Mitä luottamushenkilön pitää tietää kuntataloudesta kymmenen talousoppia Aineistona Kärkölä Lahti - Nastola Pentti Meklin emeritusprofessori 1. Kunta on alue, jolla on tarkat rajat ja jossa ihmiset elävät ja yritykset toimivat > paikallistalous > paikallisyhteisö 2. Kunta on organisaatio, joka käyttää a. kuntalaisten päätösvaltaa > demokratia b. järjestää verorahoituksella palveluja ja c. kehittää aluettaan MAL, elinkeinopolitiikka, vetovoimaisuus Pentti Meklin 2 1
Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Paikallisyhteisön kehttämistehtävä Paikallisyhteisön kehittämistehtävä Tulot - Verot, maksut ja valtionsouudet Menot Palvelut Erilaiset järjestämistavat Tulot - Verot, maksut ja valtionosuudet Menot - Palvelut Erilaiset järjestämistavat Vaalit Vaalit Kunta a. alueena Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Kunta b. alueena Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitikka Elämä yli kuntarajojen: pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 26 täydentäen. Kunnissa on erotettava kolme organisaation päätasoa 1. Kuntakonserni 2. Kunta - emokunta, peruskunta, ydinkunta... 3. Kunnan erilaiset toimintayksiköt Emokunnan sisällä Tytäryhteisöt Pentti Meklin 4 2
Muodostuu emokunnasta ja sen tytäryhteisöistä Juridinen konserni Laatii konsernitilinpäätöksen Kuntalaissa on nimetty toimielimet Toiminnallinen konserni, konserni johtamisjärjestelmänä - erotetaan sisäinen konserni ja ulkoinen konserni I. Emokuntaan kuuluvat, sisäinen konserni, kunnan budjettitaloudessa toimivat 1a. Virastot ja laitokset, bruttobudjetoidut 1b. Virastot ja laitokset, nettobudjetoidut 1c. Liikelaitokset (valtio, kunta, erilaisia) 2. Tytäryhteisöt, ulkoiseen konserni, budjettitalouden ulkopuolella 2a. Osakeyhtiöt 2b. Säätiöt yms. 2c. Kuntayhtymät Pentti Meklin 6 3
1. Kunnan talouden tasapaino - tulojen ja menojen tasapaino rahoitusasema 2. Millainen on kunnan tuloksellisuus? (tehokkuus, tuottavuus) Mennyt nykytilanne tulevaisuus Verrattuna muihin kuntiin Mihin kunta voi itse vaikuttaa mihin ei? 4
VE 1. kunnan taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 5 euroa. VE 2. myös jos mainittujen tilinpäätösten mukaan kaikki alla mainitut täyttyvät 1. Kunnan vuosikate on ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 5 prosentilla 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 5 prosenttia 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 5 prosenttia 9 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma tilikauden tuotot ja kulut Rahoituslaskelma tilikauden kassaanmaksut ja kassastamaksut Tase varat, velat ja omapääoma Liitetiedot Toimintakertomus Konsernissa samat Pentti Meklin 1 5
6
7
a. Kirjanpidollinen tasapaino - tuloslaskelma b. Todellinen tasapaino, miten kunnan tulorahoitus riittää pitkällä aikavälillä sekä käyttötalous- että investointimenojen kattamiseen - tulorahoitusjäämä Kertynyt yli-/alijäämä, /as. 1 5 1 5-5 -1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa 8
Miten hyvin kunnan tulot riittävät pitkällä aikavälillä sekä käyttötalous- että investointimenojen (nettoinvestoinnit) suorittamiseen? On monitulkintainen ei yhtä tunnuslukua - käytännössä arvioitava kuntakohtaisesti Kunta voi olla kirjanpidollisesti tasapainossa, mutta todellisuudessa ei Todellinen talouden tasapaino - tasapaino taloudellisessa merkityksessä monitulkintainen asia Vuotuiset juoksevat menot Lainat? Vuosikate Tulorahoitus Investointimenot ka v. 1 v. 2 v. 3 v. n Aika > Pentti Meklin 18 9
Riittääkö tulorahoitus investointeihin? 1 2 Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Kärkölä 1 8 6 4 2-2 -4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Vuosikate Poistonalaisten investointien omahankintamenot Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. Riittääkö tulorahoitus investointeihin? 6 Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Lahti 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Vuosikate Poistonalaisten investointien omahankintamenot Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. 1
Riittääkö tulorahoitus investointeihin? 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Nastola 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Vuosikate Poistonalaisten investointien omahankintamenot Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. Investointien ja vuosikatteen (=tulorahoitus) suhde Kumulatiivinen tulorahoitusjäämä vuodesta 1997, /as. -5-1 -15-2 -25 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa Tulorahoitusjäämä = vuosikate - poistonalaisten investointien omahankintamenot 11
Lainakanta 31.12, /as. 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa Konsernin lainakanta 31.12., /as. 7 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa 12
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa Omavaraisuus-% 8 7 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa 13
Verotulot Kunnallisverot nimellinen veroprosentti, efektiivinen veroaste Kiinteistöverot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot, /as. 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa 14
1. Jakaa hyvinvointipalvelujen järjestämisen kustannukset valtion ja kuntien kesken - tehtäväkohtaiset valtionosuudet - Laki peruspalvelujen valtionosuudesta 174/29 - Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 175/29 2. Tasata kuntien välisiä tuloeroja - verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus174/29 - tasausraja 91,86 % > tasauslisä ja tasausvähennys 37 % 3. Kompensoida palvelujen järjestämisen erityiskustannuksia - kaksikielisyys, saaristoisuus yms. 4. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus - väliaikainen ja poikkeuksellinen syy Käyttötalouden valtionosuudet (TP), /as. 2 5 2 1 5 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa 15
Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as. (verorahoitus) 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kärkölä Lahti Nastola Koko maa Mihin tuloihin kunnat voivat vaikuttaa? Toimintatuotot maksujen korottaminen? Veroprosentit ovat jo nyt korkeita! Käyttöomaisuuden realisointi? Onko mahdollista? 16
Tulot käytetään Päivittäisten menojen maksamiseen Investointien tekemiseen - rahoituksen kokoamiseen etukäteen - lainojen hoitamiseen Palvelutarpeita (menot) on aina enemmän kuin käytettävissä olevia voimavaroja (tulot)! Ja tarpeet kasvavat 17
1. On tehtävä valintoja. Voimavarat on kohdennettava sinne missä ne tuottavat suurimman hyödyt! (allokatiivinen tehokkuus) >Ovatko kuntanne voimavarat kohdennettu oikein? Onko jossain liian paljon, jossain liian vähän? 2. Voimavarat on käytettävä tuloksekkaasti (tekninen tehokkuus) Tuloksellisuus: taloudellisuus ja vaikuttavuus 18
Toiminnan tuloksellisuuden osat Tuloksellisuus - organisaatiotaloudellinen Vastike rahalle, Value for Money (VFM) Kustannus-vaikuttavuus yhteiskuntataloudellinen Tuottavuus Vaikuttavuus Maksuton toiminta, osaksi reaali-, osksi rahatalouden mittarit Taloudellisuus=kustannustehokkuus Tuotannontekijät Kustannukset Tuotantoprosessi Tuotot Suoritteet Hyödyt Tarpeet + - Kannattavuus - organisaatiotaloudellinen Kustannus-hyötysuhde - yhteiskuntataloudellinen Maksullinen toiminta, rahatalouden mittarit 37 Mihin rahat kohdennetaan? Millainen on kuntien toiminnan tuloksellisuus? Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Manner-Suomi 19
Nettokustannukset tehtävittäin, /as. 3 5 Kärkölä 3 2 5 2 1 5 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Nettokustannukset tehtävittäin, /as. 3 5 Lahti 3 2 5 2 1 5 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut 2
Nettokustannukset tehtävittäin, /as. 3 Nastola 2 5 2 1 5 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Lasten päivähoito Lastensuojelu Vanhustenhuolto Perusterveydenhoito Erikoissairanhoito. 21
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as. 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Manner-Suomi Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /as.) indeksoituna, 21=1 2 18 16 14 12 1 8 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Manner-Suomi 22
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia, /as. 1 2 Kärkölä 1 8 6 4 2 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Lasten päivähoito Vanhusten huolto ym. 1) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 1) Vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia, /as. 1 Lahti 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Lasten päivähoito Vanhusten huolto ym. 1) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 1) Vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut 23
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia, /as. 9 Nastola 8 7 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Lasten päivähoito Vanhusten huolto ym. 1) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 1) Vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut Vanhusten huolto ym.,nettokustannukset, /as. Vanhusten laitoshuolto+kotipalvelu+muut vanh. ja vamm. palvelut 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Manner-Suomi 24
Perusopetus Lukio-opetus Kulttuuripalvelut Liikunta.. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset, /as. 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Manner-Suomi 25
Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Manner-Suomi Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as. 4 35 3 25 2 15 1 5 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kärkölä Lahti Nastola Manner-Suomi 26
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Pentti Meklin 53 Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Pentti Meklin 54 27
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Pentti Meklin 55 Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Pentti Meklin 56 28
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Pentti Meklin 57 Lähde: Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma. Suositus 211. Kuntaliitto 29
3
31
32
Alueen sijoittuminen - tukialueet Väestö ja sen muutos - ikärakenne - huoltosuhde Elinkeinoelämä ja rakenteen muutos - työpaikkaomavaraisuus - työttömyys- ja työllisyysasteet - elinkeinorakenne - kuntien elinkeinopolitiikka 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Lahti Nastola Kärkölä Hollola Orimattila Hämeenkoski Heinola Asikkala Hartola Padasjoki Sysmä 21 23 66 33
2, % 15, % 1, % 5, %, % -5, % -1, % Hollola Orimattila Nastola Asikkala Lahti Kärkölä Hämeenkoski Heinola Sysmä Hartola Padasjoki -15, % 68 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste 34
1. Elinkeinorakenne, toimialaluokitus tilastokeskuksen luokitus 2. Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus Työssäkäynti omassa kunnassa Pendelöinti: > sisään > ulos: tase Työttömyys- ja työllisyysasteet 3. Kuntien elinkeinopolitiikka 4. BTV-indikaattori seudun muutoksen kuvaajana Pentti Meklin 69 Muotoja 1. Tonttien tarjoaminen 2. Infrastruktuurin rakentaminen ja huolehtiminen 3. Koulutetun henkilökunnan varmistaminen 4. Tilojen rakentaminen ja vuokraaminen 5. Keskitettyjen palvelujen tuottaminen 6. Takauksien tarjoaminen 7. Lainojen myöntäminen 8. Tukiostojen tekeminen 9. Rahoituksen hankkiminen valtion ja muita rahoittajilta 1. Hyvät vapaa-ajan palvelut 35
1. turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, 2. luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä 3. Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Uudistuksen tärkein tavoite on julkisten palveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa. Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Paikallisyhteisön kehttämistehtävä Paikallisyhteisön kehittämistehtävä Tulot - Verot, maksut ja valtionsouudet Menot Palvelut Erilaiset järjestämistavat Tulot - Verot, maksut ja valtionosuudet Menot - Palvelut Erilaiset järjestämistavat Vaalit Vaalit Kunta a. alueena Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Kunta b. alueena Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitikka Elämä yli kuntarajojen: pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 26 täydentäen. 36
Eri tehtäviin riittävän suuren ja/tai tehokkaan kunnan koko vaihtelee Yleistä optimikokoa ei ole olemassa, mutta tietylle alueelle voidaan etsiä optimikokoa a. Palvelujen järjestäminen - lasten päivähoito < > erikoissairaanhoito b. Alueen kehittäminen > asiointialueen kokoinen c. Demokratia > asukasmäärältään pienehköt Kaikki seudut tavoittelevat kasvua tai taistelevat supistumista vastaan Nykyisin kunnat kilpailevat keskenään, tulevaisuudessa (kaupunki)seudut kilpailevat keskenään, seuduilla tahtoo olla häiriötekijöitä Alueen vetovoiman kehittäminen - maankäyttö, asunto- ja elinkeinopolitiikka sekä liikenne 37
1. Mitä tiedämme yleensä kuntakoon ja palvelujen kustannusten ja palvelutason yhteydestä? (poikkileikkaus) > Suurissa kunnissa pitäisi olla jo saavutettuna liitoskuntien edut! 2. Mitä tiedämme kuntakoon suurentamisen ja kustannusten ja palvelutason muutoksen yhteydestä? Kunnan koon mittarina käytetään yleisesti asukaslukua (väestöpohja), mutta kunta voi olla suuri myös alueeltaan Tehokkuuden mittarina käytetään yleisesti nettokustannukset, /asukas Mittareiden antamat tulokset suuntaaantavia, paljon jää tulkinnan varaan. 38
7 6 5 4 3 2 1 Suomenniemi Kiikoinen Ristijärvi Rautavaara Myrskylä Pyhäranta Koski Tl Ypäjä Lapinjärvi Lemi Kaavi Simo Aura Kaustinen Säkylä Taipalsaari Sievi Ruokolahti Teuva Ähtäri Iitti Virrat Loppi Hausjärvi Alavus Hattula Sotkamo Lieksa Orimattila ( 21 kuntaj.) Janakkala Mustasaari Siilinjärvi Raisio Ylöjärvi Rauma Vaasa Lahti 5 1 2 >5 Millainen on kiinteiden kustannusten osuus? Kustannukset eivät riipu paljonkaan suoritteiden määrästä - esim. henkilöstömitoitukset > muuttuvia - esim. puiston ylläpitäminen > pääosin kiinteä - esim. hallinto > osaksi muuttuva, osaksi kiinteä 39
Pentti Meklin 79 1. aluetekijät ei voida juurikaan 2. väestötekijät vaikuttaa kuntaliitoksilla 3. Palvelutaso 4. Palvelujen voidaan vaikuttaa järjestämistapa 4
Kunnan pinta-ala, matkat palvelujen äärelle Taajamarakenne Väestön tiheys Asukkaiden ikärakenne Työssäkäynti Esim. tarvevakioitu menot 41
1. Suurissa kunnissa - palvelut monipuolisia, lukiot - palvelut lähempänä, mutta saattaa olla jonoja - palveluprosesseissa hallintaongelmia 2. Pienissä kunnissa - Palvelut kapea-alaisia - Palvelut voivat olla kauempana ja aukioloajat lyhyitä, ei jonoja - Voi olla vaikeampi päästä kalliisiin hoitoihin - Palveluprosessit helpommin hallittavissa Oma tuotanto vs. ostopalvelut Kunnan johtamisjärjestelmä Kunnan johtaminen ja omaksuttu talousajattelu Omaksuttu organisaatio- ja toimintakulttuuri 42
Eivät ole automaattiratkaisu rahoitusongelmaan, ei kansantalouden tasolla eikä yksittäisten kuntien tasolla Tarjoavat kehittämispotentiaalia, miten se saadaan käyttöön Lyhyellä aikavälillä ei useinkaan hillitse menojen kasvua On erotettava palveluyksikön ja kunnan koko Mutta: Tarjoaa suuremman kapasiteetin Vähentää meno- ja tulopuolen riskejä Helpottaa palvelukokonaisuuksien (palveluketjut) hallintaa Kehittämisvoimavaroja, vähentää haavoittuvuutta ja lisää vetovoimaa työnantajana 43