KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.3.2010
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 1.1 KEHITYSKUVAN TARVE JA TARKOITUS...3 MIKÄ ON KEHITYSKUVA?...3 KAUNIAISTEN KEHITYSKUVAN RAKENNE...3 2. LÄHTÖKOHDAT...5 2.1 NYKYTILANNE...5 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN...5 KAAVOITUSTILANNE...6 VÄESTÖ...7 ASUNTOKANTA JA ASUMISTASO...8 2.2 SUUNNITTELUTILANNE...9 MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA 2004 (MASU 2)...9 3. TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET... 12 3.1 ASUMISEN TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ... 12 3.2 ASUMISEN ERITYISPIIRTEITÄ... 13 VÄESTÖN IKÄJAKAUMA... 13 PIENTALOALUEIDEN TÄYDENTYMINEN... 13 3.3 PALVELUT... 14 ASUKASMÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUKSET PALVELUTARPEESEEN... 14 TERVEYDENHUOLTO JA SAIRAANHOITO... 14 VANHUKSET JA MUUT PALVELUASUMISTA TARVITSEVAT... 14 PÄIVÄKODIT... 15 KOULUT... 15 TYÖPAIKAT SEKÄ LIIKE- JA TOIMITILAKEHITYS... 16 4. KEHITYSKUVA... 17 4.1 ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN VISIO... 17 KAUNIAISTEN ASUMINEN TULEVAISUUDESSA... 17 4.2 KEHITTÄMISALUEET... 18 1 KESKUSTAN ALUE... 18 2 KOIVUHOVIN ALUE... 19 3 TURUNVÄYLÄN ALUE... 20 1
4 ASEMATIE 44-46... 21 5 GALLTRÄSK, ETELÄ... 22 6 VILLA BREDAN ALUE... 23 7 JUUSINTIE 9... 25 8 ASEMATIE 17... 25 4.3 YHTEENVETO JA TOTEUTUSOHJELMA... 27 LIITTEET LIITE 1 Asemakaavojen mukainen maankäyttö LIITE 2 Rakentamattomat ja vajaasti rakennetut asuintontit LIITE 3 Kunnalliset peruspalvelut LIITE 4 Kehittämiskohteet ja toimenpiteet LIITE 5a Kaupungin omistamat muut rakentamattomat tontit, jotka eivät sisälly kehittämisalueisiin (taulukko) LIITE 5b Kaupungin omistamat muut rakentamattomat tontit, jotka eivät sisälly kehittämisalueisiin (kartta) 2
1. JOHDANTO 1.1 KEHITYSKUVAN TARVE JA TARKOITUS MIKÄ ON KEHITYSKUVA? Kaavoitusta täydentävä alueiden käytön ja kehittämisen tueksi laadittava kehityskuva on strateginen asiakirja, joka yleispiirteisenä suunnitelmana sijoittuu maanäytön hierarkiassa yleiskaavan rinnalle asemakaavaa ohjaavaksi epäviralliseksi tavoiteohjelmaksi. Kehityskuva on kuvaus alueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja tulevan maankäytön aiheuttamista muutoksista. Kehityskuvassa otetaan huomioon muun muassa väestön ja työpaikkojen kehitys, olemassa olevat maankäytön suunnitelmat, ympäröivä aluerakenne ja mahdolliset hankkeet sekä yleiset yhteiskunnalliset trendit. Kehityskuva esitetään useimmiten havainnollisena tekstin, karttojen, kaavioiden ja kuvien yhdistelmänä. Kehityskuvaan voidaan valita kehittämisalueita, joita tutkitaan tarkemmin. Strategisena asiakirjana kehityskuvaa tulee myös tarkistaa ja päivittää esimerkiksi valtuustokausittain. Kauniaisten ensimmäinen kehityskuva hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.3.2010 ( 13). Kehityskuvan ajanjaksona olivat vuodet 2009 2017, jolloin se oli ajallisesti yhdenmukainen pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen suunnittelun kanssa. Kehityskuvan tavoitteet ja mahdollisuudet määriteltiin luottamushenkilöistä ja virkamiehistä koostuneessa työryhmässä. Muutoin kehityskuva laadittiin virkatyönä. Uuden valtuustokauden alkaessa vuoden 2013 alussa on aihetta tarkistaa ja päivittää myös Kauniaisten kehityskuva vastaamaan uuden valtuuston tavoitteita. Päivitetty kehityskuva on laadittu virkatyönä. KAUNIAISTEN KEHITYSKUVAN RAKENNE Kauniaisten asumisen ja maankäytön kehityskuva on koko kunnan aluetta koskeva strateginen suunnitelma, joka esitetään karttamuotoisina kaavioina ja sitä täydentävinä teksteinä, kuvina ja piirroksina. Päivitetyn kehityskuvan ajanjaksona ovat vuodet 2013 2020, jolloin kehityskuvan ajanjakso vastaa kaupungin asuntoohjelmaa ja on edelleen yhdenmukainen pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen suunnittelun kanssa. Kauniaisten kaupungin alue on suurimmaksi osaksi asemakaavoitettu. Kaupungin alueella on kuitenkin vielä muutamia asumisen kannalta merkityksellisiä rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja alueita, joiden kehittämistä tulee tarkemmin tutkia. Nämä alueet on nimetty kehitysalueiksi. Kehityskuva keskittyy myös Kauniaisten erityispiirteisiin. Näitä ovat epätasapainoinen ikärakenne, asumismuotojen yksipuolisuus ja väljän pientaloalueen määrälli- 3
sesti suuri osuus. Kauniaisten kehityskuvassa paneudutaan siis seuraaviin kysymyksiin: kaupunkirakenteellinen strategia kehittämisalueet asukkaiden ikäjakauma asumismuotojen jakauma pientaloalueiden täydentyminen Kehityskuvassa selvitetään myös tulevan asukasmäärän lisäyksen vaikutusta julkisten peruspalvelujen tarpeeseen. Kehityskuvan tarkoituksena on antaa suuntaviivat palvelujen maankäytöllisiin sijoittamismahdollisuuksiin. Kunkin palvelusektorin sektorikohtaisissa ohjelmissa tarkastellaan palvelun tuottamisen sisältö- ja tilatarpeita tarkemmin. 4
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 NYKYTILANNE RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN Kauniaisten kaupunki sai alkunsa 1900-luvun alussa perustetusta huvilayhdyskunnasta. Suuriin puutarhatontteihin perustuva huvila-asutus keskittyi ensin rautatien varrelle sekä Gallträskin ympäristöön. Vuonna 1920 huvilayhdyskunnasta tuli kauppala ja ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1941. Tämä asemakaava ei juurikaan muuttanut Kauniaisten kaupunkikuvaa, vaan päinvastoin korosti yhdyskunnan puistomaista ympäristöä. Itsenäiseksi kauppalaksi muuttuminen sekä asukasmäärän kasvu tekivät tosin välttämättömäksi kaavoittaa tontteja myös palveluja varten. Suurten villojen aikakausi alkoi sodan jälkeen olla ohi. Kauniaisiin alettiin rakentaa keskimääräistä kookkaampia omakotitaloja. Kauppala laajeni merkittävästi, kun Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisiin vuonna 1957. Kasavuoressa on edelleen voimassa kaupungin vanhin asemakaava vuodelta 1959. Otto-I. Meurmanin 1960 luvulla laatimat asemakaavat toivat Kauniaisiin paitsi tehokkaamman omakotirakentamisen myös kerros- ja rivitaloalueita. Kauppalan symboliksi kohosi keskustaan 7-kerroksinen tornitalo sekä Kasavuoreen useita kerrostaloja. Meurmanin asemakaavoja erityisesti vuosilta 1964-65 on yhä voimassa vielä laajalti ja ne ohjaavat edelleen Kauniaisten pientaloalueiden rakentamista. Vuonna 1972 Kauniaisista tuli kaupunki. Vanhoja asemakaavoja alettiin uudistaa periaatteena vähentää rakentamisen tehokkuutta. Näitä asemakaavan muutoksia toteutettiin erityisesti Gallträskin ympäristössä ja kaupungin pohjoisosissa. Vuonna 1992 kaupunginvaltuusto hyväksyi koko Kauniaisten kaupungin alueen kattavan maankäytön yleissuunnitelman (Masu 1), jossa määriteltiin asemakaavan muutoksissa noudatettavat periaatteet. Pientaloalueilla Masu 1 tähtäsi rakennusoikeuden vähentämiseen kuitenkin niin, että asuntojen lukumäärä säilyisi ennallaan. Vuonna 2004 hyväksytyssä maankäytön yleissuunnitelmassa (Masu 2) luovuttiin rakennusoikeuksien vähentämistavoitteesta. Kauniaisten kaupunkikuvalle on edelleenkin luonteenomaista pientalovaltaisuus ja 5
luonnonläheisyys. Kaupungin maankäytön kehittämisen päätavoitteena on nykyisen maankäyttörakenteen säilyttäminen ja eheyttäminen. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu tähtää moderniin huvilakaupunkiin ympäristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Kauniaisten keskusta rakentuu entistä tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaavoituksen painopiste on kerrostaloasuntotuotannossa keskustaan sekä radan varrelle asemien läheisyyteen. KAAVOITUSTILANNE Lähes koko Kauniaisten alue on nykyisin asemakaavoitettu. Kaupungin alueella on voimassa 166 kpl eri aikoina vahvistunutta asemakaavaa, joissa suurimmassa osassa mukana on pientalojen korttelialueita. Asemakaavat kattavat reilut 570 ha eli noin 95 % koko kaupungin alueesta. Maankäytön suunnittelussa tämä merkitsee olemassa olevien asemakaavojen ja suunnitelmien tarkentamista kulloisiakin tarpeita vastaaviksi. Rakennusmaata asemakaava-alueesta on n. 290 ha eli hieman yli puolet. Virkistysalueita asemakaava-alueesta on lähes 30 %. Kaavoitettuja rakennustontteja on reilut 1000 kpl ja niiden pinta-ala on keskimäärin 3028 m2. Keskimääräinen tonttitehokkuus on 0,32 ja aluetehokkuus 0,15. Asuntoja asemakaavoissa on osoitettu 4401 kpl eli keskimäärin 4,4 kullekin tontille. Rakennusoikeutta kaavoihin sisältyy yhteensä n. 910 000 k-m 2 (ks. liite 1: Asemakaavojen mukainen maankäyttö). Asemakaavoitetut alueet eri käyttötarkoituksittain v. 2012. 6
VÄESTÖ Kauniaisten väkiluku on noussut selkeästi vuodesta 2005. Vuoden 2012 lopussa väestömäärä oli 8914 asukasta 1. Eri ikäryhmien prosentuaalinen osuus on pysynyt ennallaan viime vuosina. Suurimmat ikäryhmät muodostavat yli 63-vuotiaat ja 45 54 -vuotiaat. Yli 63-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 20 prosenttia, mikä on enemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tai koko maassa 2. Pienimmät ikäryhmät ovat 25 34 -vuotiaat ja alle kouluikäiset. Alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta reilut 10 %, mutta viime vuosina tämä ikäryhmä on kääntynyt uudestaan kasvuun. Väestön kehitys Kauniaisissa v. 2005 2012 3. Väestörakenne Kauniaisissa v.2011. 1 Väestörekisterikeskus 2 Tilastokeskus 3 Tilastokeskus ja Väestörekisterikeskus 7
Kauniaislaisista reilut 80 % elää perheessä. Tyypillisessä kauniaislaisessa lapsiperheessä on molemmat vanhemmat ja kaksi 7-18 -vuotiasta lasta perheen keskikoon ollessa 3,03 henkilöä. Nuoria perheitä Kauniaisissa on vähän. Lapsettomia perheitä on yhä enemmän. Yksin elävien osuus väestöstä ei ole viime vuosina muuttunut. ASUNTOKANTA JA ASUMISTASO Kauniaisissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 3462 vakinaisesti asuttua asuntoa. Keskimääräinen asuinpinta-ala henkeä kohden oli 46,9 m 2. Luku on säilynyt samalla tasolla viime vuosina. Asuinpinta-ala asukasta kohden on Kauniaisissa selvästi korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tai koko maassa, joissa vastaavat luvut vuonna 2011 olivat seuraavat: Espoo 36,1 m 2, Helsinki 34,2 m 2, Vantaa 34,9 m 2 ja koko maa 39,4 m 2. 4 Kauniaislaisista suurin osa asuu pientaloissa, noin 65 %. Erillisissä pientaloissa sijaitsevien asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli vuoden 2007 lopussa 209 m 2 ja rivi- tai ketjutaloissa sijaitsevien asuntojen 118 m 2. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen pinta-ala oli 79 m 2. Keskimääräinen pinta-ala asuntoa kohden Kauniaisissa oli 135 m 2, kun koko maassa vastaava luku oli 97 m 2 ja pääkaupunkiseudulla 87 m 2. 5 Asuntojen lukumäärä Kauniaisissa talotyypeittäin v. 2011. 6 4 Tilastokeskus 5 Tilastokeskus 6 Tilastokeskus 8
2.2 SUUNNITTELUTILANNE HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN YHTEISTYÖ Helsingin seudun 14 kuntaa ovat jatkaneet strategista yhteistyötä MAL - neuvottelukunnan puitteissa. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) hyväksyi seudun vision vuonna 2009 ja seuraavana vuonna 2010 hyväksyttiin seudulle yhteiset maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. Vuonna 2011 teetettiin konsulttityönä Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja aluekehitykseen liittyvä tulevaisuuden kehityskuvapuheenvuoro Rajaton metropoli. Uusi maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012 2015 allekirjoitettiin seudun kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän sekä valtion välillä kesäkuussa 2012. Aiesopimuksen mukaan seudullisena tavoitteena on rakentaa vuosittain keskimäärin 12 000 13 000 asuntoa. Tavoitteena on myös, että alueen kunnissa on uustuotannosta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa vähintään 20 % (2500 as/v). ARA-vuokra-asuntojen tulee olla ensisijaisesti normaaleja vuokra-asuntoja. Aiesopimusta on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2015 jälkeen. Kauniainen on aiesopimuksessa sitoutunut sopimuskaudella keskimääräiseen 60 asunnon vuosittaiseen tuotantoon. ARA-vuokra-asuntojen osuus tästä on keskimäärin 12 asuntoa vuodessa. Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja -ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 46 a :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulutus sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta on laatinut toteutusohjelman 2020 (MAL-2020), jossa tarkastellaan mm. asuntorakentamisen edellytyksiä kunnissa. Kauniaisten rakentuminen on edennyt jo pitkälle ja se on tapahtunut toteuttaen pääkaupunkiseudun tavoitteita. Pientalovaltainen kaupunkirakenne, joka tukeutuu hyviin liikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen, vastaa pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia. MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA 2004 (MASU 2) Kauniaisten yhdyskuntarakenteen kehitystä ja maankäyttöä koskevat periaatteet on esitetty kaupunginvaltuuston 13.12.2004 hyväksymässä maankäytön yleissuunnitelmassa (Masu 2). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu kaupungin maankäytöllisiä tarpeita vuoteen 2020 asti. Keskeisimpinä teemoina Masu 2:ssa ovat viheralueet, rakennettu ympäristö sekä liikenne. Masu 2:n mukaan Kauniaisten varsinaiset kerrostaloalueet sijaitsevat keskustassa ja sen lähituntumassa sekä Kasavuoren alueella. Asumisen osalta Masu 2:n tavoitteena on varautua uusien asuinkerrostalojen rakentamiseen keskustaan. Masu 9
2:sta poiketen on kerrostaloaluetta kaavoitettu kuitenkin Venevalkamantien varrelle sekä myös Koivuhovin aseman ympäristöön. Valtaosa Kauniaisten rakennusmaasta on pientaloaluetta. Erityisesti vanhimpien asemakaavojen mukaisilla pientaloalueilla on vielä mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Masu 2:n tavoitteena on väljyyden, vehreyden sekä huvilakaupunkimaisen luonteen säilyttäminen Kauniaisten pientaloalueilla. Pientaloalueiden kaavoituksessa Kauniaisissa on ollut käytäntönä, että asemakaavassa määrätään asuntojen lukumäärä. Masu 2:n periaatteena on, ettei pientaloalueilla kaavamuutoksin lisätä tonttien rakennusoikeutta, mutta sitä voidaan suurilla tonteilla järjestellä joustavammin asuntojen kesken (mm. Meurmanin vuoden 1964 kaavat). Maankäytön yleissuunnitelman päivittäminen on ajoitettu vuodelle 2014. Maankäytön yleissuunnitelman 2004 (Masu 2) suunnitelmakartta. 10
ASUNTO-OHJELMA 2008 2011 (-2017) Vuosille 2012 2016 laaditun asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kaupungin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toimenpiteille asuntotuotannon edistämiseksi. Ohjelmassa on selvitetty kaupungin asunto-oloja sekä asuntopoliittiset ja kaavalliset mahdollisuudet kaupungin toteuttamalle asuntotuotannolle kuluvan vuosikymmenen loppuun. Asunto-ohjelma vastaa myös siihen, miten Kauniaisten kaupunki osaltaan pyrkii toteuttamaan pääkaupunkiseudun yhteisiä asuntopoliittisia tavoitteita. Kauniaisten maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi lähivuosikymmenten aikana kasvaa noin 10 000 asukkaaseen. Tämä olisi hyvin mahdollista, jos suunniteltu tuotantopotentiaali toteutuu. Asukasmäärän lisäys tavoiteajanjaksolla voisi olla n. 1200 1300 henkilöä. Kauniaisten tavoite vuosien 2012-2020 välisenä aikana yhteensä 540 asunnon tuotantoon tarkoittaa vuosittaisena tuotantotavoitteena keskimäärin 60 asuntoa. Keskustan, Venevalkamantien ja Koivuhovin alueet lisäävät merkittävästi lähivuosien uuden asuntotuotannon määrää. Yksityisten maanomistajien omistamien pientaloalueiden osalta toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaista rakentamista. Kaupungin omistamien alueiden osalta voidaan asemakaavallista tarkastelua tehdä suunniteltujen hankkeiden toteuttamiseksi. Kaupunki käyttää asunto-ohjelmakaudella omassa omistuksessaan olevan, tosin suppean, kaava-varannon suurimmaksi osaksi asuntotuotantoon ja tekee lisäksi väestötavoitteita tukevia kohdennettuja kaavamuutoksia. Kaavoituksessa tulee kuitenkin huomioida myös tulevaisuuden palvelutarpeet ja varautua näihin. Kaupunki pyrkii luomaan Kauniaisissa sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja. Erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Kaupungin henkilökunnan asumisen turvaaminen liittyy kaupungin tavoitteeseen varmistaa itselleen riittävä henkilöstön saanti kiristyvillä työvoimamarkkinoilla. 11
3. TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET 3.1 ASUMISEN TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Seuraavaan on koottu asumiseen liittyviä yleisiä tulevaisuuden kehitysnäkymiä: Uusia asuntoja tarvitaan edelleen Helsingin seudun asuntotarve on maan suurin. Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen, perustuen pitkälti ulkomailta tulevaan muuttoon. Asumisen laatu paranee ja asumisväljyys kasvaa Asuntojen keskikoko kasvaa tasaisesti. Asumisväljyys lisääntyy jatkuvasti. Asumisen tekninen taso, laitteet ja tekniikka kehittyvät. Asukkaat ikääntyvät Väestön vanhetessa asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyys muodostuvat yhä tärkeämmiksi vaatimuksiksi. Ikääntyvät asukkaat tarvitsevat monipuolista palveluasuntorakentamista. Asuminen erilaistuu Asumisen erot kasvavat. Kunnat kilpailevat hyvistä asukkaista. Tavoitellut asukkaat ovat nuoria, aktiivisia, työssäkäyviä, hyvin koulutettuja ja yhteisöllisiä. Asumisen kulutus- ja sijoitusosuus jatkaa kasvuaan ja asuminen on tulevaisuudessakin suhteellisen kallista. Osa asunnontarvitsijoista ei selviä ilman asumisen tukea ja kohtuuhintaista sosiaalista asumista tarvitaan. Asumiselta odotetaan joustavuutta Asumisen tulee vastata asukkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin ja perheolosuhteisiin. Asuinrakennusten ja asuntojen tulee olla ratkaisuiltaan joustavia. Erilaisia asumismuotoja eri asumistarpeisiin Eri elämänvaiheissa tarvitaan erilaisia asuntoja. Eri ikäryhmillä ja erilaisilla perhekunnilla on erilaisia tarpeita asumismuotojen suhteen. Vuokra-asuminen ja osaomistusasuminen nousevat omistusasumisen vaihtoehdoiksi. Kaupunkiympäristöä koskevat odotukset kasvavat Ympäristön laadulta, turvallisuudelta ja palveluilta vaaditaan yhä enemmän. Erityisesti tämä koskee perheitä, joilla on päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia. Liikkuminen lisääntyy Liikkumisen määrä työssä ja vapaa-aikana kasvaa edelleen. Työmatkasukkulointi lisääntyy ja pitkät työmatkat ovat yhä yleisempiä. Joukkoliikenteeseen tukeutuvaa asumista tulee suosia. 12
Asukkaiden asumistoiveet ovat yhä konservatiivisia Suomalaisten suhde asumiseen on arkisen käytännöllinen. Suomi kaupungistuu, mutta kaupunkiluonnolla on yhä enemmän kysyntää. Kysyntä suuntautuu enenevässä määrin erimuotoisiin kaupunkipientaloihin ja -villoihin. 3.2 ASUMISEN ERITYISPIIRTEITÄ VÄESTÖN IKÄJAKAUMA Kauniaisten väestön ikäjakauman vinoutumaa on omalta osaltaan pyrittävä korjaamaan asuntojen tarjonnalla. Kauniaisissa tarvitaan asuntoja erityisesti 25 29 -vuotiaille sekä lapsiperheille, joissa lapset ovat päivähoitoikäisiä. Lapsiperheiden lukumäärää kasvattamalla kaupungin väestön keski-ikää voidaan alentaa. Yksinasuville soveltuvia asuntoja ovat yksiöt ja pienet kaksiot, nuorille pareille 2-3 h+k -asunnot ja nuorille lapsiperheille 3-4 h+k -asunnot. Nuorille aikuisille, opiskelijoille ja lapsiperheille suunnattujen asuntojen tulee olla kohtuuhintaisia. Tämän vuoksi myös vuokra-asumisen sekä erilaisten osaomistus- ja palvelusuhdeasuntojen määrän lisääminen on perusteltua. PIENTALOALUEIDEN TÄYDENTYMINEN Kauniaisissa toteutuu vuosittain n. 10 20 asuntoa pientalotonteille. Kauniaisten lisärakentamispotentiaalia sisältävät pientalotontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa ja toteutuvat siten maanomistajien omien intressien mukaisesti. Pientaloalueiden tiivistämisen kannalta oleellista on uusien asuntojen rakentaminen. Kehityskuvan päivittämisen yhteydessä on tutkittu pientalotontteja, joilla on mahdollista toteuttaa uusia asuntoja voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Näistä liitteeseen 2 on esitetty ne tontit, joilla ei ole voimassa olevaa rakennuslupaa. Kauniaisissa on runsaat 850 pientalotonttia, joilla on rakennusoikeutta yhteensä n. 555 000 k-m² eli n. 65 % kaavoitetusta rakennusoikeudesta. Asuntoja pientalotonteille on kaavoitettu n. 2500 kpl eli n. 60 % kaikkien kaavojen sisältämästä asuntomäärästä. Kokonaan rakentamattomia pientalotontteja on 38 kpl. Rakennusoikeutta näillä tonteilla on n. 19 000 k-m² ja rakennettavia asuntoja 70 kpl. Vajaasti rakennettuja pientalotontteja, joille on jäljellä olevan rakennusoikeuden ja asuntojen lukumäärän perusteella mahdollista rakentaa lisää asuntoja on n. 139 kpl. Valtaosa näistä on kahden asunnon tontteja, joille on rakennettu yksi asunto. Asuntoja vajaasti rakennetuille tonteille voitaisiin nykyisten asemakaavojen mukaan rakentaa lisää n. 170 kpl. Asukasmäärässä tämä tarkoittaisi laskennallisesti n. 425 asukkaan lisäystä (ks. liite 2: Rakentamattomat ja vajaasti rakennetut asuintontit). 13
3.3 PALVELUT ASUKASMÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUKSET PALVELUTARPEESEEN Kaupungin väestönkasvun tavoitteena 10 000 asukasta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisten asemakaavojen ja vireillä olevien kaavasuunnitelmien mukaan vuoteen 2020 mennessä olisi mahdollista toteuttaa reilut 950 uutta asuntoa, mikä tarkoittaisi noin 2000 asukkaan lisäystä. Seuraavassa on tarkasteltu asukasmäärän lisäyksen vaikutusta julkisten palvelujen tarpeeseen (ks. liite 3: Kunnalliset peruspalvelut). TERVEYDENHUOLTO JA SAIRAANHOITO Nykytila Kauniaislaisten perusterveydenhuollosta vastaa Kauniaisten terveysasema. Terveysaseman vuodeosasto, jossa on 30 sairaansijaa, sijaitsee Tammikummussa Lippajärven rannalla. Lisäksi Kauniaisilla on Espoon Puolarmetsän sairaalassa yhdeksän sairaspaikkaa. Kehittämistarpeet Kunnallisessa terveydenhuollossa mitoituksena on keskimäärin yksi lääkäri ja yksi hoitaja 2000 asukasta kohden. Nykyisen terveysaseman tilat ovat väestömäärän lisäystä ajatellen tulevaisuudessakin riittävät, erityisesti jos nykyisin terveysaseman tiloissa tapahtuva koti- ja laitoshuollon hallinto siirtyy muualle. Haasteena saattaa olla 1.1.2014 voimaan astuva terveydenhuoltolakiin perustuva potilaan oikeus valita terveysasemansa oman asuinpaikkansa ulkopuoleltakin. Tästä johtuvaa potilasmäärän lisäystä on vaikea ennakoida. VANHUKSET JA MUUT PALVELUASUMISTA TARVITSEVAT Nykytila Kauniaisissa on kaupungin pääasiassa vanhusväestölle tarjoamia hoitopaikkoja useissa eri toimipisteissä: Villa Anemone on 21-paikkainen pääsääntöisesti dementoituville tarkoitettu hoivakoti, Villa Apollo 16 asuntoa ja 6 henkilön ryhmäkodin käsittävä palvelukoti sekä Villa Breda 18-paikkainen vanhainkoti. Villa Bredan tontilla on lisäksi 27 kauniaislaisille eläkeläisille tarkoitettua vuokra-asuntoa. Palokunnantien eläkeläistaloissa on kaupungilla 18-20 asuntoa sekä Casa Seniorissa kolme vuokra-asuntoa. Omien yksiköiden lisäksi kaupunki ostaa sekä laitoshoitoa että palveluasumista myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehittämistarpeet Väestön kasvun ja ikääntymisen seurauksena on odotettavissa, että palveluasumisen tarve lisääntyy oleellisesti. Kaupungin valitsemat palvelujen tuottamistapoja koskevat ratkaisut vaikuttavat tällöin merkittävästi kaupungin tilatarpeisiin. Palveluasumista tarvitseville tulisi olla tarjolla monimuotoisia asumisvaihtoehtoja, koska 14
heidän tarpeensa ovat erilaisia. Hoitokulujen kohtuullistamisen ja hoidon laadun parantamisen vuoksi nykyisin hajallaan sijaitsevia palveluja tulisi keskittää. Kauniaisten ikääntymispoliittisen strategian linjausten mukaisesti Villa Bredan alueelle tullaan rakentamaan nykyistä laajempi palvelukeskus vastaamaan väestörakenteen kasvaviin haasteisiin. Alueelle tullaan rakentamaan pienehköja esteettömiä vuokra-asuntoja noin 60 kappaletta ja tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteja noin 60 asukkaalle. Osa näistä voidaan tarjota muillekin apua tarvitseville kuin ikäihmisille. Palvelukeskusta laajennetaan samassa yhteydessä ja sen palvelutarjontaa monipuolistetaan. Tavoitteena on luoda vireä kohtaamispaikka erilaisine palveluineen sekä lounasmahdollisuuksineen kuntalaisille. 2000 asukkaan väestönkasvulla Villa Bredan tontin toteutuminenkaan ei kuitenkaan riitä kattamaan kokonaan kaupungin palveluasumisen tarvetta. Tulevaisuudessa tulisi mahdollistaa myös yksityisen palveluasumisen toteuttaminen lähelle palveluja. Palveluasuntotuotantoon soveltuisivat esimerkiksi kaupungin omistama kerrostalotontti Junghansinkujalla tai terveyskeskuksen tontin itäosa Asematiellä. PÄIVÄKODIT Nykytila Kaupungilla on 8 omaa päiväkotia ja 2 ostopalvelupäiväkotia, joissa on yhteensä n. 460 päivähoitopaikkaa. Tämän lisäksi Kauniaisissa toimii yksi yksityinen päiväkoti. Päiväkodit riittävät juuri palvelemaan tämänhetkistä väestömäärää, kun osa perheistä käyttää yksityistä päivähoitoa. Kehittämistarpeet Kauniaisten väestön lisäys 2000 asukkaalla tarkoittaisi nykyisellä ikäjakaumalla 140 päivähoitopaikan lisätarvetta. Tulevaisuudessa päiväkotien määrää on suunniteltu vähennettävän ja yksiköiden kokoa suurennettavan. Kasavuoren uusi päiväkoti on valmistunut 2012, Sansinpellon uusi päiväkoti valmistunee vuoden 2015 alussa, ja lisäksi Koivuhoviin rakennetaan uusi päiväkoti. Vanhojen, pienten päiväkotien käytöstä luovuttaessa kunnallisessa päivähoidossa niiden vuokraamista yksityisten päivähoidon tuottajien käyttöön voidaan harkita, jotta perheillä olisi mahdollista valita lapsilleen myös pieni päivähoitoyksikkö mahdollisine painotuksineen. KOULUT Nykytila Kauniaisissa on kolme suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä koulua. Suomenkieliset alaluokat (luokat 1-6) ovat Mäntymäen koulussa, jossa vuonna 2013 on 400 oppilasta. Granhultsskolan on ruotsinkielinen alakoulu, jossa oppilaita on 400. Kasavuoren koulu sisältää suomenkieliset yläluokat (luokat 7-9), joilla oppilaita on 340. Ruotsinkielisessä yläkoulussa - Hagelstamska skolan oppilaita on 278. Suomenkielinen Kauniaisten lukio sijaitsee Kasavuoren koulun yhteydessä ja oppi- 15
laita siellä on 375. Gymnasiet Grankulla samskola on ruotsinkielinen lukio, jossa oppilaita on 280. Suomenkielisissä kouluissa oppilaista espoolaisia on yläluokilla 60 % ja lukiossa 69 %. Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaista espoolaisia on yläluokilla 64 % ja lukiossa noin puolet. Kehittämistarpeet Pedagoginen kehitystyö vaatii, että tilat vastaavat tämän päivän oppimistarpeita. Oppiminen ryhmissä edellyttää erilaisia oppimisympäristöjä kuin aikaisemmin. Oppiympäristöjen (luokkien) varustaminen on oltava hyvätasoista, jotta kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, ihmissuhteet, luovuus ja oppilaan oma ohjaus toteutuisivat. Pieniä ryhmätiloja tarvittaisiin lähes kaikille luokka-asteille. Ylioppilaskirjoitukset suoritetaan osittain tietokoneiden avulla jo vuonna 2016. Siihen mennessä sekä järjestelmien että opiskelijoiden osaamisen on oltava suorituksen toteuttamisen edellyttämällä tasolla. TYÖPAIKAT SEKÄ LIIKE- JA TOIMITILAKEHITYS Kauniaisten työpaikat ovat suurelta osin liike-, palvelu- ja toimitilasektoreilla. Teollisuuden työpaikkoja on jäljellä vain Venevalkamantien varrella. Liike- ja toimitilarakentamiseen vaikuttaa merkittävästi sijainti, joten niiden sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on tärkeää. Liike- ja toimitilarakentaminen keskittyy kaupungin keskustaan erityisesti aseman läheisyyteen, jossa sillä on parhaat edellytykset menestyä. Keskustan alueeseen liittyvän Kauniaistentien varrella oleva huoltoasematontti on muutettu toimistotontiksi, mikä lisää työpaikkojen määrää kaupungissa. Liiketiloja toteutettaneen myös Koivuhovin aseman läheisyyteen. 16
4. KEHITYSKUVA 4.1 ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN VISIO KAUNIAISTEN ASUMINEN TULEVAISUUDESSA Kauniaisten tulee pyrkiä tarjoamaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja eri elämänvaiheita eläville nykyisille ja tuleville asukkaille. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita lapsiperheisiin ja asumisessaan palveluja tarvitseviin asukkaisiin. Asumista tulee monipuolistaa nykyisestä lisäämällä tarpeellisessa määrin kerrostalojen, pienten asuntojen, vuokra-asuntojen ja ARA asuntojen määrää sekä toteuttamalla mahdollisesti asumisoikeusasuntoja. KAUPUNKIRAKENTEELLINEN STRATEGIA Kauniaisten imagollista profiloitumista vehreänä huvilayhdyskuntana tulee vaalia ja sen säilyminen tulee varmistaa tulevissa maankäyttöratkaisuissa. Rakennettua ympäristöä täydennetään ja eheytetään nykyisen kaupunkirakenteen sisällä. Maankäytön hallitulla tiivistämisellä vahvistetaan myös Kauniaisten joukkoliikenteen palvelutasoa ja kaupungin statusta joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkina. Asemakaavojen mukaisen pientaloasumisen laadukasta toteuttamista tuetaan joustavalla hallinnolla. Puisto- ja viheralueverkosto säilytetään laajuudeltaan ennallaan samalla sen laatua ja palvelevuutta parantaen. KEHITTÄMISALUEET Kaupungin maankäytölliset kehittämistavoitteet on kohdennettu erikseen määritetyille kahdeksalle kehittämisalueelle, joiden asemakaavan muutoksissa kaupunki on aktiivinen toimija. Kehittämisalueet ovat tällä hetkellä joko kokonaan tai suurelta osin kaupungin omistuksessa. Kehittämisalueiksi tähän kehityskuvatyöhön on valittu seuraavat alueet (ks. liite 4: Kehittämiskohteet ja toimenpiteet): 1. Keskustan alue 2. Koivuhovin alue 3. Turunväylän alue 4. Asematie 44 46 5. Gallträsk, etelä 6. Villa Bredan alue 7. Juusintie 9 8. Asematie 17 Kehittämisalueiden ulkopuolelle jäävät kaupungin omistuksessa olevat rakentamattomat tontit on koottu liitteeseen 5a (taulukko) ja 5b (kartta). 17
4.2 KEHITTÄMISALUEET 1 KESKUSTAN ALUE Nykytilanne Keskustan asemakaavaa on uudistettu kahdessa eri vaiheessa. Liikekeskustan (Keskusta 1) asemakaavan muutos valmistui v. 2005 ja alueen toteuttaminen on edennyt rakentamisvaiheeseen. Keskusta 2 alueen kaavoitus etenee vaiheittain. Laaksotien korttelin asemakaavan muutos valmistui v. 2008 ja alueen rakentaminen on käynnissä. Asema-alueen asemakaavan muutos valmistui v. 2011. Radan pohjoispuolisten alueiden osalta liityntäpysäköintialueen asemakaavan muutos valmistui v. 2011 ja Ratatyöläisten korttelin kaavoitus valmistunee v. 2013 aikana. Liikekeskustan ja Laaksotien korttelin uusien asemakaavojen myötä keskustaan on kaavoitettu yhteensä viisi uutta liike-/kerrostalotonttia, joihin on varattu rakennusoikeutta asumiselle yhteensä 23 650 k-m 2 noin 230 kerrostaloasunnolle. Havainnekuva Kauniaisten keskustasta. Kehityskuva Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä Kauniaisten asema siirretään länteen päin. Laaksotien kortteliin valmistuu 47 asuntoa sekä liike- ja toimistotilaa neljään eri rakennukseen. Asemarakennus säilytetään ja asema-alueelle rakennetaan toimistotalo. Liityntäpysäköintialueen suunnittelua tarkennetaan kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä ja pysäköintipaikkojen määrää pyritään lisäämään. Ratatyöläis- 18
ten kortteliin osoitetaan rakennusoikeutta reilut 5000 k-m², mikä mahdollistaa arviolta 65 uuden asunnon rakentamisen. Korttelin autopaikat sijoitetaan korttelin länsireunaan rakennettavaan pysäköintitaloon. 2 KOIVUHOVIN ALUE Nykytilanne Koivuhovin aseman ja sen ympäristön alue on pääosin kaavoittamatonta. Bredanportti -kadun molemmin puolin on kaavoitettu yhteensä kaksi asuin- ja liiketalojen korttelia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 2795 k-m². Alueelle on laadittu Koivuhovin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos, jonka valtuusto on hyväksynyt 17.9.2012. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Kehityskuva Alueelle on kaavoitettu pääasiassa kerrostaloasuntoja, päiväkotitontti sekä jonkin verran aluetta palvelevia liike- ja palvelutiloja mm. varaus pienelle päivittäistavarakaupalle. Kerrostaloasuntojen määrä on n. 300 asuntoa, joista ARA -tuotantoon n. 45 asuntoa. Lisäksi alueelle on varattu 15 omakotitonttia, jotka voidaan luovuttaa omatoimiseen rakentamiseen. Alueelle on mahdollista toteuttaa ekologista rakentamista. Havainnekuva valtuuston hyväksymästä Koivuhovin asemakaavasta. 19
3 TURUNVÄYLÄN ALUE Nykytilanne Kaavoittamaton alue sijaitsee erillään Kauniaisten muusta rakenteesta ja rajoittuu Espoon rajaan. Alueen läpi kulkee Turunväylä, joka aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa ja rajoittaa alueen kehittämismahdollisuuksia. Kehityskuva Alueelle ei nykytilanteessa voi kaavoittaa asumista ympäristöhaittojen (liikennemelu ja pienhiukkaset) takia. Mikäli aluetta halutaan kehittää voimakkaasti osana pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa, voitaisiin alueelle suunnitella n. 3000 4000 asukkaan kokonaisuus. Tämä edellyttäisi kuitenkin Turunväylän kattamista tai siirtämistä tunneliin. Väestömäärän voimakas lisääntyminen edellyttäisi Kauniaisten palveluiden uudelleen arviointia. Alueelta on luontevat yhteydet Kasavuoren ulkoilualueelle ja se sivuaa Keski- Espoon urheilukeskusta. Siten alue soveltuisi yleisten toimintojen kuten liikuntapalveluiden tms. käyttöön. Turunväylän alueen likimääräinen sijainti ilmakuvassa. 20
4 ASEMATIE 44-46 Nykytilanne Asematien, Valkonauhantien ja Vanhan Turuntien rajaamalla alueella sijaitsee kaupungin omistama tontti, joka on pinta-alaltaan 22863 m². Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille on osoitettu 3300 k-m² rakennusoikeutta kaksikerroksisille asuintaloille. Asuntojen lukumäärää ei ole rajoitettu. Maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2) tontin pohjoisosa on esitetty viheralueeksi. Tontin käyttöä rajoittavat suuret korkeuserot sekä tontin pohjoisosalle kohdistuva liikennemelu. Kehityskuva Korttelialueen voisi toteuttaa kokonaisuutena tiivistä ja matalaa rakennustapaa noudattaen alueen ominaispiirteet säilyttäen. Alueelle on mahdollista toteuttaa laajempiin viheralueisiin liittyvä lähipuisto. Haastavista maastonmuodoista ja liikennemelusta johtuen asumisen ja viheralueiden käyttötarkoitusrajoja tulee tutkia MA- SU:sta poiketen. Asematie 44 46 likimääräinen sijainti ilmakuvassa. 21
5 GALLTRÄSK, ETELÄ Nykytilanne Kaupunki omistaa Gallträskin eteläpuolisella alueella useita pientalotontteja. Alueella voimassa olevaa asemakaavaa ei ole ollut mahdollista toteuttaa mm. alueelta todetun suojeltavan kasvin sekä liito-oravan elinpiirien vuoksi. Voimassa oleva asemakaava ei myöskään ohjaa riittävästi rakentamista alueella, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY 2009). Kehityskuva Aluetta voitaisiin kehittää osoittamalla alueelle huvilakaupunkiin soveltuvaa asuinrakentamista alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Suunnittelussa tulee varmistaa uhanalaisen lehtonatan sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten suojelu sekä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Kavallintien katualuevaraus ja siihen liittyvät suojelutarpeet. Gallträsk, etelä, alueen likimääräinen sijainti pohjoisen suunnasta otetussa viistokuvassa. 22
Gallträsk, etelä, kaupungin omistama alue, rauhoitusalueen sijoittuminen sekä voimassa olevan asemakaavan mukainen maankäyttö. 6 VILLA BREDAN ALUE Nykytilanne Voimassa olevan asemakaavan mukaan Villa Bredan nykyiselle tontille (A=12005 m²) saa rakentaa 4000 k-m² yleisiä rakennuksia kaupungin käyttöön. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä Villa Bredan palvelukeskus sekä eläkeläisten asuntoja. Asunnot puretaan lisärakentamisen yhteydessä. Alueelle laadittu asemakaavan muutos noudattaa Kauniaisten ikääntymispoliittista strategiaa, jossa asumiseen ja hoitoympäristöihin liittyvinä tavoitteina on mainittu uusien asumismuotojen sekä uusien palvelu- ja asumiskonseptien kehittäminen. Valtuusto on hyväksynyt 4.3.2013 Villa Bredan asemakaavan muutoksen. Valitusaika loppuu 17.4.2013. Kehityskuva Hankkeen toteutus on jaettu kahteen osaan: Palvelukeskuksen laajentamiseen sekä asuinkerrostalojen rakentamiseen (2 kpl). Asuinkerrostaloihin on mahdollista toteuttaa 23
eritasoisia palveluasuntoja tai normaalia asumista, joiden toteutusmuoto ja rahoitus tulevat harkittavaksi erikseen. Hankkeen toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten sijoitteluun suhteessa naapurirakennuksiin sekä esteettömiin kulkuyhteyksiin alueen sisällä ja olemassa olevaan jalankulku- ja polkupyöräverkostoon liityttäessä. Havainnekuva Villa Bredan alueesta. 24
7 JUUSINTIE 9 Nykytilanne Nykyisten nuoriso- ja opiskelija-asuntojen vieressä sijaitsee kaupungin omistama tontti, jonka pinta-ala on 3609 m². Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kolmen asunnon pientalotontiksi, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m². Kehityskuva Tontti säilytetään asemakaavan mukaisesti pientalotonttina. Tontin rakennusoikeutta nostamalla on mahdollista lisätä asuntojen lukumäärää. Juusintie 9 likimääräinen sijainti ilmakuvassa. 8 ASEMATIE 17 Nykytilanne Alueen pinta-ala on n. 5500 m² ja se on osa terveyskeskuksen tonttia. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jonka rakennusoikeudesta enintään 35 % saa käyttää asuntojen rakentamiseen. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 3600 k- m², joka on toteutettu lähes kokonaan. 25
Alueella on arviolta 1920-luvulla rakennettu huvila. Rakennuksessa toimii päiväkoti. Kauniaisten rakennusinventointiprojektissa huvilan on todettu olevan arkkitehtuuriltaan vaatimaton ja menettäneen arvostaan lisää 1950- tai 60-luvulla tehdyssä laajennuksessa, mutta rakennuksella olevan paikallishistoriallinen ja ympäristöllinen arvo. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa. Asematie 17 likimääräinen sijainti ilmakuvassa. Kehityskuva Alueen sijoittuminen keskeisesti pääväylän varteen ja palveluiden läheisyyteen mahdollistaa alueen kehittämisen asumiseen rakennustehokkuudella e=0.50 0.60, noin 3000 k-m². Vanha rakennus täytyisi purkaa uudisrakentamisen tieltä. Asunnot voitaisiin suunnata esim. senioreille tai terveyspalveluita tarvitseville. 26
4.3 YHTEENVETO JA TOTEUTUSOHJELMA Oheiseen taulukkoon on koottu arvio kehittämisalueilla tällä kehityskuvakaudella (vv. 2013 2020) mahdollisesti toteutuvasta asunto- sekä liike- ja toimistorakentamisen määrästä ja ajoituksesta. Kohde n:o Alueen nimi asuinkerrosala k-m² asuntojen lukumäärä liike/ toimistotilojen kerrosala k-m² rakentamisen ajankohta v. 1 Keskusta 2:n alue 10 000 135 2 100 2012 2 Koivuhovin alue 23 500 290 1 400 2016 4 Asematie 44 46 3 500 30-2018 5 Gallträsk, etelä 2 800 14-2018 6 Villa Bredan alue 3 200 40-2015 7 Juusintie 9 1 000 8-2019 8 Asematie 17 3 000 40-2019 Yhteensä 47 000 557 3 500 Taulukko kehityskuvakaudella koko kaupungin alueella vuosittain mahdollisesti toteutuvasta asuntotuotannosta sekä sen vaikutuksesta Kauniaisten väestömäärään: Asuntojen lisäys ja asukasluvun kasvu: Vuosi Uudet asunnot lkm Asukasmäärän lisäys Väestö 2013 60 120 9034 2014 80 160 9194 2015 175 350 9544 2016 90 180 9724 2017 80 160 9884 2018 295 590 10474 2019 15 30 10504 2020 60 120 10624 Yhteensä 855 1710 27
Kunnalliset peruspalvelut Päiväkodit Suunnitellut päiväkodit Koulut Vanhusten palvelut Terveysasema Sansinpelto Sansåker Koivuhovi Björkgård Kauniaisten maankäytön ja asumisen kehityskuva LIITE 3
Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 1 2 3 4 5 6 7 8 ASEMATIE 44 46 matalaa ja tiivistä asumista Keskusta Koivuhovin alue Turunväylän alue Asematie 44 46 Gallträsk, etelä Villa Breda Juusintie 9 Asematie 17 GALLTRÄSK, ETELÄ asumista kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen ehdoilla JUUSINTIE 9 asumista 4 7 ASEMATIE 17 asumista + palvelua tarvitseville + senioreille 5 8 VILLA BREDA palvelukeskuksen laajennus palvelu ja senioriasumista lisätään merkittävästi 6 1 3 2 TURUNVÄYLÄN ALUE Soveltuu nykyisellään parhaiten yleisille toiminnoille Urheiluhallirakentamista Asuntorakentaminen edellyttää Turunväylän tunneloimista tai kattamista KOIVUHOVIN ALUE n. 320 asuntoa + sis. 45 ARA asuntoa päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja palvelu ja liiketiloja KESKUSTA asuntoja radan molemmille puolille liike, palvelu ja toimistotiloja päivittäistavarakaupan yksikkö liityntäpysäköintipuisto Kauniaisten maankäytön ja asumisen kehityskuva LIITE 4
Kaupungin omistamat muut rakentamattomat tontit, jotka eivät sisälly kehittämiskohteisiin Kauniaisten kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuva LIITE 5 a Kohde kartalla Kiinteistö- tai kaavatunnus Osoite Käyttötarkoitus kaavassa Pinta-ala m2 Rakennusoikeus k-m2 Tehokkuusluku e 1 1-1004-2 Bensowinkuja 4 Y-6 4 531 900 0,20 Masussa VL 2 2-11-12 Yhtiönkuja 6 AO-5 2 240 400 0,18 3 2-16-18 Tornikuja 4 AO-5 1 129 250 0,22 4 2-17-8 Tornikuja 3 AO-5 2 297 460 0,20 5 2-18-14 Riistarinne 4 AO-6 1 123 200 0,18 6 2-18-16 Jondalintie 16 AO-6 1 000 200 0,20 7 2-210-3 Junghansinkuja 3 AK-4 4 578 2 500 0,55 8 3-325-5 Martankuja 2-4 Y 12 473 3 245 0,26 9 5-79-5 Bredantie 66 AO 1 121 450 0,40 10 5-135-8 Bredantie 83 AO 2 2 107 670 0,32 Masussa VL 11 5-137-1 Yrjö Liipolan tie 16 AO 5 1 742 300 0,17 12 5-138-7 Kasavuorentie 11 AP-3 4 579 900 0,20 13 5-560-13 Bredanniitynkuja 4 AO-6 966 220 0,23 14 5-1330-1 Magnus Hagelstamin tie 1 AO-15/s 1 315 450 0,34 15 6-800-2 Niinimäki 5 AO-8 976 200 0,20 16 6-810-3 Alppikuja 2 AO-8 1 265 200 0,16 17 7-95-5 Oppilaskodintie 11-13 AP 9 363 800 0,09 18 8-1114-1 Krouvikalliontie 4 A-2 1 594 500 0,31 Masussa VL Yhteensä 54 399 12 845 0,24