Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys
Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886 15,9% poistoista 189278 36,4% poistoista 248526 89,9% poistoista Vuosikatteella mitattuna Pielaveden ja Tervon talous oli v 213 tasapainossa (vuosikate suurempi, kuin poistot). Vesannon vuosikate ei yltänyt, kuin reiluun kolmannekseen poistoista. Keiteleen vuosikate ei myöskään kattanut täysimääräisesti poistoja.
Vuosikatteen kehitys v 21-213 2 15 1 5-5 Keitele Pielavesi Tervo Vesanto 21 313624 1665377 64172 1394914 211-658 781888-334496 657448 212 3163 212224 429732 389938 213 414855 14837 397886 189278 Vuosikateluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kunnilla on toisistaan poikkeavat poistokäytännöt. Vuodesta 214 lähtien poistokäytäntö on yhteneväinen. Vuosikatteet ovat sahanneet voimakkaasti alas ja ylös. Vesannon vuosikatteen kehityssuunta on ollut selkeästi alaspäin.
Vuosikate-ennuste v 215-217 14 12 1 8 6 4 2 Keitele Pielavesi Tervo Vesanto 215 791 124873 411 192 216 56 9743 394 94 217 558 93275 315 185 Vuosikatteet ovat kaikilla kunnilla ennusteissa kehittymässä alaspäin. Pienissä kunnissa vuosikatteen kehitystä on vaikea arvioida, koska esim. yllättävät sairausmenot horjuttavat pieniä kuntatalouksia suurempia enemmän. Pienet kunnat ovat tässä suhteessa suurempia haavoittuvaisempia.
Keiteleen tulos on olut tarkastelujaksolla 21-213 koko ajan miinusmerkkinen, suunta on kuitenkin parempaan päin. Pielaveden tulos on heitellyt voimakkaasti ja on ollut Vuosina 211 ja 212 miinusmerkkinen. Kehityssuunta on kääntynyt vuoden 212 jälkeen postiiviseksi. Tervon tulos on ollut vuodet 21-211 vahvasti alijäämäinen, mutta suuntaa on pystytty kääntämään parempaan päin ja tulos on nyt lievästi positiivinen. Vesannon tulos on voimakkaasti alentunut ja suunta on huolestuttava. 15 Tulos v 21-213 1 5-5 -1 Keitele Pielavesi Tervo Vesanto 21-115665 689227-287399 979547 211-537949 -27176-7719 221261 212-512742 -862811 56458-84845 213-18535 124859 2292-3356
Tuloksen kehitysennuste v 215-217 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 Keitele Pielavesi Tervo Vesanto 215 231 2-499 216 1-2783 47-66 217 18-31625 -1-518 Keitele arvioi tuloksensa parantuvan v 215, mutta kääntyy sitten alaspäin, pysyen kuitenkin lievästi plussalla. Pielaveden tuloksen kehityssuunnan arvioidaan heikentyvän. Tervo on lievästi plussalla. Vesannon tuloskehitysennuste näyttää vaikealta ja edellyttää järeän tason toimenpiteitä oikeentuakseen.
1,5 Yli-/alijäämä milj. tp 213 1,5 -,5-1 -1,5-2 Yli-/alijäämä -,22-1,78,675 1,7 -,6 Pielavedellä on taseessaan alijäämää, joka on vielä hoidettavissa määrätietoisella taloussuunnitelulla. Keiteleellä on taseessaan lievästi alijäämää. Tulevien vuosien talousarviot on tasapainotettava, jotta alijäämä ei lähde kasvuun. Tervolla on taseessaan vielä kohtuullisesti ylijäämiä, mutta nekin on nopeasti syöty, jos talouden pitoon tulee yllättäviä menoja tai menetyksiä tulopuolella. Tarkkaa taloudenpitoa tarvitaan. Vesannolla on vielä 213 vahva ylijäämä.
Tulopohja /as tp 213 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Toimintatuotot /as 135 13 1959 1291 1269 Verotulot /as 2846 2661 2526 249 2645 Valtionosuudet /as 39 3821 373 4674 3794 Tulot yht. /as 7241 7485 8215 8455 778 Vos 42,7 % kaikista tuloista Vos 51,1 % kaikista tuloista Vos 45,4 % Kaikista tuloista Vos 55,3 % kaikista tuloista Vos 49,2 % kaikista tuloista Vaikka Keitele ja Tervo ovat vähiten riippuvaisia valtionosuuksista, niin niiden taloudet ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa valtionosuuksiin. Pielaveden ja Vesannon kaikista tuloista yli puolet tulee valtionosuuksista. Keiteleen verotulot /asukas ovat ryhmän korkeimmat.
Rahavarat /as tp 213 25 2 15 1 5 Rahavarat /as 49 746 299 539 754,18 Milj. 3,6 Milj. 3,5 Milj. 1,2 Milj. 8,5 Milj.
Milj. 5 Lainakanta milj. tp 213 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Keitele Pielavesi Tevo Vesanto Nilakka Emo 5,44 7,69 4,76 4,62 22,49 Konserni 12,31 13,96 7,34 9,4 43,1
3 Peruskunnan lainakanta /as tp 213 25 2 15 1 5 Keitele Pielavesi Tevo Vesanto Nilakka Emo /as 224 1589 2851 221 26 Keskimääräinen peruskunnanlainataso v 212 oli 2-6 asukkaan kunnissa 1825 /asukas. Oletettavasti se on siitä jonkin verran noussut vuoden 213 tilinpäätöksissä. Pielaveden lainakanta on selvästi muita alhaisempi ja jää reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon. Tervon lainakanta on korkein, mutta sitä selittää iso palveluasumisen investointi. Keiteleen ja Vesannon lainat ovat jonkin verran keskitason yläpuolella.
Konsernin lainakanta /as tp 213 6 5 4 3 2 1 Keitele Pielavesi Tevo Vesanto Nilakka Konserni /as 57 2892 4398 411 3837 Keskimääräinen kuntien koko konsernilaina oli v 212, 3248 /asukas. Nilakan kunnissa ollaan keskiarvon yläpuolella, mutta konserniyhtiöt ovat taloudellisesti hyvässä kunnossa, jolloin lainojen hoito mahdollistuu hyvin. Konsernitytäryhtiöiden lainat ovat pääasiassa vuokrataloyhtiöiden lainaa. Vuokratalojen asiakaskunta on maksukykyistä ja vain noin 1-15% tarvitsee kunnan kautta tulevaa toimeentulotukea.
Lainakanta tp. 213 milj. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Emo 5,44 7,69 4,76 4,62 22,49 Tytäryhtiöt 6,87 6,27 2,58 4,78 2,52 Konserni yht. 12,31 13,96 7,34 9,4 43,1
3 Terveydenhuollon menot /as tp 213 25 2 15 1 5 Kyster /as 184 115 923 1274 1127 Erikoiss. /as 1273 1325 1418 1514 1366 Yhteensä /as 2357 2475 2341 2788 2493 Vesannon terveydenhuollon kokonaismenot ovat ryhmän korkeimmat, eroa esim. Keiteleeseen nähden on lähes 1 milj.. Eroa selittää vanhusvoittoinen väestörakenne, joka kuitenkin Vesannolla on tasaantumassa muihin kuntiin nähden tulevina vuosina. Tämä kehitys näkyy myöhemmin Vesannon terveysmenojen hillitympänä kasvuna. Terveysaseman
Milj. 12 Takausvastuut milj. tp 213 1 8 6 4 2 Tytäryhtiöt 4,1 1,2,29,66 6,26 Muut 1,4 1,55,4,33 3,68 Yhteensä 5,5 2,75,69,99 9,94
Rahastot tp 213 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Rahastot 1286 122481 3498525 4733612 Tervon rahasto/sijoitusomaisuus on muihin verrattuna huomattavan suuri. Myös Pielavedellä on sijoitusomaisuutta. Keiteleellä ja Vesannolla ei niitä juuri ole.
Talouden tunnuslukuja tp 213 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suhteellinen valkaantuneisuus % 39 31,8 49,3 35,6 38,9 Omavaraisuus % 52,4 61 58,2 58,8 57,6 Investointien tulorahoitus % 42,7 92,6 24,4 5,2 41,2 Suhteellinen valkaantuneisuus % Omavaraisuus % Investointien tulorahoitus % Suhteellinen velkaantuneisuus%-tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuus % mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 7%:n oma-varaisuutta. Investointien tulorahoitus % kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pielaveden tunnusluvut ovat vertailuryhmän parhaat.
Milj. Metsäomaisuus tp.213 12 1 8 6 4 2 Sarja1 3 4 1,3 2 1,3
Milj. Konsernilainat milj. v 215-217 7 6 5 4 3 2 1 215 13 22,6 6,1 11,5 53,2 216 13,2 24,2 7 12,1 56,5 217 13 25,6 6,7 11,9 57,2
Talouden arviointinäkökulmat - Taseen yli-/alijäämä - Poistotaso - Lainataso, emo ja konserni - Veroprosentti - Rahavarat - Valtionosuuksien määrä kaikista tuloista - Korjausvelka (kiinteistöt, kunnallistekniikka) - Epäkurantti kiinteistöomaisuus - Metsäomaisuus - Väestöllinen huoltosuhde - Taloudellinen huoltosuhde - Väestön ikärakenteen kehitysnäkymä - Kehitysnäkymä 215 217