LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hiljaa hyvä tuloo, ajatellen aivan kaunis

Sisältö Lukijalle 3 Johdanto 5 1Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 6 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoite 6 1.2 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja 7 1.3 Verkostoyhteistyö 8 2 Varhaiskasvatus 9 2.1 Mitä varhaiskasvatus on 9 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohja 9 2.3 Kasvatuspäämäärät 11 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 12 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 12 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 12 3.3 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 13 3.4 Varhaiskasvatusympäristö 14 3.5 Oppimisen ilo 14 3.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 15 3.7 Lapselle ominainen tapa toimia 15 3.8 Sisällölliset orientaatiot 16 4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa 18 4.1 Kasvatuskumppanuus 18 4.2 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa 18 4.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi 19 5 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 20 5.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi 20 5.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet 20 5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen 21 5.4. Tukipalvelujen toteutus 22 6 Kieli- ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa 23 6.1.Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa 23 2

Lukijalle Lapuan kaupungin päivähoitoa luonnehtii voimakas ja jatkuva palvelujen kysynnän kasvu. Lapua on vireä ja kehittyvä kaupunki, jonka usko tulevaisuuteen on vahva. Lapuan väestökehitys on ollut positiivinen vuodesta 2002 alkaen. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevien lasten määrä vaihtelee 60-65% välillä kaikista päivähoitoikäisistä lapsista. Kaupungin työllisyys on hyvä. Maantieteellisesti Lapua on laaja, vireine kylineen. Kattavat päivähoitopalvelut tuotetaan lähipalveluperiaatteella, eri päivähoitomuotoja tasavertaisesti kehittäen. Lapuan päivähoidossa vaalitaan perinteitä, arvostetaan uudistumista sekä huomioidaan kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaatimat tarpeet ja tuomat mahdollisuudet. Lapuan varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen pohjautui valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi Lapuan kaupungin strategiaan 2020, päivähoidon strategiaan 2012-2015, Lapuan kaupungin esiopetuksen suunnitelmaan sekä Lapuan kaupungin edelliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelmat ja strategiat muodostavat yhdessä lapsen hyvinvointia tukevan kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman työstämisen voimavarana ovat olleet moniammatillinen osaaminen, vanhempien edustajan osallisuus sekä uusin tutkimustieto. Varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmä on työskennellyt osittain pienemmissä työryhmissä varhaiskasvatussuunnitelman eri osa-alueita työstäen. Työryhmien työskentely on ollut ammattitaitoista ja vireää. Koko työryhmän yhteisiin koontikokouksiin on osallistunut lisäksi päivähoidon johtaja. Päivähoidon johtaja on myös huolehtinut työryhmien tuotosten yhdenmukaisuudesta. Kuvat ovat päiväkoti Kissankellon ja Liuhtarin päiväkodin lasten töitä. Asiakirjan luettavuutta on selkeytetty kuvamerkinnöin. Jokilintu kuvan jälkeen kuvaillaan Lapualaista varhaiskasvatusta ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman kansikuva kertoo lainauksista valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta. Asiakirjan rakenne noudattaa valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman rakennetta. 3

Lämmin kiitos asiantuntevalle varhaiskasvatussuunnitelman työryhmälle Sisko Nyrhilä, puheenjohtaja, päiväkodin johtaja Henna-Riikka Niemistö, aluejohtaja Hanna Hiltunen, aluejohtaja Tarja Kosola, kiertävä erityislastentarhanopettaja Anu Latvala, lastentarhanopettaja Suvi Tynjälä, vastaava perhepäivähoitaja Sari Hirvelä, perhepäivähoitaja Sirpa Ojala, lastenhoitaja Tanja Rajala, vanhempien edustaja Minna Niemelä, lastentarhanopettaja Kirsi Berg, perhepäivähoitaja Hanne Karvala, vastaava perhepäivähoitaja Teija Koski, lastentarhanopettaja Kirsi Sarvela, perhepäivähoitaja Kirsi Rytkönen, päivähoidon johtaja 4

Johdanto Päivähoito koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jotka limittyvät jokapäiväiseen toimintaan ja jossa lapsen omaehtoisella leikillä ja tutkimisella on keskeinen merkitys. Päivähoidon perustehtävä määritellään päivähoitolaissa: Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Vanhempien ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä syntyy kiinteästä kasvatusyhteistyöstä, jonka avulla muodostetaan lapsen kannalta mielekäs kokonaisuus. Peruslähtökohtana on vanhempien ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Päivähoidon tasavertaisia toimintamuotoja ovat perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, lapsen kotona tapahtuva hoito sekä päiväkotihoito. Päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään päiväkodeissa niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Lapuan päivähoidossa lapsia on n. 700 lasta. Päiväkoteja on kuusi, ryhmäperhepäiväkoteja 12 sekä viisi yksityistä ryhmäperhepäiväkotia. Perhepäivähoitajia on 60. Vuorohoitoa (ilta-, viikonloppu- ja yö hoitoa) järjestetään pääsääntöisesti päiväkoti Kissankellossa (arki-illat ja varhaiset arki aamut) ja Mansikan ryhmäperhepäivähoidossa (viikonloppu- ja yöhoidot sekä illat). Erityispäivähoidon tehtävänä on taata kaikille lapsille yhteinen ja yhtäläinen laadukas varhaiskasvatus, jonka sisällä lapsen erityisen tuen tarpeisiin vastataan monimuotoisesti. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on keskitetty päiväkoteihin. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja resurssierityislastentarhanopettaja tukevat ja ohjaavat erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa olevia lapsia sekä henkilöstöä. Lapuan päivähoidon keskeinen voimavara on ammattitaitoinen, moniammatillinen ja sitoutunut henkilökunta. Jokaisen kasvattajan vastuulla on hyväksyvän, arvostavan ja lämminhenkisen kasvuilmapiirin luominen. Päivähoidon henkilöstön hyvinvoinnin ja ammatillisuuden tukeminen ovat tärkeitä osa-alueita Lapuan päivähoidossa. Hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö takaavat lapsille turvallisen kasvuilmapiirin. Kirsi Rytkönen Päivähoidon johtaja 5

1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoite Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätöksenä 28.2.2002 hyväksymät varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet Varhaiskasvatusta toteutetaan Lapualla yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen, perustarpeista ja turvallisuudesta huolehtiminen ovat toiminnan kulmakiviä. Henkilöstö täyttää ammatilliset kelpoisuusehdot, päivähoidon fyysisestä ympäristöstä huolehditaan niin, että se on turvallinen sekä lapsille että aikuisille. Varhaiskasvatushenkilöstön ammatillisen tietouden ja osaamisen ylläpitäminen, lasta, lapsuutta ja lapsen omaehtoista leikkiä arvostaen on perustehtävän onnistumisen kannalta välttämätöntä. Henkilöstön täydennyskoulutus on systemaattista ja kattavaa. Päivähoidon henkilöstön koulutussuunnitelma laaditaan aina vuodeksi eteenpäin. Säännöllinen kasvatusyhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä mahdollistaa vanhempien osallisuuden varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Vanhemmuuden tukeminen edellyttää kasvatushenkilöstöltä avointa ja rehellistä ohjausta ja kannustavaa työtapaa. Kasvatusyhteistyössä lähtökohtana on vanhempien ensisijainen vastuu omasta lapsestaan. Moniammatillisuus on päivähoidossa keskeinen toimintamuoto. Moniammatillisuus tarkoittaa joko päivähoidon sisäistä, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä tai ulkoista moniammatillisuutta. Ulkoinen moniammatillisuus on lasten ja perheiden kanssa työskentelevien eri ammattilaisten yhteistyötä. Näitä ovat esim. koulu, sosiaalityö ja lapsen kuntoutuksesta vastaavat tahot. 6

1.2 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisilla että kunnan omilla asiakirjoilla. Kuntatasolla varhaiskasvatuksen ohjaus on monimuotoista ja asiakirjojen nimet voivat vaihdella kunnasta riippuen. Valtakunnallinen ja kunnallinen ohjaus muodostavat prosessimaisen kokonaisuuden Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet löytyvät terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen internet sivuilta (www.thl.fi/varttua). Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmaa ohjaavat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi seuraavat asiakirjat: - Lapuan kaupungin strategia 2020 - Lapuan kaupungin päivähoidon strategia 2012-2015 - Lapuan kaupungin esiopetussuunnitelma 2011 - Perusturvan toiminta-ajatus ja taloussuunnitelma Lisätietoja saa Lapuan kaupungin Internet sivuilta Jokainen toimintayksikkö laatii oman yksikkökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman. Päivähoitoyksikön oma varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnan ja kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yksikön omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan kuvataan arjen toimintaa ja käytänteitä. Lisätietoja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmasta saa päiväkodin johtajalta ja aluejohtajilta. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) tehdään jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen vasu toimii kasvattajan työvälineenä ohjaten kasvattajan pedagogista toimintaa. Lapsen vasu antaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun päivähoidossa. Lapsen vasun avulla opitaan tuntemaan lasta paremmin. Lapsen vasussa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tarpeet, tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa. Lapsen vasussa huomioidaan myös lapsen oma näkemys. Lapsen vasun tekeminen perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. 7

Tervetuloa päivähoitoon lomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsesta lapsen aloittaessa päivähoidon. Lomake varmistaa turvallisen päivähoidon aloittamisen ja lapsen tarkoituksenmukaisen kohtaamisen ja hänen tarpeisiinsa vastaamisen. Varsinainen lapsen iän mukainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään lapsen oltua hoidossa 1-2 kuukautta. Varhaiskasvatussuunnitelmaa säilytetään hoitopaikassa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Lisätietoja lapsen vasusta saa lapsiryhmän kasvattajalta / kasvattajilta. Lapsen vasut ovat pohjana ryhmän toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Lisätietoja lapsiryhmän toimintasuunnitelmista saa päivähoidon työntekijöiltä. 1.3 Verkostoyhteistyö Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Verkostoyhteistyöllä varmistetaan lapselle kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo sekä varhainen puuttuminen lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa Yhteistyötahoja Lapualla - lastenneuvola; yhteistyössä suunniteltu päivähoidon ja neuvolan yhteistyö 4-vuotiaan lapsen kehityksen tueksi - lomake, säännölliset tapaamiset kerran vuodessa päivähoidon työntekijöiden kanssa - kasvatus- ja perheneuvola; yhteistyö koko lapsen varhaiskasvatusiän ajan, esim. vyyhti- kuntoutustyöryhmä ja vanhempana vahvemmaksi - ryhmä - sosiaalityö; perhetyö, lastensuojelutyö - sivistyskeskus; siirtymävaihe esiopetuksesta kouluun, koulun tilojen käyttö - kulttuuritoimi; yhteiset suunnittelupalaverit säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa, teatteri- ja musiikkiesitykset, taidenäyttelyt, kirjalainaus, kirjastoauton reitti lähellä päivähoitopaikkoja, vierailut, tapahtumat - liikuntatoimi; uimakoulu, jäähallin käyttö, latuverkoston ylläpitäminen - seurakunta; yhteiset tapaamiset kaksi kertaa vuodessa, juhlapyhiin liittyen yhteiset tilaisuudet - yksityiset palveluntuottajat; fysioterapia, toimintaterapia - järjestöt ja yhdistykset; yhteiset tapahtumat, koulutustilaisuudet, lahjoitukset esim. turvaliivit päivähoidon lapsille - oppilaitokset; opiskelijoiden ohjaus, henkilöstön koulutus, opiskelijoiden suunnittelemat tapahtumat 8

2 Varhaiskasvatus 2.1 Mitä varhaiskasvatus on Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjataan valtakunnallisen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman pohjalta laadituilla kunnan omilla varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmilla ja päivähoidon strategialla. Päivähoidon tasavertaisia toimintamuotoja ovat perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, lapsen kotona tapahtuva hoito sekä päiväkotihoito. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään peruskouluissa sekä päiväkodeissa niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Vanhemmat voivat myös hoitaa lasta kotihoidon tuella tai järjestää päivähoidon yksityisen hoidon tuella. Varhaiskasvatuspalveluja pyritään tarjoamaan lähipalveluperiaatteella perheiden asuinalueella. Vuorohoito on keskitetty pääsääntöisesti päiväkoti Kissankelloon ja Mansikan ryhmäperhepäiväkotiin. 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohja Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin asiakirjoihin. 9

Näiden lisäksi lapualaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu Lapuan kaupungin strategiaan vuoteen 2020 sekä Lapuan kaupungin päivähoidon strategiaan 2012-2015. Lapualaisille vanhemmille tehdyn kyselyn (Tynjälä 2011) perusteella Lapuan kaupungin strategian arvot painottuvat päivähoidossa seuraavassa tärkeysjärjestyksessä. Kasvatusyhteistyö ja yhteistoiminta Kaiken yhteistyön perusta on vaitiolovelvollisuus niihin perheen asioihin nähden, joita kasvatushenkilöstö saa tietää lasta hoitaessaan. Päivittäiset kohtaamiset, vanhempainillat yhteiset juhlat ja vanhempien kanssa käytävät keskustelut ovat luontevia yhteistyömuotoja. Turvallisuus ja terveys Kasvun ja oppimisen edellytys on, että lapsi saa olla turvallisessa vuorovaikutuksellisessa kasvuympäristössä. Psyykkinen turvallisuus koostuu lapsen kohtaamisesta ja hänen tarpeiden huomioimisesta, kasvatusyhteisön keskinäisestä ammatillisesta vuorovaikutuksesta, hoitopaikan ja henkilökunnan pysyvyydestä, lapsen hoitopäivän säännöllisyydestä ja rutiineista. Fyysinen turvallisuus koostuu päivähoitopaikan asianmukaisista tiloista, toiminnan ja levon sopivasta suhteesta. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Lapualaiselle varhaiskasvatukselle on tärkeätä, että perheitä kohdellaan tasapuolisesti riippumatta siitä missä osassa kuntaa he asuvat. Lapua on laaja kunta, jossa varhaiskasvatuspalveluita on saatavilla kattavasti. Päivähoidon arjessa oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus toteutuvat mm. siten, että kasvattaja huomioi lapsen mielipiteet ja huolehtii siitä, että lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Resurssit Lapualla varhaiskasvatusta toteutetaan lain ja asetusten mukaisesti. Henkilöstö on ammatillisesti koulutettua ja tilat ovat pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisia. Lapua on nopeasti kasvava kaupunki, jossa varhaiskasvatuspalveluiden saatavuus tuo haasteita palveluiden järjestäjälle. 10

Kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen toimintaa suuntaavat yksittäisten kasvatus- ja sisältötavoitteiden yläpuolelle sijoittuvat kokoavat kasvatuspäämäärät. Kasvattajien tehtävänä on huolehtia, että seuraavat koko elämää koskevat ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää viitoittavat toimintaa tasapainoisesti ja riittävän syvällisesti - henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen - toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen - itsenäisyyden asteittainen lisääminen Rajat ja rakkaus ovat kasvatuksen päämääriä, jotka luodaan luottamuksellisessa kasvatusyhteistyössä vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kesken. Yksilöllisyyden kunnioitus lähtee ajatuksesta, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Hänellä on oikeus saada omaa kehitystasoaan vastaavaa kasvun ja oppimisen tukea. Toisten huomioonottaminen ja välittäminen, myönteinen suhtautuminen itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöön luovat sallivan ja turvallisen kasvuympäristön. Leikin ja oppimisen ilo ovat lapselle luontaisia toimintatapoja. 11

3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan, ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. Lapualla varhaiskasvatusta pyritään toteuttamaan pienryhmätoiminnan periaatteiden mukaisesti tai muutoin pienissä ryhmissä. Tämä mahdollistaa lapsen kuulemisen ja lapsi kokee vahvemmin, että häntä arvostetaan. Kiireetön ja turvallinen ilmapiiri rohkaisee ja innostaa lasta leikkimään ja oppimaan uusia asioita. 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Hyvällä kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. 12

Päivähoidon toimintakulttuurissa korostuvat lapsen kokonaisvaltainen, hoitoon ja hoivaan pohjautuva hyvinvointi, leikki, kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa sekä tiimityö ja moniammatillisuus. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohtana ovat luottamukselliset ja turvalliset vuorovaikutussuhteet kasvattajiin. Vuorovaikutustilanteet ja hyväksyvä, turvallinen kasvuilmapiiri mahdollistavat lapsen terveen itsetunnon kehittymisen, kasvun ja uuden oppimisen. Leikki ja muu lapselle ominainen toiminta tukevat uusien taitojen oppimista. Lapsen tarvitsema huolenpito on myös perustarpeiden turvaamista: lapsi saa monipuolista ruokaa, riittävästi lepoa ja liikuntaa sekä ulkoilua. Lisäksi huolehditaan lasten hygieniasta ja tilojen siisteydestä. 3.3 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asiakirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Lapualla toimitaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen parhaaksi. Kasvatusyhteistyössä päivähoidon työntekijöiden ammatillinen vuorovaikutusvastuu on perusta luottamukselliselle yhteistyölle. Moniammatillisuus lapualaisessa päivähoidossa on rikkaus, jota vaalitaan. Eri ammattiryhmien välinen ammattitaidon jakaminen sekä toinen toistensa kunnioittaminen ovat lähtökohtia perustehtävän toteuttamisessa. Pienet lapsiryhmät ja pienryhmätoiminta mahdollistavat hyvän vuorovaikutuksen. Hyvä vuorovaikutus tarkoittaa sitä, että aikuinen on lähellä lasta, ehtii kuunnella aidosti ja ottaa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsi aistii herkästi tunnetiloja ja havainnoi aikuisen eleitä ja ilmeitä. Luottamuksellinen ilmapiiri syntyy lapsen kohtaamisesta ja lapsen tunnetiloihin vastaamisesta. Leikin mahdollistaminen ja lapsen tukeminen ja ohjaaminen ovat kasvattajan vastuulla. 13

3.4 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Oppimiseen innostava monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsessa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Lapualla ympäröivä luonto tarjoaa hyvät puitteet varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Joki- ja peltomaisemat sekä metsät antavat lapselle mahdollisuuden tutkia luontoa ja tehdä havaintoja muuttuvasta ympäristöstä. Turvalliset puistot ja piha-alueet innostavat lasta leikkimään. Monipuolinen ympäristö antaa toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Fyysisestä turvallisuudesta on huolehdittu mm. siten, että jokaisella päivähoitoyksiköllä on oma pelastus- ja turvallisuussuunnitelma. Päivähoidon työntekijät saavat myös ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta. Päivähoidon myönteinen ja turvallinen ilmapiiri syntyy arvostavasta ja kunnioittavasta vuorovaikutuksesta. 3.5 Oppimisen ilo Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Yhdessä lapsen kanssa iloitaan onnistumisista ja uusista taidoista. Huumori ja positiiviset kokemukset luovat myönteiset asenteet oppimiselle. Leikkien oppiminen on iloista ja elämänläheistä. 14

3.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä ja kommunikaation kehitystä merkitysten välittäjänä. Leikillä ja saduilla on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Kielen avulla lapset muotoilevat leikkinsä tarkoitusta, kuvailevat sen etenemistä ja säätelevät suhteitaan. Kasvattaja tukee pienen lapsen puheen tuottamista ja sanavaraston lisäämistä lukemalla, puhumalla, kuuntelemalla, keskustelemalla ja kertomalla. Leikillä ja sadulla on suuri merkitys lapsen kielellisen kehityksen tukemisessa. Pienryhmissä lasta kannustetaan hyvään vuorovaikutukseen aikuisten ja muiden lasten kanssa. Lapsen omaa ilmaisua ja puhuttua kieltä rikastuttaa eteläpohjalainen murre. 3.7 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Leikkiminen Leikki on kaiken oppimisen perusta. Leikki kehittää mielikuvitusta ja luovuutta, sekä kieltä ja ajattelua. Leikissä lapsi ilmaisee ja käsittelee tunteitaan ja harjoittelee erilaisia rooleja, sääntöjä ja vuorovaikutustaitoja. Lapuan varhaiskasvatuksessa arvostetaan leikkiä ja annetaan sille aikaa. 15

Liikkuminen Lapsi saa iloa, riemua ja elämyksiä liikunnasta. Liikkuessa opitaan perusliikuntataitoja ja tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja -leikkeihin. Pihat ja lähimetsät mahdollistavat vauhdikkaan liikkumisen. Myös uimahalli, jäähalli sekä hyvin hoidetut ulkoilualueet mahdollistavat monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Tutkiminen Lapsi oppii kokeilemalla ja havainnoimalla ympäristöä kaikin aistein. Lapsi pohtii ja kyselee, etsii vastauksia kysymyksiinsä. Lasta innostaa tutkimiseen lähiympäristö ja luonto. Erityisesti metsäretket ja mörrimetsä tarjoavat lapselle mahdollisuuksia tutkimiseen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi nauttii taiteen tekemisestä maalaamalla, piirtämällä, soittamalla, laulamalla, tanssimalla, loruilemalla. Hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri innostavat lasta itseilmaisuun ja esiintymiseen. 3.8 Sisällölliset orientaatiot Lapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilökunnalle käsityksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. Matemaattinen Lapsen arjessa matematiikkaa on pelaaminen, leikkiminen ja muotojen nimeäminen. Vertailu, luokittelu, mittaaminen ja rakentelu auttavat lasta jäsentämään ympäristöään matemaattisen ajattelun avulla. Luonnontieteellinen Retkillä lähiympäristöön lapsi saa erilaisia elämyksiä ja oppii tutkimaan luontoa kaikilla aisteillaan. Samalla tehdään havaintoja ympäröivästä luonnosta ja sen muuttumisesta eri vuodenaikoina. Lapsi oppii kunnioittamaan luontoa ja huomioimaan kestävän kehityksen arvot. 16

Historiallis- yhteiskunnallinen Lapualaiseen kulttuuriperintöön tutustutaan yhdessä lasten kanssa kuvien ja vanhojen esineiden avulla. Opetellaan lasten kanssa erilaisia perinnelauluja ja - leikkejä. Lapualaiseen kulttuuriin voi tutustua mm. Vanhan Paukun alueella, josta löytyvät taidemuseo, kirjasto ja kappeli. Ränkimäen talomuseon alueelta löytyy vanhanajan pihapiiri. Esteettinen Lapselle annetaan mahdollisuuksia omaan luovuuteen esimerkiksi musiikin, nukketeatterin ja erilaisten taide-elämysten kanssa. Lapsen töitä taltioidaan ja lapsi oppii arvostamaan omia töitään ja ihailemaan myös toisten aikaansaannoksia. Lasta ohjataan näkemään ja arvostamaan kauneutta ympärillään. Lapsilla on myös mahdollisuus päästä tutustumaan taidemuseon näyttelyihin. Eettinen Lasta opetetaan kunnioittamaan toista, pohtimaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa sekä totuutta ja valhetta. Lapselle opetetaan yhteisten sääntöjen noudattamista ja hyviä tapoja. Lapsi on arvokas omana itsenään jokainen erilaisena. Uskonnollis- katsomuksellinen Lapualla on vahvat perinteet uskontokasvatuksen toteuttamisessa. Lapualaisessa varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan perheiden vakaumusta ja periaatteita. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia hiljentymiseen ja ihmettelyyn. Hiljaisen hetken voi pitää vaikkapa uudessa Lasten Kirkossa. Kirkkovuoden perinteitä pidetään yllä tutustumalla kirkollisiin juhlapyhiin ja tapahtumiin. Yhteistyö Lapuan Seurakunnan ja Karhunmäen kristillisen opiston kanssa on tiivistä. 17

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa 4.1 Kasvatuskumppanuus Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. Lapualaisten päivähoitolasten vanhemmille tehtiin kysely (Tynjälä 2011) jossa arvoista tärkeimmäksi nousi kumppanuus ja yhteistoiminta. Vanhemmat arvostavat kasvatusyhteistyötä, joka luo perustan luottamukselle. Kasvatusyhteistyön avulla pystytään parhaiten tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä, joten kasvatusyhteistyö ja vanhempien osallisuus ovat kiinteä osa lapualaista varhaiskasvatusta ja kehittämistä. 4.2 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa Henkilöstö vastaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa. Esimerkkejä lapualaisten vanhempien mahdollisuuksista osallistua päivähoidon arkeen; - päivittäiset keskustelut henkilöstön kanssa - lapsen henkilökohtaiset varhaiskasvatuskeskustelut - vanhempainillat - mahdolliset joulu- ja kevätjuhlat - erilliset tapahtumat esim. grillijuhlat, äitien- ja isienpäiväkahvittelut, isovanhempien iltapäivät, erilaiset liikuntatapahtumat yms. 18

Vanhemmat ovat aina tervetulleita päivähoidon arkeen. Vanhempien ja lasten suorittama toiminnan arviointi on osa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä. 4.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lapualla henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, vahvuudet ja lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. 19

5 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 5.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Päivähoidon varhaiskasvattajat tai lapsen vanhemmat voivat havaita lapsen tuen tarpeen päivähoidossa tai lapsella voi olla asiantuntijatahon lausunto erityisen tuen tarpeesta. Yhteistyö lapsen huoltajien kanssa ja vankka varhaiskasvatuksen perusosaaminen tukevat kasvattajia varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yleinen tietous lapsen kokonaiskehityksestä antaa hyvät mahdollisuudet lapsen yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Lapsen tuen tarpeita ei todeta yksinomaan lasta ja hänen toimintakykyään arvioiden, vaan tarvitaan myös tilanteen, ympäristön ja aikuisen toiminnan arviointia. Toiminnan arvioinnin, suunnittelun ja toteutuksen tueksi kasvattajat / vanhemmat voivat pyytää konsultaatiota erityislastentarhanopettajilta. 5.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. 20

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoito toteutetaan yleiseen kasvatustoimintaan sulautettuina päiväkotiryhmissä tai perhepäivähoidossa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja / resurssierityislastentarhanopettaja toimii päivähoidon erityisen tuen asiantuntijana ja antaa tietoa eri päivähoidon tukitoimista lapsen tuen tarpeen mukaan. Vanhempien huomiot omasta lapsestaan, päivähoidon resurssit ja asiantuntijoiden lausunnot huomioidaan päivähoitomuotoa valittaessa ja tukitoimia suunniteltaessa. Lapsen erityisen tuen tarpeesta riippuen lapsiryhmää voidaan pienentää tai ryhmässä voi toimia avustaja. Arjessa pyritään toteuttamaan pienryhmätyöskentelyä, joka mahdollistaa sekä koko lapsiryhmän että tukea tarvitsevan lapsen tarpeiden huomioimisen. Tuen toteutumisen kannalta tärkeää on fyysisen ympäristön joustavuus ja toiminnan kiireettömyys, jotka mahdollistavat arjessa tapahtuvan kuntoutuksen. Kuntouttavia elementtejä varhaiskasvatuksessa ovat - vuorovaikutuksen vahvistaminen - päivän toimintojen ja siirtymien tarkka suunnittelu ja ylläpitäminen - lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen - pienryhmätoiminta - lapsen itsetunnon vahvistaminen - kehityksen eri osa-alueiden tukeminen 5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä toteutetaan. Muutostarpeita arvioitaessa kasvattajayhteisö tarkastelee toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta. Lapsen varhaiskasvatus pyritään järjestämään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Varhainen tuki on osa jokapäiväistä toimintaa ja jokaisen kasvattajan omaa työskentelyä. Aikuisen ja lapsen välinen luottamuksellinen vuorovaikutus on tärkeää, sillä erityiseen tukeen liittyvät tarpeet ovat usein suoraan yhteydessä lapsen minäkäsitykseen ja itsetuntoon. 21

Lapsen tuen tarpeen arvioiminen edellyttää kokonaiskuvan luomista lapsesta, hänen vahvuuksistaan, kiinnostuksen kohteistaan ja tuen tarpeistaan. Päivähoidossa lapselle tehdään erityisen tuen toimintasuunnitelma, joka laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja tarvittaessa muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan lapsen henkilökohtaiset tavoitteet ja käytännön menetelmät, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Suunnitelmaa päivitetään 1-2 kertaa vuodessa. 5.4. Tukipalvelujen toteutus Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voidaan liittää muita tukipalveluja. Lapualla tukipalveluja ovat lastenneuvolat, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalitoimi, terveyskeskus, terapiapalvelut ja erityislastentarhanopettajat. Erikoissairaanhoitopalvelut toteutuvat Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Seinäjoen keskussairaalassa ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Lapsen edun mukaista on tuen jatkumon varmistaminen esi- ja alkuopetukseen. Lapsen siirtyessä varhaiskasvatusyksiköstä toiseen tai perusopetukseen, lapsen kuntoutuksen ja opetuksen kannalta oleelliset tiedot siirretään. Näin turvataan lapselle katkeamaton varhaiskasvatuksen polku. 22

6 Kieli- ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa 6.1.Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa nykyistä päivähoitoa. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään, kunnioittavaan ja suvaitsevaan asenteeseen. Lapualla eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset ovat integroituna päiväkotiryhmiin tai perhepäivähoitoon. Varhaiskasvatus tukee lapsen sopeutumista ja tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen kulttuuritausta pyritään huomioimaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Maahanmuuttajalapsen tullessa päivähoitoon kiinnitetään erityistä huomiota perusturvallisuuden tunteen luomiseen. Perheen tavoista ja kulttuurista on tärkeä keskustella päivähoidon alussa ja laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kasvatusyhteistyötä tulee rakentaa yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatuksen arvojen mukaisesti vanhempien kulttuuria kunnioittaen. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa on mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua. Vanhemmilla on vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin kehittymisestä ja säilyttämisestä. Hyvä äidinkielen taito mahdollistaa suomen kielen oppimisen. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Hyviä menetelmiä suomen kielen oppimisessa ovat pelit, leikit, monipuolinen toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa. Kasvattajat pyrkivät käyttämään toiminnassa selkeää ja rauhallista puhetyyliä. Lapsi oppii kieltä kaikissa arjen toiminnoissa. Lisäksi eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan Kili-ryhmiä (kieli ja liikunta) ja pienryhmä- ja yksilöohjausta. Monikulttuurisuus tuo lapsiryhmän arkipäivään rikkautta! 23

24