28.09.2016 Sivu 1 / 1 3212/2016 05.10.00 152 Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päivähoidossa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353 Lucia Bigos, puh. 098 163 0640 Paula Rautiola, puh. 09 816 42355 Riikka Kurki, puh. 050 525 2705 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 18 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten turvallisuutta päivähoidossa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta Selostus Veera Ruoho ja 18 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.6.2016 valtuustokysymyksen lasten turvallisuudesta päivähoidossa. Vastaus on valmisteltu suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön yhteistyönä ja esitellään samansisältöisenä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja Svenska rum -lautakunnalle. Valtuustokysymyksen sisältö Valtuustokysymyksessä kysytään 1. Onko Espoon kaupunki havainnut ja tunnistanut uusia riskejä lasten päiväkotiturvallisuudelle? 2. Aikooko Espoon kaupunki korostaa päiväkodin ja vanhempien yhteistyössä tapahtuvassa lasten varhaiskasvatuksessa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
28.09.2016 Sivu 2 / 2 3. Miten Espoon kaupunki takaa lasten turvallisuuden päivähoidossa samalla kun STM:n ja Stakesin oppaan mukaan päivähoidon asiakkaiden uskonnollisia ja etnisiä näkökohtia ja perinteistä on kunnioitettava toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa (mts. 75)? 4. Moni maahanmuuttajaperhe tulee kulttuureista, joissa naisten ja tyttöjen asema on perinteisesti ollut heikompi kuin Suomessa; miten Espoon kaupunki varmistaa, ettei tämä heijastu myös päiväkotilasten turvallisuustilanteeseen? Vastaus valtuustokysymykseen Toimintaympäristön muutoksesta Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut. Suomenkielisessä, kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on noin 11 500 lasta. Heistä noin 2 500 lapsella (noin 22 %) on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Vastaavassa ruotsinkielisessä toiminnassa lapsia on reilut 1 500. Lapsia, joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi tai suomi on kuitenkin vähäinen määrä. Vuodesta 2012 lähtien ruotsinkielisen ja vuodesta 2014 lähtien suomenkielisen varhaiskasvatusikäisen väestön määrä ei ole kasvanut, kaikki kasvu syntyy vieraskielisen varhaiskasvatusikäisen väestön määrän kasvusta. Toimintaympäristön muutos on laittanut varhaiskasvatuksen lisäämään varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattua monikulttuurisuuden tuntemukseen liittyvää osaamista ja koulutusta ja kehittämään vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön muotoja. Vieraskielisille lapsille tehdään kaksikielisyyden suunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa suomen kielen oppimisen ja suomalaiseen kulttuuriin perehtymisen edistämiseksi. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kaikkien lasten lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat sisältävät lapsen kielellisen kehityksen selvittämisen ja kirjauksen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Turvallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusta ohjaavina asiakirjoina toimivat varhaiskasvatuslaki ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatuslaki asettaa varhaiskasvatuksessa työskentelevälle henkilöstölle työn tavoitteet, joiden mukaisesti varhaiskasvatuksen tulee, 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
28.09.2016 Sivu 3 / 3 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Espoolaisessa varhaiskasvatuksessa lapsen turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö on henkilöstön työskentelyssä ensisijaisia huomioitavia asioita. Henkilöstön työn tueksi on laadittu Turvallisuuskäsikirja ja toimintaohjeet ja Dagvårdens säkerhetsanvisningar. Turvallisuuskäsikirjat ovat käytössä jokaisessa Espoon suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintayksikössä. Turvallisuuskäsikirjat perustuvat Olli Saarsalmen toimittamaan Stakesin ja Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan Päivähoidon turvallisuussuunnittelu julkaisuun (Oppaita 71, 2008). Varhaiskasvatuksessa riskeihin varautuminen on jatkuva prosessi. Mahdollisten riskien jatkuva havainnointi ja tunnistaminen sekä henkilöstön valmistautuminen toimimaan ennalta erilaisissa häiriötilanteissa nostavat merkittävästi toimintayksikön turvallisuustasoa. Erityisen tärkeää on keskittyä toimenpiteisiin, joiden avulla ehkäistään kokonaan henkilöturvallisuutta uhkaavien riskien toteutuminen tai pystytään tehokkaasti rajoittamaan syntyneen häiriötilanteen vaikutuksia. Varhaiskasvatuksen turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen edellyttävät turvallisuuden merkityksen ymmärtävää koulutettua henkilökuntaa, joka sekä keskenään että soveltuvin osin yhdessä lasten kanssa säännöllisesti kertaa tietojaan ja taitojaan muun muassa tapahtuneiden häiriötilanteiden jälkiarviointia hyväksi käyttäen.
28.09.2016 Sivu 4 / 4 Espoolaisissa varhaiskasvatuksen työyhteisöissä ylläpidetään turvallisuusajattelua muun muassa säännöllisellä Turvallisuusohjeistoon tutustumisella, perehdytyksellä, harjoituksilla sekä riskien ja vaarojen arvioinnilla. Jokainen toimintayksikkö laatii Espoon varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirjan mukaisen yksikkökohtaisen turvallisuussuunnitelman, joka sisältää pelastussuunnitelman, kriisisuunnitelman, kiusaamisen ehkäisysuunnitelman, pihavalvontasuunnitelman ja lapsikohtaiset suunnitelmat, esimerkiksi dieettiaterioista. Yksikkökohtaiset suunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään vähintään kerran toimintavuodessa. Uusi henkilöstö perehdytetään yksikön turvallisuussuunnitelmien mukaiseen toimintaan sekä painotetaan jatkuvan turvallisuusriskien havainnoinnin ja ennakoinnin tärkeyttä. Varhaiskasvatuksessa kerätään vuosittain tietoa lapsille tapahtuneista tapaturmista ja karkaamisesta, jotka suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta raportoidaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaostolle. Tapaturmia ja karkaamisia tapahtuu varhaiskasvatuksessa vähän eli vain 0,028 prosentin todennäköisyydellä lapselle sattuu päivän aikana jonkinlainen tapaturma tai karkaamistapaus. Yhteistyö huoltajien kanssa Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen tulee edistää tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa opittujen tietojen ja taitojen tulee vahvistaa lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän työelämään tai opiskeluun osallistumisensa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työn arvoperusta ohjaa eettiseen ja sensitiiviseen lasta ja hänen perhettään kunnioittavaan työtapaan. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että jokaiselle lapselle laaditaan Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan tavoitteet ja toimenpiteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen huoltajien kanssa ja siinä kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Tässä yhteydessä huoltajien kanssa keskustellaan myös varhaiskasvatuksen tavoitteista. Lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen huoltajien ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Lasten toiveet ja ajatukset selvitetään ja huomioidaan suunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen
28.09.2016 Sivu 5 / 5 kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Erilaisten uskonnollisten ja etnisten näkökohtien kunnioittaminen ei kuitenkaan tarkoita väkivaltaisen tai syrjivän käyttäytymisen sallimista keneltäkään eikä ketään kohtaan. Espoon varhaiskasvatuksen henkilöstö saa täydennyskoulutusta vanhempien kanssa toteutettavaan yhteistyöhön korostaen kasvatuskumppanuutta. Koulutusta suunnataan sekä kasvatushenkilöstölle että esimiehille. Täydennyskoulutuksissa käsitellään myös erilaisia kulttuurisia ja katsomuksellisia näkökohtia ja perinteitä, joka antaa henkilökunnalle valmiuksia ymmärtää niitä ja toimia monimuotoistuvassa kulttuuriympäristössä. Koulutuksissa käsitellään myös eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien lapsen ominaispiirteiden tunnistamista lasten yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi ja yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseksi. Varhaiskasvatuksen arjessa syntyy, kielitaustasta ja sukupuolesta riippumatta, lasten välisiä ristiriitatilanteita. Jos toinen lapsi vahingoittaa toista lasta, asia käsitellään aina lasten kanssa. Lasten vanhemmille myös kerrotaan tapahtuneesta. Jos tilanne edellyttää, lasten vanhemmat otetaan mukaan lasten välisten asioiden selvittämiseen. Näin menetellään kaikkien vanhempien kanssa. Lasten vuorovaikutustaitojen edistäminen Varhaiskasvatuksen henkilöstöä perehdytetään ja koulutetaan lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Menetelminä käytetään hyviksi havaittuja työtapoja, kuten Arvokas-työskentely, Hyveet päivähoidossa, Askeleittain-menetelmä, Ihmeelliset vuodet, Vuorovaikutus- leikkikerho, Start, Stegen ja Med barna ögön. Henkilöstön tehtävä on luoda turvallinen ja terveellinen varhaiskasvatusympäristö, jossa priorisoidaan lasten hyvinvointi. Henkilöstön toiminnassa painotetaan valppautta havaita ja puuttua lasten välisessä vuorovaikutuksessa ilmeneviin epäkohtiin. Varhaiskasvatuksessa puututaan aina kiusaamiseen ja toisen vahingoittamiseen. Varhaiskasvatusyksiköiden turvallisuussuunnitelmilla, kuten pihavalvontasuunnitelma, varmistetaan aikuisen läsnäolo tilanteissa, joissa esiintyy vaaratilanteita.
28.09.2016 Sivu 6 / 6