Oppilaan ja opinto-ohjauksen foorumi 19. - 20.4.2012, Helsinki, Hilton Strand Kommenttipuheenvuoro Pekka Myrskylän Putoaako vai eikö putoa? -luentoon Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirasto Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 1
Onnittelut ja kiitokset Pekka Myrskylälle! Sitä, mitä ei tehdä näkyväksi sitä ei ole. > V.2010 syrjäytyneitä 15-29-v. oli yhteensä 51 300 > 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista > syrjäytymisen kovassa ytimessä 32 500. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella (TEM 24.3.2011) Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet? (EVA nro 19; 1.2.2012) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3. art. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 2
Ennalta ehkäisevä hyvinvointityö ei MYY Suomessa. > Päättäjät ja kamreerit kannattaa motivoida hintalaputtamalla pahoinvoinnin ja syrjäytymisen seuraukset esim.: yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla 630 / hoitovuorokausi > yksi 3 viikon hoitojakso 13 230 > mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 milj., kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. 1 syrjäytynyt nuori hoitokodissa = 100 000/ vuosi > Kriminalisoituneen lapsen 5 vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat n. 1 milj. > Käytöshäiriöiset maksavat yhteiskunnalle 10 kertaa enemmän kuin ei-käytöshäiriöiset 1 syrjäytynyt yhteiskunnalle kaikkinensa = 1 000 000 Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 3
Hyvinvointityötä tehdään Suomessa paljon mutta kaikki työ ei ole vaikuttavaa: osa on, osa ei. Myrskylän / tilastokeskuksen esittämistä syrjäytyneet 15 29 vuotiaat kannattaisi tehdä vuosittain tilasto jokaiseen kuntaan (prosenttiosuus + absoluuttinen määrä)! > nähdään, ONKO HYVINVOINTITYÖ OLLUT VAIKUTTAVAA > löydetään vaikuttavat keinot, jotka purevat. 2010 2014 Kunta x 6,5 % 3,8 % Kunta y 6,5 % 6,3 % MIKSI? Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 4
ITÄ-SUOMEN SEUTUKUNTIEN SYRJÄYTYNEET 15-29-VUOTIAAT 2010 (vain perusaste, ei opiskele, ei töissä, ei eläkeläinen, ei varusmies, naisilla ei alle 7-v. lapsia) Yhteensä Miehet Naiset SYRJÄSSÄ Miehet Naiset SYRJÄYTYMIS YHTEENSÄ PROSENTTI Mikkeli 12 036 6 415 5 621 571 352 219 4,7 % Pieksämäki 4 136 2 126 2 010 204 119 85 4,9 % Savonlinna 7 966 4 134 3 832 380 245 135 4,8 % Koillis-Savo 2 470 1 361 1 109 128 80 48 5,2 % Kuopio 25 770 12 809 12 961 993 627 366 3,9 % Sisä-Savo 1 993 1 072 921 101 64 37 5,1 % Varkaus 5 052 2 706 2 346 318 202 116 6,3 % Ylä-Savo 9 145 4 785 4 360 458 302 156 5,0 % Joensuu 24 417 12 616 11 801 942 575 367 3,9 % Keski-Karjala 2 461 1 398 1 063 130 90 40 5,3 % Pielisen-Karjala 3 185 1 774 1 411 181 113 68 5,7 % Itä-Suomi yht. 98 631 51 196 47 435 4 406 2 769 1 637 5,0 % Koko maa 1 005 927 514 751 491 176 52 411 32 871 19 540 5,2 % - Itä-Suomessa syrjäytyneitä ikäluokasta on hivenen vähemmän (5,0 %) kuin koko maassa (5,2 %) keskimäärin - Itä-Suomen seutukunnista eniten syrjäytyneitä (prosentuaalisesti) on Varkauden (6,3 %) ja Pielisen-Karjalan (5,7 %) seutukunnissa; vähiten Kuopion ja Joensuun seutukunnissa (molemmissa 3,9 %) Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 5
Y H T E I S T Y Ö T Ä!!! huutaa lainsäädäntö (soster-opetus-nuoriso-työhallinto) > edelleen voimakkaasti sektoroituneet hallintokunnat KATKEAMATON JA YHTENÄINEN PALVELUKETJU: Äitiys- ja lastenneuvola > kasvatus- ja perheneuvola > lapsiperheiden kotipalvelu > varhaiskasvatus / päivähoito > peruskoulu > II aste > työvoimahallinto > korkea-aste > > kasvun polkua tukee koko ajan sosiaalipalvelut- perusterveydenhoito-erikoissairaanhoito-mielenterveyspalv.- päihdepalvelut 3. sektori vahvasti mukana. KOKO KYLÄ KASVATTAA! Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 6
Miten kasvatus- ja opetusjärjestelmä voi ehkäistä syrjäytymistä? Mikä on opettajan perustehtävä? > Se ei ole opettaminen opettaminen on perustehtävän tärkein työkalu VAAN: Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 7
Opettajan perustehtävä on > oppilaan oppimisen ja kasvun tukeminen. > haaste opettajankoulutukselle (perus-, täydennys-), etenkin aineenopettajapuolella. Vastuun ottaminen nuoren oppimisesta ja terveestä kasvusta > reflektoidaan omaa opetustyötä oppiiko oppilas? > kehitetään itseä vaikuttavana pedagogina. Oppilas oppii; oppilas kokee onnistumisen elämyksiä / oppimisen ilo MINÄ OSAAN! > Yhteistyöosaaminen. Tieto ja kyky hyödyntää TUKEA. > Monelta opettajalta puuttuu KASVATTAJAIDENTITEETTI. OPETTAJAN PROFESSIO? Kasvatusalan ammattilainen? > jokaisen opettajan pitää tänä päivänä olla (lainsääd. + OPS + VES) myös OPO ja ERITYISOPETTAJA (PoL uud. 2011). > yhteistoimijuus; vastuu koko kouluyhteisön kehittämisestä ja hyvinvoinnista (oma perinteinen luokkatyö ei riitä). Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 8
2004 OPS: > KOKO KOULU OHJAA! OHJAUS ON YHTEISTYÖTÄ YHTEISKUNTATAKUU (Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 TEM/ STM / OKM; sis. KOULUTUSTAKUUN): Koulutus työllistyminen nuorten osallisuus Mukaan ohjaukseen lisäksi > TE-tstot työvoiman palvelukeskukset (työllistymissuunnitelma; amm.valinta ja uraohjaus) > ELY-keskukset kokoavat alueellisen verkoston ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinoinnin > Etsivä nuorisotyö; työpajatoiminnan laajentaminen; nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (nuorisolaki 2006 ja 2011) YKSILÖLLISET KOULUTUSPOLUT Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 9
Kasvatus- ja opetusjärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet ettei nuori putoaisi Heittolaukauksia (1 / 4): Tanskan malli: nuoret kansanopistoon (vapaan siv.työn voima) > suurin osa ohjautuu ammattitutkintoa suorittamaan! (Toimii yllättävän hyvin.) Koulutus ja nuori eivät kohtaa; OPS haaste: ei tarjota sitä, millä pärjää 50-v. päästä; koulu kaukana nuorten maailmasta. Aiheuttaako järjestelmä putoamista? Nykykoulutusjärjestelmä on luotu valtavirralle sylkäisee poikkeavat ulos (itsetunto ja kunnioitus murenevat)? Saksalainen KAS: Kannattaako kaupata koul.järjestelmää? PISA-paratiisin, Suomen, nuorisotyöttömyys on 20,8 %, Saksan 8,5 %. JOPO; lisäopetus (/10-luokka); ammattistartti, valmistava koulutus; jne. Toiminnallisuus; työssä oppiminen; oppisopimuskoulutus ikivanha on usein paras: mestari-kisälli Sosioekonomisen periytyvyyden kompensoiminen Sukupolvien ketju Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 10
Jo nyt monessa kunnassa järjestetään kaikille perusop. päättäville jatkokoulutuspaikka mutta ongelmana keskeyttävät, joita ei millään meinata saada sijoitettua (/pidettyä missään sisällä). Kiireen ja tehokkuuden eetos (työuran pidentämisen tehostaminen; läpäisy jne.) ei sovi kaikille > kääntyy itseään vastaan > mahdollistettava myös hitaus ja kiireettömyys, asioiden kypsyttäminen, hidas kasvu Keskeyttäminen ei AINA paha > voi olla onnellinen ratkaisu > mahdollistaa Sen Oikean Uran löytämisen Saattaen vaihtaminen + opiskelijan vastaan ottaminen! NIVELVAIHE! 12-vuoden oppivelvollisuuden säätäminen (/kaikille velvollisuus / oikeus suorittaa minimissään ammatillinen perustutkinto)? Uusi oppilashuoltolaki (2012?) Valtionosuusuudistus olosuhdetekijät; koulutuksen tuloksellisuus > jo nyt II asteella heikkoja valikoidaan pois syövät tulosta > leikkaavat resursseja. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 11
Lasten ja nuorten (/> kansalaisten) hyvinvointi-, ohjaus- ja palveluverkostot ovat levällään ja pirstaloituneina kunnissa ja alueilla Syö tekemisen voimaa ja tehoa. (Kovat ja tekniset alat jyräävät.) Uusi lastensuojelulaki edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LSL 12 ). Hyvinvointiryhmä tekee. Suunnitelma on hyväksyttävä valtuustossa ja tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Hyvinvointisuunnitelma on otettava huomioon joka vuosi laadittaessa kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa. + Nuorisolain vaatima verkosto + alueelliset ohjaus- ja neuvontapalveluverkosto + muut oppilashuolto-, kelpo-, päihde-, turvallisuusverkostot STOP! Kuntaan (ja alueelle) kannattaa tehdä yksi, vaikuttava ja toimivaltainen (voi olla jaostoja, mutta systeeminen, selkeä arkkitehtuuri) LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIRYHMÄ. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 12
`ammattiylpeys` V Ä L I T E T Ä Ä N : Yhteiskunta/ kasvattaja TEKEE itse sen, mistä puhuu / mitä vaatii muilta. Tässä luokassa/ koulussa / kunnassa/ maakunnassa/ valtiossa KETÄÄN lasta tai nuorta EI JÄTETÄ. (Jokainen lapsi nähdään yksilönä, hänen arvo tunnustetaan ei hukuteta massaan tai pidetä `tilastotappiona`) Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 13
Iloista opoilua! Kiitos ja mukavaa kesän odotusta! Kari Lehtola sivistystoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto kari.lehtola@avi.fi puh. 040 505 0740 www.avi.fi/ita Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C 80101 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12-14 70101 Kuopio Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 14