Ohjaus kuuluu kaikille Oulu 24.3.2014 Heikki Turkka 050-518 5511
Koulutuksen kehittäminen ja rakenneuudistukse Päivitykset Oppilashuoltolaki 2014 Huolen liputus (Sitra) Wilma, winha, primus ym Opetusuunnitelmat Nuorisotakuu Lakiuudistukset > Vuorovaikutuksen vähäisyys
Teemmekö virheitä? Ryhmän edessä opiskelijan nonseleeraaminen Tehdään enemmän töitä helppojen ja mukavien kanssa Jos ei nyt niin milloin? Jos et sinä niin kuka? Jos haluamme saada sen mitä meillä nyt on, jatka toimimalla niin kuin olet tähän asti toiminut Muutosvastarinta ja muutoksen hankaluus
Päivän aiheita 1, muutostarpeet Muuttunut maailma Miten rakenteemme vastaa haasteeseen? Nuoruusiän haasteet Koulut ja oppilaitokset kasvatuksen tukena Huolen puheeksi ottaminen ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö Nivelvaihetyö Verkostotyö
Päivän aiheita 2, ratkaisumalleja Yksilölliset tarpeet Oppimistyylit Havaintokanavat Nivelvaiheen saattaminen Verkostotyön mahdollisuudet YKSILÖLLINEN POLUTTAMINEN Yhteisölliset tarpeet Turvallinen oppimisympäristö, ryhmäyttäminen OHR:n kehittäminen Tukirakenteet kasvattajalle
RAKKAUS TARPEELLISUUDEN TUNNE YHTEISÖN HYVÄKSYNTÄ
Itsemääräämisoikeus Ikä Kalvo: Lasten lääkäri E. Hermanson
Olemmeko ajan kartalla? Rakenteet 70-luvulta sekä koulu- nuoriso- ja sosiaalitoimessa
32 000-65 00 yksilöä! Miten nyt halutaan mitata
Syrjäytymispeli Suojaavat tekijät Riskitekijät
Ulkopuolisiksi jääneiden ja työttömien, 15-29-vuotiaiden vanhempien koulutustaso verrattuna kaikkien 15-29-vuotaiden vanhempien koulutustasoon Kaikki 15-29-vuotiaat Isän koulutus 317343 391395 127513 162782 Äidin koulutus 214691 429812 215834 138696 15-29-vuotiaat ulkopuoliset Isän koulutus 27426 15672 2554 2601 Äidin koulutus 23267 18198 4394 2394 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vain perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Ylempi korkeakoulu- ja tutkija-aste Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto, väestölaskennat Tilastokeskus/Pek ka Myrskylä 24.3.2014
Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan 2010, erikseen vieraskieliset Syrjään jääneet Miehiä Syrjään jääneet Naisia Syrjään jääneet Mol. sp m iehet riski-% yht. naiset 1) riski-% yht. yht. riski-% % yht. Yhteensä 32871 15,0 218932 18470 12,1 152993 51341 14,5 100,0 353298 Lapsi 13206 8,8 149669 6915 6,1 113844 20121 8,0 39,2 251125 Perheen m ies - nainen 5110 21,1 24239 5022 37,4 13445 10132 33,9 19,7 29917 Yksin asuva 11154 29,2 38257 4880 22,0 22220 16034 26,0 31,2 61769 Asunnoton/laitos 3401 50,3 6767 1653 47,4 3484 5054 48,2 9,8 10487 Kotimaiset Yhteensä 25662 13,0 196852 13829 9,8 141399 39491 12,3 100,0 322226 Lapsi 11606 8,1 144005 5941 5,4 110126 17547 7,2 44,4 242768 Perheen m ies - nainen 3869 19,8 19502 3384 32,0 10576 7253 30,5 18,4 23743 Yksin asuva 7857 27,9 28191 3501 19,3 18133 11358 23,8 28,8 47811 Asunnoton/laitos 2330 45,2 5154 1003 39,1 2564 3333 42,2 8,4 7904 Vieraskieliset Yhteensä 7209 32,6 22080 4641 40,0 11594 11850 38,1 100,0 31072 Lapsi 1600 28,2 5664 974 26,2 3718 2574 30,8 21,7 8357 Perheen m ies - nainen 1241 26,2 4737 1638 57,1 2869 2879 46,6 24,3 6174 Yksin asuva 3297 32,8 10066 1379 33,7 4087 4676 33,5 39,5 13958 Asunnoton/laitos 1071 66,4 1613 650 70,7 920 1721 66,6 14,5 2583 1) Syrjässä olevista naisista poistettu alle 7-vuotiaiden äidit Tilastokeskus/Pek ka Myrskylä 24.3.2014
OPETTAJA KASVATTAJANA?
Luokanohjaajan työkenttä Koulun sisäinen yhteistyö Kouluyhteisö: yhteiset arvot, säännöt, tavoitteet ja toimintamallit - yhteisöllisyys Kodin ja koulun yhteistyö Oma opettajuus; luokanohjaajuus Oppilaiden kohtaaminen Luokan ja sen ryhmien ohjaaminen
Opettajan ja kasvattajan haasteita Oppimisvaikeudet Kehitysviivästymät Sukupolvien ylimenevä koulutuskielteisyys Perheväkivalta (17%) Jne Roope
Yhden aikuisen merkitys nuorelle kultainen käden puristus Mieti omasta nuoruudesta merkityksellinen aikuinen tai merkityksellinen kohtaaminen aikuisen kanssa. (keskustele vieruskaverin kanssa) Pohdi miksi aikuinen oli tärkeä, miksi juuri se kohtaaminen oli tärkeä
Kivakoulu?
Verkostotyö ja työparityö Nuorisoasema Lääkäri Sosiaalityö Perheet ja lastensuojelu Opiskeluun ja kasvattamiseen sitouttaminen Koppihoidon vaikutus arkeen
Parityön määrittelyä Työparitoiminta Parityöskentelyä Vantaan nuorisoaseman ideasta benchmarkattua Tiivistä yhteistyötä, asiakkaiden ja eri asiantuntijoiden kolmiopeliä keskipisteessä asiakas ja hänen tilanteensa työntekijöillä omat orientaationsa yhteisesti rakennettua näkemystä tilanteesta positiivinen kontrolli / itsekontrolli vrt. verkostotyö
Yhteiskunnan näkökulma: Parityön tarve Palvelujärjestelmien nykyinen rakenne Sektoroitunut asiantuntijuus, räikein esimerkki päihde-/mtongelmat Järjestelmälähtöisyys. Isot kaupungit vaikeampia. (Esim. Nokian kaupungin malli) Yksilön näkökulma: Nykyaikainen yhteiskunta ja elämäntapa moniasiaakkuuksia Järjestelmän puutteellinen kyky kohdata asiakkaiden todellisuutta, jota elämäksikin kutsutaan
Parityön tavoitteita Dialogisuus: Yhteinen ymmärrys ja tilanne määrittely Tilaa asiakkaalle, rooliasetelmien tekeminen näkyväksi, jopa purkaminen Irrottautua paremmin tietämisestä Systeeminen ajattelu: Irti yksilön syyllistämisestä Verkoston olemassaolon ja mahdollisuuksien tekeminen näkyväksi Yhteen osasysteemiin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa kokonaisuuteen Ratkaisukeskeinen ajattelu: Tulevaisuus-suuntautuneisuus Ratkaisuihin ja onnistumisiin keskittyminen
Mihin parityöskentelyllä voidaan päästä Asiakkaan ja lähiverkoston valtaistaminen Ylhäältäpäin tietämisen vähentäminen Asiakkuuksien ja asiantuntijuuksien yhdistäminen Kokonaisvaltainen tapa käsitellä asiakkaan elämää yhdessä samaan suuntaan Verkostojen ja sitä kautta palvelurakenteiden kehittyminen ja nopeampi reagointi mahdollisuus tulevaisuudessa!!!! Usein henkilöistä riippuvaa. Olisi myös kirjattava työntekijöiden työnkuvauksiin (Esim. perehdyttämiskansio)
Arjen kohtaamiset kehityskulkujen voimavaraksi Vakavia väkivallantekoja tehneiden tutkimus Sosiaaliset taidot ja tunnetaidot avainasemassa Erityisesti koulujen ja oppilaitosten rooli korostunut Kielteiset kehät voimavaroiksi Keskustelun ydin ei pitäisi olla kenen pitää kasvattaa, vaan miten kasvattaa Minna Rytkönen TtM (väit. )
Ratkaisu löytyy aikuisten myönteisistä asenteista ja tulkintatavoista kohdata lapsi tai nuori. Tiedostava aikuinen ei kompastu lapsen pintakäytökseen, vaan kykenee näkemään myös sen taakse. Minna Rytkönen (Väit.) Kehityskulkuja ja väliintuloja. Ekologinen näkökulma vakavan väkivallanteon tehneen nuoren sosioemotionaalisen terveyden kehitykseen
Opettajat pyrkivät toimimaan koulun virallisten normien mukaan ja säilyttämään oman auktoriteettiasemansa ja ammattiylpeytensä. Silloin kun se ei onnistu, opettajat ratkaisevat tilanteen laskemalla vaatimuksia, tinkimällä säännöistä, joskus menettämällä malttinsa, olemalla puuttumatta ja katsomalla läpi sormien sekä mukauttamalla toimintaansa. Nämä ratkaisumallit vahvistavat usein ammattikoulun epävirallista kulttuuria, jonka määrittelevät opiskelijat, eivät opettajat. Ammattikoulun normit törmäävät nuorten miesten epäviralliseen kulttuuriin, Kati Kauravaara
Nivelvaihetyö Haavi-projektit aikoinaan Vantaalla Haavi I 72% E-päätöksellä Haavi II 72% E-päätöksellä Haavi II 41% raskaampien tukitoimien piirissä
Mitä kaikkea voimme tehdä
Turvallinen yhteisö Työelämän menestyksestä 84% perustuu ihmissuhteisiin ja luovuuteen. Vain 16% perinteisiin työtaitoihin (Bentley) Ihmissuhdetaitojen ja luovuuden oppimisen edellytyksenä on turvallinen ryhmä sekä oppimisympäristö
Ohjauksellisuus Kasvatus Ohjauksellisuus tapa kohdata kunnioittavasti vuorovaikutuksessa merkityksellisyyden kokemuksen luominen tekee yksilön näkyväksi yhteisössä voimaantuminen oppimisen kasvualusta Oppiminen Ohjaus vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on oppijan ajatteluprosessien kehittyminen ja opittava aines/sisältö on keskiössä tärkeää oppijan oppimisen tukeminen ja pätevyyden tunteen säilyttäminen; autaa oppilasta onnistumaan
Jos haluat kohdata, kuuntele. Jos haluat ymmärtää, näe.
Ryhmän kohtaaminen Tavoitteet: Ryhmäytymisen tukeminen Ryhmän kanssa toimiminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen Edellytykset: Pelisäännöt Aikuisuus, turvallisuus Kiireettömyys, ajan antaminen Keskittyminen opetustilanteeseen Aikuisen oma persoona pelissä
Ryhmäyttäminen ja aikuisen rooli Ihmisen perustarve on kuulua ryhmään. Kun nuoret ihmiset kohtaavat, he joko ryhmäytyvät, muodostavat yhteisön tai jakaantuvat. Tässä prosessissa opettajalla, aikuisella on tärkeä rooli. Jos aikuinen ei sitä roolia ota, ryhmäytyy luokka tupakkapaikalla ns. Ryyppäämällä ryhmäksiilmiö Tiedostetaanko riskit lasten ja nuorten keskenään rakentuneista yhteisöistä?
Turvallisen ryhmän ja itseksi tulemisen tärkeys Perheinstituutioiden ja yhteiskunnan muutos Oppimisen ja työelämän muutos Opettaminen / Menetelmä Ihmisen tulee omata tunneälyä ja vuorovaikutustaitoja (Bentley)
Milloin tulee huolehtia ryhmästä Uusi ryhmä Ryhmän kokoonpano muuttuu Ryhmän hierarkia muuttuu nuorten toimesta Lapset ja nuoret levottomia Akuutti muutos ryhmän jäsenen yksityiselämässä Maanantaisin Tuntien alussa Case M. Leino
Turvallinen ryhmä ja oppiminen Opettaminen ei ole enää tiedonsiirtoa vaan vuorovaikutusta Tiedollinen oppiminen on muuttunut vuorovaikutusprosesseiksi, jossa turvallinen ryhmä on peruslähtökohta. Tällöin kaikilla on turvallinen paikka ja uskaltavat sanoa mielipiteensä.
Turvallisuus ja ongelmien ehkäisy Turvaton oirehtii häiritsevästi käyttäytymällä Pelkään ryhmiä Skinhead-ilmiö Yksinäisyydessä vihasta kasvaa riski (Olavi Sydänmaalakka)
Jokaisella nuorella tulisi olisi edes yksi aikuinen, jonka kohdata.
Kohtaaminen, sen ydin? Jari Wihersaari 2011 Kahden ihmisen todellisuuden aito kohtaaminen antaa ihmisyydelle sen mielen (Rogers 1980). Kohtaaminen on ihmisenä olemisen ja ihmiseksi tulemisen perusprosessi, osapuolten kasvutilanne. Tarkastelemme maailmaa omasta minuudesta käsin. Kohtaamisessa nähdään asiaa toisen näkökulmasta. Oman itsen tunteminen ja sen kautta toisen kohtaaminen. Ainutlaatuisuus, läsnäolo, inhimillisyys Ei onnistu pakotettuna
Henkilökohtaisia kohtaamisia
Nuoren henkilökohtainen kohtaaminen Puhutaanko Nuoresta Nuorelle vai Nuoren kanssa
Kohtaaminen vaatii Aikaa, keskittymistä Toisen kunnioitusta, luottamusta Taitoa kuulla ja kuunnella ei valmiita vastauksia, diagnosointia Vastavuoroista perspektiivinottoa Prosessiluontoisuuden ymmärtämistä
Tutustun nuoreen ja nuori itseensä Kuka nuori on Yhteystiedot Vahvuudet: missä hyvä Kehittämisen paikat: vaikeat kouluaineet, saatu tuki Tavoitteet opiskelulle tuen tarve Läheiset Yhteistiedot Muut vuorovaikutussuhteet; kaverit, kiusaaminen, opettajat Harrastukset; mitä, missä, milloin? Vapaa-aika Tulevaisuuden toiveet
Huolen puheeksi ottaminen, vaikeiden asioiden käsittely Eri työntekijöillä on erilainen huoli ja huolen aste Ei tarvitse yrittää määrittää huolen objektiivista tasoa (eli onko ongelmaa vai ei) Kuva tilanteesta rakentuu vuorovaikutuksessa, siinä esiin tulevista tunteista ja velvoitteista ja on näin syvästi sidottu kontaktiin Oma subjektiivinen huolesi riittää; puutu omaan huoleesi Kun kertoo olevansa huolissaan, niin samalla pyytää toista ihmistä auttamaan huolen ratkaisemisessa samalla tavoitteena myös oman huolen vähentäminen
Tuen antaminen vaatii Ohjattavan kehitystilanteen ja kasvun tunnistamista Ei tueta pilalle, tehdä puolesta ei anna valmiuksia omaan, itsenäiseen selviytymiseen, vaarana riippuvuus Jätetään tuki antamatta heitteille jättämistä, vaarana huolen kasvaminen
Haastavin nuori on aikuisen paras valmentaja Häneltä voi oppia uusia näkökulmia! toisesta ihmisestä oppimisesta omasta opetus/ohjaustyylistä omasta itsestään vuorovaikutuksesta ja näiden kautta voi kehittää omaa toimintaansa, opettajuuttaan ja ohjauksellista toimintatapaansa. Seinä ja Helander 2009
Haasteellisen oppilaan opetus Havaintokanavat ja oppimistyylit Auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen, taktiilinen Fyysiset tarpeet Temperamentit Luonnostaan rauhallinen, toinen vilkas, yksi ilmaisee itseään voimakkaasti, toinen hillitymmin, yksi haluaa vielä pohtia ja harkita, kun toinen jo toimii. Perhe Vahvuusalueet Haasteellinen oppilas on lähes aina haasteellinen kotonakin JAKSATKO SINÄ?
Kannustus Rehellinen ja ansaittu palaute ei ole keneltäkään pois (puhutaan hyvää selän takana) Nuorilla on hyvin vähän positiivista käsitystä:( Oppimisestaan Osaamisestaan Taidoistaan Kehittämisen paikoista (Akateeminen arvostus vs. oppimisvaikeudet)
Koulun käytävillä, vapaa-aikana tms.
Koulun käytävillä, vapaa-aikana Merkityksellisyys tekee yksilön näkyväksi yhteisössä. Jokainen tapaamamme ihminen täyttää käyttäytymisellään yhtä ihmisille yhtäläistä tapaa. Jokainen ihminen omalla olemisellaan ja käyttäytymisellään viestittää lähimmäisilleen ja kysyy lähimmäisiltään yhtä ainoaa asiaa: Näetkö minut? Arkkipiispa John Vikström 2008 Mitä sinulle kuuluu?
Ei ole tarkoituskaan, että meri on tyyni, vaan että purjehtija on taitava.
Opettajan huoneentaulu Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään. Jokaisella on tarve tulla kuulluksi. Oppilaan paha olo voi pysyä kauan piilossa. Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen ei vähene ilman, että siihen puututaan. Jos opetustasi häiritään melulla ja sillä, ettei sinun ohjeitasi noudateta siihen sinun ei tarvitse suostua. Olet erityinen avain oppilaan ongelmien havaitsemisessa luota omiin havaintoihisi luota itseesi. Voit aina pysäyttää koulun kellon ja antaa hetken vain aikaa oma aito läsnäolosi auttaa enemmän kuin ehkä uskotkaan.
Oppilashuollon huoneentaulu tarjota oppilaille konkreettista ja henkilökohtaista apua koulunkäyntiin antaa huoltajille ja opettajille tietoa ja apua kasvatustyöhön sekä keinoja vuorovaikutustaitoihin lasten ja nuorten kanssa tukea tiedonkulun edistämistä ja avunsaantia myös koulun ulkopuolisilta tahoilta osallistua koulun ilmapiirin, asenteiden ja työkäytäntöjen kehittämiseen oppilaiden koulunkäynnille ja hyvinvoinnille myönteisiksi osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi