JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET SUURET JÄRVET ASUMISMAHDOLLISUUTENA

JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET SUURET JÄRVET ASUMISMAHDOLLISUUTENA RAPORTTI 13.1.2009

RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS...3 2 TIIVISTELMÄ...4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?...4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN SUURET JÄRVET ASUMISMAHDOLLISUUTENA KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ...5 3 LÄHTÖKOHDAT...5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...5 3.2 KAAVOITUSTILANNE...5 4 SUURET JÄRVET ASUMISMAHDOLLISUUTENA -ERILLISSELVITYS...7 4.1 ERILLISSELVITYKSEN TYÖMENETELMÄT...7 4.2 PARHAAT ALUEET TEEMAKARTOISTA...9 5 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT...11 5.1 ALUEVARAUKSET...11 6 SELVITYKSEN EVÄITÄ JATKOSUUNNITTELUUN...11 7 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT...12 7.1 KARTTAMERKINNÄT...12 7.2 ERILLISSELVITYSKARTAN JA TEEMAKARTTOJEN PIENENNÖKSET...12 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Maakuntakaava, maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007 - Viistokuvat (Keski-Suomen liitto 2008) - Maastotietokanta - Kuntakohtaiset osoite-, virkistys- ja ulkoilukartat - Kuntakohtaiset haastattelut Kannen kuva: Viistokuva Päijänteeltä, Hannu Vallas 2007 2

1 PERUSTIEDOT RAKENNEMALLI 20X0 Erillisselvitys: Suuret järvet asumismahdollisuutena Päijänne, Leppävesi, Saravesi, Muuratjärvi Selvitysalueen yleissijainti 1.1 Raportin tarkoitus Raportin tarkoitus on täsmentää rakennemalli 20X0:a varten laadittuja erillisselvityskarttoja Suuret järvet asumismahdollisuutena. Raportissa selvitetään tarkastelussa olevat vesistöt sekä kunnat, joiden alueella vesistöt sijaitsevat, sekä ranta-alueille sijoitetut selvityksen analyysin mukaiset alueet. 3

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Mikä on rakennemallityö? Rakennemalli on tulevaisuusorientoitunut suunnitelma, joka perustuu Jyväskylän seudun nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen vahvuuksiin sekä kasvavan kaupunkiseudun synnyttämiin mahdollisuuksiin. Rakennemallin laadinnan yhteydessä ennakoidaan mahdollisia yhteiskuntaan kohdistuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Rakennemalli edesauttaa kuntakohtaisten maankäytön strategioiden ja suunnitelmien laatimista. Rakennemalli on tavoitteellinen maankäytön strategioiden ja aluevarausten yhdistelmä, joka ajoitetaan hetkeen 20X0. Hetki 20X0 on ajankohta, jolloin Jyväskylän seudulla on n. 200 000 asukasta. Tämän lähtökohdan perusteella arvioidaan, millaisia strategisia mahdollisuuksia ja aluevarauksia seudun kasvaminen edellyttää eri maankäyttömuodoissa sekä selvitetään eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia mm. liikenteeseen, yhdyskuntateknisiin kustannuksiin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli toimii myös taustamateriaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa. 2.1.1 Lähtötietojen kerääminen ja täsmäselvitykset Rakennemallityötä varten kerätään olemassa olevia lähtötietoja sekä kuntakohtaisesti että seudullisesti. Maakuntakaavan yhteydessä laaditut ylikunnalliset selvitykset toimivat lähtötietoina rakennemallityössä. Lisäksi tehdään täsmennettyjä teemaselvityksiä rajatuista aiheista, joista keskeisimpiä ovat: - Seudun keskustaajama-alueiden täydennysrakentamisselvitys - Työpaikkatoimintojen uudet sijaintimahdollisuudet selvitys 4

- Suurten järvien hyödyntämismahdollisuudet asumisessa, tutkielma potentiaalisimmista alueista. - Autoriippuvuustarkastelu, kaupunkiseudullinen analyysi nykyisistä kaupunkivyöhykkeistä - Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. - 20X0 -tarinat 2.2 Erillisselvityksen Suuret järvet asumismahdollisuutena keskeinen tavoite ja sisältö Erillisselvityksen tarkastelualueeksi päätettiin Jyväskylän seudun kaavoittajien ryhmässä Päijänne, Leppävesi, Saravesi ja Muuratjärvi. Tavoitteena oli osoittaa em. vesistöjen alueilta suotuisiin ilmansuuntiin aukeavat ranta-alueet riippumatta olevasta maankäytöstä tai muista maankäytön suunnitelmista. Ranta-alueista tarkastelussa olivat mukana kaakkoon, etelään, lounaaseen ja länteen aukeavat rannat. Teemakartat on tehty maastotietokannan korkeuskäyräaineiston pohjalta laaditulle Vertical Map- topografiakartalle. Teemoittaiset kartat: 1. Alueen pääilmansuunta 2. Alueen topografia 3. Alueen etäisyys verkostoihin (alueellinen päätie) 4. Alueen etäisyys paikalliskeskustaan (Jyväskylä, Muurame, Korpilahti, Laukaa) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti vuonna 2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joiden mukaan linjataan maamme alueiden käyttöä tulevaisuudessa. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin kysymyksiin, joita mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus asettavat alueidenkäytölle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu niiden ohjausvaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. 3.2 Kaavoitustilanne 3.2.1 Seutukaava Keski-Suomen Seutukaavan 5. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.8.1999. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava tulee vahvistuttuaan kumoamaan seutukaavan. 5

3.2.2 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Alla olevissa karttaotteissa on esitetty otteet maakuntakaavan asumisalueet osasta kunnittain. Maakuntakaavan mukaiset asuinalueet on merkitty kaavakarttoihin ruskealla. Alueet sijoittuvat pääosin oleviin keskustoihin. Taajamatoimintojen alueiden lähtökohtana on Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteenseurantajärjestelmän mukaiset nykyiset taajamat (2005). Taajamarajauksiin on lisätty sellaiset maaalueet, joissa on hyväksytty kaava tai kaavoitus on lähdössä lähiaikoina käyntiin sekä sellaiset alueet, jotka on hankittu kunnan omistukseen taajamatoimintoja varten. Maakuntakaavan asumisalueet, Jyväskylä Maakuntakaavan asumisalueet, Laukaa Maakuntakaavan asumisalueet, Muurame Maakuntakaavan asumisalueet, Korpilahti, Jyväskylä 6

3.2.3 Yleiskaavat Selvitysalueella on voimassa seuraavat vahvistetut yleiskaavat: Päijänteen rantaosayleiskaava, osat I ja II 1998 (osa-alue), Jääskelän oyk 2002, Kirkonkylän oyk, (Laukaa)1994, Kanavareitin osayleiskaava- alue(osa II)v. 1997 (Kaava käsittää Torronselän molemmat rannat päästä päähän) sekä Leppävesi -järven vuonna 2005 vahvistettu rantayleiskaava. (Leppävesi-järven Laukaan puoleiset rannat) Erillisselvitysalueen vahvistetut yleiskaavat ( Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) 4 SUURET JÄRVET ASUMISMAHDOLLISUUTENA -ERILLISSELVITYS 4.1 Erillisselvityksen työmenetelmät Selvitystä varten laadittiin teemakarttoja, joissa on esitetty pohjakartalla vesistöt, tiestö sekä tärkeimmät yhteydet, kohteet ja alueet rasteroituina ja erilaisin viivatyypein + symbolein. Kartat on laadittu maastotietokannasta MapInfo- ja Vertical map -ohjelmilla. Selvitysalueesta tehtiin teemoittaiset analyysit, joissa ranta-alueille annettiin arvoja 1-4. Teemakartoissa arvo 1 vastaa kyseisen teeman parasta arvoa ja arvo 4 heikointa arvoa. Yhteenvedossa erillisselvityskartassa näkyvät teemakarttojen yhdistelmän tuloksena saadut parhaat alueet, jotka ovat jokaisen teeman mukaisesti saaneet arvon 1 tai 2. Teemakarttojen pienennökset ovat tämän selostuksen lopussa. Teemat: 1. Topografia Analyysikartassa on esitetty ranta-alueiden korkeuserot. 2. Ilmansuunta Analyysikartassa suotuisat ilmansuunnat on jaettu neljään luokkaan; Pääilmansuunnaltaan lounaaseen etelään kaakkoon ja länteen avautuvat ranta-alueet. Muihin ilmansuuntiin aukeavia ranta-alueita ei ole tässä teemakartassa selvitetty. 3. Etäisyys verkostoihin (Tiestö, vesi- ja viemäri) Analyysikartassa on esitetty ranta-alueiden etäisyys tieverkostoon (Valtatie, kantatie, seututie, yhdystie, paikallistie). 4. Etäisyys keskukseen (Jyväskylän keskusta, Vaajakoski, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Laukaa) Analyysikartassa on selvitetty ranta-alueiden etäi- 7

syyttä alueen päätietä pitkin lähimpään palveluja (mm. terveyskeskus, koulu, päiväkoti, elintarvikeliike, kioski) tarjoavaan keskukseen. Ilmansuunta Suotuisat ilmansuunnat on jaettu neljään luokkaan siten, että arvon 1 ovat saaneet pääilmansuunnaltaan lounaaseen aukeavat alueet. Luokassa 2 ovat pääilmansuunnaltaan etelään aukeavat alueet, luokassa 3 kaakkoon aukeavat alueet ja luokassa 4 länteen avautuvat ranta-alueet. Muihin ilmansuuntiin aukeavia ranta-alueita ei ole tässä teemakartassa selvitetty. Topografia Ranta-alueiden topografia on esitetty siten, että arvon 1-2 ovat saaneet alueet joiden keskimääräinen kaltevuus on pienempi kuin 5%. Kaltevuudeltaan yli 5% olevat alueet ovat saaneet analyysikartassa arvon 3-4. Etäisyys verkostoihin (Tiestö, vesi- ja viemäri) Ranta-alueiden etäisyys tieverkostoon (Valtatie, seututie, paikallistie) on esitetty siten, että etäisyydet on jaettu kolmeen luokkaan; 1: etäisyys 0-200m, 2: etäisyys 200-500m, 3: etäisyys suurempi kuin 500m. Alueet ovat vyöhykkeinä noin 200-400m rannasta. Etäisyys keskukseen (Jyväskylän keskusta, Vaajakoski, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Laukaa) Analyysikartassa on selvitetty ranta-alueiden etäisyyttä alueen päätietä pitkin lähimpään palveluja tarjoavaan keskukseen (koulu, kauppa, posti, ravintola, kioski, terveyskeskus) Etäisyydet on jaettu neljään luokkaan siten, että luokan 1 ovat saaneet alueet, joista on etäisyys keskukseen n. 0-5 km, luokka 2: Etäisyys n. 5-10km, Luokka 3: Etäisyys n. 10-15 km, luokka 4: etäisyys n. 15-20 km. 8

4.2 Parhaat alueet teemakartoista Selvitysalueelta laaditussa yhteenvetokartassa näkyvät teemakarttojen yhdistelmän tuloksena saadut parhaat alueet. Yhteenvetokartan pienennös on tämän selostuksen lopussa. 4.2.1 Jyväskylä Vesistö: Päijänne, Muuratjärvi, Leppävesi Parhaat alueet sijoittuvat Jyväskylän keskustan, Korpilahden keskustan ja Vaajakosken keskustan tuntumaan lähelle olevia asuinalueita. Jyväskylä, Sarvivuori (Päijänne) Ote yhteenvetokartasta Jyväskylän kohdalta Jyväskylä, Korpilahti, Iloniemen alue (Päijänne) Ote yhteenvetokartasta Korpilahden kohdalta 9

4.2.2 Muurame Vesistö: Muuratjärvi, Päijänne Parhaat alueet sijoittuvat Muuramen keskustan tuntumaan valtatie 4:n molemmin puolin sekä Päijänteen että Muuratjärven ranta-alueille. Jyväskylä, Kinkovuori (Päijänne) Ote yhteenvetokartasta Muuramen kohdalta 4.2.3 Laukaa Vesistö: Saravesi, Leppävesi Parhaat alueet sijoittuvat Laukaan kirkonkylän itä- ja eteläpuolelle. Saraveden alue on miltei kokonaisuudessaan 5km:n säteellä kirkonkylän keskuksesta, joten alue on kokonaisuudessaan teemakartan mukaista luokkaa 1-2. Laukaa, Kirkonkylä, (Saravesi) Ote yhteenvetokartasta Laukaan kohdalta 10

5 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT 5.1 Aluevaraukset Teemakarttojen sekä erillisselvityskartan aluevaraukset on määritelty n. 200-400m vyöhykkeinä rantaviivasta. Olevaa asutusta tai muita suunnitelmia ei ole otettu huomioon asumiselle suotuisia alueita määriteltäessä, vaan aluemääritys perustuu maastotietokannan korkeusja aluetietoihin. (Vrt. rantaosayleiskaavoissa käytetty rantavyöhykkeen leveys). Parhaita alueita kunnittain 25 20 19,8 15 km2 10 5,7 5,9 5,4 5 2,8 0 Jyväskylä+mlk Korpilahti Muurame Laukaa yht. Analyysin mukaan luokkaan 1-2 kuuluvia alueita on yhteensä 19,8km 2. 6 SELVITYKSEN EVÄITÄ JATKOSUUNNITTELUUN Selvityksen tavoitteena on toimia lähtötietoaineistona tulevaa rakennemalli 20X0:a sekä muita laadittavia seudullisia suunnitelmia varten. Erillisselvityksen tarkoituksena on myös herättää keskustelua mahdollisista tulevista vetovoimaisista asuin- ja loma-asuinpaikoista Jyväskylän seudulla. Rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli taustaselvityksineen toimii myös taustamateriaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa. 11

Ote maakuntakaavasta Jyväskylän kohdalta, johon on lisätty keltaisella värillä erillisselvityksen mukaiset parhaat alueet suhteessa maakuntakaavaan. Parhaat alueet sijoittuvat osittain maakuntakaavan asuinalueiden aluevarauksiin, osittain alueille, joille ei ole merkitty asuinalueita ja osittain viheralueille. 7 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT 7.1 Karttamerkinnät Teemakarttojen aluemerkinnät on tehty rasterialueina, joista arvon 1 saaneet alueet on merkitty karttoihin vaaleimmalla värisävyllä ja suurimman arvon teemakartoissa saaneet alueet tummimmalla värisävyllä. Karttoihin on myös merkitty kuntien rajat, päätiet, sekä etäisyys keskuksesta 5 tai 10 km. Erillisselvityskarttaan on merkitty teemakarttojen perusteella yhteenvetona arvot 1 ja 2 saaneet alueet, jotka on merkitty keltaisella rasterilla. Karttaan on myös merkitty päätiet sekä oleva asutus. Pohjakarttana on käytetty maastotietokannan korkeuskäyräaineistosta laadittua topografiakarttaa. 7.2 Erillisselvityskartan ja teemakarttojen pienennökset Sivuilla 13-17 on esitetty pienennökset erillisselvityskartasta sekä teemakartoista. 12

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 13

14

15

16

17