisista työskentelee asuinkunnassaan. Lähes yhtä moni (41 %) vantaalainen suuntaa päivittäin Helsingissä sijaitsevaan työpaikkaan. Espoossa vantaalaisista työskentelee alle 8 prosenttia. Periaatteessa jokaiselle vantaalaiselle olisi tarjolla työpaikka kotikunnassaan, koska kaupungin työpaikkaomavaraisuus on ollut jo useita vuosia yli sadan prosentin. Käytännössä työt ja työntekijät eivät tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla kohtaa, vaan kuntarajojen yli kuljetaan työssä yhä useammin. Kuvio 1.33. Avoimet työpaikat Vantaan TE-toimistossa kuukausittain vuosina 21, 211 ja 212 3 5 3 avoimia työpaikkoja 2 5 2 1 5 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 21 211 212 1. Asuntokanta ja asuntokunnat Vantaalla oli vuoden 212 alussa 98 37 asuntoa. Asunnoista oli kerrostaloissa 61 prosenttia, rivitaloissa 13 prosenttia, pari- ja ketjutaloissa 8 prosenttia ja omakotitaloissa 17 prosenttia. Vuoden 211 alussa omistusasuntojen osuus oli 57 prosenttia, vuokra-asuntojen 34 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen 4 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee alueittain jonkin verran.

Kuvio 1.34. Vantaan ja muiden suurten kaupunkien asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan 1.1.211 17 Espoo Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa, % 1, % 2, % 3, % 4, % 5, % 6, % 7, % 8, % 9, % 1, % omistus asumisoikeus vuokra muu Asuinpinta-alaa asukasta kohden Vantaalla oli 34,8 huoneistoneliömetriä vuoden 211 alussa, ja jokaista asuntoa kohden Vantaalla asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59, rivitaloasunnot 82, paritaloasunnot 89 ja omakotitalot 113 huoneistoneliömetriä. Taulukko 1.4. Vantaan asuntokantajakauma (%) asunnon hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla 1.1.211 suuralue omistaa talon omistaa asunnon osakkeet aravavuokraasunto korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu tai tuntematon asuntoja yhteensä lkm Myyrmäki 7,3 53,1 1, 4,4 17,4 2,2 5,6 26 955 Kivistö 62,3 19,2 2, 1,5 6,1,8 8,1 3 268 Aviapolis 12,7 34,6 6,5 1,3 18,3 9,9 7,6 7 485 Tikkurila 11,4 41,7 17,9 7,4 13, 3,1 5,4 19 41 Koivukylä 21,8 3,5 22,2 2,7 11,8 6,2 4,7 11 96 Korso 27,1 33,2 22,,9 7,4 5,1 4,4 13 22 Hakunila 12,5 42,7 24,7 1,3 1,9 3,4 4,5 13 573 Suurista kaupungeista Turussa ja Oulussa asuttiin väljimmin, Turussa asuinpinta-alaa oli 38, ja Oulussa 37,6 h-m 2 asukasta kohden. Tampereella sitä oli 36,6 ja Espoossa 36,1 h-m 2, Helsingissä sen sijaan vain 34,2 h-m 2, Vantaalla siis,6 h-m 2 Helsinkiä enemmän. Espoossa pientaloasuntoja oli kaupungin asuntokannasta 43 prosenttia, Vantaalla ja Oulussa 39, Turussa 27, Tampereella 26 ja Helsingissä 13 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla myös omistusasuminen oli yleisintä, Vantaalla 57 prosenttia ja Espoossa 56 prosenttia asunnoista oli omistusasuntoja. Oulussa ja Tampereella omistusasuntojen osuus oli 49 prosenttia, Turussa 47 ja Helsingissä runsas 44 prosenttia. Asuntokuntia Vantaalla oli vuoden 211 alussa 91 15. Niistä oli yhden henkilön asuntokuntia yli 37 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 33 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 2,15 henkilöä. Keskikoko vaihtelee Vantaan eri alueilla, suurin se on pientalovaltaisilla alueilla ja pienin kerrostalovaltaisilla alueilla. Keskikoon pieneneminen on selvästi hidastunut viime vuosien aikana. Mitä suurempi asuntokunta on henkilömäärältään, sitä varmemmin se asuu ahtaasti: jo viiden henkilön asuntokunnista enemmistö asuu ahtaasti, vieraita kieliä äidinkielenään puhuvista asuntokunnista jo neljän henkilön asuntokunnistakin yli 6 prosenttia on ahtaasti asuvia.

Kuviot 1.35 ja 1.36. Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuntokunnan koon mukaan vuosina 25 ja 21 (vasen kuvio) ja asuntokuntien keskikoko Vantaan suuralueilla 1.1.2, 25 ja 21 (oikeanpuoleinen kuvio) 18 7+ Kivistö asuntokunnan koko, henkilöä 6 5 4 3 Aviapolis Korso Koivukylä Hakunila 21 25 2 2 Tikkurila 2 4 6 8 1 Myyrmäki ahtaastiasuvat asuntokunnat, % 21 25,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, asuntokunnan keskikoko, henkilöä Vantaalla oli vuonna 21 ahtaasti asuvia asuntokuntia (normi 4 1 ) kaikkiaan 1, prosenttia kaikista asuntokunnista. Espoossa ahtaasti asuvien osuus oli pienempi, 9,4 prosenttia, mutta Helsingissä suurempi, 1,3 prosenttia. Muissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli pienempi kuin pääkaupunkiseudun kunnissa: Tampereella 8,, Turussa, 7,9 ja Oulussa 7,4 prosenttia. 11. Rakentaminen ja asuntotuotanto 2-luvulla Vantaalle on rakennettu 2-luvulla vuosittain 3-44 kerrosneliömetrin verran uutta kerrosalaa. Vuoteen 27 saakka vuosittain valmistunut kerrosala jakautui melko lailla tasan asuinrakennusten ja muiden rakennusten kesken. Vuonna muuta kerrosalaa valmistui kaksi kertaa ja vuonna 29 yli kolme kertaa enemmän kuin asuinkerrosalaa. Vuonna 21 valmistuneen muun kuin asuinkerrosalan määrä romahti, kun taas vuodesta 25 alkanut rakennetun asuinkerrosalan määrän väheneminen loppui ja kääntyi kasvuun. Kuvio 1.37. Vantaalle vuosina 2-211 valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 29 21 211 rakennettu kerrosala Asuinrakennukset Muut rakennukset 1 Ahtaasti asuva Normi 4 : enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

19 Asuntoja on Vantaalle rakennettu vuosien 2-211 aikana lähes 19 51 eli keskimäärin 1 62 asuntoa vuosittain. Valmistuneista asunnoista kerrostaloihin rakennettiin yli puolet. Vuosittain valmistuneiden pientaloasuntojen määrä, etenkin omakotitalojen, pysyi melko samansuuruisena vuoteen 27 saakka, sen jälkeen se väheni alle puoleen aiemmasta. Kerrostaloasuntoja on vuosittain valmistunut kuuden sadan ja tuhannen kolmen sadan välillä eli niiden määrä on vaihdellut huomattavasti. Kuviot 1.38 ja 1.39. Vantaalle vuosina 2-211 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan (vasen kuvio) ja vuosina 2-211 valmistuneet asunnot rahoitus- ja hallintamuodon mukaan (oikeanpuolinen kuvio) 2 6 2 4 2 2 2 Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot 2 6 2 4 2 2 2 Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Kaupungin vuokra-asunnot Muut vuokra-asunnot asuntoja 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 valmistuneet asunnot 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 29 21 211 2 21 22 23 24 25 26 27 29 21 211 Valmistuneista asunnoista keskimäärin runsas viidennes on ollut vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja ei vuoden 25 jälkeen rakennettu Vantaalle ennen vuotta 21 lainkaan. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto osoitti muutaman välivuoden jälkeen vuonna 21 elpymisen merkkejä. Taulukko 1.5. hallintamuoto/ talotyyppi Vantaalle vuosina 2-211 valmistuneet asunnot suuralueittain Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaa omistus 2 284 735 3 797 2 183 1 475 2 98 867 13 439 vuokra 77 5 1 713 68 6 366 232 4 348 asumisoikeus 28 26 611 7 391 443 157 1 726 omakotitalot 312 578 441 341 75 1 56 449 3 927 paritaloasunnot 22 16 42 263 31 55 115 1 957 rivitaloasunnot 245 56 851 335 313 322 361 2 483 kerrostaloasunnot 2 173 66 4 44 1 948 1 89 975 313 1 968 muut 87 5 5 46 13 4 18 178 asunnot yhteensä 3 19 811 6 121 2 933 2 466 2 97 1 256 19 513 Liki kolmannes vuosien 2-211 aikana valmistuneista asunnoista pystytettiin Aviapoliksen suuralueelle, kuudesosa Myyrmäen suuralueelle, samansuuruinen osuus Korsoon ja Tikkurilaan sekä vajaa kahdeksasosa Koivukylään. Hakunilaan ja Kivistöön asuntoja on valmistunut vähiten. Vuokra-asuntoja on rakennettu kaikille suuralueille, selvästi muita enemmän Aviapolikseen. Asumisoikeusasunnoista on valmistunut useampi kuin joka kolmas Aviapolikseen, joka neljäs Korsoon ja useampi kuin joka viides Koivukylän suuralueelle. Omakotitaloista on useampi kuin joka neljäs tehty Korson suuralueelle ja lähes joka viides Koivukylän suuralueelle. Paritaloasunnoista useampi kuin joka neljäs on löytänyt paikkansa Korson suuralueelta, kun taas rivitaloasunnoista useampi kuin joka kolmas ja kerrostaloasunnoista kaksi viidestä on rakennettu Aviapoliksen suuralueelle.

Kuvio 1.4. Kuudessa suurimmassa kaupungissa valmistuneet asunnot vuosina 2-21 2 3 5 3 valmistuneista asuntoja 2 5 2 1 5 1 5 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku 25 26 27 29 21 Kuuden suurimman kaupungin osuus kaikista vuosina 2-21 valmistuneista asunnoista on ollut yli kolmannes. Valmistuneiden asuntojen määrä noudattaa kaupunkien suuruusjärjestystä, poikkeuksena Turku, jossa asuntoja on rakennettu selvästi muita vähemmän, jopa alle puolet siitä mitä Ouluun rakennettiin. 12. Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosien aikana olleet melko tasaisessa nousussa. Asuntojen keskineliöhinta (so. hintojen mediaani) on kohonnut vuotta lukuun ottamatta 5-1 prosentilla vuodessa. Vuoden aikana neliöhinnat laskivat keskimäärin viidellä prosentilla. Vantaalla kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat olivat vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä 2 5 euroa ja rivitalojen 2 82 euroa. Neliöhinnat olivat kohonneet vuonna 211 pientaloissa runsaalla prosentilla ja kerrostaloasunnoissa keskimäärin 2,5 prosenttia. Kuviot 1.41 ja 1.42. Kerrostaloasuntojen neliöhintojen vuosikeskiarvo Vantaan suuralueilla vuosina 26 ja 211 (kuvio vasemmalla) ja asunto-osakeyhtiömuotoisten pientaloasuntojen neliöhintojen vuosikeskiarvo Vantaan suuralueilla vuosina 26 ja 211 (oikeanpuoleinen kuvio) Aviapolis Aviapolis Tikkurila Tikkurila Myyrmäki Koivukylä Korso Hakunila 211 26 Myyrmäki Hakunila 211 26 Koivukylä Korso Kivistö Kivistö 5 1 1 5 2 2 5 3 3 5 4 5 1 1 5 2 2 5 3 3 5 4 neliöhinta keskimäärin, euroa/neliö neliöhinta keskimäärin, euroa/neliö

21 Naapurikaupunkeihin verrattuna asuntojen neliöhinnat ovat Vantaalla selvästi edullisempia: kerrostaloasunnoissa ero vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä oli Helsinkiin nähden Vantaan eduksi lähes 1 63 euroa ja Espooseen nähden 65 euroa asuinneliötä kohden. Rivitaloasunnoissa ero oli pienempi: Helsingissä rivitaloneliön hinta oli 25 euroa ja Espoossa 43 euroa suurempi kuin Vantaalla. Kehyskunnista kerrostaloasuntoneliön sai 4 euroa ja rivitaloasuntoneliön 54 euroa edullisemmin kuin Vantaalta. Tampereella kerrostaloneliö maksoi 1 euroa vähemmän kuin Vantaalla, kun taas Turussa kerrostaloneliö oli yli 5 euroa ja Oulussa vielä 1 euroa sitäkin edullisempi. Rivitaloissa Vantaan neliöhinnat olivat Tampereeseen verrattuna 6 euroa, Turkuun 7 euroa ja Ouluun lähes 1 2 euroa kalliimmat. Vantaalla maksettiin vuokra-asunnoissa keskimäärin 11,87 euron suuruista vuokraa neliömetriltä vuonna 211. Arava-asunnoissa keskimääräinen neliövuokra oli 11,3 euroa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 12,76 euroa neliömetriltä. Keskimääräinen vuokra oli kohonnut vuoden aikana vajaalla kolmella prosentilla, aravavuokrat runsaalla kahdella ja vapaarahoitteiset viidellä prosenttia. Taulukko 1.6. Keskimääräiset kuukausivuokrat ( /m 2 ), vuosi 211 Alue Aravavuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Kaikki vuokra-asunnot yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ Koko maa 9,45 9,92 9,53 9,19 11,1 13,91 11, 9,86 1,39 12,49 1,31 9,58 Kehyskunnat 1,38 1,46 1,65 1,2 11,38 13,54 11,33 1,61 1,9 12,29 1,97 1,34 Espoo 11,29 12,18 11,76 1,78 13,98 16,3 14,16 13,43 12,83 14,71 13,1 12,34 Helsinki 1,68 11,56 1,91 1,32 15,58 19,37 15,4 13,49 13,52 17,73 13,24 11,9 Oulu 9,23 9,55 9,56 8,71 9,9 13,29 9,7 8,43 9,65 12,17 9,65 8,54 Tampere 9,87 11,41 9,79 9,49 11,82 13,51 11,68 1,7 11,11 13,3 1,96 1,18 Turku 9,65. 9,77 8,82 11,3 13,3 11,16 9,3 1,59 12,9 1,7 9,13 Vantaa 11,3 11,51 11,31 1,69 12,76 16,53 12,91 11,48 11,87 14,58 12,7 11,6 Koko maassa asuntojen neliövuokrat kohosivat vuonna 211 vain vajaalla kolmella prosentilla, aravavuokrat vajaalla kolmella ja vapaarahoitteiset kolmella prosentilla. Helsingissä muutokset olivat niin arava- kuin vapaarahoitteisissakin vuokra-asunnoissa samansuuruiset, Espoossa vapaarahoitteiset vuokrat kallistuivat hieman vähemmän kuin naapureissa. Suurista kaupungeista edullisimmat neliövuokrat ovat asunnon rahoitusmuodosta riippumatta Oulussa ja kalleimmat Helsingissä ja Espoossa. Helsingissä aravavuokrat ovat naapurikaupunkien neliövuokria edullisemmat, mutta vapaarahoitteisissa asunnoissa muita korkeammat. Vantaalla neliövuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oli keskimäärin lähes kolme euroa alempi kuin Helsingissä ja vajaan euron verran alempi kuin Espoossa. Aravavuokra-asunnoissa erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä olivat pieniä, Espoossa neliövuokrat olivat hieman muita korkeammat. Helsingin seudun kehyskunnissa neliövuokrat lähestyvät jo Vantaan tasoa. Muissa suurissa kaupungeissa vuokraasuminen on selvästi halvempaa kuin Helsingin seudulla. - - - - - - - - - Lähteitä: Lisää lähteitä: Facta kuntarekisteri (rakentamista ja rakennuskantaa koskevat tiedot) Tilastokeskus, tilastotietokannat (StatFin, kaupunki- ja seutuindikaattorit, väestötilastopalvelu) Aluesarjat (www.aluesarjat.fi) Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Vantaan kaupunki, tietopalvelu, tilastokatsaukset Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Vantaan väestö -raportit Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Rakentaminen Vantaalla -raportit Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Väestöennusteet (koko väestö, vieraskielinen väestö) Helsinki Region Infoshere (www.hri.fi)

22 Ansiotulokehitys suurissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa vuonna 211 (Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila) Verohallinnon julkaiseman tulokehitystilaston mukaan koko maan valtionveronalaiset ansiotulot kasvoivat 4,4 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Palkkatulot kasvoivat 4,9 prosenttia, eläketulot 4,8 prosenttia ja työttömyyskorvaukset laskivat koko maassa 5,1 prosenttia. Palkkatuloja kertyi yhteensä noin 77,3 miljardia euroa, eläketuloja 24,4 miljardia ja työttömyyskorvauksia 3,1 miljardia euroa. Ansiotuloja yhteensä kertyi 17,3 miljardia euroa. Vantaalla ansiotuloja yhteensä kertyi noin 4,6 miljardia euroa, josta palkkatuloja 3,6 miljardia, eläketuloja 758 miljoonaa ja työttömyyskorvauksia vajaa 13 miljoonaa euroa. Vantaalaisten palkkatulot lisääntyivät 5,1 prosenttia, eläketulot 6,1 prosenttia ja työttömyyskorvaukset vähentyivät 2 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Suurista kaupungeista ansiotulot yhteensä kasvoivat eniten Oulussa 5,4 prosenttia ja sitten Tampereella, Espoossa ja Vantaalla 5, prosenttia. Helsingissä ansiotulot kasvoivat 4,6 prosenttia ja Turussa vain 3,5 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Kauniaisissa, Tuusulassa ja Nurmijärvellä ansiotulojen kasvu oli yli 5 prosenttia. Tulonsaajaa kohden ennakonpidätyksenalaiset tulot olivat edelleen korkeimmat Kauniaisissa, yli 38 euroa tulonsaajaa kohden vuonna 211. Selvänä kakkosena suurista kaupungeista ja seudun kunnista oli Espoo. Kehyskunnista Tuusula, Nurmijärvi ja Sipoo ylittävät selvästi tulonsaajaa kohden lasketuissa ansiotuloissa Helsingin ja Vantaan tason. Järvenpää ja Kerava ovat tulotasoltaan lähellä Helsinkiä ja Vantaata. Ennakonpidätyksenalaisissa ansiotuloissa tulonsaajaa kohden jäävät suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Turku koko maan keskiarvon alapuolelle. Palkkatuloissa tulonsaajaa kohden Kauniaisten ylivoima korostuu ja Espoo säilyy edelleen selvänä kakkosena kuvion 3 kuntavertailussa. Tuusula, Sipoo, Nurmijärvi ja Järvenpää ohittavat helsinkiläisten palkkatulotason. Vantaa ja Kerava ovat lähes tasoissa tässä vertailussa. Suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Turku jäävät alle koko maan palkkatason ja Turku jopa selvästi. Palkkatulojen kasvu on ollut Oulussa ja Tampereella yli koko maan kasvun mutta Turussa kasvu on ollut koko maata hitaampaa Kuviot 1 ja 2 Tietoja tulojen vuosimuutoksesta vuonna 211 sekä saman vuoden keskimääräisistä ennakonpidätyksenalaisista tuloista tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa Oulu Espoo 27 379 Tampere Vantaa Espoo Helsinki Turku Helsinki Vantaa Tampere Oulu Turku 22 892 22 315 18 391 18 143 17 488 Kauniainen Tuusula Nurmijärvi Sipoo Kerava Järvenpää Kauniainen Tuusula Nurmijärvi Sipoo Järvenpää Kerava 38 114 24 468 24 171 24 94 22 721 22 445 Suomi Suomi 18 836, 1, 2, 3, 4, 5, 6, tulojen vuosimuutos, % 1 2 3 ennakonpidätyksenalaiset tulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa

23 Kuviot 3 ja 4 Tietoja vuoden 211 palkka- ja eläketulojen määrästä tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa sekä Vantaan naapurikunnissa Espoo 37 175 Espoo 22 579 Helsinki 31 48 Helsinki 2 452 Vantaa 3 75 Vantaa 18 328 Tampere 27 9 Turku 17 219 Oulu 26 785 Oulu 17 45 Turku 24 998 Tampere 16 996 Kauniainen 49 96 Kauniainen 32 66 Tuusula 33 415 Kerava 18 393 Sipoo 32 847 Tuusula 18 93 Nurmijärvi 32 799 Järvenpää 17 983 Järvenpää 31 552 Nurmijärvi 17 76 Kerava 3 86 Sipoo 17 678 Suomi 27 318 Suomi 16 185 1 2 3 4 1 2 3 palkkatulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa eläketulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa Eläketuloissa tulonsaajaa kohden toistuu kauniaislaisten ylivoima tulotasossa. Espoon suhteellinen ero Helsinkiin kaventuu ja vantaalaisten eläketulot tulonsaajaa kohden ovat samalla tasolla kehyskuntien eläkeläisten kanssa. Tässä vertailussa Turun, Oulun ja Tampereen eläketulot tulonsaajaa kohden ovat koko maata korkeammalla tasolla vuonna 211. Verohallinnon tulokehitystilasto vuodelta 211 on tietyn verotuksen valmistelutilanteen ennakkotilastoa. Tulo- ja verotilastot täsmentyvät loppusyksystä verotuksen valmistuttua ja tietyllä viiveellä, kun Tilastokeskus julkaisee viralliset tulotilastot. Nämä ennakkotilastot antavat kuitenkin kuvan tulokehityksestä koko maassa ja kunnittain. (Lähde: http://veronsaajat.vero.fi/fi-fi/tilastot/sivut/default.aspx)

24 Talouskatsaus (Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila) Kansantalouden kasvu on alentunut 3,7 prosentista vuonna 21 ja 2,9 prosentista vuonna 211 alle prosenttiin vuonna 212. Valtiovarainministeriö ennustaa, että talouden kasvu * vuonna 213 on 1,5 % * vuonna 214 on 2,1 % * vuonna 215 on 1,9 % ja * vuonna 216 on 1,7 %. Suomen talous on asettumassa pysyvämmin hitaan kasvun vaiheeseen. Ajankohtaisin syy on kansainvälisen talouden ja euroalueen valtioiden velkaongelmista johtuva finanssi- ja talouskriisi, joka heijastuu Suomen vientiteollisuuden kautta koko talouteen. Euron heikentyminen, öljyn kallistuminen ja verotuksen kiristyminen ovat nostaneet inflaation kolmen prosentin tuntumaan. Hintojen nousu ja käytettävissä olevien tulojen hidas kasvu hillitsevät yksityistä kulutusta, joka on ollut laman jälkeisen talouskasvun ylläpitäjä. VM:n ennusteen mukaan vielä vuonna 214 ollaan työllisten määrässä alle vuoden huipputason. Työttömien määrä ylittää myös vielä vuonna 214 lamaa edeltäneen tason. Työllisyysaste lähestyy hitaasti noin 7 prosenttia koko maassa. Tulevien vuosien talouskasvua hidastaa eniten työikäisen väestön määrän väheneminen ja väestön huoltosuhteen heikkeneminen. Koko maassa huoltosuhde kasvaa 51,6 prosentista vuonna 21 aina 73, prosenttiin vuonna 23. Vantaalla vastaavat luvut ovat 43,6 prosenttia vuonna 21 ja 59,8 prosenttia vuonna 23. Työn tarjonnan pienentyessä Suomen talouskasvu perustuu tulevaisuudessa tuottavuuden kasvuun ja asettuu pitemmällä tähtäyksellä noin prosentin tuntumaan vuositasolla. Ansio- ja palkkatulojen hidas kasvu heijastuu erityisesti kuntien verotuloihin kasvua hidastavasti. Palveluja tuottavalla ja työvoimavaltaisella kuntasektorilla tuottavuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voitaisiin vastata väestön ikääntymisen palveluhaasteisiin ja hidastaa menojen kasvua. Valtio velkaantuu voimakkaasti tulevina vuosina ja VM:n ennusteen mukaan velan määrä ylittää 1 miljardin euron rajan vuonna 215. Kuntatalous pysyy alijäämäisenä koko ennustekauden vuoteen 216 saakka. Julkisyhteisöjen velka ylittää 5 prosentin rajan suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 212. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaavan ylijäämän valtiovarainministeriö arvioi olevan noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellaista tilannetta ei ennustekaudella ole näkyvissä. Valtioneuvoston kehysriihen päätösten vaikutus kuntien talouteen Valtiontalouden kehyspäätöksen linjaukset kohdistuvat myös kuntiin sekä verojen että säästöpäätösten osalta. Uusi valtionosuusleikkaus on vaikutukseltaan 125 milj. euroa vuonna 213, 25 milj. euroa vuonna 214 ja 5 milj. euroa vuonna 215. Leikkaus kohdennetaan asukasmäärän mukaan. OKM:n alaisen valtionosuuden vuoden 213 indeksikorotuksesta luopuminen vähentää 45 milj. euroa kuntien valtionosuuksia. Yhteensä kuntien valtionosuuksia leikataan 17 milj. euroa vuonna 213. Ansiotuloveroperusteiden tarkistuksista luopuminen vuosina 213-214 myös lisää kuntien verotuloja; vaikutus 14 milj. euroa vuonna 213 ja 224 milj. euroa vuonna 214. Työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuonna 213 ja vaikutuksiltaan yhteensä noin 27 milj. euron veromenetykset kompensoidaan kunnille. Kilometrikorvausten ylikompensaation purkaminen lisää kunnallisveron tuottoa 35 milj. euroa. Tämä hyöty vähennetään kuntien valtionosuuksista. Yhteensä nämä muutokset lisäävät kunnallisverotuloja VM:n arvion mukaan 112 milj. euroa vuonna 213 ja 232 milj. euroa vuonna 214. Veroperustemuutokset tasataan kuntakohtaisesti valtionosuuksien kautta. Kuntien jako-osuus yhteisöverosta säilyy korotettuna prosenttina myös vuosina 214-215. Korotuksen vuosivaikutus kunnille on noin 27 milj. euroa. Vantaan osuus kuntien yhteisöverosta on noin 4,6 prosenttia vuonna 212 ja tältä pohjalta laskettuna Vantaa saisi noin 12 milj. euron lisän yhteisöveroon vuonna 214. Yrityksille suunnatut verohelpotukset ja yleisradiovero otetaan huomioon myös kuntien jako-osuuslaskelmassa. Kuntien osuus yhteisöverosta on 29,41 prosenttia vuonna 213, 29,22 prosenttia vuonna 214, 29,13 prosenttia vuonna 215 ja 23,26 prosenttia vuonna 216 Kuntaliiton Kuntatalous 1/212 mukaan. Kiinteistöveron osalta selvitetään tarve nostaa kiinteistöveron alarajoja. VM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä selvitetään laajemminkin kiinteistöverojärjestelmään ja perusteisiin liittyviä uudistustarpeita. Osa muutoksista voisi tulla voimaan jo vuoden 213 alusta ja osa myöhemmin. Jäteveron tuoton jakamisperusteita kunnille selvitetään; asukaskohtainen peruste lienee todennäköisin. Jäteveron tuotto olisi VM:n arvion mukaan noin 9 milj. euroa vuodessa. Vantaan verorahoituksen näkymiä Vantaalaisten palkkatulot kasvoivat 8 prosenttia vuonna, vuonna 29 kasvua ei ollut lainkaan. Vuonna 21 kasvua oli jälleen 2,3 prosenttia ja vuonna 211 palkat kasvoivat 5,1 prosenttia verohallinnon tulokehitystilaston mukaan. Ansiotulot yhteensä kasvoivat 2,1 prosenttia vuonna 29, 3,3 prosenttia vuonna 21 ja 5, prosenttia vuonna 211. Vantaalaisten ansiotulot yhteensä kasvoivat hieman koko maata nopeammin väestönkasvu yhtenä selittävänä tekijänä.