SIPOON KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAKSI / Sisällysluettelo 1. LEPPÄTIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 2. KUVAUS LEPPÄTIEN KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ 3. KASVATUSKUMPPANUUS 4. LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 5. PÄIVÄKODIN HOITO, KASVATUS JA OPETUS 6. PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN 7. ARVIOINTI 8. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI Liite: LEPPÄTIEN PÄIVÄKODIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 / 7
1. LEPPÄTIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS Kielikylpypäiväkotina tarjoamme ruotsinkielistä päivähoitoa täysin suomenkielisille lapsille. Toimintamme on kokonaan ruotsinkielinen. Päiväkodin perustehtävänä on taata lapsille turvallinen ympäristö, jossa lapset voivat kehittyä omassa tahdissa ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisen kielen alussa puuttuessa turvallisen ympäristön luominen on erittäin tärkeä, jotta lapset heti kokisivat voivansa luottaa ja turvautua päiväkodin aikuisiin. Päiväkodin perustehtävänä on myös tukea vanhempia heidän lastensa kasvatuksessa. Päiväkodin keskeisiä arvoja ovat toisten kunnioittaminen ja tasaarvoisuus. Lapset kohdataan yksilöinä ja lasta kuunnellaan. Kunnioitamme yksilöiden erilaisuutta, eri kulttuureja ja kieliä. Ryhmässä toimimisen kautta opimme käytännössä toisten kanssa toimeen tulemista, anteeksipyytämistä, kiittämistä sekä oikean ja väärän välistä eroa. Yksikön vahvuutena on henkilökunnan osaaminen, työyhteisön hyvä ilmapiiri sekä henkilökunnan hyvinvointi ja viihtyminen. Tiimityöskentely on tavallista tärkeämpää yhteisössämme, vedämme yhtä köyttä ja tuemme toisiamme. Tämä heijastuu myös lapsiin ja vaikuttaa osaltaan lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen. Lapsille kielikylpy antaa hyvän pohjan ruotsin kielen ja muiden vieraiden kielten omaksumiselle. 2. KUVAUS LEPPÄTIEN KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ Leppätien päiväkoti sijaitsee rauhallisella, luonnonläheisellä ja turvallisella asuinalueella. Päiväkodin välittömässä läheisyydessä ei ole vilkkaasti liikennöityjä teitä. Päiväkodista on lyhyt matka lähimetsiin, luistelu- ja hiekkakentälle, kirjastoon ja koululle. Koulun läheinen sijainti luo lapsille mahdollisuuden vähitellen tutustua tulevaan kouluympäristöön ja koululaisiin turvallisissa puitteissa. Päiväkodin pihalla on riittävästi leikkitilaa lapsille ja koulun leikkipuisto on käytössämme koululaisten 2 / 7
ollessa sisätiloissa tai lomalla. Päiväkodin sisätilat mahdollistavat leikkiä sekä pienemmissä että suuremmissa ryhmissä. Leppätien päiväkodissa on kaksi ryhmää, joissa on 3-6-vuotiaita lapsia. Toinen ryhmä on tarkoitettu 3-5-vuotiaille ja toinen 5-6-vuotiaille. Esikouluikäisille järjestetään esikoulutoimintaa ruotsiksi. Päiväkodin kummassakin ryhmässä työskentelee kolme aikuista kasvatustehtävissä. Toisessa ryhmässä työskentelee lisäksi kokopäiväinen ravitsemistyöntekijä/laitosapulainen ja toisessa osa-aikainen laitosapulainen. Päiväkodin henkilökunta on pysynyt samana useamman vuoden ajan. Henkilökunta tekee jatkuvaa yhteistyötä ja keskustelevat päivittäin ajankohtaisista asioista. Henkilökunta käy säännöllisesti koulutuksissa. Yksikön turvallisuussuunnitelma löytyy tämän varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä. 3. KASVATUSKUMPPANUUS Tutustumiskäynnin yhteydessä keskustelemme perheiden kanssa lapsen päiväkodissa aloittamiseen liittyvistä asioista. Kerromme toiminnastamme ja saamme samalla tietoa uudesta lapsesta. Päivittäin vanhemmilla on mahdollisuus keskustella henkilökunnan kanssa hakutilanteiden yhteydessä tai puhelimitse. Vanhempainiltoja ja infotilaisuuksia on vähintään kerran vuodessa. Järjestämme kasvatus- ja arviointikeskusteluja vähintään kerran lukuvuodessa, tarpeen mukaan useammin. Arviointikeskustelujen ja tyytyväisyyskyselyjen yhteydessä vanhemmilta kysytään toiveita koskien yhteistyömuotoja ja päiväkodin toimintaa. Kaikenlainen palaute on tietenkin tervetullutta muulloinkin. Kaikille lapsille laaditaan yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Erityislasten kohdalla kuntoutukseen liittyvät asiat kirjataan lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä vanhempien ja tarvittavien yhteistyötahojen kanssa, esimerkiksi kiertävän erityislastentarhanopettajan, puheterapeutin tai toimintaterapeutin kanssa. 3 / 7
4. LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskeskustelun yhteydessä. Kasvatuskeskustelut pidetään pääsääntöisesti loka-marraskuun paikkeilla kun henkilökunta on seurannut uusien lasten aloitusta kielikylvyssä. Tarpeen mukaan keskusteluja pidetään useammin kuin kerran vuodessa. Keskustelut pidetään päiväkodissa ja niihin osallistuvat lasten vanhemmat sekä yksi aikuinen lapsen omasta päiväkotiryhmästä. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan päivähoidon omalle lomakkeelle, joka annetaan vanhemmille esitäytettäväksi ennen keskusteluaikaa. Vanhemmat täyttävät esitietoja esimerkiksi päivähoitohistoriasta, mahdollisista allergioista ja lääkityksistä. Vanhemmat täyttävät myös lomakkeen keskimmäiset sarakkeet, joista ilmenevät mm. lapsen luonteenpiirteet, kiinnostuksen kohteet sekä kodin toiveita yhteistyöstä. Loput täytämme yhdessä kehityskeskustelun yhteydessä. Keskustelulla käymme läpi lasta koskevia asioita, kuten päiväkodissa viihtymistä ja kielikylpykielen edistymistä ja muita vanhempia tai henkilökuntaa askarruttavia asioita. Yhdessä sovitut asiat kirjataan lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti yhdessä vanhempien kanssa ja suunnitelma päivitetään seuraavan kasvatus- tai arviointikeskustelun yhteydessä. Muutoksia ja päivityksiä voi tarpeen mukaan tehdä muulloinkin vanhempien kanssa yhdessä sopien. 5. PÄIVÄKODIN HOITO, KASVATUS JA OPETUS Päiväkodin lapset ovat kokonaan suomenkielisiä ja päiväkodin henkilökunta puhuu ainoastaan ruotsia kaikissa tilanteissa, vaikka ymmärtää ja osaa suomea. Aikuiset toimivat kielellisenä mallina ja joutuvat siten erityisesti miettimään kielenkäyttöään. Lapsille tarjotaan ruotsinkieltä monipuolisesti ja selkeästi. Lapset tutustuvat suomenruotsalaiseen 4 / 7
kulttuuriin ja heitä kannustetaan käyttämään ruotsinkieltä. Oppimisen on oltava hauskaa, innostavaa ja houkuttelevaa. Lapset oppivat suuren osan kielestä leikin kautta. Kielikylvyssä satujen, riimien ja lorujen merkitys on suuri. Elekieli ja toistot ovat myös keskeisessä asemassa päivittäisessä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen eri sisältöalueisiin tutustutaan arkipäiväisessä elämässä eteen tulevissa konkreettisissa tilanteissa. Eri orientaatioiden aiheet, sisällöt ja ilmiöt liitetään lapsen arkeen ja lähiympäristöön. Matemaattisen orientaation sisällöt voidaan liittää esimerkiksi ohjattuun leikkiin tai aamupiirin toimintoihin, kuten laskemalla läsnä olevien lasten lukumäärä. Luonnontieteellisiin ilmiöihin voimme tutustua päiväkodin lähiympäristössä ulkoilun ja metsäretkien yhteydessä tai kirjojen avulla. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio sisältää menneisyyteen ja nykyisyyteen tutustumista. Menneisyyteen voimme tutustua keskustelemalla ajasta, jolloin äiti tai isoäiti oli lapsi. Esteettinen orientaatio sisältyy myös arkisiin tapahtumiin. Lapsen arvostukset ja näkemykset alkavat hahmottua erilaisten tuntemusten, aistimusten ja kokemusten myötä. Eettistä orientaatiota pohditaan päivittäin esimerkiksi oikean ja väärän, toisten kunnioittamisen tai tasa-arvon näkökulmasta. 5-vuotiaille järjestetään omaa toimintaa kerran viikossa. Tällöin 5- vuotiaat tekevät yhdessä tehtäviä, askartelevat, ompelevat ompelukuvia tai käyvät metsäretkellä. 5-vuotiaana pääsee myös koulun leikkipuistoon leikkimään ja harjoittelemaan itsenäistä toimintaa. Toimintakauden suunnittelua tehdään koko henkilökunnan voimin syys- ja kevätlukukauden ohjelmaa suunniteltaessa ja tarpeen mukaan pidämme muita yhteisiä suunnittelupalavereita toimintakauden aikana. Kuukausi- ja viikko-ohjelmien suunnittelu tapahtuu pääosin ryhmien henkilökunnan kesken. 5 / 7
6. PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN Päiväkodissa teemme paljon yhteistyötä ryhmien välillä. Autamme toisiamme jos henkilökuntaa puuttuu. Ryhmien lapset tapaavat ja tutustuvat paitsi ulkoilun yhteydessä myös esim. metsäretkillä, laulutuokioilla ja mini-eskarin merkeissä. Saamme käyttää koulun liikuntasalia viikoittain. Kummallakin ryhmällä on yksi salivuoro viikossa. Käymme myös joka vuosi koulun Lucia-juhlassa sekä mahdollisuuksien mukaan esim. koululla järjestettävissä teatteriesityksissä. Koulun leikkipuistoa saamme käyttää päivittäin. Päiväkoti tekee yhteistyötä kolmen perhepäivähoitajan kanssa. Perhepäivähoitajat käyvät meillä valokuvauksessa syksyisin, kutsumme heidät päiväkodissa järjestettäviin juhliin ja muihin tapahtumiin sekä teatteri- tai konserttiretkiin. Perhepäivähoitajien sairastuessa tarjoamme varahoitoa heidän hoitolapsilleen. Päiväkodilla on myös yhteistyötä Metsärinteen päiväkodin kanssa, joka on kunnan toinen kielikylpypäiväkoti. Henkilökunta avustaa muita yksiköitä mahdollisuuksien mukaan henkilökuntapulan sattuessa. Myös esimerkiksi henkilökunnan virkistystai suunnitteluiltapäivillä yksiköt auttavat toisiaan varahoidon järjestämisessä. Tarvittaessa teemme yhteistyötä erityistahojen kanssa, esimerkiksi kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO:n), psykologin, toimintaterapeutin tai puheterapeutin kanssa. Neuvolan kanssa tehdään yhteistyötä 5-vuotistarkastuksen yhteydessä perheiden välityksellä kulkevan lomakkeen avulla. Tarvittaessa pidämme useammin yhteyttä, vanhempien suostumuksella. Seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö liittyy enimmäkseen kirkollisiin juhlapyhiin, kuten pääsiäis- ja joulukirkossa käymiseen sekä seurakunnan vierailuihin päiväkotiin. 6 / 7
7. ARVIOINTI Lasten henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutuminen arvioidaan henkilökunnan kesken ja käydään yhdessä vanhempien kanssa laajemmin läpi kasvatuskeskustelujen yhteydessä. Toteutumista seurataan päivittäisessä toiminnassa ja tärkeistä asioista raportoidaan vanhemmille päivittäisissä kohtaamisissa. Kunta teettää perheille vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn, josta saamme arvokasta palautetta. Lasten oma-arviointi tapahtuu suullisesti arkisen toiminnan yhteydessä. Henkilökunnan ryhmäkohtaista arviointia tehdään jatkuvasti keskustellen työtiimin kesken. Tiimin arviointia tehdään säännöllisesti myös kunnan teettämillä tai talokohtaisilla arviointilomakkeilla. Käytössämme on TAKohjelma (Tutki, Arvioi ja Kehitä) jolla voimme myös arvioida koko yksikön toimivuutta. Koko henkilökunta arvioi yhdessä päiväkodin toimintaa syysja kevätsuunnittelun sekä viikkopalaverien yhteydessä. Henkilökunta käy vuosittain kehityskeskusteluja päiväkodin johtajan kanssa. Keskusteluja on mahdollisuus käydä sekä työryhmittäin että yksilöllisesti. 8. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti henkilökunnan kokemusten ja vanhempien palautteen perusteella. Varhaiskasvatussuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain. Kuukausisuunnitelmat ja viikko-ohjelmat säästetään ja päivän ohjelma sekä tärkeimmät tapahtumat kirjataan päiväkirjaan. 7 / 7