4. Sovittelu
Sovittelun lähtökohtia
Sovittelun määritelmä Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon
Sovittelun piirteet Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus
Neutraalisuuden suhteellisuus sovittelussa Sovittelija voi olla läheisessä suhteessa osapuoliin Sovittelijat tukeutuvat omiin arvoihinsa Erillisneuvotteluissa sovittelija voimakkaassa asemassa Standardit tai ohjeet usein edellyttävät pääsyä reiluun ja tasapuoliseen ratkaisuun Sovittelijoilla oma epäsuora intressinsä sovittelussa
Oikeudenkäynnin ja sovittelun erot Oikeudenkäynti Sovittelu Oikeussuuntautunut Intressisuuntautunut Pakottava ja sitova Vapaaehtoinen ja yhteisymmärrykseen perustuva Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Menettelyllinen joustavuus Asianosaisuus Laaja osallisuus Normien määräämä Normeja luova Johdonmukainen ja ennustettava Tilannesidonnainen ja yksilöllinen Menettelykeskeinen Henkilökeskeinen Tosiasiasuuntautunut Suhdesuuntautunut Menneisyyssuuntautunut Tulevaisuussuuntautunut Ammattilaistunut Vertaispohjainen Julkinen ja virkavastuullinen Yksityinen ja luottamuksellinen Riitelevä Yhteistoiminnallinen
Käytössä olevia sovittelujärjestelmiä Rikosasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelu Asianajajien sovittelu Koulusovittelu Sosiaalinen sovittelu Läheisneuvonpito Työyhteisösovittelu Työriitojen sovittelu Kansainvälinen rauhansovittelu Tuomioistuinsovittelu
Sovittelun muodot Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Transformatiivinen sovittelu Narratiivinen sovittelu (Kompromissin edistäminen)
Fasilitatiivinen sovittelu Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun
Evaluatiivinen sovittelu Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia
Transformatiivinen sovittelu Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita
Narratiivinen sovittelu Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa Olennaista ei niinkään ole se, mikä on totta Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille
Kompromissin hakeminen Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi Lähtökohtana osapuolten vaatimukset Kolmas taho tarkastelee osapuolten asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli
TAVOITE Menettelyn luonne MENETTELYN LUONNE Passiivinen fasilitointi Aktiivinen fasilitointi Evaluointi Ratkaiseminen Asian tutkiminen Kysymysten esittäminen Realiteettien testaus Kyseenalaistaminen Ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen Näkemykset osapuolten asemasta/ oikeudesta Painostaminen ehdotuksen hyväksymiseen Asiaan perehtyminen Intressien ja tarpeiden selvittäminen Osapuolten tahdosta varmistuminen Varmistuminen toimivuudesta käytännössä Osapuolten mahdollisuuksien selventäminen Osapuolten aseman selventäminen Kompromissien aikaansaaminen Ratkaisun aikaansaaminen Konflikti osapuolilla Konflikti väliintulijalla Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Ratkaisuehdotus Kompromissaaminen Tuomitseminen
Sovittelijan rooli
Sovittelun edut Halpuus ja nopeus Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet Osapuolten suhteiden paraneminen Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset
Sovittelun edut (2) Stressin vähentäminen Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys
Arvioinnin mahdolliset perusteet (Tyler) Käyttäytyminen ja arvioinnin mahdolliset perusteet Lopputulos Prosessi Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Distributiivinen oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Prosessuaalinen oikeudenmukaisuus Odotusten särkyminen kohtuus, tasa-arvo tarpeet tehokkuus nopeus yhtenäisyys, puolueellisuus, eettisyys
Sovittelun kritiikki Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään
Kriittiset näkökohdat Vallan epätasapaino Julkisen vallan merkityksen väheneminen Sosiaalisen kontrollin laajeneminen Esimoderni malli ei sovi moderniin yhteiskuntaan Vaikutukset kolmansiin osapuoliin Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen
Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet Taso Oikeudenkäynti Sovittelu Väliintulija Laillisesti perustettu Riippumaton ja puolueeton Osapuolten hyväksymä Osapuolten luottamusta nauttiva Menettely Aineellinen totuus Yhdenvertainen kohtelu Kuuleminen Julkisuus Ratkaisujen perusteleminen Lopputulos Lainmukainen ratkaisu Muutoksenhakuoikeus Osapuolten intressit Yhdenvertainen kohtelu Kommunikaatio Luottamuksellisuus Konsensus Yhteisymmärrys Lopullinen ratkaisu
Sovittelu menettelynä
Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe 4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe
Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen Juristit usein liian lopputuloskeskeisiä sovittelijoina
Osapuolten tavanomaiset ongelmat Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen) Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa) Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde) Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)
Valmisteluvaihe Yhteydenotto osapuoliin ja alustava keskustelu osapuolten kanssa Keskustelu avustajien kanssa Aineiston kerääminen Paikka- ja aikataulujärjestelyt
Aloitusvaihe Alkujärjestelyt Osapuolten kohtaaminen Sovittelijan alkupuheenvuoro Keskeiset pelisäännöt Sovittelijan roolin selostaminen Luottamuksen luominen Puolueettomuuden esiin tuominen Informaatio menettelystä Osapuolten alkupuheenvuorot Informaation vaihto
Selvittelyvaihe Riitakysymysten, tavoitteiden, tarpeiden ja intressien kartoittaminen Sovintostrategioiden määrittäminen Käytetään usein sekä yhteisistuntoja että erillisistuntoja Tunteiden purkaminen
Intressihierarkia Asemat Tavoitteet Kätketyt intressit Periaatteet, Inhimilliset perustarpeet arvot
Intressit ja niiden identifiointi Intressin luonne Intressi Intressin identifioiva kysymys Sisällöllinen Raha, tavara, palvelut, resurssit Mitä haluat saavuttaa sovittelulla? Menettelyllinen Aikataulu, menettelyn luonne, menettelytavat Miten haluat asiassa edettävän? Psykologinen Kunnioittava kohtelu, kasvojen säilyttäminen Miten voisit päästä asiasta yli?
Asemat ja intressit Asemat Vaatimukset Oikeudet Tarpeet, intressit
Erillisistuntojen hyödyt Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan Intressien priorisointi Mahdollisuus vuorovaikutukseen Mahdollistaa tunteiden käsittelyn Osapuolen vatuullistaminen konfliktin ratkaisusta Realiteettien testaus
Toimintaperiaatteet erillisistunnoissa Luottamuksellisuus Tavoitteellisuus ja fokusointi Sovittelija ymmärtävä, mutta puolueeton Varmistautuminen siitä, mitä lupa kertoa Viestinviejän roolin välttäminen Aikatalussa pysyminen Tehtävät toiselle osapuolelle
Neuvotteluvaihe Sovinnon edistäminen Osapuolten pitäisi saada pitää sekä ongelma että ratkaisu itsellään Voi olla yhteis- ja erillisistuntoja Yritetään löytää luovia ratkaisuja Aivoriihi Ei pidä kiirehtiä liian nopeasti ratkaisuun
Päätösvaihe Sovintosopimuksen tekeminen Sopimuksen pitää olla toimiva ja täytäntöönpanokelpoinen Sovinnon testaaminen Sopimuksen pitäisi olla osapuolten oma ratkaisu
Sovittelu menettelynä 1. Valmistelu ONGELMAN 2. Avauspuheenvuorot MÄÄRITTELY Avoimet kysymykset 3. Ongelmien identifiointi 4. Selvittely 5. Neuvottelu 6. Erillisneuvottelut Suljetut kysymykset RATKAISUN 7. Jatkoneuvottelut HAKEMINEN 8. Sovinnon rakentaminen 9. Sovintosopimuksen laatiminen 10. Sovittelun päättäminen
Milloin sovittelu on käyttökelpoinen Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin Osapuolten kyky neuvotella on suunnilleen tasaveroinen Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen on tärkeää Konfliktissa on useita kysymyksiä
Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2) Ratkaisu pitää saada nopeasti Osapuolet eivät itse kykene työstämään ongelmaa Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja Osapuolet haluavat välttää muodollista prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä Molempien osapuolten tulee sitoutua sovitteluun
Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)
Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2) Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista Osapuolet eivät halua sovitella
Sovittelija
Sovittelijan tehtävät Menettelyn johtaja Sovinnon edistäjä Tiedon kerääjä Realiteettien esiintuoja Ongelmien ratkaisija Iskunvaimennin Kirjaaja Täytäntöönpanon valvoja
Sovittelijan tehtävät Menettelyn johtaja Sovinnon edistäjä Tiedon kerääjä Realiteettien esiintuoja Ongelmien ratkaisija Iskunvaimennin Kirjaaja Täytäntöönpanon valvoja
Sovittelu taitona Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka
Sovittelijan taidot Sovittelijan menettelylliset taidot Sovittelijan asiantuntemus sisältökysymyksissä Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet
Sovittelijan kommunikaatiotaidot Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, peilaaminen, hiljaisuus, tiivistäminen) Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset) Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia) Ei-verbaalinen kommunikaatio Termien korvaaminen
Termien korvaaminen Osapuolten termit Sovittelijan termit Konflikti, riita Ongelma, tilanne Kertoa faktat Kertoa käsityksiä/havaintoja Neuvottelut keskustelut Asemat, väitteet Näkemykset, näkökulmat Kompromissi, myönnytys Ehdotus, toimintatapa Huolto ja tapaaminen Vanhemmuuteen liittyvät järjestelyt Ulosmittaus Taloudelliset järjestelyt
Sovittelijan asiantuntemus sisältökysymyksissä Hyötyä enemmän evaluatiivisessa kuin fasilitatiivisessa sovittelussa Voi arvioida lopputuloksia, erottaa vahvat argumentit heikoista Havaitsee konfliktin liitännäiskysymykset Ymmärtää osapuolten lakimiesedustajien toimintatavat Kykenee kyseenalaistamaan epärealistiset vaihtoehdot
Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet Sitoutuminen sovitteluun ja usko menettelyn toimivuuteen Kyky tulla ihmisten kanssa toimeen (esim. empatia, tunteiden hallinta, tilannetaju) Itsensä peliin paneminen (avoimuus, itseluottamus, omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen) Kärsivällisyys ja kuuntelutaito
Luottamus sovitteluun Henkilökohtainen luottamus Institutionaalinen luottamus Menettelyllinen luottamus Sisällöllinen luottamus
Suomalaista kirjallisuutta sovittelusta
Pohjoismaista sovittelukirjallisuutta
Englanninkielistä sovittelukirjallisuutta
Lisätietoa: Suomen sovittelufoorumi
Lisätietoa: Suomen Asianajajaliitto
Lisätietoa: COMI
Lisätietoa: Sovittelu ry