LAPSET, NUORET JA PERHEET LÄHISUHDE- VÄKIVALLAN EHKÄISY -TEEMATILAISUUS TILANNEKATSAUS OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKIIN JA LAIN TAUSTOIHIN

Transkriptio

1 LAPSET, NUORET JA PERHEET LÄHISUHDE- VÄKIVALLAN EHKÄISY -TEEMATILAISUUS TILANNEKATSAUS OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKIIN JA LAIN TAUSTOIHIN Mikkeli 28.9., Kuopio 29.9., Joensuu Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirasto 1

2 KETÄ VARTEN ME (opetushenkilöstö ja hallinto) OLEMME OLEMASSA / TEEMME TYÖTÄMME? 2

3 OLAUS PETRIÄ ( ) mukaillen: Yhteisen kansan OPPILAIDEN hyöty on paras laki. > Olaus Petrin tuomarinohjeet ovat osa oikeusperinnettämme; ohjeet kirjataan edelleen lakikirjojen johdantoihin, mm. Suomen Laki teokseen.

4 Lasten oikeuksien sopimus (1989 > Suomi ratifioinut 1991) Yhdistyneet kansakunnat on julistanut lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä. Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta. 3. artikla: Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu > ohittaa aina asianosaisten aikuisten (esim. vanhempien, opettajien, huoltajien) edun. Lasten hyvinvoinnin takaamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.

5 12 artikla: Lapsella oikeus ilmaista mielipiteensä itseään / lasta koskevissa asioissa, ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. > Kuntapäätöksenteossa tätä perusoikeutta loukataan jatkuvasti; hallinto-oikeudet sallivat tämän tapahtua. Vanhaa toimintakulttuuria ei ole Suomessa saatu muutettua. 28 artikla: Lasten yhtäläiset oikeudet saada opetusta. 31 artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Viranomaiset ovat velvollisia kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioimaan päätösten vaikutukset lapsiin > vrt. toteutettava ensisijaisesti lapsen etu ja oikeus > Mikä lapsen etu on? > on tehtävä LAPSIVAIKUTUSARVIO. Paljon yhtymäkohtia lastensuojelulakiin (2007).

6 Lastensuojelulaki (2007) - Korostuu ennaltaehkäisevä lastensuojelu (vrt. uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki > voimaan ): Edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia (3 ). - Lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (4 ). - Lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteeseen ja toivomukseen (5 ). - Kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (7 ). - Kunnan laadittava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kerran 4 vuodessa. Se on otettava huomioon joka vuosi talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa (12 ).

7 Lastensuojelulain 25 ja 25 a Ilmoitusvelvollisuus lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä Ilmoitusvelvollisuus poliisille, jos tietoon tulleiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu ao. lainkohdassa tarkoitettu seksuaalirikos, henkeen tai terveyteen kohdistuva rikos. Yhdessä lapsen tai hänen huoltajansa kanssa tehtävä pyyntö tuen tarpeen arvioimiseksi. 7

8 Perusasteen ja toisen asteen koululainsäädäntö: Oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava OPPILASHUOLTO. > sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (2010) tarkoitettu - kouluterveydenhuolto sekä - lastensuojelulaissa (2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. > mm. koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut > uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan

9 Rahanäkökulma mitä ihmisille lapsille aiheutettujen ongelmien korjaaminen merkitsee: yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla 660 / hoitovuorokausi > yksi 3 viikon hoitojakso > mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 milj., kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. 1 syrjäytynyt nuori hoitokodissa = / vuosi > Kriminalisoituneen lapsen 5 vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat n. 1 milj. > Käytöshäiriöiset maksavat yhteiskunnalle 10 kertaa enemmän kuin eikäytöshäiriöiset 1 syrjäytynyt yhteiskunnalle kaikkinensa = Koulutus investointina (verifioidut kansainväl. tutk.) 1 $ > 2 $ - lyhytaikainen varma tuotto-odotus 1 $ > 17 $ - pitkäaikainen varma tuotto-odotus Nähdään, mitä helposti käy, kun talouselämässä päästetään välinearvot sekoittamaan inhimilliset päämäärät. Kalliiksi tulee. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja

10 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 2012: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät Korjaava hyvinvointityö on kymmenen (10) kertaa kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä hyvinvointityö. Esimerkiksi jos päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, maksaisi se euroa. Kriisiytynyt tilanne, joka johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaa kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo euroa. Vertaamalla vaihtoehtoisten palvelupolkujen kustannuksia, voidaan nähdä kuinka suuriksi kustannukset muodostuvat, jos ongelmien ennusmerkkejä ei tunnisteta ja tukea anneta silloin, kun se olisi kustannuksiltaan maltillista. 10

11 36

12 * Taulukon tehnyt Kari Lehtola (ISAVI) Tilastokeskukselta saaduista tietokannoista.

13 TILASTOKESKUKSEN olisi tuotettava yksittäisille kunnille ja alueille 1, 2 tai 3 vuoden välein kunnan HYVINVOINTIOSAAMISEN VAIKUTTAVUUDESTA kertovat syrjäytyneiden määrät (+ mahd. muut valikoidut indikaattorit)

14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoitus Edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä Edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä Turvata varhainen tuki sitä tarvitseville -> 7 pv sääntö Turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu Vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä 36

15 Uudistuksen tavoitteet Koota hajallaan lainsäädännössä olleet säännökset Koskee esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita -> opiskeluhuollon jatkumo Esiopetuksessa myös pidennetyn opv lapset Parantaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuutta Tukea opettajan työtä -> suora yhteys ja yhteistyö terveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorin kanssa Siirtää painopiste korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään ja koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön Koulun OHR:n keskeisin tehtävä Lisätä suunnitelmallisuutta, laatua ja johtamista: eri tasojen OH-ryhmät, joiden tehtävät ja nimetään vastuuhenkilöt/johtajat Kytkeminen LsL (12 ) hyvinvointisuunnitelmaan Perustuu oppilashuoltotarpeen arviointiin Omavalvonta opj- ja koulutasoilla

16 Säädökset, esitys ja eduskunta-asiakirjat sekä voimaantulo Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), (OHL) Laki perusopetuslain muuttamisesta (1288/2013), (POL) Laki lukiolain muuttamisesta (1289/2013), (LL) Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (1290/2013), (AML) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (1291/2013), (AAL) Laki lastensuojelulain 9 ja 12 :n muuttamisesta (1292/2013) Laki terveydenhuoltolain 16 ja 17 :n muuttamisesta sekä Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (1294/2013), (KPVL) OPS: Opetussuunnitelman perusteet 2014 OPH:n tukiaineisto _tuki.pdf 36

17 KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Paikalliset voimavarat Opetussuunnitelman perusteet 2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Kristiina Laitinen 17

18 Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimijoita Nuorisotoimi Terveystoimi PSYKOLOGI OPISKELIJA HUOLTAJA Liikuntatoimi osiaalitoimi KURAATTORI TERVEYDEN- HOITAJA LÄÄKÄRI OPISKELU- HUOLTO- RYHMÄ MUU HENKILÖSTÖ REHTORI Erikoissairaanhoito ERITYISOPET- TAJA OPO OPETTAJA Järjestöt Seurakunta Poliisi AVUSTAJAT Muut yhteistyötahot Kristiina Laitinen 18

19 Tehdään enemmän yhdessä! Mukavaa syksyn aikaa - KIITOS! Kari Lehtola opetustoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto kari.lehtola@avi.fi, puh