Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Transkriptio

1 Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen Elise Virnes

2 Nuorisotakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Nuorten yhteiskuntatakuu kuuluu hallituksen kärkihankkeena erityisen panostuksen ja seurannan piiriin Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmä asetettiin ja työryhmän työ jatkuu koko hallituskauden ajan 2

3 NYT-työryhmä Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli valmistella esitykset yhteiskuntatakuun täysimääräisestä toteuttamisesta, budjettivaikutuksista sekä mahdollisista säädösmuutoksista mennessä. Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui Hallitus on varannut 60 miljoonaa euroa/vuosi vuodesta 2013 alkaen takuun toimeenpanoon. Ensimmäisessä työryhmän raportissa keskitytään niihin linjauksiin, joilla on joko lainsäädännöllisiä tai valtion talousarvioon liittyviä vaikutuksia ja joiden valmistelu on toteutettu pääsääntöisesti vuoden 2012 aikana. 3

4 Työryhmän tehtävä Työryhmä jakoi tehtävän kahteen osaan: 1. Ensinnä huolehditaan siitä, että palveluverkosto toimii ns. uusien virtojen osalta. Toisin sanoen luodaan järjestelmä, jossa kaikilla nuorilla on realistiset mahdollisuudet työllistyä, kouluttautua tai hakeutua muuhun toimintaan. Näillä toimilla luodaan tilanne, jossa syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä ei enää uusista ikäluokista kasva. 2. Toisena painopisteenä huolehditaan :sta toisen asteen tutkintoa vailla olevasta nuoresta, jotka ovat syrjäytymisen vaaravyöhykkeellä. Heidän tukemisensa vakaalle työuralle toteutetaan lisäämällä koulutusta siten, että vuonna 2016 päästään ns. normaalitilanteeseen, jossa nuorten palveluverkosto toimii, eikä nuorissa aikuisissa ole laajassa mittakaavassa yhteiskunnalliseen marginaaliin ajautuneita henkilöitä. Tätä ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa yhteiskuntatakuuseen varatulla 60 miljoonalla eurolla. 4

5 Millaisista määristä nuoria on kyse? Työryhmä on työn ensimmäisessä vaiheessa tarkastellut ilmiötä kolmesta näkökulmasta: 1. Nuoret, jotka eivät saa perusasteen jälkeen koulutuspaikkaa tai eivät suorita tutkintoa 2. Nuoret, jotka työttömänä työnhakijana hakeutuvat TE-toimistojen asiakkaiksi 3. Nuoret, joiden ei tiedetä olevan mukana missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea Vuosittain perusasteen koulutuksen päättää noin nuorta, joista noin jatkaa välittömästi toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Osa niistä 5 000:sta, jotka eivät hakeudu tai pääse tutkintoon johtavaan koulutukseen, jatkaa kuitenkin esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen valmistavassa opetuksessa tai kansanopistoissa. Vuosittain jokaisesta ikäluokasta jää noin nuorta ilman koulutuspaikkaa. Työttömänä työnhakijana TE-toimistojen asiakkaaksi hakeutuu alle 30-vuotiaana noin nuorta. Heistä noin on pelkän perusasteen varassa ja noin :lla on ammatillisesti suuntautunut tutkinto ja noin 5 000:lla ylioppilastutkinto. Arviot työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrästä vaihtelevat, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan heitä on alle 30-vuotiaissa noin

6 Nuorisotakuun rakenne Nuorisotakuu koostuu eri osista, joita ovat työllisyystakuu, koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa koulutustakuusta, nuorten aikuisten osaamisohjelmasta sekä nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä. 6

7 Ensi vaiheen ehdotukset nuorisotakuun tehostamiseksi Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (Kesussa) tätä nimitetään koulutustakuuksi ja koulutustakuu on osa nuorisotakuuta. 7

8 Nuorisotakuu TE-hallinnossa Malli on ollut voimassa TE-hallinnossa vuodesta 2005, uudet linjaukset jaettu TE-hallinnolle Tavoitteet: tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista. Keskeistä: TE-toimisto laatii työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa yhdessä työllistymissuunnitelman 2 viikon aikana työnhaun alkamisesta. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet ja palvelut, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen (osallisuus). Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle laaditaan ennen 3 kk työttömyyttä: työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia palveluja tai kotoutumissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Suunnitelmissa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavan palvelun toteuttamisesta, joka voi olla: uravalmennus, työnhakuvalmennus tai työhönvalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, palkkatuettu työ/sanssikortti tai starttiraha. Vuoden 2013 alusta uutena kohderyhmänä vuotiaiden vastavalmistuneiden osuus -> onnistumisen seuranta virtamittarilla (virta yli 3 kk:n työttömyyteen). Lisäksi nuorten neuvonta- ja ohjaustyössä TE-toimistoissa huomioidaan koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka koskee vuotiaita vailla ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa olevia). 8

9 Nuorisotakuun toimeenpano- ja seurantavastuut TE-hallinnossa TE-toimiston johtaja: vastaa nuorisotakuun toimeenpanosta toimistossaan, myös sen eri toimipaikoissa; huolehtii: nuorten palvelut on resursoitu riittävästi, nuorten palveluja tarjoavat ovat osaavia, TE-toimisto on aktiivinen toimija nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden verkostoyhteistyössä. ELY-keskusten E-vastuualue: ohjaa TE-toimistoa, toimii asiantuntijatukena ja edistää verkostoyhteistyötä alueellaan, seuraa nuorisotakuun toteutumista alueellaan ESR- ja kansallisia projekteja suunnitellessaan ja rahoittaessaan ottaa huomioon työttömien nuorten palvelutarpeet. Työ ja elinkeinoministeriö: ohjeistaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja ja palveluyhteistyötä, kehittää TE-toimistojen henkilöstön osaamista ja osallistuu ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa tehtävään valtakunnalliseen yhteistyöhön nuorten palvelujen osalta. seuraa nuorten työmarkkinatilannetta ja nuorisotakuun toimeenpanon toteutumista sekä nuorisotakuuseen sisältyvien henkilötyövuosiresurssien ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen käyttöä sekä vaikuttavuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja

10 Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja Uudistuneet TE-palvelut TE-toimistouudistus: 15 TE-toimistoa useine toimipaikkoineen TE-palvelut palvelulinjoilta 1. Työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Osaamisen kehittämispalvelut 3. Tuetun työllistämisen palvelut Uudistetut lait, palvelurakenneuudistus, uudet palvelunimikkeet JTYP = Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012: Esimerkiksi työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistyivät työkokeiluksi ja ohjaava koulutus valmennuksiksi TTL = Laki työttömyysturvalain muuttamisesta 1001/2012» Linjaukset Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset nuorisotakuun toteuttamisesta TEhallinnossa, , TEM/2905/ /

11 Koulutustakuu Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. 11

12 Toimenpiteet koulutustakuun toteuttamiseksi Koulutuksen saatavuus Opiskelijavalintakriteerit (opetus- ja kulttuuriministeriön asetus 4/2012 opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa) Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Ohjausta yhteistyöverkostoissa 12

13 Koulutustakuun toteutuminen edellyttää toimivia opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen palveluja sekä laajennetun työssäoppimisen ja työvaltaisten opiskelumenetelmien kehittämistä ja ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toimenpiteiden juurruttamista arkeen 13

14 Nuorisotyö Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Nuorten työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään 14

15 Nuorten aikuisten osaamisohjelma vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n Vuosittain n aloittajaa Vuosittain n aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitos-muotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella yhteensä n aloittajaa Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja Vuosittain n aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa

16 Nuorisotakuutyön organisoinnista alueilla ELY-keskukset (15 kpl) kokoavat alueellisen verkoston alueellisen yhteistyön koordinointiin ELY-keskuksien nuorisotoimet (6 kpl) vastaavat nuorisolain muutokseen liittyvästä alueellisesta koulutuksesta sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämien hyvien käytäntöjen levittämisestä alueellaan. Yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon osallistumisesta. Informaatiokirje lähtenyt TEM:stä 16

17 Nuorisotakuutyön organisoinnista kunnissa Nuorisolain 7a edellyttää kuntiin erillistä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustamista: verkosto toimii jo yli 90-prosenttisesti kaikissa kunnissa. Verkostojen työn tueksi ollaan laatimassa uutta opasta, joka julkaistaan tammikuussa Nuori2013 tapahtuman yhteydessä. Aiemmin työskentelyn taustaa, tavoitteita yms. on kuvattu kirjassa Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö (toim. Kimmo Aaltonen, 2011). Ryhmien työhön kannattaa ottaa mukaan/kuullaan laissa mainittujen tahojen lisäksi nuorten, työnantajien ja luottamushenkilöiden edustajia, jolloin verkosto aidosti voi toimia nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti. 17

18 Nuorisolaki 7 a nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. 18