Tilinpäätös 2011
Tasekirja 2011
Toimintakertomus 2011
Toimintakertomuksen sisältö 1 YLEISTÄ 3 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 3 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO 5 1.2.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2011 5 1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO 2011 6 1.2.3 HENKILÖSTÖ 7 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA 8 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 10 1.5 ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 14 3 TOIMINNAN RAHOITUS 16 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 18 5 KOKONAISTULOT JA MENOT 20 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 21 6.1 YLEISTÄ 21 6.2 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA 27 7 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 30 7.1. Sisäinen valvonta 30 7.2. Konsernivalvonnan järjestäminen 31 8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 31 9 PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 33 9.1 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 33 9.2 VIHDIN KUNTA Kaikki kunnan tuloskortit 34 Vihdin kunnan tuloskortti 35 KONSERNIHALLINNON KESKUS 43 Konsernihallinto 44 Konsernihallinto/ Elinkeinotoimi ja markkinointi 45 HALLINTOKESKUS 47 Hallinto ja talous 51 Ruoka- ja siivouspalvelut 53 SIVISTYSKESKUS 56 Koulutus 61 Varhaiskasvatus 68 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 72
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 83 Tukipalvelut 88 Kunnallistekniset palvelut 88 Tilapalvelu 91 Maankäyttöpalvelut 93 Ympäristöpalvelut 97 10 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN 100 10.1 TULOSLASKELMA 100 10.2 VEROTULOT 101 10.3 VALTIONOSUUDET 102 11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 103 11.1 KÄYTTÖTALOUS 103 11.2 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 124 11.3 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 129 2
1 YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vihdin kunnalle vuosi 2011 oli jo toinen perättäinen positiivisen taloudellisen tuloksen vuosi. Monelta osin Vihdin kunnan tilinpäätös on myönteistä luettavaa. Kun lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2011 talousarviota, oli yleinen taloudellinen ympäristö vuoden 2008 romahduksen jälkeen vielä toipumistilassa. Varovainen elpyminen oli alkanut vuoden 2010 aikana. Odotuksia paremmasta oli ilmassa ja toiveikkuuttakin oli ilmassa. Asukasluvun kasvu on kuntastrategian tärkeä. Vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi on määritetty n. 2 prosenttia. Tavoite ei ole vähäinen. Toteutuessaan kasvu on myönteistä, mutta toisaalta se myös luo painetta kuntalaisten palvelujen järjestämiseen tehokkaasti. Panostus on tehtävä oikeaan aikaan ja juuri oikeassa paikassa. Vuoden 2011 asukasluvun kasvutoteuma jää noin puoleen tavoitteesta ollen noin 1 %. Verotulot kehittyivät suotuisasti ja vauhdittuivat lähes 5 prosentin kasvuun. Valtionosuuksissa kasvun kehitys lähes pysähtyi. Muutos oli erittäin merkittävä varsinkin kun verrataan aikaisempien vuosien lähes 10 prosentin kasvuun. Vaikka verotulot kehittyivätkin odotuksia positiivisemmin, näkyi taloudellisen ympäristön epävarmuus tonttien myyntitulojen alenemisena. Epävarma taloudellinen tilanne heikensi tonttien kysyntää ja tulot tonttien myynnistä puolittuivat. Maankäyttösopimuksista saaduista tuotoista muodostui kuitenkin kompensaatiota romahtaneisiin tonttimyynteihin, vaikkakin tuotot kokonaisuudessaan jäivät edellisestä vuodesta. Talousarviossa varauduttiin toimintamenojen maltilliseen 2,9 prosentin kasvuun sisältäen henkilöstökulujen 4,4 prosentin kasvun ja ulkoisten palveluntuottajien laskutuksen. Henkilöstökuluihin sisältyi valtuuston 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä velvoittama 500 tuhannen euron vuosisäästö. Suurimman palveluntuottajan, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen määrärahaan tehtiin kauden kuluessa yksi 700 tuhannen euron lisäys. Karviaisen tulosalueen lopullinen menojen kasvu jäi 2,8 prosenttiin suunnitellun 2,5 prosentin sijasta. Erikoissairaanhoidon tulosalueella varauduttiin n. 2,9 prosentin kasvuun mutta kasvu jäi erittäin maltilliseen 0,3 prosenttiin. Kasvu on HUS-jäsenkuntien keskuudessa kolmanneksi alhaisin. Omassa toiminnassa voidaan nähdä sekä menestystä että alueita ja asioita joihin tulee edelleen kiinnittää huomiota ja tarkkavaisuutta. Keskuksien sisällä oli tulosaluekohtaisia alituksia ja ylityksiä mutta kaikki keskukset kokonaisuudessa alittivat talousarviomäärärahansa. Hallintokeskuksen määrärahat alittuivat ja kasvoivat n. 3,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Sivistyskeskuksen määrärahat alittuivat ja kasvoivat n. 4,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Teknisen ja ympäristökeskuksen määrärahat alittuivat ja pienenivät n. 0,8 prosenttia. Kokonaisuudessaan koko kunnan henkilöstökulut alittivat talousarvion, mutta kasvu oli kuitenkin n. 3,7 prosenttia. 3
Investointeja Vihdin kunta teki viime vuonna 10,5 miljoonan euron arvosta. Merkittävimpinä investointikohteina olivat Nummelan paloaseman laajennus, Karviaisen terveysaseman korjaus, kunnallistekniikan rakentaminen sekä maa-alueiden ostot. Kokonaisuudessaan muutetussa talousarviossa hyväksytyistä investointimäärärahoista jäi käyttämättä noin 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi Vesilaitos investoi n. 1,1 milj. eurolla, jääden talousarviosta n. 750 tuhatta euroa. Investointeja varten jouduttiin nostamaan uutta talousarviolainaa. Lainoja nostettiin viime vuonna 4 miljoonaa euroa ja lainoja lyhennettiin noin 9,9 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa lainaa asukasta kohden oli 2 424 euroa. Parantuneen vuosikatteen ja hyvän kassatilanteen vuoksi lainaa nostettiin vähemmän kuin talousarviossa suunniteltiin ja velkaisuus ainakin hetkellisesti pysähtyi. Kokonaisuutena vuoden 2011 taloudelliseen ja toiminnalliseen tulokseen voidaan mielestäni olla tyytyväisiä. Kuntatalouden tärkeä on talouden pitäminen tasapainoisena. Tässä tavoitteessa onnistuttiin tekemällä ylijäämäinen tilinpäätös. Kunnan velkaantuminen kuitenkin on jatkumassa vuonna 2012 edelleen. Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää meiltä edelleen tarkkaa investointien suunnitelmallisuutta sekä tehokasta toimintakulttuuria kulukehityksen hillitsemiseksi. Ylijäämäinen tilinpäätös toista kertaa peräkkäin kuitenkin kannustaa meitä kaikkia hyviin tuloksiin tulevina vuosina. Haluan kiittää kaikkia päätöksentekoon osallistuneita luottamushenkilöitä sekä erityisesti kunnan henkilöstöä vuodesta 2011. Vihdissä 20.03.2012 Juha Myllymäki, vt. kunnanjohtaja 4
1.2 KUNNAN ORGANISAATIO 1.2.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2011 5
1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO 2011 6
Tilivelvollisiksi toimialoillaan on määritelty seuraavien toimielinten jäsenet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, kasvatus- ja koulutuslautakunta, nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta, tekninen lautakunta ja sen jaosto ja ympäristölautakunta ja sen jaosto sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö, kirjastotoimenjohtaja, liikuntatoimenjohtaja, nuorisotoimenjohtaja, tekninen ja ympäristöjohtaja, vesilaitoksen johtaja ja tilapäällikkö. 1.2.3 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ Henkilöstötyön painopistealueet vuonna 2011 Vuonna 2011 henkilöstötyön painopistealueina olivat edelleen henkilöstökulujen hillintä ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Lisäksi vuoden aikana kartoitettiin henkilöstön osaamista, panostettiin esimieskoulutukseen ja otettiin käyttöön rekrytointijärjestelmä. Näiden koko kuntaa koskevien henkilöstötavoitteiden toteutumisesta on kerrottu tarkemmin hallintokeskuksen toimintakertomuksessa. Henkilöstökulujen kasvun hillinnässä onnistuttiin jälleen kohtuullisesti. Henkilöstökulut alittivat talousarvion n. 450 t, mutta kasvua vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden oli kuitenkin 3,9 %. Henkilöstökulut asukasmäärään suhteutettuna ovat nousseet pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu johtuu pääasiassa vuoden 2010 henkilöstösäästövelvoitteesta ja vuoden 2011 palkantarkistuksista, joiden kustannusvaikutus oli yli 700 000 euroa. Tämä oli budjetoitu talousarvioon, toisin kuin vuoden 2010 palkankorotukset. Vapaaehtoisia palkattomia vapaita pidettiin edelleen kohtuullisesti, kaikkiaan yli 3200 päivää, mikä kustannusvaikutukseltaan vastaa yli 350 t säästöä henkilöstömenoissa. Muiden henkilöstösäästöjen osalta tie alkaa olla kuljettu loppuun. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin on edelleen syytä panostaa. Työhyvinvoinnin osalta tavoitteeksi oli asetettu sairauspoissaolojen vähentäminen. Työhyvinvoinnin kehittämishankkeiden toteuttamisesta huolimatta sairauspoissaoloja ei ole vuonna 2011 pystytty vähentämään, vaan ne ovat pikemminkin kasvaneet yli 2600 sairauspäivällä edellisestä vuodesta. Sairauspäivien määrän kasvu selittyy pitkälti pitkien sairauspoissaolojen kasvulla. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheutuu eniten tukija liikuntaelinsairauksista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy onkin yhdessä työterveyshuollon kanssa asetettu vuoden 2012 teemavuodeksi, ja sen osalta on erikseen asetettu tavoitteita. Henkilöstöresurssi Henkilöstöresurssin kehittymistä on jo useamman vuoden ajan seurattu henkilötyövuosia, eli todellista tehtyä työaikaa seuraamalla. Henkilötyövuosien määrää seurataan ns. tehty työaika tunnusluvulla, joka kuvaa todellista kunnassa tehtyä työaikaa (=palvelussuhdeajat, joista on vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut työlomat yms. keskeytykset). Henkilötyövuosien määrä koko kunnan tasolla alittaa talousarviossa 2011 suunnitellun määrän yli 20 henkilötyövuodella. 7
Henkilötyövuodet ovat nousseet ruoka- ja siivouspalveluita lukuun ottamatta kaikilla tulosalueilla, jossa htv:n lasku selittyy osittain toiminnallisilla muutoksilla ja osittain lisääntyneillä sairauspoissaoloilla. Sairauspoissaolojen kasvu koko kunnan tasolla selittää myös osaltaan sitä, miksi vakinaisen henkilöstön osuus htv:stä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Suunta on huolestuttava. HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA 2008-2011 Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA TA 2011 Toteutunut tehty TA 2008 2009 2010 2011 2011 KONSERNIHALLINNON KESKUS Konsernihallinto 3,45 3,16 HALLINTOKESKUS Hallinto ja talous 23,78 20,97 21,00 18,81 17,88 Ruoka- ja siivouspalvelut 108,46 108,40 100,52 104,74 97,59 SIVISTYSKESKUS Koulutus 310,07 347,88 358,95 361,98 370,53 Varhaiskasvatus 267,97 278,16 274,81 292,27 275,77 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 47,10 34,04 33,30 35,94 33,95 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖKESKUS Tekninen 84,29 79,80 67,97 71,64 70,14 Vesilaitos 10,66 10,76 10,27 YHTEENSÄ 841,67 869,25 867,21 899,59 879,29 Vuoden 2011 osalta on laadittu erillinen henkilöstöraportti, jossa henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja työelämän tilaa on kuvattu tarkemmin. Henkilöstöraportissa on myös esitelty vuoden 2012 tammi-helmikuussa toteutetun henkilöstön työtyytyväisyys- ja johtajuuskyselyjen tuloksia. 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,9 (3,1 prosenttia vuonna 2010) prosenttia. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 192 (180) miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 1,4 prosenttia. Eniten kysyntää lisäsivät yksityinen kulutus ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 0,1 prosenttia, mutta viennin volyymi väheni 0,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä lisääntyi nimellisesti 15 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna 2007. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja arviolta 16 prosenttia enemmän. Yritysten rahoitusasema oli 5 miljardia euroa ylijäämäinen eli vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska investoinnit ja varastot kasvoivat. 8
Julkisyhteisöjen rahoitusasema sen sijaan oli kolmatta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 1,5 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat edelleen, keskimäärin 1,4 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 1,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 4,7 prosenttia, sosiaalietuudet 2,9 prosenttia ja omaisuus- ja yrittäjätulot 7,4 prosenttia. Kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi joulukuussa 2011 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 3 prosenttia ja valtionosuudet 4 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate pieneni 5 prosenttia. Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuoden 2011 aikana 4 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 4 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 7 prosenttia ja maksetut avustukset prosentin. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 5 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 3 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-joulukuussa kuntien valtionosuudet kasvoivat 4 prosenttia ja verotulot 3 prosenttia. Toimintakate heikkeni 3 prosenttia ja vuosituottojen ja - kulujen erotus, vuosikate heikkeni 5 prosenttia. Kuntien investointimenot vähenivät 6 prosenttia ja investointitulot 67 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2011 lopussa prosentin suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli joulukuussa 2,9 prosenttia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) työllisyyskatsauksen mukaan koko maassa oli joulukuun 2011 lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien 255 467 henkilöä ja työttömyysaste oli 9,7 %. Vuoden 2010 joulukuuhun verrattuna työttömyys vähentyi koko maassa 14 032 henkilöllä eli 5,2 %. Uusia avoimia työpaikkoja koko maassa ilmoitettiin joulukuun 2011 aikana 33 931. Helsingin seudun työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 7,0 % ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueella 6,9 %. Vuoden 2010 lopussa työttömyysaste Uudenmaan ELYkeskuksen alueella oli 7,1 % ja Helsingin seudun työttömyysaste oli 7,3 %. 9
Työttömyysasteen kehitys 2011 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Vihti Uusimaa 2,0 1,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2011 lopussa Vihdin työttömyysaste oli 6,9 %. Vuoden 2010 joulukuun lopussa työttömyysaste oli täsmälleen sama. Avoimia työpaikkoja joulukuun lopussa 2011 oli 64 kappaletta. Keskimäärin työttömyysaste Vihdissä vuonna 2011 oli 6,5 %, kun se vuonna 2010 oli 7,2 prosenttia. Vihdissä oli vuoden 2011 lopussa 28 581 asukasta, kun asukasmäärä vuoden 2010 lopussa oli 28 311 henkilöä. Kasvu oli siten 1,0 %. Vihti on ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Pitkällä tähtäyksellä kasvu tulee jatkumaan edelleen, väestömuuton jatkuessa pääkaupungin ympäristökuntiin. 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Talousarvio vuodelle 2011 laadittiin epävarmojen taloudellisten näkymien vallitessa. Kunnallisveron nostolle nähtiin tarvetta ja sitä nostettiin 0,50 %-yksiköllä 19,50 %:iin. Verotulojen nähtiin kokonaisuudessa näillä toimenpiteillä nousevan 5,7 % mutta kokonaistuloksen jäävän erittäin syvälle, -2,5 M negatiiviseksi. Henkilöstökuluihin huomioitiin mm. valtuuston 0,5 miljoonan säästövelvoite ja kaikessa toiminnassa noudatettiin erityistä kulutarkkuutta ja säästäväisyyttä. Toiminnassa saavutettiin loistavia onnistumisia kustannusten hallinnassa mutta edelleen on tunnistettavissa jatkuvia haasteita kulukentässä ja toiminnan skaalauksessa tehokkaaseen ja tahdottuun laatu- ja palvelutasoon sekä kunnan tulorakenteeseen. Verotuloja kertyi kokonaisuutena 105,7 milj. euroa kun edellisvuoden kertymä oli 100,8 milj. euroa. Kasvu edellisvuodesta oli kaikkiaan 4,9 milj. euroa eli 4,9 %. Kunnallisverokertymä oli 94,2 milj. euroa (90,5 milj. euroa vuonna 2010), jossa kasvua oli 4,1% (1,3 %). Yhteisöverokertymä oli 4,8 milj. euroa (3,7 milj. euroa), jossa kasvua oli n. 21 %. Kiinteistöverokertymä oli 6,8 milj. euroa (6,4 milj. euroa), jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 6,3 10
%. Kunnallisverotulon kasvuun vaikutti edellisvuoden väestömäärän kasvu ja verotettavien ansiotulojen vahva toipuminen, kuntaryhmän sekä kunnan jako-osuuden kasvu, sekä tietenkin veroprosentin nosto. Noston vaikutus oli n. 2,4 milj. euroa. Yhteisöveron kasvu heijastaa yleisen taloudellisen aktiviteetin toipumisen jatkumista. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu kiinteistöjen verotusarvojen muutoksista sekä kiinteistömäärän kasvusta. Valtionosuuksissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi vain n. 0,7 %, joka on noin 186 tuhatta euroa, kokonaissumman ollessa n. 23,9 milj. euroa (23,7 milj. euroa). Kokonaisuutena verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä, kasvoivat 4,1 prosenttia (6,4 %) vuodesta 2010. Edellisen vuoden vastaava kasvu oli 6,4 %. Kunnan ulkoisissa tuotoissa (mukana VV) oli laskua edellisvuoteen verrattuna noin 250 tuhatta euroa. Suurin osatekijä oli maan myyntituottojen lasku mutta toisaalta maankäyttösopimuksien tuotto (1,8 milj. euroa) rajasi pudotuksen suuruutta. Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 136,3 milj. euroa (132,9 milj. euroa), jossa on kasvua edellisvuodesta noin 3,5 milj. euroa eli 2,6 %, edellisenä vuonna kasvu oli 3,8 %. Kasvu on edelleenkin hieman maltillistunut ja on menossa oikeaan suuntaan. Kasvu muodostuu sekä volyymin että kustannustason muutoksesta johtuvista tekijöistä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat kasvoivat eniten eli 9,8 % eli 640 tuhatta euroa. Suurimmat tekijät tähän kasvuun on ruoka- ja siivouspalvelut, jossa kasvu oli n. 167 tuhatta euroa, 11,3 prosenttia, koulutuksen tulosalue, 40 tuhatta euroa, 5,9 prosenttia, ja tilapalvelujen tulosalue 326 tuhatta euroa, 12,3 prosenttia. Aikaisemmista vuosista poiketen konsernipalveluihin kuulunut Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tulosalueen kulujen kasvu maltillistui ja oli n. 2,8 % (5,4 %). Sivistyskeskuksen koulukuljetuksissa kasvu edelliseen vuoteen oli n. 305 tuhatta, 15 %, työterveyshuollon ostopalvelujen kasvu oli n. 30 tuhatta euroa, 8,5 %, erikoissairaanhoidon tulosalueen kulujen kasvu oli erittäin maltillinen 0,2 % (3,8 %), Pelastustoimen kulujen lasku oli 129 tuhatta euroa, - 6,64 % verrattuna edelliseen vuoteen kun maksuosuuden palautuksia ei huomioida mukaan. Kunnallistekniikassa laskivat rakennusten ja alueiden rakentaminen ja kunnossapito 622 tuhatta verrattuna aikaisempaan vuoteen. Karviaisen tulosalueen osalta talousarviota muutettiin kesken vuoden ja määrärahaa lisättiin 700 tuhatta euroa. Määrärahaa lisättiin 200 tuhatta euroa Lasten ja nuorten palvelujen linjalle sekä 500 tuhatta euroa Työikäisten palvelulinjalle. Suurimmat kulukasvut edelliseen vuoteen verrattuna olivat Karviaisen osalta työikäisten linjalla (4,0 %) ja ikäihmisten linjalla (3,4 %). Lasten ja nuorten linjalla ei ollut kasvua edelliseen vuoteen, eikä oikeastaan vuoteen 2009, ollenkaan. Karviaisen tulosalueen kasvu oli kokonaisuudessaan 2,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Lukua voidaan pitää kohtuullisena. Karviainen alitti n. 200 tuhannella eurolla muutetun talousarvion. Myös Karviaisen tulosta heikensi osaltaan uuteen lomapalkkavelan laskemiseen siirtyminen. Karviaisessa tulosvaikutus oli n. 70 tuhatta euroa. Karviaisen tilinpäätös tulee erillisenä kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat edellisestä vuodesta n.1,7 milj. euroa (0,7 milj. euroa) eli 3,7 % (1,7 %).Tarkempi analyysi henkilöstökuluista on henkilöstöosiossa. Kunnan vuosikate vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa oli n. 2,5 milj. euroa ( 0,4 milj. euroa) ja muutetussa talousarviossa 3.2 milj. euroa ( 3,5 milj. euroa). Vuosikate on tilinpäätöksen mukaan 9,7 milj. euroa (8,2 milj. euroa), joka on asukasta kohden 340 euroa 11
(287 euroa). Poistojen määrä oli 7,7 milj. euroa (7,9 milj. euroa), jolloin vuosikate on n. 125,6 % poistoista (103,6 % poistoista). Yleisesti tarkastellaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin, jolloin poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Kuitenkin voimakkaasti kasvavan kunnan kuten Vihdin, tulisi tarkastella ensisijaisesti vuosikatteen riittävyyttä rahoitusosuuksilla vähennettyjen investointien kattamiseen eli investointien tulorahoitusprosenttia, joka Vihdillä oli 85,8 % (62,7 %). Tunnusluku on edelleen liian alhainen kasvavalle kunnalle, mutta parantunut edellisestä vuodesta. Investointien tulisi mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa skaalautua rahoitusrakenteen kantokykyyn. Tilikauden tulos on n. 1,98 milj. euroa (0,3 milj. euroa), jonka muodostumiseen vaikuttivat pysyvien vastaavien myyntivoitot 1,4 milj. euroa (2,5 milj. euroa), maankäyttösopimukset 1,8 milj. euroa, maltillisesti kasvaneet toimintakulut sekä peruskunnassa että tärkeimmissä kuntayhtymissä, kasvaneet verotulot 4,9 milj. euroa (4,6 milj. euroa) sekä maltilliset kehittyneet rahoituskulut. Vesihuoltolaitoksen ylijäämä oli 0,48 milj. euroa positiivinen, tulot kasvoivat 4 % ja käyttömenot 0,3 %. Edellä mainittujen tekijöiden kokonaispositiivinen vaikutus riitti nostamaan kunnan loppumetreillä kokonaistuloksen positiiviseksi ja täten tuloksella mitattuna ylijäämäiseksi kolmannen kerran seitsemän vuoden aikana. Juuri tällaisia ylijäämäisiä vuosia Vihti tarvitsee pystyäkseen vastaamaan kasvutavoitteiden tuomiin investointitarpeisiin. Käyttötalouden netto eli toimintakate oli 118,5 milj. euroa ( 114,9 milj. euroa), jossa oli kasvua edellisvuoteen 3,2 % (5,9 %). Toimintakate oli 91,5% verorahoituksesta, kun osuus vuonna 2010 oli 92,3 %. Verotulojen kasvu ylitti euromääräisesti toimintakulujen kasvun n. 1,5 milj. eurolla (0,3 milj. eurolla). Vuoden 2011 tilikauden tulos oli positiivinen jo toista vuotta peräkkäin. Kahdeksan viimeisen vuoden aikana tulos on ollut nyt neljä kertaa positiivinen ja neljä kertaa negatiivinen. Vastaavalla ajanjaksolla verotulot ovat kasvaneet keskimäärin 7,3 % ja toimintakulut 6,0 %. Positiivisen tuloksen myötä taseen kertyneitä voittovaroja ei näin ollen heikennetty. Lisälainanoton maltillisuuden ja tilikauden tuloksen sekä pienentyneiden investointien myötä kunnan omavaraisuusaste parani ja velkaisuus supistui. Edelleen mittavina jatkuneet investoinnit olivat n. 11,6 milj. euroa (14,6 milj. euroa). Vuosikate oli vahvempi kuin vuosiin. Pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin nostamaan mutta vain 4 milj. euroa. Investointitarpeet tulevat palveluverkkosuunnitelmasta, jossa kunnan palvelujen tarjontaa ja tarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja pitkällä suunnittelunäkemyksellä. Vuonna 2011 investointeja oli alkuperäisessä talousarviossa n. 13,4 milj. euroa. Investointimenojen toteuma oli yhteensä 11,6 milj. euroa. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 9,9 milj. euroa (8,6 milj. euroa). Vuoden 2011 lopussa lainakanta oli 69,3 milj. euroa (75,2 milj. euroa). Lainaa asukasta kohden oli vuoden 2011 lopussa 2 423 euroa kun se vuonna 201 oli 2 654 euroa. Omavaraisuusaste oli 44,6 prosenttia (41,8 prosenttia). Yleisesti ottaen merkittävän suuresta velkarasituksesta voidaan kuntien osalta puhua, kun omavaraisuusaste on pienempi kuin 50 %. Viimeksi kunnan omavaraisuusaste oli yli 50 % vuonna 2004. Investointeihin tulee kiinnittää erittäin suurta huomiota, varsinkin kun tulojen voimakkaassa kehittymisessä voidaan edelleen nähdä edelleen suurta epävarmuutta, jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Lainanhoitokate on parantunut ja on lähes tyydyttävällä tasolla eli 0,99 (0,96), tyydyttävän tason alarajan ollessa 1. Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että kunnan täytyy ottaa lainanhoitoon uutta lainaa. 12
Vuosi 2012 on lähtenyt verotulojen kehityksen kannalta ja olosuhteisiin nähden hyvin käyntiin. Tammi- helmikuun verotilityksessä kunnallisverotulo oli 7.3 % kasvussa. Yhteisöverotulot ovat notkahtaneet mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näin varhaisessa vaiheessa vuotta vielä kannata tehdä. Yhteisöveron notkahdukseen on vaikuttamassa yhtiöiden supistuneet ennakot mutta myös yhteisöveron kuntaosuuden pieneneminen 5 prosenttiyksiköllä. Ulkoinen toimintaympäristö on suuntaa etsivässä tilassa. Lähitulevaisuuden taloudellisen toimintaympäristön vaikea ennustettavuus ja riskit ovat edelleen säilyneet, joiltain osin jopa lisääntyneet. 1.5 ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ Iso osa kunnan toiminnasta siirtyi 2009 alusta uusiin kuntayhtymiin, Karviaiseen ja Puhtiin. Tämä uudenlainen toimintatapa toi mukanaan paljon mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden ja muiden synergiaetujen kasvattamiseen. Uusi toimintatapa toi mukanaan kuitenkin myös riskejä. Toimintaa on aikaisempaa enemmän ohjattu omistajaohjauksen välinein ja uusien yhteisöjen orgaanien kautta sekä myös sopimusohjauksen keinoin. Tällainen toimintatapa on vaatinut kaikilta osapuolilta sopeutumiskykyä ja uusien toimintatapojen sopimista ja neuvotteluja. Alkuvaiheiden jälkeen toiminta vakiintunut edelleen. Puhdin organisaatio on kokonaisuutena varsin ohut ja avainhenkilöriskit ovat merkittäviä ja toteutuessaan saattavat aiheuttaa merkittävän toimintariskin joka voi vaikuttaa myös omistajakuntiin. Kuntien yhdistymiset ja niiden vaikutus palveluntuottajayhtymiin tuo epävarmuutta tulevaisuudesta ja uusille suuremmille tuottajakokonaisuuksille tulee olemaan todennäköisesti kysyntää. Kunnan lainamäärä on edelleen kasvanut viime vuosina huomattavasti, poikkeuksena kuitenkin vuosi 2011. Omavaraisuusasteen trendisuunta on koko ajan pienentymään päin. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on uutta pitkäaikaista lainaa nostettu 96,5 milj. euroa. Lisääntynyt velkaisuus tuo mukanaan myös suuremman altistumisen korkoriskille. Korko on ollut varsin maltillinen mutta talouden elpyessä tai inflaatioriskin toteutuessa korko voi lähteä voimakkaaseenkin nousuun. Lainakannan rakenteesta hieman alle puolet on sidottu muuttuvaan korkoon, joka tuo etua korkotason ollessa alhainen. Kunnan riippuvuus maanmyyntituotoista, kulu- ja palvelurakenteen joustamattomuus sekä osittainen tehottomuus muodostaa vakavan ja pitkäaikaisen riippuvuuden voimakkaan verotulon kehityksen välttämättömyyden ja talouden tasapainon välille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosina, jolloin verotulojen kasvu on jäänyt alle toimintakulujen kasvun, on talous ollut aina epätasapainossa. Mahdolliset siirtoviemäriratkaisut jätevedensiirrossa suurempiin yksiköihin omaavat potentiaalia tulla huomattavan hintaviksi, varsinkin jos ne jäävät yksinomaan Vihdin kustannettaviksi. Mahdollisten muiden vaihtoehtojen löytyminen voi muodostua välttämättömäksi. Keväällä 2010 käynnistettiin kunnan riskikartoitus jossa tunnistettiin ja priorisoitiin toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit, kartoitettiin alustavasti hallintakeinot sekä luotiin perusta systemaattiselle ja kokonaisvaltaiselle riskienhallintatoimintatavalle. Sisäisen valvonnan ohje päivitettiin yhdessä viisikon (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Karviainen ja Puhti) kanssa. 13
Konserniohjeen päivitys on valmis ja ohje on tulossa keväällä valtuuston päätöksentekoon. 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Alkuperäisessä vuoden 2011 talousarviossa vuosikate oli n. 5,2 milj. euroa ja tulos n. 2,5 milj. euroa. Vuosikate parani tilinpäätöksessä kuitenkin n. 9,7 milj. euroon ja tulos n. 2 milj. euroon. Ennakoitua parempi tulos johtui erityisesti verotulojen (kunnallisveron nosto) ja maankäyttösopimusten tuloutuksista sekä maltillisista kulukehityksistä, jotka riittivät kompensoimaan myös Karviaiselle myönnetyn lisämäärärahan vaikutuksen. 14
Tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Ulkoiset toimintatuotot ja-kulut 2011 2010 2009 1000 1000 1000 Toimintatuotot 17 533 17 783 19 298 Valmistus omaan käyttöön 241 159 139 Toimintakulut -136 319-132 865-127 970 Toimintakate -118 545-114 923-108 533 Verotulot 105 705 100 782 96 205 Valtionosuudet 23 878 23 692 20 695 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 97 45 53 Muut rahoitustuotot 503 390 501 Korkokulut -1 784-1 739-2 045 Muut rahoituskulut -125-91 -225 Vuosikate 9 729 8 156 6 651 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -7 748-7 871-7 824 Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 981 285-1 173 Poistoeron lisäys-/vähennys+ 190 190 190 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2 171 475-983 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,9 13,4 15,1 Toimintakate % verorahoituksesta 91,5 92,3 92,8 Vuosikate % poistoista 125,6 103,6 85,0 Vuosikate, /asukas 340 288 239 Asukasluku 28 581 28 311 27 869 15
3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen ja miten mahdollinen alijäämä rahoitetaan. Tulorahoituksen määrä on 8,4 milj. euroa (5,8 milj. euroa), joka muodostuu vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauseristä. Vuosikatteessa on mukana maanmyynneistä saadut myyntivoitot ja maankäyttösopimukset. Toiminnan ja investointien rahavirta ei voi terveessä kuntataloudessa olla pitkäaikaisesti negatiivinen. Alkuperäisen talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 13,4 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan 13,5 milj. euroa. Investointimenoja pienennettiin 10 tuhatta euroa ja investointituloa 1970 tuhatta euroa. Investointien rahoituslaskelman mukainen toteutuma oli 11,6 milj. euroa. Vesilaitos alitti talousarvioon varatun investointimäärärahan n. 700 tuhannella eurolla. Nettoinvestointien määräksi muodostui 9,7 milj. eroa, kun otetaan huomioon investointien rahoitusosuudet ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Mittavien investointien vuoksi vuoden 2011 talousarviossa varauduttiin ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa 17,3 milj. euroa ja lyhentämään lainoja 10,4 milj. euroa, jolloin lainakannan kasvu oli 6,9 milj. euroa. Lainamäärän arvioitiin nousevan 85,4 milj. euroon, joka oli 2 960 euroa/asukas. Vuonna 2011 nostettiin talousarviolainaa yhteensä 4 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin n. 9,9 milj. euroa. Muita maksuvalmiuden muutoksia oli 2,6 milj. euroa, tässä tekijöinä ovat mm. maankäyttösopimukset ja ostovelat. Lainakannan lasku oli 5,9 milj. euroa, jolloin lainakanta oli vuoden lopussa 69,3 milj. euroa eli 2 423 euroa/asukas. Rahamarkkinoiden epävarmuustilanne jatkui ja ajoi korkotasoa alas. Lainanhoitokulut jäivät alentuneen korkotason ansiosta alle suunnitellun. Investointien tulorahoitus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin ja oikeaan suuntaan. Viimeisen seitsemän vuoden aikana vuosi 2011 oli kolmas kerta kun tulorahoitus riitti yli 50 %:sesti investointien kattamiseen. Lainanhoitokate, jolla kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, toipui hieman aikaisemmasta 0,96:stä 0,99:een. Tyydyttävästä tulorahoituksen riittävyydestä voidaan puhua, kun lainahoitokate on 1-2 välillä. Tulorahoituksen tilanne vuonna 2009 ja 2008 oli heikko. Kunnan vuosikatteen riittävyyttä myös korkotason noustessa tulisi ehdottomasti parantaa. 16
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) 2011 2010 2009 1000 1000 1000 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 9 729 8 156 6 651 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 355-2 333-5 048 Investointien rahavirta Investointimenot -11 610-14 550-13 383 Rahoitusosuudet investointimenoihin 265 1 533 111 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 1 656 3 340 5 715 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 315-3 854-5 954 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -68 Antolainasaamisten vähennykset 1 11 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainojen lisäys 4 000 14 000 15 700 Pitkäaikaisen lainojen vähennys -9 896-8 595-10 315 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -2 579 5 247-900 Rahoituksen rahavirta -8 474 10 595 4 497 Rahavarojen muutos -9 789 6 741-1 457 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 654 15 443 8 703 Rahavarat 1.1. 15 443 8 703 10 160 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 85,8 62,7 50,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,8 37,6 28,2 Lainanhoitokate 0,99 0,96 0,70 Kassasta maksut/vuosi milj. 159,5 157,7 153,8 Kassan riittävyys päivää 12,9 35,7 20,7 Asukasmäärä 28 581 28 311 27 869 17
4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (sis.vihdin Vesihuoltolaitos) Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 VASTAAVAA 1000 1000 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1 372 810 791 Aineettomat oikeudet 72 87 62 Muut pitkävaikutteiset menot 1 300 723 729 Aineelliset hyödykkeet 126 573 123 736 119 606 Maa- ja vesialueet 26 593 24 332 20 784 Rakennukset 66 695 64 792 63 497 Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 172 23 832 22 079 Koneet ja kalusto 895 1 171 1 992 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 218 9 609 11 254 Sijoitukset 21 436 21 533 21 517 Osakkeet ja osuudet 21 258 21 354 21 394 Lainasaamiset 39 40 51 Muut saamiset 139 139 72 ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 945 1 038 1 138 Valtion toimeksiannot 704 773 861 Muut toimeksiantojen varat 241 265 277 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat 266 267 165 Saamiset 6 587 7 539 7 350 Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 373 451 3 Lainasaamiset 4 14 Muut saamiset 1 187 322 589 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 300 3 180 4 796 Lainasaamiset 1 14 18 Muut saamiset 1 756 2 664 1 822 Siirtosaamiset 970 904 108 Rahoitusomaisuusarvopaperit 851 851 851 Osakkeet ja osuudet 10 10 10 Joukkovelkakirjalainasaamiset 841 841 841 Rahat ja pankkisaamiset 4 803 14 593 7 852 VASTAAVAA YHTEENSÄ 162 833 170 367 159 270 18
Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 VASTATTAVAA 1000 1000 1000 OMA PÄÄOMA 67 174 64 997 64 517 Peruspääoma 50 993 50 993 50 993 Arvonkorotusrahasto 30 24 19 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 13 980 13 505 14 488 Tilikauden yli- / alijäämä 2 171 475-983 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 3 997 4 187 4 376 Poistoero 3 997 4 187 4 376 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 35 Muut pakolliset varaukset 0 0 35 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 934 1 025 1 124 Valtion toimeksiantojen pääomat 693 760 847 Muut toimeksiantojen pääomat 241 265 277 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 68 522 75 358 67 347 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 59 116 65 230 61 122 Lainat julkisyhteisöiltä 32 37 42 Saadut ennakot 2 718 4 111 1 011 Muut velat 6 656 5 980 5 172 Lyhytaikainen 22 206 24 800 21 871 Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 115 9 891 8 590 Lainat julkisyhteisöiltä 5 5 5 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 580 862 114 Ostovelat 3 688 7 153 3 076 Muut velat 1 015 979 986 Siirtovelat 6 803 5 910 9 100 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 162 833 170 367 159 270 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,6 41,8 43,6 Suhteellinen velkaantuneisuus % 59,4 66,9 64,7 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 16 151 13 980 13 505 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 565 494 485 Lainakanta 31.12., 1 000 69 268 75 163 69 759 Lainakanta 31.12., /asukas 2 424 2 655 2 503 Lainasaamiset, 1 000 39 40 51 Asukasmäärä 28 581 28 311 27 869 Taseen tunnusluvuista voidaan nähdä, että omavaraisuusaste, jolla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selvitä sitoumuksista, nousi pitkästä aikaa 44,6 %:iin ja on edelleen huolestuttavan alhaisella tasolla. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Taseeseen kerty- 19
nyt ylijäämä kasvoi jäämän verran n. 2,2 milj. euroa. Lainakanta supistui jo 69,3 milj. euroon, joka merkitsee jokaisen vihtiläisen osalle 2 424 euron lainamäärää. 5 KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 7,2 milj. eurolla vuonna 2011. Kokonaismenot kasvoivat 1,1 % edellisestä vuodesta. KOKONAISTULOT JA MENOT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) 2011 2011 2010 2010 milj. % milj. % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 17,5 11,5 17,8 11,2 Verotulot 105,7 69,4 100,8 63,3 Valtionosuudet 23,9 15,7 23,7 14,9 Korkotuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 0,5 0,3 0,4 0,2 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien myyntivoitot -1,4-0,9-2,3-1,4 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 0,3 0,2 1,5 1,0 Pysyvien vastaavien myyntituotto 1,7 1,1 3,3 2,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4,0 2,6 14,0 8,8 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 152,2 100,0 159,2 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 136,3 85,5 132,9 84,2 Valmistus omaan käyttöön -0,3-0,2-0,2-0,1 Korkokulut 1,8 1,1 1,7 1,1 Muut rahoituskulut 0,1 0,1 0,1 0,1 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 11,6 7,3 14,6 9,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,1 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9,9 6,2 8,6 5,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 159,4 100,0 157,7 100,0 20
6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 YLEISTÄ Vihdin kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Nummelan Teollisuustalo Oy, Veikkoinkorpi I Oy, Palman Tieto-taito-keskus Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy (ei toimintaa), Nummelan Aluelämpö Oy, Kiinteistö Oy Ala-Nummela, Kiinteistö Oy Vihdin Opiskelija-asunnot sekä Kiinteistö Oy:t Härköiläntie 1,2 ja 3. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tarkastellaan kuntakonsernin tuloslaskelmaa sekä rahoituslaskelmaa, konsernitaseen lisäksi. Konsernin tulos oli n. 1,8 milj. euroa positiivinen, vuonna 2010 tulos oli 0,7 milj. euroa. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 42,7 % kun se kunnalla oli 12,9 %. Vuosikate riitti kunnassa paremmin kattamaan poistot kuin konsernissa. Konsernin vuosikate % poistoista oli 117,5 % kun se kunnassa oli 125,6 %. Investointien tulorahoitus parani sen ollessa 85,3 % (70,8 %). Konsernissa oli enemmän vierasta pääomaa, omavaraisuusasteen ollessa 40,8 % (39,2 %) kun kunnassa vastaava oli 44,6%. Konsernin lainat per asukas olivat 2 688 euroa (2 900), vastaava lainamäärä per asukas oli kunnassa 2 423 euroa (2 655 euroa). Yhdistettyjä kuntayhtymiä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Liikelaitoskuntayhtymä Puhti, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, Nikinharjun kuntayhtymä, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto ja Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä. Kaavio Vihdin kunnan konsernirakenteesta on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä löytyy tilinpäätöksen liitteistä 22-24. Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoo kunnanhallitus. Konsernivalvontaa varten eri tytäryhteisöt olivat valvontavastuutettuina myös eri viranhaltijoille. 21
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 1000 1000 1000 Toimintatuotot 86 172 81 088 85 868 Toimintakulut -201 805-192 626-191 082 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 14-1 Toimintakate -115 619-111 539-105 214 Verotulot 105 705 100 782 96 205 Valtionosuudet 23 878 23 692 20 695 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 234 107 122 Muut rahoitustuotot 479 420 530 Korkokulut -1 912-1 877-2 272 Muut rahoituskulut -440-430 -487 Vuosikate 12 325 11 155 9 579 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 493-10 495-10 365 Tilikauden yli-/alipariarvot 17 Satunnaiset tuotot ja kulut 3 3 22 Tilikauden tulos 1 835 663-747 Tilinpäätössiirrot 191 175 96 Vähemmistöosuudet 15 7-118 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 041 845-769 Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 42,8 42,1 45,0 Vuosikate % poistoista 117,5 106,3 92,4 Vuosikate, /asukas 431 394 344 Asukasluku 28 581 28 311 27 869 22
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 1000 1000 1000 Toiminnan rahavirata Vuosikate 12 326 11 156 9 579 Satunnaiset erät -3-3 22 Tulorahoituksen korjauserät -1 448-2 339-4 955 Investointien rahavirta Investointimenot -14 721-17 319-16 266 Rahoitusosuudet investointimenoihin 268 1 560 117 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 743 1 021 5 723 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 835-5 924-5 780 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 3-177 44 Antolainasaamisten lisäykset -193-17 Antolainasaamisten vähennykset 3 16 61 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 251 13 600 17 193 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 544-8 570-11 095 Lyhytaikaisten lainojen muutos -156-1 Oman pääoman muutokset 2 994 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 22-30 25 Vaihto-omaisuuden muutos -54-212 -11 Saamisten muutos 1 482-103 -3 487 Korottomien velkojen muutos -992 8 668 2 171 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 458 8 323-1 302 Rahoituksen rahavirta -4 832 13 020 7 833 Rahavarojen muutos -6 667 7 096 2 053 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 16 046 22 709 15 612 Rahavarat 1.1. 22 713 15 612 13 559-6 667 7 097 2 053 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 85,3 70,8 59,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 49,3 45,5 35,2 Lainanhoitokate 1,1 1,2 0,9 Kassan riittävyys (pv) 26 37 25 Asukasluku 28 581 28 311 27 869 23
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE 2011 2010 2009 1000 1000 1000 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2 373 1 651 1 659 Aineettomat oikeudet 216 171 164 Muut pitkävaikutteiset menot 2 147 1 477 1 495 Ennakkomaksut 10 3 0 Aineelliset hyödykkeet 150 997 147 871 143 168 Maa- ja vesialueet 27 338 25 075 21 407 Rakennukset 86 001 84 271 79 294 Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 481 24 155 24 722 Koneet ja kalusto 3 394 3 581 4 331 Muut aineelliset hyödykkeet 18 20 19 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 10 765 10 769 13 395 Sijoitukset 6 663 6 755 6 617 Osakkuusyhteisöosuudet 597 289 427 Muut osakkeet ja osuudet 5 833 6 238 6 139 Muut lainasaamiset 16 14 30 Muut saamiset 217 214 21 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 160 033 156 277 151 444 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 149 1 232 1 358 Valtion toimeksiannot 808 878 967 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 82 77 90 Muut toimeksiantojen varat 259 277 301 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1 020 965 754 Aineet ja tarvikkeet 769 744 583 Keskeneräiset tuotteet 250 220 168 Valmiit tuotteet/tavarat 1 Muu vaihto-omaisuus 1 1 2 Saamiset 11 603 13 086 12 855 Pitkäaikaiset saamiset 1 354 644 766 Myyntisaamiset 373 451 3 Lainasaamiset 3 15 3 Muut saamiset 978 178 760 Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 10 249 12 442 12 089 Myyntisaamiset 5 400 6 695 7 561 Lainasaamiset 207 4 462 Muut saamiset 3 015 3 946 3 193 Siirtosaamiset 1 627 1 797 873 24
2011 2010 2009 1000 1000 1000 Rahoitusarvopaperit 1 968 1 385 2 027 Osakkeet ja osuudet 12 12 12 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 1 115 532 1 174 Joukkovelkakirjalainasaamiset 841 841 841 Rahat ja pankkisaamiset 14 078 21 324 13 585 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 28 669 36 760 29 221 VASTAAVAA YHTEENSÄ 189 851 194 269 182 023 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 69 607 67 561 66 596 Peruspääoma 50 993 50 993 50 993 Osuus kuntayht. oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusrahasto 180 174 36 Muut omat rahastot 877 879 899 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 15 516 14 670 15 436 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 041 845-768 VÄHEMMISTÖOSUUDET 786 803 756 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 5 583 5 773 5 950 Poistoero 4 781 4 998 5 212 Vapaaehtoiset varaukset 802 775 738 PAKOLLISET VARAUKSET 772 709 758 Eläkevaraukset 54 64 70 Muut pakolliset varaukset 718 645 688 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 171 1 229 1 385 Valtion toimeksiannot 797 865 954 Lahjoitusrahastojen pääomat 88 83 96 Muut toimeksiantojen pääomat 286 281 335 VIERAS PÄÄOMA 111 932 118 194 106 578 Pitkäaikainen 76 779 82 869 75 537 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 66 092 71 502 67 554 Lainat julkisyhteisöiltä 4 155 157 Saadut ennakot 2 768 4 195 1 651 Ostovelat 0 Muut velat 7 915 7 017 6 172 Siirtovelat 3 25
2011 2010 2009 1000 1000 1000 Lyhytaikainen 35 153 35 325 31 041 Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 715 10 437 9 277 Lainat julkisyhteisöiltä 24 10 9 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 815 1 046 284 Ostovelat 7 867 9 285 4 040 Muut velat 2 141 2 064 1 998 Siirtovelat 13 591 12 483 15 433 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 189 851 194 269 182 023 Konsernitaseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuusaste, % 40,8 39,2 40,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,2 54,9 50,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 17 557 15 515 14 668 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 614 548 526 Konsernin lainat, /asukas 2 688 2 900 2 763 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 76 835 82 104 76 997 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 16 14 30 Kunnan asukasmäärä 28 581 28 311 27 869 26
6.2 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA Talousarviossa on kunnan tytäryhteisöille asetettu joitakin tavoitteita. Tässä osiossa selvitetään lyhyesti tavoitteiden saavuttaminen. Kuntayhtymille asetetut tavoitteet ja niiden toiminta on tarvittaessa selostettu kunkin toimialan kohdalla. KIINTEISTÖ OY HÄRKÖILÄNTIE 1,2 JA 3 Kiinteistö Oy Härköiläntie 1,2 ja 3 jäivät vuokra-asuntokauppojen yhteydessä kunnalle. Alueella on käynnistetty kaavoitustyö, minkä yhteydessä selvitetään vuokratalojen jatkokäyttö. Asuntojen vuokrausta on pyritty tehostamaan. Härköiläntie 1:ssä toimii kunnan iltapäiväkerho. Härköiläntie 1 on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin 4.6.1971. Yhtiöön kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä 1.650 m 3, sekä lämpökeskus rakennus jonka tilavuus on 36 m3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 476 m 2. Yhtiön hallinnassa on 5 huoneistoa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Yhtiöllä ei ole lainaa. Yhtiössä on tehty vain välttämättömät korjaus- ja huoltotyöt. Tilikaudella 2011 ei ole todettu mitään erityistä yhtiön toiminnassa, eikä tulevana tilivuonna ole tiedossa. Tilikauden tulos oli 0,00 euroa. Hallitus ehdottaa tuloksen kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli 101.271,02 (88.875,58) euroa. Toiminta arvioidaan jatkuvan entisen kaltaisena. Härköiläntie 2 kiinteistö osakeyhtiöön kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä 1.650 m3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 504 m2. Yhtiön hallinnassa on 6 huoneistoa. Yhtiöllä ei ole lainaa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Tilikauden tulos oli 83,27 euroa. Tilikaudella 2011 ei ole todettu mitään erityistä yhtiön toiminnassa, eikä tulevana tilivuonna ole tiedossa. Hallitus ehdottaa voiton kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli 195.723,49 (177.930,71) euroa. Härköiläntie 3:een kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä 1.740 m 3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 504 m 2. Yhtiön hallinnassa on 6 huoneistoa. Yhtiöllä ei ole lainaa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Tilikaudella 2011 ei ole todettu mitään erityistä yhtiön toiminnassa, eikä tulevana tilivuonna ole tiedossa. Tilikauden tulos oli 0,19 euroa. Hallitus ehdottaa tuloksen kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli 95.861,94 (84.502,37) euroa. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Vihdin kunta. Yhtiön omistamat teollisuushallit olivat vuokrattuina kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Vuokrausaste Harjutie 14:ssa oli tilikauden lopussa lähes 100%. Yhtiön hallitus on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa. Yhtiön tilikauden voitto oli 64.439,82 (180.094,44) euroa. Taseen loppusumma oli 1.250.745,15 (1.394.919,97) euroa. Hallitus esittää, ettei osinkoa jaeta ja että tilikauden voitto kirjataan voitto- ja tappiojäännöstilille. 27
Yhtiön tavoitteena on pitää yhtiön rakennukset vähintäänkin olemassa olevassa kunnossa ja antaa suhteellisen edullisia vuokratiloja Vihtiläisille pk-yrityksille. VEIKKOINKORPI I OY Yhtiön omistama teollisuushalli oli vuokrattuna kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Yhtiö osti kunnalta tontin, jolla rakennus sijaitsee. Tilikauden ylijäämä oli 36.092,85 (35.516,45) euroa. Taseen loppusumma oli 343.915,42 (348.363,77) euroa. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vihdin kunnan Nummelan rakennuskaavaalueella korttelissa 4 sijaitsevia kiinteistöjä. Yhtiö voi rakentaa tähän kortteliin tai muualle Vihdin kunnan alueella tarvitsemiaan toimitiloja. Yhtiön omistaa Vihdin kunta ja Luksia. Yhtiön tuotot ovat koostuneet osakkeenomistajien maksamista hoito- ja korjausvastikkeista sekä vuokratuotoista, jotka on kirjattu tulosvaikutteisesti yhtiön kirjanpitoon. Yhtiön maksuvalmius oli tilikauden aikana hyvä. Yhtiön toiminta jatkuu entisellään ja tuleva vuosi edetään laaditun talousarvion puitteissa. Yhtiön maksuvalmius oli tilikauden aikana hyvä. Lainaa nostettiin Palma 1:n korjaustöitä varten yhteensä 135.000 euroa. Yhtiössä tehtyjen kiinteistökorjausten nousu vei tuloksen negatiiviseksi. Korjauksella ei pyrittiin ratkaisuun, vaan siihen asti kunnes rakennukset puretaan pois tulevan kaavan toteutuessa. Osa kiinteistöstä on sisäilmaongelmien takia poissa käytöstä. Tilikauden tulos oli - 53.567,17 (84.229,45) euroa ja taseen loppusumma 1.285.630,58 (1.209.782,26) euroa. Vierasta pääomaa oli 148.872,49 (19.457,00) euroa. Yhtiön hallitus ehdottaa, että tilikauden tappio 53.567,17 euroa kirjataan yli-/alijäämätilille, eikä osinkoa jaeta. Vuoden lopussa yhtiöllä oli taseessa rakennuksia ja rakennelmia 901.837,05 (871.615,10) euroa NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Yhtiön omistajia ovat Vihdin kunta 60 % Fortum Energiaratkaisut Oy 40 %. Aluelämpöyhtön verkostoon liitettyjen asiakkaiden lukumäärä oli vuoden 2011 lopussa 85 kpl. Kaukolämpöverkon kokonaispituus vuoden 2011 lopussa oli 17 591 m. Vuosi 2011 oli yhtiö 26. täysi toimintavuosi. Toimintavuoden lopussa tehtiin useita järjestelyitä ja uusia linjauksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa yhtiölle kasvua tulevan vuoden aikana. Yhtiössä tapahtui henkilöstömuutoksia, laadittiin uudet markkinointilinjaukset kasvuyhtiön näkökulmasta ja selkeytettiin yhtiön toimintaympäristöä. Tilikauden aikana Fortum Power and Heat Oy myi liiketoimintasiirron yhteydessä omistamansa osakekannan kokonaisuudessaan Fortum Energiaratkaisut Oy:lle. Fortum Energiaratkaisut Oy on ilmoittanut 19.12.2011 myynneensä Fortum Energiaratkaisut Oy:n koko osakekannan kansainväliselle sijoitusyhtiölle EQT:lle. Kauppa on saatettu päätökseen 31.1.2012, kauppa ei vaikuta yhtiön tilaan. Yhtiö linjasi vuoden lopussa kasvutavoitteen tuleville vuosille ja samanaikaisesti yhtiön hallitus päätti pitää energian hinnan entisellään. Vuoden aikana aloitettiin toiminta Vihdin 28