Odotukset, agendat ja haastattelun dynamiikka Maarit Alasuutari, PsT Varhaiskasvatuksen yksikkö, TaY Jyväskylän yliopisto 31.10.08
Luennon sisältö Tulkintakehykset haastattelun vuorovaikutuksessa Haastattelijan oletukset haastateltavan subjektista ja haastattelutilanteesta tapahtumana Oletuksia ja odotuksia tuottavia seikkoja haastattelutilanteessa Tutkijan teoreettiset lähtökohdat ja haastattelun dynamiikka
Tulkintakehykset haastattelun vuorovaikutuksessa Tutkimushaastattelu on aina tilanne, jossa sen molemmat/kaikki osapuolet muodostavat jonkinlaisia tulkintoja siitä, mitä tilanteessa tapahtuu tai on tapahtumassa Tilannetta jäsentävät ja orientoivat tulkintakehykset, -mallit ja tilanteenmäärittelyt Haastateltavan kysymykset, esimerkiksi Mihin tutkimuksella pyritään Mitä tutkimus käsittelee Mitkä asiat ovat oleellisia tutkimuksessa
Tulkintakehykset ja mallit rakentuvat yhtäältä ennen haastattelua Kulttuuriset mallit ja käytännöt toimivat haastattelutilanteen ennakko-orientaation resursseina, esimerkiksi haastattelun osallistujia koskevat kategorisaatiot sekä itse tilannetta ja sen vuorovaikutusta koskevat oletukset Tulkintakehykset ovat myös vaihtuvia ja muuntuvia Haastattelun vuorovaikutuksessa tulkintakehyksiä arvioidaan, muutetaan, tarkennetaan jne. tilannekohtaisesti
Erilaiset haastattelutilanteen odotukset ja agendat ovat/tuottavat tulkintakehyksiä läsnä kaikissa tutkimushaastattelussa koko ajan Haastatteluun liittyvät oletukset ja odotukset tyypillisesti itsestään selviä; tulevat esiin tai tietoiseksi, kun toisen osapuolen toiminta ei vastaa niitä
Oletus haastateltavan subjektista (Holstein & Gubrium 1995) Miten haastattelija jäsentää haastateltavan epistemologisen toimijuuden; mitä on haastattelussa saatava tieto ja miten se syntyy ja rakentuu Liittyy myös käsityksiin haastattelutiedon validiudesta Kaksi pääoletusta: 1.haastateltava tiedon varantona, 2. haastateltava aktiivisena tiedon tuottajana ja haastattelussa rakentuvana subjektina
1. Haastateltava vastausten varantona tai säiliönä Haastateltava on omaksunut ja varastoinut kysymyksissä haettavan tiedon (faktan tai kokemuksen) mieleensä ja kertoo sen vastauksissaan Haastattelijan toiminnan ja tilanteen kontrolli, kysymysmuotoilut, vuorovaikutus yms. huomion kohteena, jotta haastattelijan ja haastateltavan kommunikaatio on avointa ja häiriötöntä Haastateltava on epistemologisesti passiivinen, hän tuo esiin tietoa, mutta ei tuota sitä aktiivisesti tilanteessa
Haastateltava tunteiden varantona Haastattelutilanteen vuorovaikutuksellisuus ja sen myötä aktiivisempi kuva haastateltavasta Lähtökohtaisesti kuitenkin haastateltava passiivinen kokemusten ja tunteiden lähde Perinteinen näkemys haastattelusta (survey-haastattelu, myös laadullisissa tutkimushaastatteluissa)
2. Haastateltava aktiivisena tiedon tuottajana ja haastattelussa rakentuvana subjektina Aktiivinen haastattelu: haastateltava ja haastattelija tuottavat vuorovaikutuksessaan haastattelun paljastamat merkitykset ja tiedon Asioiden kuvaamisessa ja selittämisessä aina useita mahdollisuuksia ja tapoja Oletus tulkinnallisten resurssien runsaudesta Niiden tarkastelussa huomioitava myös tilanteen puheelle asettamat kehykset
Haastattelun tulee aktivoida, stimuloida ja tukea haastateltavan tulkinnallista työtä/tulkinnallisia kykyjä Tavoitteena keskusteltavan teeman mahdollisimman monipuolinen tarkastelu ja pohdinta Kvale (1996): The research interview a specific form of interaction in which knowledge evolves through a dialogue. Konstruktionistinen lähtökohta Konstruktionismi usein laadullisten haastattelujen tutkimuksellinen lähtökohta Vuorovaikutuksellisuuden huomioiminen analyysissä monesti kuitenkin vähäistä; analyysi olettaa haastateltavan passiiviseksi tiedonvarannoksi?
Odotuksia ja oletuksia tuottavia seikkoja haastattelussa Tutkimuksen esittely ja haastattelulupa, esimerkiksi haastattelun tematiikan kuvaamisen tarkkuus aineiston käyttö, sanatarkka vai muunlainen Haastattelijan ominaisuudet : sukupuoli, ikä, etninen tausta, koulutus, ammatti, habitus jne. Ovat usein yhteydessä tai tuottavat haastattelijan ja haastateltavan asymmetriaa Huom. auttamisen ammattilaiset ja ihmistieteiden asiantuntijat
Esimerkki 1 MA: Mikä sut sai ottaan yhteyttä ja lähteen mukaan tähän haastatteluun Anu: Tämä terapiatilanne että vihdoinkin minua kuunnellaan (mol. nauravat)
Esimerkki 2 Äiti: Kun Tanja (lapsi) toi ton lapun (päiväkodin kautta jaettu kutsu osallistua tutkimukseen) mulle mä aattelin kappasvaan nimittäin mä olin soittanut tohon perheneuvolaan tälle psykologille mutta siellähän vaihtuu nytten tää Tästä niinku Tanjan ja mun Tossa talvellakin niin kun yhteen aikaan ja tossa keväälläkin siis aivan hirveitä raivonpuuskia ett mä en niinku tiedä mitä mä niille tekisin. Mä soitin jos me voitas tulla käymään ja jutteleen sinne mutt sitt ne sano ett kun siinä nyt vaihtuu se (psykologi) niin katotaan nyt jos sielt tulis elokuulle sitt jotain aikaa
Haastattelijaa koskevien oletusten tietoinen käyttäminen ja kutsuminen haastattelun dynamiikassa Asymmetrian purkaminen ja samalla kuvaamisen ja kertomisen tapoihin vaikuttaminen Esimerkki 3 MA: en malta olla kysymättä. Mä alan itte elää sitä vaihetta että mä kattelen odotan että nuorimmainenkin kohta saavuttaa täysi-ikäisyyden mutta tämmönen lapsiperheen arki
Haastattelupaikka oletusten ja odotusten tuottajana Yliopisto, muu organisaatio, koti, kuppila? Esimerkki 4 H: Tiedäk sää minkä takia te tulitte tänne tai mitä sää aattelet että miks? Lapsi: No meijän perheessä on ollu ongelmia tavallaan H: Minkä tyyppisiä? Mitä sää aattelet mitä ongelmia? Lapsi: Masennusta
Puhe, oletukset ja agendat Laadullisen haastattelun tavoitteena usein keskustelullisuus; kysymysten muotoilu tästä näkökulmasta Tutkimuskysymys ei ole haastattelukysymys; laadullinen haastattelu vaatii tutkimuskysymyksen operationalisoinnin arjen elämän konteksteihin ja asioihin Asiantuntijuus ja kumppanuus. Psykologia, 42, 6, 422-434 Artikkelissa kysytään: 1. Millä eri puhetavoilla työntekijän ja vanhemman suhde kuvautuu haastattelupuheessa
2. Miten ongelmalliseksi koetut kasvatussuunnitelmakeskustelut konstruoidaan eri kuvaustavoissa 3. Miten kuvaustavat orientoivat kasvatussuunnitelmayhteistyötä Haastattelun teemat 1. Millä tavoin on ollut mukana varhaiskasvatussuunnitelmien kehittämisessä? Millainen prosessi kehittäminen on ollut omasta näkökulmasta?
2. Millainen merkitys suunnitelmilla on omassa työssä? Mitä ne tuovat/mahdollistavat? Mitä haasteita tai kysymyksiä suunnitelmien tekemiseen sisältyy? 3. Kerro omia kokemuksiasi suunnitelmien laatimisesta Sujuva/ongelmallinen kokemus. 4. Miten käytät suunnitelmia? Mitä haluat niiltä? 5. Miten suunnitteluprosessi tapahtuu työryhmässä? Miten suunnitelmat vaikuttavat työryhmän arjen työhön?
Laadullisen haastattelun pyrkimyksenä tavoittaa haastateltavan tapoja merkityksellistää tutkittavaa ilmiötä haastateltavan kieleen ja puheeseen mukautuminen Vrt. Holstein ja Gubrium, aktiivinen haastattelu Itselleen tutun tai tuttuun ryhmään kuuluvan henkilön haastatteleminen - helppoa? Odotukset puhumisen tavasta
Esimerkki 5 MA: Tota kun te ette saanu kontaktii (lääkäriin) niin oliks se just sitt sitä että sä et oikein niinku tiedä mitä he ajatteli Äiti: Kyllä MA: Tai se arvio Ä: Arvio on päin persettä MA: Millä minkälaisen arvion sä sait sitt lääkäriltä Ä: Mä sain semmotten arvion että mä en ollu me ei oltu yhteistyökykysiä
Tutkijan teoreettiset lähtökohdat ja haastattelun dynamiikka Tutkijan teoreettinen lähestymistapa Ns. substanssiteoriat Metodologinen lähestymistapa useimmiten laadullisen tutkimuksen keskeinen taustateoria Teoria haastattelun suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohta Teorian vuotaminen haastatteluun?
Esimerkki 6 H: Hmm (1) mitä sää oot aatellu että miks se nukkuu niin paljon (.) miten sää oot sen ite ajatellu T: (1) Mm: jos se on ottanu ehkä (.) aika paljon lääkkeitä ja sit se on vähän sillee (1) ää: humalassa ja tollee H: Joo T: *En mä oikein* H: (2) Mihin se ottaa niitä lääkkeitä (.) mitä varten T: Kaikkia unilääkkeitä ja kaikkee sellasia *ku se (.) en mää (.) muista (.) kun se on ollu sairaalassa ja kaikkee tällee* H: Hmm T: *Varmaan ku (.) se (.) on puhunu jotain että aina lääkäri sano sille että se ei saa lopettaa niitä (.) lääkkeiden **syömistä ja tällästä** H: Hmm (.) mitä sä ajattelet mitä varten se syö niitä lääkkeitä että (1) mihin mitä varten T: (3) En mä tiiä
H: (9) Mieti vaan rauhassa (1) miten sää oot ajatellu (1) mihin T: (3) Ehkä se luulee että se niinku pysyy sillee (.) vähän terveempänä ja (.) sillee että se jaksaa olla enemmän meijän kaa (.) *vaikkei se oikeesti jaksa* H: Hmm T: =*Eikä pysty huolehtiin meistä **äiti kerran sano** H: (2) Joo (2) ett siihen justiin niitä lääkkeitä että T: Hmm H: (1) Se pysyis jotenkin terveempänä ja H: (6) Mitä sä sitte ajattelet onks teijän (2) onks se sitten (.) joku sairaus vai mikä (.) mikä se sitten niinkun on sun mielestä T: (1) Sairaus (korkealla äänellä, poikkeaa aikaisemmasta puheesta)
Lopuksi Oletusten, odotusten ja omien pyrkimysten pohtiminen ja huomiointi haastattelun ennakkosuunnittelussa Tulkintakehysten, odotusten, agendojen analyysi Osa tutkimuksen tuloksia? Johtopäätösten tuki ja tulosten luotettavuuden lisääjä Vuorovaikutuksen ja siten myös haastattelijan puheen tarkastelu osana analyysiprosessia
Rapley 2001: An awarness and analysis of the interviewer s talk in producing both the form and content of the interview should become a central concern for all researchers when analysing interview data, whatever analytic stance they take on the data.
Kirjallisuutta Gubrium, J F and JA Holstein (2002). Handbook of Interview Research. Context and Method. Thousand Oaks: Sage Publications. Holstein, JA & Gubrium JF (1995). The Active Interview. Qualitative Research Methods, Volume 37. Thousand Oaks: Sage Publication. Kvale, S. (1996). InterViews.Thousand Oaks: Sage Publication. Potter, J. and A. Hepburn (2005) Qualitative interviews in psychology: problems and possibilities, Qualitative Research in Psychology, 2: 281-307. Rapley, TJ (2001). The art(fulness) of open-ended interviewing:some considerations on analysing interviews. Qualitative Research, 1(3), 303-323. Ruusuvuori J. & Tiittula L. (toim.) (2005). Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino