Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Transkriptio

1 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätökset ja Kuntaliiton laskelmat

2 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta (ml. liikelaitokset) Verorahoitus yhteensä - Verotulot 20,64 21,18 2,6 20,64 21,18 2,6 - Valtionosuudet 8,29 8,20-1,1 8,29 8,20-1,1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 1) Kunnat: Kunnat + kuntayhtymät: * muutos * muutos mrd. mrd. % mrd. mrd. % Toimintakate -27,17-27,43 1,0-26,45-26,67 0,8 28,93 2,07-2,07 0,37 Bruttoinvestoinnit 2) -3,83-6,81 77,7-4,70-7,62 62,1 Toiminnan ja inv. rahavirta 2) -0,89-0,06-1,09-0,10 Pitkäaik. lainojen lisäys 2,73 2,53-7,3 3,02 2,74-9,0 Lainakannan muutos Rahavarat ,58 4,35 0,89 4,34-0,2 1,74 5,16 0,98 5,30 2,8 Lainakanta ,84 14,73 6,4 15,55 16,53 6,3 29,37 2,22-2,08 2,05 1,5 7,2 0,3 28,93 2,69-2,63 0,44 29,37 2,88-2,64 2,16 1) Vuoden 2014 tuloksessa on noin 1,7 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja. 2) Vuoden 2014 investointimenoissa on noin 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia eriä. Investointihyödykkeiden luovutustuloissa on noin 4,2 mrd. yhtiöittämisien vaikutuksia, mistä johtuen toiminnan ja investointien rahavirta parani selvästi edellisestä vuodesta. 1,5 6,8 0,5

3 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Sisältää liikelaitokset. Vuosikate: Mrd euroa 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 2,07 2,22 Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista Tilikauden tulos, mrd euroa , * 2,05 2) Lainakanta: Mrd euroa 8,69 9,84 10,52 11,00 12,27 13,84 14,74 Vuosimuutos, % 5,8 13,3 6,9 4,6 11,5 12,9 6,4 Asukasta kohti, Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): , ,83 1) , , ,37 Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Kuntien lkm yhteensä ) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd.. 3) Sisältää liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja noin 1,7 mrd..

4 Vuoden 2014 tilinpäätösten tulkinnassa huomioitavia seikkoja Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 2,16 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi tilikauden tulosta kertaluonteisesti arviolta 1,7 miljardia euroa. Ilman yhtiöittämisiä tulos suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaan yhtiöittämisillä ei ollut juurikaan vaikutusta, sillä saadut satunnaiset tulot nettoutuvat rahoituslaskelmassa. Toimintamenojen kasvu oli erittäin maltillista, alle ½ %. KT:n kysely: henkilöstökulujen sopeutus noin 400 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vähensi kuntien menoja (ja tuloja) noin 250 miljoonaa euroa. Ilman näitä yhtiöittämisiä toimintamenojen muutos olisi ollut noin 1 %.

5 Vuoden 2014 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,6 % Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Sekä kiinteistö- että yhteisöverot kasvoivat yli 10 % Valtionosuudet laskivat 1,1 % Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Bruttoinvestoinnit olivat noin 7,6 mrd. euroa Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 3,1 miljardia euroa. Investointihyödykkeiden luovutustuloissa yhtiöittämisien vaikutus oli noin 4,2 mrd. => toiminnan ja investointien rahavirta parani noin 1,0 mrd. edellisestä vuodesta.

6 Kuntien vuosikatteet , /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Kaikki kunnat *

7 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Tilikauden tulos HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0-0, * -0,5, ennakotieto Tilikauden tulos sisältää vuonna 2010 HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. euroa ja vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja arviolta 1,7 mrd. euroa.

8 Kuntien vuosikatteet %:a poistoista 2014 Vuosikate ei riittänyt poistoihin 119 kunnassa (Manner-Suomessa 117 ja Ahvenanmaalla 2 kuntaa) Koko maa keskimäärin 107 % Suurin: Pienin: Pietarsaari 1) 850 Kurikka -121 Reisjärvi 506 Sauvo -86 Eurajoki 464 Kihniö -73 Kitee 455 Paimio -68 Evijärvi 418 Kökar -51 Kärkölä 412 Akaa -35 Savukoski 396 Oripää -21 Puumala 378 Hailuoto -14 Halsua 372 Simo -11 Toivakka 363 Kokemäki -9 Utsjoki 353 Salo -2 Pomarkku 338 Juankoski 0 Pyhäjoki 326 Marttila 1 Virolahti 313 Rääkkylä 4 Hartola 310 Kemi 5 Vuosikate % poistoista: Negatiivinen 0 99 % % ei tietoa 2) 1) Pietarsaaren vuosikate sisältää liikelaitosten yhtiöittämisestä saadut myyntivoitot 2) Eckerön, Getan, Jomalan, Kinnulan ja Sottungan tiedot puuttuvat (11) (108) (143) % (53) Maakuntakeskus (5) Kuntarajat: MML

9 Kuntien vuosikate %:a poistoista kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat

10 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina Kaikki kunnat: Ahvenanmaa Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Uusimaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 2014*

11 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, * 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 2014 luvussa on mukana arviolta 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyviä osakkeiden ja osuuksien hankintaa.

12 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuosina , mrd. Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2, * 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. -2,5

13 Kuntasektorin kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) * 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen

14 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as * Lainakanta Rahavarat

15 Kuntien lainakannan muutos , milj "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos * 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta.

16 Kuntien lainakanta , /as. Koko maa keskimäärin euroa/asukas Suurin: Pienin: Kökar Karvia 0 Hanko Luumäki 0 Reisjärvi Rauma 10 Kyyjärvi Hammarland 48 Kannonkoski Koski Tl 123 Kokkola Ylitornio 151 Lahti Sysmä 198 Raahe Pyhäjärvi 216 Vantaa Hirvensalmi 358 Toholampi Kauniainen 427 Kaustinen Vieremä 447 Taivassalo Polvijärvi 452 Kotka Enonkoski 452 Juankoski Merikarvia 526 Hämeenkoski Eurajoki 571 Lainakanta, /asukas: Alle (36) (139) (104) Yli (36) ei tietoa 1) (5) Maakuntakeskus 1) Eckerön, Getan, Jomalan, Kinnulan ja Sottungan tiedot puuttuvat Kuntarajat: MML

17 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2013 ja 2014 lopussa, /as. Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat

18 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2014*

19 Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 1) , % Koko maa keskimäärin 52,0 % Suurin: Pienin: Kökar 150,0 Karvia 7,9 Hanko 108,4 Luumäki 8,6 Lahti 103,9 Hammarland 12,1 Vantaa 97,0 Ylitornio 13,6 Raahe 96,2 Parikkala 15,1 Hämeenkoski 89,8 Sysmä 15,2 Kyyjärvi 88,7 Koski Tl 17,0 Kokkola 86,8 Merikarvia 17,2 Karkkila 86,1 Pyhäjärvi 17,4 Lumparland 80,7 Kauniainen 17,4 Kotka 80,1 Ranua 17,4 Laukaa 79,8 Hirvensalmi 17,5 Paimio 78,8 Enonkoski 17,7 Masku 78,7 Rauma 18,3 Kaustinen 76,7 Polvijärvi 18,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 0,0 24,9 25,0 49,9 50,0 69,9 70,0 150,0 (34) (152) (95) (34) ei tietoa 2) (5) Maakuntakeskus 1) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan vuoden 2014 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot = Toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet. 2) Eckerön, Getan, Jomalan, Kinnulan ja Sottungan tiedot puuttuvat Kuntarajat: MML

20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd Lainakanta Rahavarat *

21 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 12, ,1 0,3 9,1 13, ,5 0,3 9,5 14, ,2 0,4 9,9 15, ,2 0,5 10,1 16, ,1 0,6 10,3 18, ,7 0,7 10,5 18, ,2 0,8 10,8 19, ,7 0,9 11,2 20, ,8 1,0 11,9 22, ,5 1,2 12,9 24, ,0 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, ,8 1,7 14,7 30, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt /hp

22 Kuntakonsernien lainakanta , /as. Koko maa keskimäärin euroa/asukas Suurin: Pienin: Kotka Jomala 0 Maarianhamina Kumlinge 0 Toholampi Hammarland 66 Raahe Brändö 766 Kökar Valtimo 791 Kittilä Pyhäranta 890 Vantaa Korsnäs 898 Hartola Merikarvia Nivala Eckerö Kemijärvi Parikkala Kokkola Eurajoki Kajaani Rauma Kyyjärvi Pomarkku Jyväskylä Geta Lahti Koski Tl Lainakanta, /asukas: Alle Yli Maakuntakeskus (65) (110) (93) (52) /hp Kuntarajat: MML

23 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Alijäämäisiä kuntia yhteensä 62 (Manner-Suomessa 61 ja Ahvenanmaalla 1) Koko maa keskimäärin euroa/asukas Suurin: Pienin: Eurajoki Lavia Föglö Juankoski Kaskinen Jalasjärvi Helsinki Vimpeli Brändö Rääkkylä Kannonkoski Honkajoki -900 Kumlinge Ähtäri -832 Hammarland Rantasalmi -786 Oulu Kauhajoki -737 Pietarsaari Alavieska -730 Kauniainen Aura -712 Karvia Kotka -601 Maarianhamina Kökar -597 Luumäki Teuva -581 Enonkoski Säkylä -560 Alijäämää: yli 500 /as. alle 500 /as. Ylijäämää: alle 500 /as. (76) /as. (132) yli /as. Maakuntakeskus 1) Eckerön, Getan, Jomalan, Kinnulan ja Sottungan tiedot puuttuvat (18) (44) (45) ei tietoa 1) (5) Kuntarajat: MML

24 4 000 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Kaikki kunnat *

25 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely tulee käynnistää, jos - Viimeisen tilinpäätöksen alijäämä > 1000 /as. ja edellisen tilinpäätöksen > 500 /as. 5 kuntaa täytti vuosina 2013/14 alijäämäehdon: - Lavia (kuntaliitos 2015), Jalasjärvi (kuntaliitos 2016) - Juankoski (valtuusto tehnyt päätöksen kuntaliitoksesta 2017) - Vimpeli (arviointimenettelyssä jo 2014) - Rääkkylä tuli uutena kuntana arviointimenettelyn piiriin) (ollut arviointimenettelyssä myös 2007) - tai jos kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan: 1. Vuosikate negatiivinen (ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta) ja 2. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti (raja-arvot vuosina 2013 ja ,00 % ja 20,25 %) ja 3. Lainamäärä /asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla (raja-arvot vuosina 2013 ja /as. ja /as.) ja 4. Taseessa on kertynyttä alijäämää ja 5. Omavaraisuusaste < 50 % ja 6. Suhteellinen velkaantuneisuus > 50 % Mikään kunta ei täyttänyt vuosina 2013/14 kaikkia ehtoja

26 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, ** 10,50-38,54-28,04 21,74 8,22 0,14 2,06-2,60 0,27-0,27 muutos-%: Toimintatulot 2,1 2,2-0,6-11,2 Toimintamenot 5,0 2,4 0,4 0,1 Verotulot 1,3 6,8 2,6 2,6 Valtionosuudet 5,4 2,7-1,1 0, /hp, mp ,90-38,35-26,45 20,64 8,29 0,21 2,69-2,62 0,37 0, * 11,83-38,50-26,67 21,18 8,20 0,17 2,88-2,64 1,92 2,16 Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttavat kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiset. Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämiset paransivat tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 miljardia euroa. Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuoden 2015 arviot Kuntaliitto

27 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta ,79 0,25-0,55-4,59 0,21 0,91-1,98-0,08 2,41-1,48 0,55 0,25-0,33 4,20 13, ,69 0,37-0,62-4,70 0,23 0,94-1,09 0,13 3,02-1,65 0,39 0,20 1,00 5,16 15, * 2,88 1,92-2,56-7,62 0,24 5,05-0,10-1,05 2,74-1,93 0,15 0,34 0,14 5,30 16,53 2,06 0,27-0,45-4,60 0,24 0,80-1,68-0,10 3,30-2,10 0,30 0,00-0,28 5,02 18,03 Vuonna 2014 rahoituslaskelman erissä on mukana kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutukset 2015**, mp Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuoden 2015 arviot Kuntaliitto