Vuorovaikutus toimivaksi! Professori Kirsti Lonka Luento 5 18.09.2017
KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ Psykoseksuaalinen kehitys ja fyysiset muutokset Oman identiteetin kehittäminen Yhä monimutkaisempia ja abstraktimpia asioita opittavana, vähän tukea tarjolla Avun ja tuen hakeminen vähenee, itsesäätelyn taidot heikkenevät (otsalohko?) Vähemmän valinnan mahdollisuuksia Tunne siitä, että ei kuulu joukkoon Pystyvyyden tunne ja kiinnostus vähenee Koulua on vaikeaa nähdä osana elämää
AUTONOMIAN TUKEMINEN VS. KONTROLLI (Leroy et al., 2007) AUTONOMIAN TUKEMINEN Kuunteleminen Tilaa opiskelijan ajattelulle Informatiivinen ja kehittävä palaute Nähdään ihmisen osaaminen ja lahjakkuus kasvuna, ei ominaisuutena KONTROLLIPYRKIMYS Puhutaan enemmän kuin kuunnellaan Ei tueta itsenäistä ongelmanratkaisua Ulkoiseen palautteeseen nojaaminen, rangaistukset Ylikriittisyys, paheksunta Lahjakkuuden korostaminen ja kommentointi
Kolme kasvatuksen muotoa kontrolli struktuuri! autonomian tukeminen lepsu ja vapaa kasvatus! 1. Auktoritatiivinen (Selkeä) - riittävästi tukea ja struktuuria, tuetaan autonomiaa 2. Autoritäärinen (Alistava) - kuria ja ulkoista kontrollia, alistamista 3. Vapaa kasvatus (Antaa mennä) - annetaan lapsen tehdä mitä haluaa, ei rajoja, turvattomuutta 1 toimivin, entä mallien 2 ja 3 yhdistelmä?
KONTROLLI- FRIIKKI ORGANISOIVA JOHTAJA VIHAINEN RANKAISIJA OHJAAVA YSTÄVÄ PASSIIVINEN HAPANKORPPU DIPLOMAATTI NYNNERÖ VAPAUDEN AIRUT
Markus Talvion väitös 29.11. 2014 Vuorovaikutustaitoja voi oppia ja opettaa. Väitöskirjassa tutkittiin, kuinka Toimiva koulu - täydennyskoulutuksen aikana suomalaiset opettajat oppivat vuorovaikutustaitoja Aineenopettajilla hieman hankalampaa kuin luokanopettajilla Tällä hetkellä tutkimme Lions Quest koulutusta Tulossa: Talvio, M. & Klemola, U. (2017) Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus Markus Talvio, Kirsti Lonka, Erkki Komulainen, Marjo Kuusela and Taru Lintunen (2013). Revisiting Gordon s Teacher Effectiveness Training: An Intervention Study on Teachers Social and Emotional Learning. Electronic Journal of Research in Educational Psychology 11(3), 693-716.
LIONS QUEST -koulutus Opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnattu kurssi, jonka tavoitteina on valmentaa opettajat ja kasvattajat - kehittämään lasten ja nuorten elämänhallintataitoja, kuten vuorovaikutustaitoja - ennaltaehkäisemään riskikäyttäytymistä, mm. päihteiden käyttöä. Lions-klubit tarjoavat tällaista koulutusta opiskelijoillemme!
Mitä on koulukiusaaminen? Professori Christina Salmivallin mukaan Kiusaamisella tarkoitetaan, että sama oppilas joutuu toistuvasti tahallisen vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi Kiusaaminen on systemaattista vallan tai voiman väärinkäyttöä
MIKÄ EROTTAA KIUSAAMISEN MUUSTA AGGRESSIIVISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ? Osapuolten roolijako ja keskinäiset voimasuhteet ovat hyvin selkeät Kiusaaja on aina jollain lailla ylivertaisessa asemassa kiusattuun nähden: hänellä on enemmän voimaa tai valtaa tai ehkä isompi porukka takana tai joitain tällaisia ominaisuuksia, joiden avulla hän saa yliotteen kiusatusta Sama henkilö on pilkanteon kohteena päivästä toiseen ja on selkeästi alakynnessä näissä tilanteissa.
Kiusaaminen ei ole yksilön ongelma, vaan siinä on koko yhteisö mukana Kiusaaminen koskettaa aina muitakin kuin vain kiusaajaa ja kiusattua, uhria Kiusaajalla voi apuri, joka ei aloita kiusaamista mutta menee helposti mukaan Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa Uhrilla voi olla puolestaan puolustaja, joka yrittää lopettaa kiusaamisen Ulkopuolinen näkee kaiken, mutta pysyttelee taustalla ja vaikenee. Samalla hän kuitenkin huomaamattaan hyväksyy kiusaamisen.
MITEN LOPETTAA KIUSAAMINEN? Jos kukaan ei toimi kiusaajan apurina, eikä kukaan vahvista kiusaajan toimintaa, loppuu kiusaaminen hyvin äkkiä Kiusaaminen on siis monimutkainen ryhmäilmiö, jossa kaikilla on jokin rooli Usein ongelmana on, että muut eivät uskalla puuttua asiaan, koska pelkäävät itse vuorostaan joutuvansa kiusaamisen kohteiksi Opettajan on tärkeää olla tietoinen näistä mekanismeista ja puhua asiasta luokassa Jos koulutoverit kieltäytyvät olemasta ulkopuolisia ja puuttuvat asiaan, ei kiusaamisen jatkumisella juuri ole mahdollisuuksia Kiva Koulu ja VerSo toimivia tapoja, jotka kehittävät koko yhteisöä
VUOROVAIKUTUS SUOTUISAKSI
Mieti tilannetta, jolloin olet ollut haastavassa vuorovaikutustilanteessa. Kassalla? Portsarina? Koulussa? Vaihda ajatuksia muiden kanssa. Vertailkaa strategioita. Jakakaa parhaat! Rauhallisena pysyminen kannattaa Pyrkiä hakemaan faktoja, miettii onko kyseessä väärinymmärrys Kuuntelee, monella tarve tulla kuulluksi Vastapuolen asemaan asettuminen Ei välitä massan mielipiteistä, aluksi voi joutua hankalaan asemaan Ihan ok sen kanssa, että heti ei tarvitse olla mielipidettä pitää vähän erätaukoa, saa etäisyyttä Erilaisten ristiriitatilanteiden ratkomisen harjoittelu ns rauhan aikana Pahinta mitä voi tehdä, on alkaa heti kertomaan kuinka väärässä toinen on Tilanteet toistuivat, selvitettiin moneen kertaan rauhallisesti, mutta voi joskus osoittaa tunteitakin yllätysmomentti
Lisää ajatuksia haastavista tilanteista Nielaisee oman suuttumuksensa, myöntää että on tehnyt virheen, ehkä jopa pyytää anteeksi Elävä kuuntelu, Nyt minä näen että sinä olet vihainen, kun istumajärjestystä muutettiin. Olenko oikeassa? Siellä on häirikkö. Antoi hänelle aktiivisen roolin ja tilanne meni alusta alkaen suht hyvin Asiakaspalvelu, aggressiivinen henkilö myötäilee, muttei alistu eikä nöyristele Tunteiden validointi ymmärtää, hyväksyy tunteet, että voi olla vihainen tästä pääsee eteenpäin. Sanoa, että ymmärtää harmistuksen Kysymysten kautta ei oleta tai tuota hänelle tulkintaa Konflikti: suuttumus, oppilas aggressiivinen, vaikka on oepttaja on vihainen ja ilmaisee sen, voi silti säilyä turvallisena ja rauhallisena usein oppilas saattaa hakea turvaa, miten menen väliin turvallisesti jos kaksi tappelee Ollaan vaikka raitiovaunussa tai työpaikalla osoittaa tukea ja menee esim. ulkomaalaistaustaisen viereen istumaan, jos tätä kohtaan ollaan loukkaavia Ratkaisee ongelman. Opettaja voi esim. antaa periksi ja ratkaista ongelman, mikäli sen on järkevää ja kohtuullista.
Vuorovaikutusansat (Bion, 1961) millä tahansa ryhmällä on taipumus taantua valtakeskeiseen, tunnevaltaiseen ryhmädynamiikkaan, mikä alentaa ryhmän älyllistä suoritusta näistä ansoista on tultava tietoiseksi, mikäli haluaa toimia niitä vastaan keskeistä erityisesti opettajankoulutuksessa: Vuorovaikutuksellinen dynaaminen näkemys (Salonen, Vauras & Efklides, 2005)
TOISTUVAT VUOROVAIKUTUSONGELMAT Salonen, Vauras & Efklides, 2005 tarkastelivat 20 kokeneen opettajan toimintaa: - opettajat joutuivat toistuvaan ongelmalliseen vuorovaikutukseen - kahden tai useamman henkilön välille muodostui erilaisia vuorovaikutustiloja, kuten: kontrollointi/vallankäyttö -> vetäytyminen ärsyyntynyt opettaja -> hermostunut oppilas ystävällisyys -> ystävällisyys vihamielinen oppilas -> vihamielinen opettaja
VUOROVAIKUTUKSESSA VOI OLLA NEGATIIVISIA TAI POSITIIVISIA KIERTEITÄ tietyistä vuorovaikutustyypistä levisi jännitys koko ryhmään jännitteisiä vuorovaikutustiloja esiintyi paitsi opettajien ja oppilaiden välillä, myös oppilaiden kesken tyypillistä oli kehämäinen toiminta, jossa negatiivisuus tai positiivisuus vahvistui entisestään kierteen saattoi myös katkaista!
MITEN RATKAISTA? (VAURAS, 2006) - ei pidä provosoitua - kokeneet opettajat osoittivat tilanneherkkää sopeutuvaa asiantuntijuutta - heidän toiminnalleen oli tyypillistä katkaista epäsuotuisa jännite toimimalla joustavasti, sensitiivisesti ja vastaanottavaisesti - asiantuntevat opettajat yrittivät saada vuorovaikutuksen toistuvasti suuntautumaan oppimiseen liittyvään yhteiseen toimintaan - Gordon (2006) Aktiivinen kuuntelu, minäviestit ja rauhallinen käytös usein auttavat
Miten me yritämme tarttua ongelmiin? Tilanne: nuori myöhästyy tunnilta Jaahas, missäs sitä on oltu? Ahaa, eräät tulee paikalle kun heräävät Janne, sä oot muuten hyvä poika mutta toi toivoton myöhästely Ja jos sä vielä kerrankin myöhästyt niin mä istutan sua täällä koko viikonlopun Nääthän sä että kaikkia ottaa aivoon kun tulet myöhässä Sua ei taida todellakaan kiinnostaa Meidän sääntöihin kuuluu se että tullaan ajoissa. Olet ihan erilainen kuin veljesi. Hän ei myöhästele Laita kello varttia aikaisemmin soimaan varoitukseksi niin ehdit Mä en päästä sua tunnille jos vielä kerrankin tulet myöhässä Mitä tästä maailmasta tulisi jos kaikki myöhästelisi kuten sinä www.markustalvio.fi Professori copyright Kirsti Lonka Luento Markus 5 Talvio
Kompastuskivet muodostuvat ongelmaksi, kun tilanne tulehtunut. (Voivat toimiakin normaalitilassa) Gordon 2006: Toimiva koulu Määrääminen, käskeminen, ohjaaminen Varoittelu, uhkailu Moralisointi, saarnaus, pitämiset, täytymiset Neuvominen, ratkaisujen antaminen, ehdottelu Opettaminen, luennointi, looginen argumentointi Tuomitseminen, arvosteleminen, erimielisyys, syyttely Nimittely, luokittelu, nolaaminen Tulkitseminen, analysointi, johtopäätösten tekeminen Kehuminen, yhtä mieltä oleminen Rauhoittelu, lohduttelu, tukeminen, myötäily Kyseleminen, urkkiminen, kuulustelu Vetäytyminen, puheenaiheen vaihtaminen, piikittely leikiksi lyöminen
Viestin lähettäminen Minäpuhe Ongelmaan tarttuvat minäviestit Toisen käyttäytymisen kuvaus ilman leimoja Kun tulet tunnille myöhässä Oma tunne joka siitä minulle syntyy turhaudun Toisen tekemisestä aiheutuvat vaikutukset minulle koska unohdan mistä olin puhumassa Muista kuunnella!
Aktiivinen kuuntelu Tähän liittyy hyväksyminen, empaattisuus ja aitous Kuunnellaan rauhassa ja heijastetaan takaisin tulkintaa, mutta mahdollisimman paljon kuten puhuja sen esitti ja miettien mikä on tunnetilan takana. Mä en tajua tästä mitään! Tää on ihan syvältä Minusta kuullostaa, että olet turhautunut ja sun on vaikea nähdä tämän asian merkitystä? Tästä seuraa usein lisää huutoa, mutta yleensä aktiivinen kuuntelu avaa ovea sille, että saadaan esiin todellinen ongelma ja voidaan tarttua siihen yhdessä.
Viestin lähettäminen: näitä voi käyttää runsaasti, eikä kannata pihistellä Myönteiset minäviestit Oma tunne joka syntyy toisen toiminnasta Oli tosi helpottavaa Toisen käyttäytymisen kuvaus ilman leimoja kun autoit Jenniä etsimään varusteita Toisen tekemisestä aiheutuvat vaikutukset minulle koska pystyin keskittymään omiin hommiini.
TUNTEIDEN PEILAUTUMINEN Onnistunut vuorovaikutus (lapsesta asti) auttaa ihmistä säätelemään omaa toimintaansa ja hallitsemaan tunteitaan. Muut ihmiset toimivat tässä ikään kuin peileinä. Ihmiset peilaavat toistensa tunteita: viha tarttuu, ahdistus tarttuu, positiivinen suhtautuminen tarttuu. Peilautumisilmiöitä tapahtuu läpi koko elämän. Jos ihmisen eheys tai itsetunto on uhattuna ja jos hänen aikaisempi vuorovaikutushistoriansa ei ole kovin onnistunutta, saattaa hän eri tavalla reagoida ali tai yli. Ihmiset reagoivat myös toistensa (kuviteltuihin) aikomuksiin. Mieti tilannetta, jossa olit viimeksi tosi vihainen? Minkä tunteen koit juuri ennen kuin suutuit? 19.9.2017 Kirsti Lonka 24
Toimiva työyhteisö -koulutus http://www.gordon-ttk.com/ 19.9.2017 Kirsti Lonka 25
J.T. BERGQVISTIN KAAVA Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä! 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 normisuoritus 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisvirtaus 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 hapantuminen tarttuu 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 yhteislatistuminen
Kirstin viisi K-kirjainta Kunnioita Kuuntele Kiinnostu Kannusta Kiitä Lähde: Lonka, K. (2011) Oppiminen ja opettajuus tulevaisuudessa: bulimiaoppimisesta hyvään oppimiseen. teoksessa Jarno Paalasmaa (toim.) Lapsesta käsin. Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. (s. 344-358) PS-Kustannus. ISBN 978-952-451-515-3 Myös Oivaltan oppimisen viimeinen luku
OPETTAJAN VIISAUS Että nauraa usein ja paljon; että voittaa osakseen ajattelevien ihmisten arvostuksen ja lasten kiintymyksen; että osaa vilpittömästi arvostaa rehellistä kritiikkiä ja kestää valheellisten ystävien petoksen; että arvostaa kauneutta ja löytää toisista parhaat puolet; että jättää maailman vähän paremmaksi terveen lapsen kautta tai puutarhatilkun kautta tai parantuneen yhteisötekijän kautta; että tietää että ainakin yksi elämä on hengittänyt helpommin sen vuoksi että on elänyt sitä tarkoittaa onnistuminen. (Ralph Waldo Emerson) Teoksessa: E. Saarinen K. Lonka (2000) MUODONMUUTOS. Avauksia henkiseen kasvuun. WSOY
Nina Sajaniemen ennakkotehtävä Pohdi ennen Ninan luentojen alkua, voidaanko tietoa/ymmärrystä ihmisen käyttäytymisen taustalla olevasta biologiasta, aivojen toiminnasta ja joukkoon kuulumisen tarpeesta millään tavalla hyödyntää oppimisympäristöjen suunnittussa ja aikuisen roolin määrittämisessä? Saatte vielä pdf:n jossa Ninan teksti. Tätä asiaa voi pohtia ryhmässä ennen tenttiä. Pahoittelen, että olin jo ehtinyt antaa teille toisen tehtävän 19.9. varten