TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2016 2017 KIRJASTO
Inarin kunta Sivistystoimi Kirjasto 29.9.2017 kirjastotoimenjohtaja KIRJASTON TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2016 2017 TOTEUTUMINEN Asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Kirjasto ylläpitää demokratiaa takaamalla tasavertaisen pääsyn kulttuurin ja tiedon lähteille varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Asiakaslähtöisyyden avaintekijöitä ovat kirjastopalvelujen saavutettavuus ja vuorovaikutteisuus. Kirjastopalvelujen saavutettavuus taataan mm. toimivalla koko kunnan kattavalla kirjastoverkolla, sopivilla aukioloajoilla ja henkilökunnan tavoitettavuudella. Kunnassa on kaksi kiinteää palvelupistettä Ivalossa ja Inarissa. Uusi helmikuussa 2017 käyttöönotettu kirjastoauto hoitaa haja-asutusalueen palvelutoiminnan. Kirjastot olivat avoinna yhteensä 5 183 tuntia, jona aikana tarjottiin palveluja henkilökunnan toimesta. Kirjastoauton reittiaikatauluja on muokattu asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Fyysisiä kirjastokäyntejä oli v. 2016 122 023 ja verkkokäyntejä 15 834. Lainauksia kirjattiin 131 604 kpl. Kirjastopalvelujen saavutettavuuteen kuuluu myös se, että yhteistyö kirjaston kanssa koetaan helpoksi. Kirjasto on aktiivisessa vuorovaikutuksessa kunnan asukkaiden ja muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä kunnan sisällä että maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Sosiaalisen median hyödyntäminen on olennainen osa vuorovaikutteisuutta. Kirjasto on toiminut aktiivisesti sekä maakunnan että valtakunnan tasolla olemalla mukana kehittämishankkeissa. Lapin kirjastoa on kehitetty yhteistyössä ja olemme ottaneet käyttöön Lapin kirjastostrategian, jonka jalkaannuttaminen on aloitettu kohti visioamme jokainen lappilainen lukee. Sosiaalinen media on tullut osaksi tiedottamista ja vuorovaikuttamista. Aineistojen ajantasaisuus ja monipuolisuus sekä palvelun toimivuus ovat kirjaston toimintojen kannalta avainalueita. Asiakkaita ohjataan ja opastetaan tietolähteiden käytössä. Kirjaston viestintä on ajantasaista ja monipuolista. Kokoelmien ajantasaisuudesta on huolehdittu hankkimalla 4 752 uutta ja poistamalla 5 127 vanhentunutta tai huonokuntoista aineistoyksikköä. Asiakkaita ohjattiin ja opastettiin päivittäin ja eri tapahtumissa tietolähteiden käytössä. Ohjattuihin opetustilanteisiin osallistui 129 henkeä. Viestinnässä hyödynnettiin mediaa monipuolisesti.
Yhteistyö asiakkaiden, koulun, sivistystoimen ja muiden toimijoiden kesken Kirjasto järjestää kouluille tiedonhallintataitojen opetusta opettajien toiveiden ja hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijoita ohjataan työharjoittelussa. Aineistoja avataan näyttelyjen, kirjavinkkauksen ja alle kouluikäisille suunnattujen saamen- ja suomenkielisten satutuntien ja avulla. Kirjastossa ohjattiin peruskoulun yläasteen oppilaita jokaisen koululla järjestetyn työharjoittelun aikana. Kirjanäyttelyitä oli useita kymmeniä, kirjavinkkauksiin ja lastentapahtumiin osallistui 1 286 lasta. Jutaava kirjasto-hankkeen rahoituksella julkistamme syyskaudella tuottamamme saamenkieliseen, sääskisäkki- satuun perustuvan animaation sekä Tatu ja Patu kirjan pohjoissaamenkielisen käännöksen. Valmistumassa on myös satulaavu, jossa voidaan järjestää erilaisia lastentapahtumia. Inarin koulun kanssa olemme suunnittelemassa lasten tuottamia saamenkielisiä kirjavinkkauksia jotka videoidaan. Suomen ja kolmella saamenkielellä julkaistu NN-NNN-NNNN animaatio on katseltavissa https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/lapset sivustolla. Tatu ja Patu kirja saamennettiin ja satulaavu valmistui. Inarin koululaisten kanssa suunnitellut kirjavinkkausten videoinnit eivät toteutuneet. Jutaava kirjasto hankkeen loppuraportti ja tilitykset toimitettiin rahoittajille. Syyskaudella järjestämme kouluikäisille ohjattuja satutunteja koulupäivän päätteeksi kaksi kertaa kuukaudessa. Aloitamme myös muualla suuren suosion saavuttaneet novelli/käsityöillat kirjastossa. Iltapäiväsatutunteja kokeiltiin kaksi kertaa, mutta niille ei tullut osallistujia, joten ne lopetettiin. Osaaminen ja uudistuminen Kirjaston laadukas palvelukyky perustuu hyvän ammattitaidon omaavaan henkilökuntaan. Jokaisen on ylläpidettävä ja kehitettävä omaa ammattitaitoaan osallistumalla ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuksen ja kokousten järjestämisessä hyödynnetään virtuaalipalveluja. Lokakuussa täytetään informaatikon toimeksi muutettu kirjastonhoitajan toimi pääkirjastossa ja kirjastonhoitajan toimi saamelaiskirjastossa. Henkilövalinnat ja nimekkeen muutokset toteutettiin. Uudet työntekijät ovat aloittaneet kevään 2017 aikana. Henkilökunta on osallistunut täydennyskoulutukseen ja koko henkilökunta osallistui Lapin kirjaston järjestämään osaamiskyselyyn, jonka perusteella jokaiselle laadittiin henkilökohtainen osaamiskortti. Osaamiskortista selviää mitä osaamisalueita kunkin työntekijän tulee kehittää. Osaamiskortteja on käsitelty kehittämiskeskusteluissa. Lapin kirjasto siirtyy keväällä 2017 uuteen kirjastojärjestelmään. Kirjastojärjestelmäksi on valittu avoimeen lähdekoodiin perustuva Koha -kirjastojärjestelmä. Samassa yhteydessä uusitaan asiakkaiden verkkokirjasto. Kevään aikana valmistaudutaan uuden järjestelmän käyttöönottoon. Uuteen järjestelmään siirtyminen edellyttää henkilökunnan kouluttautumista ja asiakkaiden
opastamista uuteen palvelujärjestelmään. Kirjastot ovat suljettuina järjestelmään siirtymisen vuoksi viikoilla 52 ja 1. Kirjastot olivat suljettuina kaksi viikko huhtikuussa 2017. Koha -kirjastojärjestelmä otettiin käyttöön 2.5.2017. Uusien kirjastojen mukaantulon aiheuttamien järjestelmämuutosten takia kirjastoja on pidetty muutaman kerran lauantaisin kiinni kesän aikana. Uuden verkkokirjaston käyttöönotossa henkilökuntaa on koulutettu Koha pääkäyttäjän järjestämillä verkkokoulutuksilla ja viikoittain toimitetuilla Koha viikkotiedotteilla. Uusi kirjastoauto, jonka suunnittelussa on otettu huomioon uusien palvelujen, mm. apteekkipalvelut, käyttöönotto helmikuussa 2017. Saamelaiskirjaston aukioloaikojen ja palvelutoiminnan kehittämistä varten on haettu ja saatu hankerahaa 20 000. Palveluaikojen lisääminen edellyttää tietoteknisiä ratkaisuja, joita selvitämme ja toteutamme hankkeen aikana 2016-2017. Uusi kirjastoauto luovutettiin17.2.2017 ja avajaiset järjestettiin 24.3.2017. Tilaisuuteen osallistui 320 henkeä. Hienosta ohjelmasta vastasivat koulujen oppilaat. Kirjastoauton on suunnitellut Petteri Kyrö ja kirjastoauton nimen, Fáárust on esittänyt Marja Korppila. Molemmat tekijät palkittiin auton avajaisjuhlassa. Apteekkipalvelut otettiin käyttöön toukokuussa 2017. Saamelaiskirjaston omatoimikirjastoratkaisua on selvitetty senaattikiinteistön ja saamelaiskäräjien edustajien kanssa. Heidän puoleltaan esteitä omatoimikirjastoratkaisun toteuttamiselle ei ole. Ohjelmistot ja laitteet on kilpailutettu ja hankkeen toteuttajaksi on valittu Axiell Oy. Hyvinvointi ja viihtyvyys Kirjaston yhteiskunnallisena tehtävänä on aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Aktiivinen kansalaisuus lisää luottamusta ja hyvinvointia sekä vahvistaa sosiaalista pääomaa yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Kirjasto toimii kaikille avoimena työ- ja oppimisympäristönä sekä yhteisöllisenä kohtaamispaikkana. Kirjasto tuottaa itse ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kulttuuritilaisuuksia, jotka osaltaan lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Innostamme asukkaita myös järjestämään erilaisia omaehtoisia tapahtumia kirjaston tiloissa. Osallistumme Suomi 100 tapahtumien tuottamiseen ja Inariviikkoihin. Kirjastossa kokoontui useita kansalaisopisto-, eläkeläisjärjestö- ja muita ryhmiä. Kirjaston atktilaa on käytetty aktiivisesti ulkopuolisten järjestämiin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksiin. Kirjastoon hankittiin pienryhmien kokoontumista, etätyöntekijöitä, opiskelua ja rauhallista lukemista varten pyörillä liikuteltava työtila smatblock, joka on varustettu verkkoyhteyksin. Kirjastossa järjestettiin musiikkiesityksiä, luentoja, kirjailijavierailuita, kirjallisuustapahtumia ja taidenäyttelyitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Niihin osallistui lähes 2 000 henkeä. Kirjaston tuottama Tarinoiden Inari perinnearkisto on osa valtakunnallista Suomi 100 tapahtumaa. Digitaalisen perinnearkiston käytettävyyden kehittämistä varten saatiin hankerahaa. Inari-viikoilla järjestimme kirjastossa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kahdeksan tapahtumaa, joihin osallistui yli 200 henkeä.
Kirjastopalvelujen kehittämisessä asiakkaiden tarpeet ja kokemukset ovat keskeisiä lähtökohtia. Näitä kartoitetaan ja mitataan asiakaskyselyjen ja palautejärjestelmän avulla. Kirjasto osallistuu Lapin kirjaston järjestämiin asiakaskyselyihin ja tutkimuksiin ja teemme tarpeen mukaan myös itse kyselyjä. Asiakaspalautteet tulevat verkkopalvelun, kirjastossa sijaitsevan postilaatikon ja suullisen palautteen kautta. Otamme huomioon saamamme palautteen palvelujen kehittämisessä ja hankinnoissa. Varsinaisia asiakaskyselyjä ei ole järjestetty. Taloudellisuus ja luotettavuus Kirjastoja kehitetään talousarvion sallimissa puitteissa ja lisäksi erilaisten hankerahojen turvin. Omien hankkeiden lisäksi osallistumme Lapin kirjaston yhteisiin kehittämishankkeisiin. Palvelut tuotetaan yhteistyössä sivistystoimen ja Lapin kirjaston kesken. Toimintamalli perustuu kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön. Tutkimus- ja opetuskäytön tarpeisiin vastataan tehostamalla elektronisten ja verkkopalvelujen tarjoamista. Kirjasto sitoutuu noudattamaan Inarin kunnan kuntastrategiaa, talousarviota, toimintaperiaatteita, henkilöstöohjeita ja arvoja. Kirjaston ja työntekijän omat tavoitteet sovitetaan yhteen kerran vuodessa käytävien kehityskeskustelujen avulla. Henkilökunta pitää kiinni asiakkaille ja muille toimijoille antamistaan lupauksista. Tehtävät suoritetaan sovitun aikataulun ja määräaikojen mukaisesti. Kirjaston palvelut on tuotettu talousarvion puitteissa ja saadut hankerahat on käytetty ja tilitetty. Elektronisten aineistojen määrää on lisätty Lapin kirjaston sisällä, e-kirjat, e-lehdet, Naxos-musiikki jne. Eija Leivo kirjastotoimenjohtaja