Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Transkriptio

1 Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että niin puhutaan kaikkialla Suomessa. Kaikki suomalaiset puhuvat varmasti ainakin jonkin verran puhekielisesti. Täysin kirjakielen normien mukainen puhe voi kuulostaa vähän hassulta. Toiset puhuvat kuitenkin enemmän puhekielisesti kuin toiset ja tietenkin tilanne vaikuttaa. Puhekieli ei ole huonompi kielenmuoto kuin kirjakieli, mutta se on nimensä mukaisesti puhuttu kielenmuoto. Sitä käytetään kirjallisesti viesteissä kavereille. 1. Pronominit minä mää minun mun sinä sää sinun sun hän se hänen sen me meidän meiän / meijän te teidän teiän / teijän he ne heidän niitten Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. minulla mulla minua mua sinulla sulla sinua sua hänellä sillä häntä sitä meillä meitä teillä teitä heillä niillä heitä niitä

2 Myös kaikki loput sijapäätteet menevät samalla tavalla, eli minä ja sinä -> mu- / suvartalo. Hän on se, ja se-pronomini taipuu normaalisti (si-vartalo). Samalla tavalla he on ne, ja taipuu niin kuin ne taipuu (nii-vartalo). minulle mulle minulta multa sinulle sulle sinulta sulta hänelle sille häneltä siltä meille meiltä teille teiltä heille niille heiltä niiltä Persoonapronominit minä ja sinä ovat erilaisia eri puolilla Suomea: Etelä-Suomessa ne ovat mä ja sä, Itä- ja Pohjois-Suomessa mie ja sie. tämä tuo nämä nuo tää toi nää noi + konjunktiot Konjunktiot lyhenevät: mutta mut kun / kuin ku että et niin kuin niinku sitten sit vaikka vaik

3 2. Verbintaivutus a. kaikki verbit minä haluan sinä haluat hän haluaa me haluamme te haluatte he haluavat mää haluan sää haluat se haluaa me halutaan te haluatte ne haluaa minä lähden sinä lähdet hän lähtee me lähdemme te lähdette he lähtevät mää lähen sää lähet se lähtee me lähetään te lähette ne lähtee Verbin me-persoonamuoto on puhekielessä passiivi. He ja hän -persoonamuoto on sama eli yksikön 3.persoonan muoto. d menee pois. b. Jotkut lyhyet verbit: olla, tulla, mennä, panna olla tulla mennä panna minä oon tuun meen paan sinä oot tuut meet paat hän on tullee mennee pannee me ollaan tullaan mennään pannaan te ootte tuutte meette paatte

4 he on tullee mennee pannee c. -ko-kysymykset -ko-kysymysten pääte puhekielessä on -ks. Kysymyksessä voi myös yhdistää kopäätteen ja sinä-persoonan eli oletko sinä ooksää, haluatko sinä haluaksää, otatko sinä otaksää, pelaatko sinä pelaaksää 3. Yleisgeminaatio eli lisää toinen konsonantti Sekä nomineihin että verbeihin voi tulla toinen sama konsonantti, mikä sanassa jo on. Esimerkiksi: kotiin - kottiin jotain - jottain taloon - talloon kynää - kynnää ei kukaan ei kukkaan tulee - tullee menee - mennee sanoo - sannoo puhuu - puhhuu osaa ossaa = konsonantti tuplaantuu lyhyen painollisen tavun ja pitkän painottoman tavun välissä. 4. Välivokaali eli yksi vokaali lisää Tätä voi kuulla erityisesti Oulun murteessa. Vokaali on sama kuin ennen konsonanttia ja se tulee kahden konsonantin väliin. kahvi - kahavi kylmä - kylymä talvi - talavi tyhmä - tyhymä 5. d:n katoaminen d katoaa lähes aina, ja sekä nomineissa että verbeissä. Joskus d:n tilalla voi kuulla esimerkiksi j:n, h:n tai v:n. lähden lähen pöydän pöyän / pöyvän tiedän tiiän meidän meiän / meijän saadaan saahaan kadun kavun

5 käydään käyvään viideltä viieltä hoidan hoijan uudessa uuessa 6. ts-yhtymä Tämä näkyy erityisesti tietyissä, alla olevissa sanoissa. itse - ite / itte seitsemältä - seittemältä 7. Sanastoa en viitsi - en viiti / en viitti metsä mettä katso kato Puhekielessä usein käytettyjä johdoksia ovat esimerkiksi: -ari: makkari (makuuhuone), jälkkäri (jälkiruoka), olkkari (olohuone), läppäri (kannettava tietokone), telkkari (televisio) -is: futis (jalkapallo), kämppis (kämppäkaveri, asuinkaveri, huonekaveri), fiilis (tunnelma), roskis (roskakori) Nykyään monet puhekielen sanat tulevat aika suoraan englannista, esimerkiksi: frendi (kaveri), tsekata (tarkistaa), eksä (entinen kumppani), hengailla (kuluttaa aikaa) Myös monet ruotsista tulevat puhekielen sanat ovat yleisesti käytössä: rööki (tupakka), tsempata (yrittää, taistella, jaksaa), skumppa (kuohuviini, sampanja), meinata (aikoa) Puhekielisiä sanoja on paljon joistakin aiheista, tällaisia ovat esimerkiksi alkoholi ja juhliminen, pitkät arkipäiväiset sanat (esimerkiksi huoneet), harrastus- ja työelämäsanat (tosin osa on vain niiden käytössä, joille tämä on läheinen aihe) sekä vaikeat ulkomaalaiset sanat, joita käytetään usein, esimerkiksi McDonald`s -> Mäkkäri.