Luento 1: Johdanto Saara Hämäläinen Helsingin yliopisto TA5 Luento 1 2017 1 / 1
Kurssista: sisältö ja tavoitteet
Aukko siinä, mitä taloustiede on minulle ja sinulle? Opiskelijalle hyödyllistä saada käsitys siitä, miten teoreettista taloustiedettä oikeasti käytetään? Liian vaikeaa... Pitää loikata... Ymmärryksen kehittyminen on väkisin hidasta kursseilla, koska asiat pitää käydä läpi vaiheittain ja huolellisesti. Motivaation kannalta olisi kuitenkin hyödyllistä nähdä riittäävän aikaisessa vaiheessa, mihin taloustiede pystyy. Kurssilla siksi fuskataan vähän. Käsitellään mahdollisesti liian vaikeita malleja, ei vain hiekkalaatikkomalleja. Arvostelu vastaavasti hellempää ja suoritustavat monipuoliset. Sopiva toinen nimi kurssille olisikin mikroteorian työpajakurssi. Sopii ennen kandin työtä, ei ehkä ihan ensimmäiseksi kurssiksi. Kurssilla derivoidaan, integroidaan ja ratkaistaan yhtälöryhmiä. TA5 Luento 1 2017 5 / 1
Mallit ja niiden käyttö Kurssilla siis harjoitellaan taloudellista mallintamista. Miksi? Koska johdonmukainen tieteellinen kommunikaatio... Abstraktius: arkikokemuksen ylittävä analyysi Yhteiskunta on monimutkainen: matematiikka auttaa ymmärtämään sitä, mikä ei näy välittömästi. (Suuri investointi.) Soveltuvuus: auttaa ymmärtämään monia tilanteita Taloustieteen opiskelun voi aloittaa harjoittelemalla muutamalla yksinkertaisella periaatteella. (Pieni investointi.) TA5 Luento 1 2017 6 / 1
Kurssin yleinen rakenne "Puolet abstraktia, puolet soveltavaa." Abstraktit osat Kertauksena/esitietoina puolikas peliteorian kurssi Markkinoiden mallintaminen, toimialain taloustiede (3 ensimmäistä viikkoa) Internet-markkinat ja niihin liittyvä uusin tutkimus (3 jälkimmäistä viikkoa) Soveltavat osat Laskuharjoitukset Harjoitustyö ja referaatit Verkkomateriaali ja vertaisarviointi TA5 Luento 1 2017 7 / 1
Mihin mallia käytetään? "Malleja käytetään välittämään jonkin uusi kiinnostava idea muille (kollegoille) mahdollisimman läpinäkyvällä, selkeällä ja tiiviilla tavalla." Hyvä malli: "Miksi paperisi hyväksyttiin lehteen?" Se valottaa tärkeää kysymystä uudella tavalla. Yhteys aikaisempaan tutkimukseen tehty selväksi. Kertoo uskottavan, helposti ymmärrettävän tarinan. Huono malli: "Miksi paperiasi ei hyväksytty lehteen?" Ei kuulu lehden alaan tai kehno tekninen toteutus. Päätelmät heikosti perusteltu tai epäilyttävä työ. Vain pieni laajennus verrattuna aikaisempaan. Mallin avulla vastataan johonkin täsmälliseen perusteltuun tutkimuskysymykseeen. Pohdittavaa: "kasautuvat mallit", "kilpailevat mallit", "kertakäyttöiset mallit" TA5 Luento 1 2017 8 / 1
Esimerkkejä kurssiin liittyvistä malleista Katso nämä kotona läpi ainakin nopeasti: Mark Armstrong: "Competition in two-sided markets". RAND 2006. Susan Athey ja Glenn Ellison: "Position auctions with consumer search". QJE 2011. Heski Bar-Isaac, Guillermo Caruana ja Vincente Cunat: "Search, design and market structure". AER 2012. Malli alkaa yleensä suunnilleen sivulta 5. TA5 Luento 1 2017 9 / 1
Artikkeleitä, konferenssit Näistä saa hyvin kuvan tutkimuksen nykytilasta: Artikkeleita Yleinen taloustiede: American Economic Review, https://www.jstor.org/journal/amereconrevi Peliteoria: Theoretical Economics, http://econtheory.org Toimialain taloustiede: Rand Journal of Economics, https://www.jstor.org/journal/randjeconomics Konferenssit Yleinen taloustiede: EEA-ESEM, http://www.eea-esem-congresses.org Peliteoria: GAMES, http://www.games2016.nl Toimialain taloustiede: EARIE, http://www.earie2016.org TA5 Luento 1 2017 10 / 1
Laajempi tavoite: tutkijan fantasia... Kasvamaan uusi sukupolvi hyviä markkinaekonomisteja. Kiinnostavia tulevaisuuden mahdollisuuksia: Amazon, Facebook, Google, Microsoft... Ekspertiksi kehittyminen vaatii 10 000 tuntia harjoittelua? Vuodessa on 356 päivää. Päivässä on 24 tuntia. Carpe diem. TA5 Luento 1 2017 11 / 1
Kurssista: suoritus ja tehtävät
Luennot Luento Esitiedot Luettavaa 1 Kurssista, käsitteitä, markkinat ja monopoli 2 Strategiset pelit, Nash-tasapaino, GT 1 (2.2 ja 4.3) OR 2.1 ja 2.2, Bertrand, Cournot ja Hotelling 3 Bayesiläiset pelit, sekatasapaino, GT 5 (9.1 9.2) OR 2.6 ja 3.1 3 huutokauppaa, Varian ja Stahl 4 Ekstensiiviset pelit, horisontaalinen yhteistyö ja GT 13 (16.1 16.2) OR 6.1 ja 6.2, vertikaaliset rajoitteet 5 Pysäytyspelit, Weitzman, Wolinsky ja Diamond GT 15 artikkeleita Laskuharjoitus I 6 Optimaalisen myyntimekanismin suunnittelu GT 18 TB 2 7 Internet-markkinat I: teknologiat artikkeleita 8 Internet-markkinat II: hinnoittelu GT 21 artikkeleita 9 Verkostovaikutukset, kaksipuoliset artikkeleita markkina-alustat ja vertailusivustot 10 Informaatiohyödykkeet, pakettihinnoittelu, (GT 23) artikkeleita käyttäjien tuottama tai ilmainen sisältö Laskuharjoitus II TA5 Luento 1 2017 14 / 1
Harjoitustyö (paino 40 %) Palautetaan kahdessa osassa Moodleen ja vertaisarvioidaan. Kumpikin osista koostuu 3 5 referaatista (à 400 600 sanaa). Ensimmäinen osa, palautus 1.10.: Yksi referaatti jostain luennosta 1-5 Yksi referaatti Econ Talk -podcasteista (www.econtalk.org) Yksi referaatti jostakusta taloustieteen nobelistista (www.nobelprize.org) Jälkimmäinen osa, palautus 29.10.: Yksi referaatti jostain luennosta 6-10 Yksi referaatti Econ Talk -podcasteista (www.econtalk.org) Yksi referaatti jostakusta taloustieteen nobelistista (www.nobelprize.org) Loput (vapaaehtoiset mutta arvosanaa korottavat) referaatit voi kirjoittaa vapaasti yllä mainituista aiheista. Esimerkkejä aikaisemman vuoden töistä Moodlessa. Mikä on referaatti? https://fi.wikipedia.org/wiki/referaatti TA5 Luento 1 2017 15 / 1
Laskutehtävät (paino 40 %) Kaksi harjoitussettiä, joista molemmissa yhteensä 8 tehtävää. Noin yksi tehtävä kustakin luennosta. Tämän kurssin luentoja 10 kpl, Open Yale -kurssin luentoja 6 kpl. Harjoitussettien jättöpäivää edeltävällä viikolla pidetään perjantaina luentojen tilalla laskuharjoitus, jonka on tarkoitus helpottaa laskujen viimeistelyä: laskuharjoitus I on 25.9. ja laskuharjoitus II on 20.10. (ECO ls, 14-16). Viimeistellyt harjoitukset palautetaan 3. kerroksen aulassa viikoilla 39 ja 43 olevaan postilaatikkoon. Ensimmäisen setin palautuspäivä 29.9. ja toisen setin 27.10. Suhtautukaa harjoituksiin kuin kotitenttiin. Ratkaisujen ei tarvitse olla täydellisiä, mutta analyysin pitää kuitenkin olla johdonmukaista ja helppolukuista. Puutteelliset lähetän täydennettäväksi. TA5 Luento 1 2017 16 / 1
Loppukoe (paino 20 %) Koeviikolla 25.10. Kaksi sanallista esseetyyppistä tehtävää Peliteoriaa esim. otsikko: "Nash-tasapaino", "Optimaalisen myyntimekanismin suunnittelu". Sovelluksia esim. otsikko: "Standardisaatio", "Verkostovaikutukset", "Pakettihinnoittelu"tms. Kaksi laskutehtävää suoraan harjoituksista TA5 Luento 1 2017 17 / 1
Kokonaisarvosana Harjoitustyö (paino 40 %): 6 referaattia - 1 piste 8 referaattia - 2 pistettä 10 referaattia - 3 pistettä Laskutehtävät (paino 40 %): 8 tehtävää - 1 piste 12 tehtävää - 2 pistettä 16 tehtävää - 3 pistettä Loppukoe (paino 20 %): neljä tehtävää à puoli pistettä Kokonaisarvosana: yhteensä 4 pistettä - arvosana: 1 yhteensä 5 pistettä - arvosana: 2 yhteensä 6 pistettä - arvosana: 3 yhteensä 7 pistettä - arvosana: 4 yhteensä 8 pistettä - arvosana: 5 TA5 Luento 1 2017 18 / 1
Yhteenveto Jokaiselta pitäisi tulla neljä palautusta: harjoitustyö osa 1 (1.10.) ja osa 2 (29.10.) ja laskutehtävät setti 1 (29.9.) ja setti 2 (27.10.). Lisäksi kurssiin sisältyy kahden toisen opiskelijan harjoitustyön vertaisarviointi (Moodlessa: 5.11.) ja loppukoe (salissa X: 25.10.). Työmäärä (arvosana 5): luennot ja harkat 24 t (Saara), Open Yale 16 t (Ben), Econ Talk 4 t, referaatit, laskuharjoitukset ja vertaisarviointi 36 t; yhteensä n. 80 t. Ehdotus: joka luennon (Saaran tai Benin) jälkeen tehdään yksi tehtävä ja joka viikko kirjoitetaan 1 2 referaattia; kerran kuussa kuunnellaan Econ Talk -podcast. TA5 Luento 1 2017 19 / 1
Vastaanotto (ECO A415): luentojen jälkeen tai sopimuksen mukaan: saara.hamalainen@helsinki.fi (vastaukset viikottain tai useammin).
Katsottavaa Open Yale -kurssi: Game Theory, Ben Polak http://oyc.yale.edu/economics/econ-159#sessions Kuunneltavaa Econ Talk -podcastit, Russ Roberts http://www.econtalk.org/archives/2007/10/robert_frank_on.html Luettavaa Taloustieteen Nobel-palkinnon saajat https://www.nobelprize.org/nobel_prizes/economic-sciences/
Kirjallisuutta Martin Osborne ja Ariel Rubinstein: A Course in Game Theory, 2.1-2.2, 3.1, 6.1-6.2 ja 11.1 (OR) Tilman Börgers: An Introduction to the Theory of Mechanism Design, luku 2: "Screening"(TB) Hal Varian: Intermediate Microeconomics (HV) Jean Tirole: The Theory of Industrial Organization (JT) Massimo Motta: Competition Policy, Chapter 8: "A Toolkit"(MM) Martin Peitz ja Joel Waldfogel (2012): The Oxford Handbook of the Digital Economy (PW, ei Helkassa) tai Gerhard Illing ja Martin Peitz (2006): Industrial Organization and the Digital Economy (e-kirja Helkassa) Artikkeleita: soveltuva lukulista Greg Taylorin kurssilla "Internet Economics", Oxford Internet Institute Robert Frank: The Economic Naturalist (RF)
Käsitekertaus
Substituutti TA5 Luento 1 2017 24 / 1
Komplementti TA5 Luento 1 2017 25 / 1
Vaihtoehtoiskustannus TA5 Luento 1 2017 26 / 1
Ulkoisvaikutus TA5 Luento 1 2017 27 / 1
Julkishyödyke TA5 Luento 1 2017 28 / 1
Markkinat
Markkinoiden määritelmä paikka, jossa myydään ja ostetaan hyödykkeitä vaihdon väline paikka, jossa vaihdetaan hyödykkeitä toisiinsa vapaaehtoisuus "A market is a medium that allows buyers and sellers of a specific good or service to interact in order to facilitate an exchange. This type of market may either be a physical marketplace where people come together to exchange goods and services in person, as in a bazaar or shopping center, or a virtual market wherein buyers and sellers do not interact, as in an online market. Investopedia TA5 Luento 1 2017 34 / 1
Monopoli
Monopoli: yksi tuote
Yhden tuotteen monopoli Helpoin mahdollinen epätäydellisen kilpailun malli. Tuotteen kysyntä q Dppq riippuu hinnasta p. Jos hinta nousee, tuoteen kysyntä vähenee: BDppq Bp ď 0. Tuotantokustannukset Cpqq riipuvat määrästä q. Jos määrä nousee, kustannukset lisääntyvät: BCpqq Bq ě 0. Jotta ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota laskuteknisiin asioihin oletetaan lisäksi, että B2 Dppq Bp 2 Kysynnän hintajousto lasketaan ε BDppq Bp ď 0 ja B2 Cpqq Bq 2 ě 0. p Dppq ě 0. Monopoli valitsee sellaiset hinnan ja määrän, joilla sen voitto on suurin, ottaen huomioon näitten yhteyden D:n tai D 1 :n kautta. max p,q pq Cpqq niin, että q Dppq tai p D 1 pqq. TA5 Luento 1 2017 38 / 1
Monopolihinta ja Lerner-indeksi max p Πppq maxpdppq CpDppqq. p Ensimmäisen kertaluvun ehto optimaaliselle hinnoittelulle on BΠppq p BDppq ` Dppq BCpqq BDppq 0. Bp Bp Bq Bp Muokkaamalla tätä laukseketta edelleen saadaan esitystapa: p ` Dppq BCpqq 0 ðñ p BCpqq BDppq Bq Bq Bp Dppq ðñ BDppq Bp hkkkkikkkkj L p BCpqq Bq p Dppq p. BDppq looomooon Bp 1 ε L p BCpqq Bq p 1 ε. L on ns. Lerner-indeksi. TA5 Luento 1 2017 39 / 1
Lerner-indeksi ja monopolihinta Lerner-indeksi on monopolin markkinavoiman mittari. L p BCpqq Bq p 1 ε. Se kuvaa kykyä hinnoitella yli rajakustannuksen BCpqq Bq. Havaitsemme, että Markkinavoima on sitä suurempi, mitä pienempi on kysynnän hintajousto. Jos ε Ñ 8 (täysin joustava kysyntä), niin p BCpqq Bq Ñ 0 ja jos ε 0 (täysin joustamaton kysyntä), niin p BCpqq Bq Ñ 8. TA5 Luento 1 2017 40 / 1
Monopoli: kaksi tuotetta
Tapaukset Monopoli tarjoaa kahta tuotetta: Tuotteen 1 hinta on p 1 ja määrä q 1. Tuotteen 2 hinta on p 2 ja määrä q 2. Kaikki seuraavat tapaukset ovat mahdollisia: 1. Riippumattomat kysynnät D 1 pp 1 q ja D 2 pp 2 q ja riippumattomat kustannukset C 1 pq 1 q ja C 2 pq 2 q 2. Toisistaan riippuvat kysynnät D 1 pp 1,p 2 q ja D 2 pp 1,p 2 q ja riippumattomat kustannukset C 1 pq 1 q ja C 2 pq 2 q 3. Riippumattomat kysynnät D 1 pp 1 q ja D 2 pp 2 q ja toisistaan riippuvat kustannukset C 1 pq 1,q 2 q ja C 2 pq 1,q 2 q TA5 Luento 1 2017 42 / 1
Tapaus 1: riippumattomat kysynnät ja kustannukset Jos tuotteiden välillä ei ole minkäänlaisia riippuvuuksia, on monopolin valinta ongelma max Π 1 pp 1 q ` Π 2 pp 2 q maxp 1 D 1 pp 1 q C 1 pd 1 pp 1 qq ` p 2 D 2 pp 2 q C 2 pd 2 pp 2 qq. p 1,p 2 p 1,p 2 Tämä voidaan pilkkoa kahdeksi erilliseksi ongelmaksi, jotka voidaan ratkaista erikseen max p 1 Π 1 pp 1 q max p 1 Näin saadaan selvästi, että p 1 D 1 pp 1 q C 1 pd 1 pp 1 qq ja max p 2 Π 2 pp 2 q maxp 2 D 2 pp 2 q C 2 pd 2 pp 2 qq. p 2 L i p i BC ipq i q Bq i 1, i 1,2. p i ε i Hintadiskriminaatio: jos C 1 C 2 ja ε 1 ą ε 2, niin p 1 ă p 2. TA5 Luento 1 2017 43 / 1
Tapaus 2: substituutit tai komplementit Substituutit: Bq i Bp j ą 0 (kysyntä kasvaa, kun substituutin hinta nousee), esim. voisilmäpulla ja korvapuusti sunnuntaina Cafe Esplanadissa, Facebook ja Instagram? Komplementit: Bq i Bp j ą 0 (kysyntä kasvaa, kun komplementin hinta laskee), esim. kamera ja lisävarusteet (laukut, muistikortit, objektiivit), Facebook ja Instagram? Yksinkertainen kysyntäfunktio q i a bp i ` gp j, jossa g ą 0 substituutit, g ă 0 komplementit, ja g 0 riippumattomat. Yksinkertainen kustannusfunktio Cpq 1,q 2 q cq 1 ` cq 2. Olettaen, että kysynnän (oma-)hintajousto on suurempi kuin ristijousto b ą g, positiivinen tuotanto edellyttää a ą cpb gq. TA5 Luento 1 2017 44 / 1
Tapaus 2: Monopolin ongelman ratkaisu maxpa bp 1 ` gp 2 qpp 1 cq ` pa bp 2 ` gp 1 qpp 2 cq. p 1,p 2 Ensimmäisen kertaluvun ehdot optimaaliselle hinnoittelulle ovat BΠppq Bp i a 2bp i ` 2gp j ` cpb gq 0, i,j 1,2, i j. Tarkatellaan symmetristä ratkaisua, jossa pätee p i p j p: a ` cpb gq a 2bp ` 2gp ` cpb gq 0 ðñ ppgq. 2pb gq Tästä saadaan suoraan g:n vaikutus tuotteiden hintoihin p Bp Bg a ą 0, kun g P p b,bq. 2pb gq2 Mitä lähempänä tuotteet ovat toisiaan, sitä korkeammat ovat niiden hinnat. Yhden substituutin (komplementin) myynti luo negatiivisen (positiivisen) ulkoisvaikutuksen toisen kysyntään: monopoli ottaa tämän huomioon nostamalla (laskemalla) hintaa. TA5 Luento 1 2017 45 / 1
Tapaus 3: synergia-edut tai synergia-haitat Joskus toimintojen yhdistäminen tai hajauttaminen laskee niiden tuotantokustannuksia. Synergia-etu: samaa kuljetuskalustoa voi käyttää eri kuljetustehtävissä joustavasti. Myös "learning-by-doing"on esimerkki tästä: nykyinen tuotanto palvelee tulevaa. Syneriga-haitta: eri toiminnot kuluttavat samaa ruuhkautuvaa tai rajallista resurssia. Lineaariset kysyntäfunktiot q 1 a bp 1 ja q 2 a bp 2 ja lineaarinen kustannusfunktio Cpq 1,q 2 q cq 1 ` cq 2 ` µq 1 q 2. Yhden tuotteen tuotanto vaikuttaa toisen tuotteen tuotannon rajakustannuksiin B2 Cpq 1,q 2 q Bq 1 Bq 2 µ µ ă 0: synergia-etu ja µ ą 0: synergia-haitta. TA5 Luento 1 2017 46 / 1
Tapaus 3: Monopolin ongelman ratkaisu maxpa bp 1 qpp 1 cq ` pa bp 2 qpp 2 cq µq 1 q 2. p 1,p 2 Ensimmäisen kertaluvun ehdot optimaaliselle hinnoittelulle ovat BΠppq Bp i ap1 ` bµq 2bp i b 2 µp j ` cb 0 i,j 1,2, i j. Tarkatellaan symmetristä ratkaisua, jossa pätee p i p j p: ap1 ` bµq 2bp b 2 ap1 ` bµq ` cb µp ` cb 0 ðñ ppµq. bp2 ` bµq Tästä saadaan suoraan µ:n vaikutus tuotteiden hintoihin p Bp Bµ a bc ą 0, kun a ą bc. p2 ` bµq2 Mitä suurempi on synergia-etu, sitä matalammat ovat hinnat. Jos yhden tuotteen tuotanto luo positiivisen (negatiivisen) ulkoisvaikutuksen toisen tuotteen tuotantoon, monopoli ottaa tämän huomioon laskemalla (nostamalla) hintaa. TA5 Luento 1 2017 47 / 1
Internet-mainonta
Internet-mainonta 1 Mitä enemmän aikaa ihmiset kuluttavat Internetissä surffaten, sitä houkuttelevammaksi Internet-mainonta käy mainostajille. Ajankäyttö viikottain vuonna 2009 (tuntia): TV 12-15, Internet 12-15, radio 6-9, sanomalehdet 0-3 ja aikakaus- lehdet 0-3. Internet-mainonnat hinta on pysynyt kohtuullisena (kustannus per tuhat katsojaa vuonna 2008): TV 10-6 USD, sanomalehdet ja radiomainonta 5 USD ja internet-mainonta ja ulkomainonta 2 USD. TA5 Luento 1 2017 51 / 1
Internet-mainonta 2 Vuosituotot 2015: 60 miljardia USD (20 prosentin kasvussa). Erityisesti moobiilimainonta 65 prosentin kasvussa: 20 miljardia USD. Sosiaalisen median mainonta 50 prosentin kasvussa: 10 miljardia USD. 75 prosenttia mainostuloista kymmenelle suurimmalle mainosalustalle, keskittynyttä. Suurin mainostyyppi etsintämainokset, sitten mobiili- mainokset ja banneri-mainokset. Suurimmat mainostajat ovat Google (20-30 markkinaosuus), YouTube, Facebook (10-20 markkinaosuus), Microsoft, Yahoo!, Twitter, Amazon, LinkedIn jne. TA5 Luento 1 2017 53 / 1
Mainontaan perustuva bisnesmalli Internet-sivun vierailijat kuluttavat sisältöä ilmaiseksi. Internet-sivun voitto tulee mainostuloina mainostajilta. Mainostajan maksuhalukkuus mainospaikasta on D. Tämä on mainostamisen rahahyöty mainostajalle. Mainospaikan tarjoamisen rajakustannus on nolla. Sivusto valitsee mainoshinnan p niin, että voitto maksimoituu maxdppqp ðñ MR D 1 ppqp ` Dppq 0 MC p TA5 Luento 1 2017 55 / 1
Tapaus 1: mainonta ei haittaa kuluttajia TA5 Luento 1 2017 56 / 1
Tapaus 2: mainonta haittaa kuluttajia TA5 Luento 1 2017 57 / 1
Tapaus 3: mainonta myös hyödyttää kuluttajia TA5 Luento 1 2017 58 / 1
Seuraavaa kertaa varten Game Theory by Ben Polak (Open Yale) "Introduction"(luento 1, kokonaan) "Formal ingredients of a game"(luento 2.2, katkelma) ja "Best response: formal definition"(luento 4.3, katkelma) TA5 Luento 1 2017 59 / 1