Edmonton Symptons Assessment Scale (ESAS)- pilotti ja keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito (caset) Pirkko Bellaoui Osastonhoitaja, HYKS, Sydänkeuhkokeskus, Kolmiosairaala osasto 6 8.5.2014 Joensuu
ESAS Tavoite: Syöpäpotilaiden subjektiivinen arvio voinnistaan Alkuperäinen mittari kehitetty: Regional Palliative Care Program, Capital Health in Edmonton, Alberta v. 1991 Mittari kysymykset: kipu (levossa ja liikkuessa), väsymys, dyspnea (hengenahdistus), ruokahaluttomuus pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, masentuneisuus, ahdistuneisuus, unettomuus, yleinen arvio voinnista arvio janalla 0 (ei oireita) -10 (pahin mahdollinen)
ESAS-mittarin pilotointi keuhkosairauksien vo 82 vuonna 2010 Tavoitteena: selvittää osastohoitoon tulevan syöpäpotilaan oireet ja laatia tämän perusteella hoitojakson tavoitteet ja auttamismenetelmät Pilotoinnin suunnittelu: keuhkosairauksien vuodeosasto 82 syöpäpotilaiden oireiden kartoituksessa 24.5.2010 alkaen kaksi kuukautta pilotointiryhmä. Pirkko Bellaoui, oh (medisiininen tulosyksikkö), Soile Haakana, sh (kipupkl), Riitta Vuorinen, TtT, ORP /medisiisinen tulosyksikkö), Eeva-Maija Nieminen, LtT (medisiininen tulosyksikkö) Pilotin aloituksessa hyödynnetty kokemukset ESAS-mittarin käytöstä (TAYS ja TYKS)
ESAS-mittarin pilotointi, jatkoa. Pilotointiin valittujen potilaiden kriteerit: - syöpäpotilas (keuhkosyöpä tai mesoteliooma), jolla on diagnoosi - elektiivinen tai päivystyksen kautta vuodeosastolle saapunut potilas ESAS-mittarin täyttäminen: Potilas täytti ESAS-mittarin (=kaavake) kaksi kertaa osastojakson aikana (24 t kuluessa osastolle saapumisesta sekä potilaan kotiutuessa) Potilas ohjeistettiin täyttämään kaavake itse tämä on alkuperäinen idea. Mikäli potilas ei jaksanut, kaavakkeen saattoi potilaan puolesta teknisesti täyttää hoitohenkilökunta tai omainen. Kaavakkeen täyttäjä kirjattiin.
Tulokset 33 potilaan tiedot yhteensä 19 potilasta antoi kaksi arviota, jotka raportoitu kaavioissa
ESAS-arviot osastolla 82 molemmat arviot (n=19) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Ennen Jälkeen 1 0,5 0 Kipu levossa Kipu liikkeessä Väsymys Dyspnea
ESAS-arviot osastolla 82 molemmat arviot 3,5 3 2,5 2 1,5 Ennen Jälkeen 1 0,5 0 Ruokahal. Pah.vointi Suun kuiv. Ummetus
ESAS-arviot osastolla 82 molemmat arviot 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Masenn. Ahdistun Unettom. Kokon.v. Ennen Jälkeen
Johtopäätökset Osastohoidon aikana kaikki oireet lieventyneet - kokonaisvointi alkumittauksen 4.5 lähtömittauksen 3.2:n - eniten lieventyneitä olivat kipu ja pahoinvointi - vähiten lieventyneitä masennus ja ahdistuneisuus Mitkä hoidolliset toimenpiteet olivat lieventäneet subjektiivisia oireita? HUOM! Eri oireet pahentavat toisiaan (esim. kipu lisää unettomuutta, kipu lisää masentuneisuutta)
Jatkotoimet Tutkimus osana laajempaa keuhkosyöpäpotilaiden hoidon tutkimusta suurempi joukko keuhkosyöpäpotilaita mitkä ovat potilaan hoidon keskeiset ongelmat ja mitä hoitojakson aikana osastolla tapahtuu? laajoina tavoitteina: mikä johtaa keuhkosyöpäpotilaan sairaalahoitoon? kehittämiskohteina: toimiva hoitoketju toimiva tukiverkko osastohoitojakson kustannukset? syöpäpotilaiden hoidollinen kuormittavuus?
Palliatiivinen hoitolinja Silloin kun kuolemaan johtava etenevä sairaus ei enää ole hoidettavissa eikä sen kulkuun voida merkittävästi vaikuttaa Tavoitteena kärsimyksen ehkäisy ja elämänlaadun vaaliminen Hoitolinja perustuu potilaan kanssa yhdessä tehtyyn hoitosuunnitelmaan, kirjataan hoitokertomukseen
Keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito Temel ym: Early palliative Care fot patients with metastatic Nonsmall-cell lung cancer (n 151) Aikainen palliatiivinen hoito: ainakin yksi vierailu pallitiivisessa yksikössä 12 vk kuluessa dg (keskimääräinen luku 4 vierailua) - elinikä (11.6 kk vrt 8.9 kk) - parempi elämänlaatu (Temel:n tutkimuksessa FACT-L-kysely, vaihtoehtona voisi olla ESAS) - parempi mieliala - ei aggressiivista terminaalivaiheen hoitoa (The NEW ENGLAND JOURNAL of MEDICINE 363;8 august 19, 2010) VOISIKO TÄLLAISTA ALKAA TOIMINTAA ALOITTAA HYKS:SSÄ HOIDETTAVIEN KEUHKOSYÖPÄPOTILAIDEN OSALTA? (TÄLLÄ HETKELLÄ EI ORGANISAATION KANNALTA ONNISTU)
Toimiva hoitoketju keuhkosyöpäpotilaan hoidon näkökulmasta Joillakin keuhkosyöpäpotilailla useita käyntejä viikossa ppkl:lla (LtT AnnMari Rouhos selvitys v 2013) Ppkl ei ole palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan ideaali hoitopaikka! Potilaan tulisi päästä suoraan vuodeosastolle (käytännössä ongelmallista) Vuodeosastolta kotituessa potilaalle tulisi järjestää toimiva hoitopolku: kotisairaanhoito, kotisairaala, hoitokoti (pääkaupunkiseudulla Terhokoti ksh + vos) Keuhkosyöpäpotilaalla useimmiten myös erikoissairaanhoidon kontakti (pkl-vastaanottoaika oireenmukainen hoito, vrt Temel) HUS-intra: ohjeistus palliatiivisen ja saattohoidon piirissä olevien potilaiden jatkohoito-ohjauksesta sisältäen pääkaupunkiseudun saattohoitoverkoston ja vastuuhenkilöketjun (mukana myös Kolmiosairaala os 6 oh ja 1 sh)
CASE 1 75 v mies, levinnyt keuhkon adenocarsinooma Päivpkl:lta hengenahdistuksen ja yleistilan alentumisen vuoksi osastolle Ppkl:lla al. Oxycontin 20 mg x 2, aiemmin ei mitään kipulääkkeitä, potilaalla ei ole ollut kipuja 2 vrk kuluttua hengenahdistus huomattavasti helpottunut (Oxycontin auttoi myös hengenahdistukseen!) Kotiohje: läpilyöntikipu heng.ahd + laksatiivit Os:lla linjattu oireenmukainen hoito, informoitu potilas + vaimo, lähete Kotisairaalaan. Tärkeää kirjata hoitolinja ja käyty keskustelu!
CASE 1, jatkoa Keskustelu oireenmukaisesta hoidosta: Ei tarkoita hylkäämistä vaikka jatkoa ei tänne tulekaan. Potilas ja omaiset hyväksyivät tilanteen. Vaimolla suuri huoli aiemmin tulevaisuudesta ja epätietoisuus hoitolinjasta Yhteys kotisairaalaan, jos ongelmia (kuumeilu, mahd muut oireet). Tieto siitä, että esim palliatiivista kipusädehoitoa annetaan vaikka ei kuratiivista hoitoa enää tarjolla olekkaan Tiedonantaminen, potilaan ja omaisten kuuntelu (huolet ja luopumisen pelko) auttaa luottamuksen ja turvallisuuden tunteen saavuttamiseen
CASE 2 Mies, 62 v, epider ca, saanut kemoterapian (1. ja 2 hoitolinjan) + palliatiivisen sädehoidon. Oireenmukainen hoitolinja, B-lausunto tehty (svpäiväraha, korvattavat lääkkeet) Ppkl:lle hengenahdistuksen vuoksi, tod. sarjakylkiluumurtumat, hemopneumothx+ keuhkoembolia Kotilääkityksenä Oxycontin 20 mg x 2 + Panadol 1000 mgx3 Osastohoitojakso noin 1 kk, mitä tehtiin?
CASE 2, jatkoa Ppkl:lla Oxycontin 60x 2 mg, Mirtazapin + Lyrica aloitettiin. Osastolla Oxycontin 60 mg + 80 mg Pleuradreeni (ppkl:lla), sen yht. Abstral 400 mikrog. Ab iv al vasta 3. hoitopv. Dreenissa kasvanut resistenssi Stafylokokki 3 ensimmäistä hoitopv pot erittäin kivulias, mutta läpilyöntikipulääkettä saanut runsaasti. Alkuun läpilyöntikipuun Oksinorm iv 10 mg Kestokatetri, yleiskunto heikko Klexane al., laksatiivi listoilla, DM-tbl-lääk tauolle Os:lla ohimenevästi veriyskää vk:n päästä Klexanetauko, viileät ruuat ja juomat
CASE 2, jatkoa Yleiskunnon heikkenemiseen liittyen vähäistä sekavuutta Kertaalleen nopea flimmeri / flutteri, lääkitty Oksikoni 80 + 100 mg 2-3 vk kuluttua Kivun lievittymisen jälkeen saanut heng ahd Mo iv 2-4 mg Pleuradreeni poistettu 3 vk päästä, saman aik. potilaan kunto kohennut, KK pois ja potilas alkanut miettiä kotiin lähtöä Kotiutui 1 kk hoitojakson jälkeen, Dexametason aloitettu yleisoireisiin Kepkl-kontrolli 3 vk päähän Os:lla keskusteltu Terhokodista, tällöin potilas ja omainen ei vielä innostunut ajatuksesta
CASE 2, jatkoa 1 vk päästä vaimo soitti. potilas kiukkuinen ja unelias aamuisin, ei haluaisi Klexanea pistää, ksh tarv pistämään 2 vk päästä vaimo soitti kepkl, Terhokotilähete nyt tehty (potilas ja vaimo ajatukseen kypsyneet) 3 vk päästä potilas kaatunut kotona, Marian sairaalan ppkl:lle ja sieltä Töölön sairaalaan oikean lonkan hyväasentoinen murtuma. Operaatioksi sovittu DHS-osteosynteesi. Toimenpide tehty 26.3 Jatkohoitopaikka anottu tukisairaalasta, sähköistä hoitokertomusta ei löytynyt. Ei tietoa missä potilas nyt on. Kir dec ei alkuun mitään mainintaa hoitolinjasta eikä myöskään Terhokodista. Myöhemmin mainittu palliatiivinen hoitolinja.
CASE 2, jatkoa Miksi niin paljon iv-stoosi lääkitystä? Miksi NRS ei kysytty/ merkattu (vain x 1 löytyy) Oliko Oxynorm po-läpilyöntiannos riittävä? Kirjaaminen potilaan henkinen tukeminen? Käydyt keskustelut ym melko suppeaa, paljon kirjattu esim KK:sta ja sen poistamisesta Hemopneumothx usein AB po profylaktisesti, tässä AB aloitus vasta 3 hoitopv Hyvää, että potilaan omia toiveita ja tuntemuksia huomioitu (lääkitys, milloin KK pois, Terhokoti) Hoidon jatkuvuus? Kirjatun tiedon hyödyntäminen?
ESAS, mitä kuuluu keuhkoklinikalla? Uusi projekti alkaen 3/2012 (tarkoitus loppua 12/2012), LtT Eeva- Maija Nieminen Aineisto: keuhkosairauksien vuodeosastolle päivystyksellisesti tulevat keuhkosyöpää sairastavat potilaat Menetelmät: 1. ESAS-arvio 24 tunnin sisällä saapumisesta 2. Kerätään potilasrekistereistä tiedot: 1. demografiset tiedto 2. keuhkosyövän sairaushistoria 3. hoitokontaktit tähän mennessä 3. Keuhkosyövän hoitoketjun rakentaminen tutkimustietojen pohjalta 4. Seuranta (?) Aineiston keruu kestänyt (osastolla jäänyt kaavakkeita jakamatta), projekti edelleen kesken
ESAS, HUS Syöpätautien klinikka Kysely lähetetään syöpäpotilaille kutsun mukana ja uusitaan vuodeosastojaksolle tultaessa, päiväsairaalassa lääkeinfuusioiden yht, pkl-vo:n yhteydessä ja sädehoitoosastolla eräiden potilasryhmien yht (mm keuhkosyöpäpotilaat Tulos kirjataan Mirandan hoitotaulukkoon
ESAS, HUS syöpäkl, jatkoa Oireiden intensiteetti < 5: kyselyyn otetaan kantaa seuraavan vo:n yht., vuodeosastolla kysely toistetaan viikon välein Oireiden intensiteetti > 5: informoidaan hoitavaa lääkäriä, vuodeosastolla kysely uusitaan kotiutumispäivänä Sietämätön oire > 8: oireeseen kannanotto < 24 tunnissa Tarvittaessa konsultoidaan palliatiivista yksikköä, tai Meilahden kipuklinikkaa tai psykososiaalista yksikköä
ESAS, käyttö TAYS:ssa tällä hetkellä Palliatiivisessa yksikössä päivittäin käytössä! Kaikki potilaat täyttävät, pyydetään erikseen avoimeen osuuteen vielä toiveita vastaanottokäynnille Syöpätautien pkl:lla oirepotilaat täyttävät Vuodeosastoilla käyttö vähäistä, konsultoivat palliatiivista yksikköä Yrittävät saada hoitotaulukkoon kirjaamisen mahdolliseksi (tällä hetkellä kuvaavaa kirjaamista) ( sh Anu Viitala, TAYS, palliatiivinen yksikkö)