Sovittelu Suomessa. Kaijus Ervasti

Transkriptio

1 Sovittelu Suomessa Kaijus Ervasti

2 Konfliktit ja konfliktinratkaisu

3 Konfliktin ja riidan käsitteet Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois. Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu oikeuden mobilisaatioksi

4 Konfliktit Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua Konflikteja tulisi pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman varhain Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun (ADR) merkitys korostunut viime vuosikymmeninä Tarvitaan konfliktien hallintaa Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia

5 Konfliktin ehkäisy Konfliktin hallinta Pyrkiminen sellaisiin järjestelyihin, ettei konfliktia synny Konfliktin analysointi Konfliktidiagnoosi Toimintavaihtoehtojen analysointi Riskien hallinta Konfliktin käsittely Menettelytavan valinta Konfliktin ratkaisu Eri lopputulosvaihtoehdot

6 Konfliktinratkaisun vaihtoehdot Neuvottelu (Väkivalta/Sota) (Välttäminen) Sovittelu Välimiesmenettely Oikeudenkäynti Konfliktinhallinta osapuolilla Konfliktinhallinta väliintulijalla

7 Näkökulmia konfliktinratkaisuun Legalistinen näkökulma Vaihtoehtoja korostava näkökulma Tyypillinen edustaja juristi yhteiskuntatieteilijä Teoreettinen lähtökohta oikeustiede sosiologia, antropologia Tyypillinen ideologia oikeusvaltio yhteisöllisyys Huomion kohde valtio yhteisö Perusmuoto oikeudenkäynti sovittelu Tavoite oikeusturva ongelmanratkaisu Oikeudenmukaisuuskäsitys menettelylliset muotojen tuottama osapuolen kokemukseen perustuva Lähtökohta virallinen oikeus Tarpeet ja intressit Ratkaisun toteutumisen tae pakkovalta yhteisymmärrys

8 Sovittelu

9 Sovittelun määritelmä Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon Sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista Sovittelun perusmalli on intressipohjainen fasilitatiivinen sovittelu Teoreettisesti malli pohjautuu suurelta osin taloustieteelliselle neuvotteluteorialle

10 Sovittelun lähtökohdat Rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu selkeästi eri vaiheisiin Sovittelu on opittavissa oleva professionaalinen taito Oikeudenkäynnissä asiaa pyritään supistamaan juridisesti relevantteihin asioihin ja sovittelussa taas laajentamaan intresseihin ja tarpeisiin juridisista kysymyksistä Sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita (esim. kyselytekniikat, aivoriihi, erillisneuvottelut, realiteettien testaaminen)

11 Sovittelun muodot Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Transformatiivinen sovittelu Narratiivinen sovittelu (Kompromissin edistäminen)

12 Fasilitatiivis-intressipohjainen sovittelu Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun

13 Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe 4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe

14 Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen Juristit usein liian lopputuloskeskeisiä sovittelijoina

15 Asemat ja intressit Vaatimukset Vaatimukset Intressit Intressit Tarpeet Tarpeet Inhimilliset perustarpeet Inhimilliset perustarpeet

16 Sovittelu menettelynä 1. Valmistelu ONGELMAN 2. Avauspuheenvuorot MÄÄRITTELY Avoimet kysymykset RATKAISUN 3. Ongelmien identifiointi 4. Selvittely 5. Neuvottelu 6. Erillisneuvottelut 7. Jatkoneuvottelut 8. Sovinnon rakentaminen 9. Sovintosopimuksen laatiminen 10. Sovittelun päättäminen Suljetut kysymykset HAKEMINEN

17 Sovittelu taitona Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka

18 Sovittelun edut (1) Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet Laadukas lopputulos Osapuolten suhteiden paraneminen Halpuus ja nopeus Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset

19 Sovittelun edut (2) Stressin vähentäminen Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys

20 Rikossovittelun ja siviiliasioiden sovittelun erot

21 Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet Taso Oikeudenkäynti Sovittelu Väliintulija Menettely Lopputulos Laillisesti perustettu Riippumaton ja puolueeton Aineellinen totuus Yhdenvertainen kohtelu Kuuleminen Julkisuus Ratkaisujen perusteleminen Lainmukainen ratkaisu Muutoksenhakuoikeus Osapuolten hyväksymä Osapuolten luottamusta nauttiva Osapuolten intressit Yhdenvertainen kohtelu Kommunikaatio Luottamuksellisuus Konsensus Yhteisymmärrys Lopullinen ratkaisu

22 Sovittelu Suomessa

23 Sovittelun kehitys Suomessa Työriitojen Perhe- Täytäntöön- Rikos- Asianajaja- Koulu- Työyhteisö- Tuomio- Moni- Rakennus- Ympäristösovittelu sovittelu panosovittelu sovittelu sovittelu sovittelu sovittelu istuin- kulttuurinen riitojen sovittelu- (laki) (laki) (laki) (laki 2006) sovittelu sovittelu sovittelu kokeilu

24 Työriitojen (kollektiivinen) sovittelu Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa ammattiyhdistysliike ja työnantajat ryhtyivät solmimaan työehtosopimuksia Niissä sovitaan mm. palkoista, lomista, työajoista ja tarkoituksena on turvata työrauha Vuonna 1946 hyväksyttiin laki työriitojen sovittelusta (570/1946) Kun työmarkkinajärjestöt ajautuvat neuvotteluissa umpikujaan, asiaa voidaan sovitella Sovittelijoina toimivat valtakunnansovittelija ja sivutoimiset sovittelijat Luonteeltaan toiminta on viranomaissovittelua Perustuu osapuolten vapaaehtoisuuteen, yksimielisyyteen ja määräämisvaltaan Varsinaiset oikeusriidat eivät kuulu työriitojen sovittelijan käsiteltäviin asioihin

25 Sovittelu perheasioissa Avioliittolakiin (234/1929) otettiin puolisoiden sovittelua koskevat säännökset 1948 Asumuseroon tuomittujen puolisoiden oli pakko osallistua sovitteluun ennen avioeron myöntämistä Vuonna 1987 laki uudistettiin ja perhesovittelusta tuli kaikkien perheen jäsenten käytettävissä oleva palvelu ristiriitatilanteissa Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) otettiin ns. täytäntöönpanosovittelu Käytetään silloin, jos huoltoa ja tapaamista koskevaa päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu Lapsen huoltoa, tapaamista ja elatusta koskevia asioita voidaan sovitella tuomioistuinsovittelulain (394/2011) mukaan myös tuomioistuinsovittelussa Käynnissä asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelukokeilu

26 Rikossovittelu Alkoi kokeiluna vuonna 1983 Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) tuli voimaan vuonna 2006 Sovittelijat maallikoita Taustalla restoratiivisen oikeuden ideologia Vapaaehtoista osapuolille Valtaosa tapauksista ohjautuu sovitteluun syyttäjältä tai poliisilta Tehty sovinto voi olla syyttämättäjättämisperuste, peruste jättää tuomitsematta tai rangaistuksen lieventämisperuste Sovitteluun soveltuvuudessa otetaan huomioon rikoksen laatutekotapa, osapuolten suhteet ja muut rikokseen liittyvät seikat Rikossovittelulla rajoituksia perheväkivallan ja alaikäisiin kohdistuvan rikosten osalta

27 Rikossovittelukoulutus Peruskurssi Noin viikon koulutus (37 h) Sisältää tietoa sovittelusta ja sovittelijan taidoista, poliisin ja syyttäjän toiminnasta sekä oikeudenkäynnistä, sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmästä Luentoja, kirjallisuutta ja roolipeli Jatkokurssi Yhteensä 30 h Lapset ja nuoret sovittelussa, väkivaltarikokset sovittelussa, lähisuhdeväkivallan erityisyys, vahingonteot ja omaisuusrikokset, sopimuksen ja vahingonkorvauskäytännöt, eri kulttuurien kohtaaminen, ajankohtaiset asiat Lähisuhdeväkivallan sovittelusta erityiskoulutus Perusosaamisen lähiopetus 2 päivää Jatkokoulutuksen lähiopetus 2 päivää Syventävän koulutuksen lähiopetus 2 päivää Lisäksi harjoitustehtäviä, roolipelejä ja harjoittelua

28 Koulusovittelu Vertaissovittelua kouluissa alettiin kehittää vuonna 2000 punaisen ristin toimesta Nykyisin toimii Suomen sovittelufoorumissa Ideologisena taustana restoratiivisuus Oppilaat toimivat sovittelijoina oppilaiden välisissä ristiriitatilanteissa Toiminnan käynnistävä koulutus 1-2 päivää, jatkokoulutus 1 päivä, lisäksi tietoa ja toimintaa päivittävää koulutusta ja räätälöityä syventävää koulutusta mukana 360 koulua, joissa oppilasta, sovittelijaoppilasta ja sovitteluohjaajaa (opettajia)

29 Monikulttuurinen sovittelu Vuosina toimi Helsingin ja Vantaan rikossovittelutoimistojen yhteisprojekti Let s Talk Soviteltiin monikulttuurisia konflikteja Esimerkkejä: Tapaus, jossa kunnan työntekijää syytettiin rasistisesta käytöksestä Erilaisista etnisistä taustoista olevat 10-vuotiaat työt olivat tapelleet keskenään Romanipariskunnalle ei oltu tarjoiltu kahvilassa Vuonna 2006 käynnistyi Suomen pakolaisavun KOTILOprojekti Tavoitteena parantaa maahanmuuttajien ja suomalaisten asumisviihtyvyyttä Maahanmuuttajille annettu koulutusta asumisesta Suomessa Hankkeessa on soviteltu naapuruussuhdekonflikteja

30 Rakennusinsinööriliiton sovittelu Ennaltaehkäisevät palvelut Esim. 1-3 hengen lautakunta, joka työmaalla ennaltaehkäisee ja ratkoo erimielisyyksiä Ristiriitojen diagnostisointi Riitojen sovittelu-, suositus- ja lausuntomenettelyt Sovittelu voi olla fasilitatiivista tai evaluatiivista tai yhdistyä välimiesmenettelyyn osapuolten tahdosta riippuen

31 Ympäristösovittelukokeilu 2009 Toteutettiin Aalto-yliopiston ja Suomen sovittelufoorumin yhteistyönä Kolme pilottitapausta Kaavoitukseen liittyvä kiista puutalon kohtalosta Turun keskustassa Ympäristölupaan liittyvä kiista jätehuoltoyhtiön aiheuttamista haitoista asukkaille Naapureiden välinen kiista hevostallin vaikutuksista Havainnot Päästiin aikaisempaa parempaan vuorovaikutukseen Sitoviin sopimuksiin ei päästy Sovittelumenettelyn suhde virallisiin prosesseihin osoittautui haastavaksi

32 Valtakunnalliset sovittelujärjestöt Suomen sovittelufoorumi Toimii kaikilla sovittelun osa-alueilla Toimii yhteistyössä muiden pohjoismaisten veljesjärjestöjen kanssa Suomen sovittelun tuki ry Rikossovittelijoiden järjestö Kansalaisjärjestöjen konfliktiehkäisyverkosto KATU Painottuu globaaliin konfliktien ehkäisyyn ja kriisinhallintaan

33 Konfliktinratkaisun kehityspiirteet Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi siviiliprosessin tehtävä