KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850
Vastine, Valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 1 (6) Sisällysluettelo 2 Veikko Niemelä... 1 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy: Lauri Solin DI, YKS-402
1 (6) 2 Veikko Niemelä Valituksen pääkohta: 2.1 Vaaditaan että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Kemijärven kaupunginvaltuuston päätöksen, koskien Suomun yleiskaavan hyväksymistä. 2.2 Kaavaprosessia loppuvaiheessa on valmistellut lähes yksinomaan kaupungingeodeetti. Kaavaselostuksen ja kaavakartan ymmärtäminen kaupungin luottamuselinten päätöksenteossa on ollut monille päättäjille vaikeaa. Kemijärven kaupunginvaltuustoon valittiin viime kunnallisvaaleissa enemmän kuin puolet uusia valtuutettuja. Valtuustokauden aikana ei ole valtuutetuille järjestetty yhtään koulutustilaisuutta kaavaprosessien valmistelusta, kaavaselostuksista ja tärkeimmästä kaavakartasta. Niinpä Suomun yleiskaava on päätetty suurelta osin kaupungingeodeetin tahtotilan mukaisesti. 2.3 Olisi ollut tarpeellista, että kaava olisi kokonaisuudessaan asetettu vielä kerran, ennen kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksentekoa julkisesti nähtäville ja siitä olisi asianmukaisella tavalla informoitu asianosaisia. Suomun yleiskaava on ollut julkisesti nähtävillä viimeksi 31.1.- 4.3.2014. 2.4 Kaavoittaja ei ole asianmukaisella tavalla ja riittävästi informoinut päätöksentekijöitä ja kaava-alueella asianosasia esim. siitä, mitä kaavaan on merkitty ja mitä merkinnät tarkoittavat. Päätöksentekijöille lähetetty kaavaselostus on puutteellinen ja selostuksessa mukana olevat kaavakartat mittasuhteiltaan niin pienet, että niistä ei riittävän hyvin selviä kaavamerkinnät. Kaavaselostus on sanallinen asiakirja, johon asianosaiset tukeutuvat ymmärtääkseen kaavan merkintöjä ja niiden vaikutuksia asianosaisten oikeuksiin. Tästä syystä asiakirjojen oikeellisuus on erittäin tärkeä huolehtia viranomaistoiminnasta annetun julkisuuslain mukaan viranomaisen nimenomaisella vastuulla. Tältä osin prosessi ei täytä lain vaatimuksia valtuustolle ja asianosaisille. 2.5 Kaavassa ja kaavaselostuksessa on asianosaisten mukaan sellaista tietoa ja merkintöjä, mitkä eivät enää käytännössä pidä paikkaansa. Joten kaavan ja selostuksen päivittäminen olisi pitänyt toteuttaa ennen kuin asia viedään päätöksentekoon ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavassa ei ole yhtään mainintaa Portin tuulivoimala-hankkeesta, joka tulee olennaisesti vaikuttamaan Suomun retkeilyreitistoon ja tunturialueen imagoon. Sitä pitäisi ehdottomasti tarkastella myös Suomun yleiskaavoituksen näkökulmasta ja päinvastoin. Portin tuulivoimahankkeesta on jätetty Sallan kuntaan lukuisia muistutuksia mm. Suomun retkeilyreittien, lähivirkistysalueiden, maiseman, revontuli ym. matkailutuotteiden vaikeutumisesta. 2.6 Valtuustolle ao. pykälän esittelyssä todetaan, että kaavoitus on aloitettu 2009 mutta asianosaisilla on asiakirja-aineistoa, joista käy ilmi, että työ on aloitettu jo vuonna 2006. Näin ollen asian asiallisessa esittelyssä valtuustolle on mm. tämä virhe. 2.7 Kaavasta jätettyihin asianosasten muistutuksiin kaupunki on vastannut kaikille samalla tekstillä varustetulla kopiolla, mikä tarkoittaa sitä, että kaavoittaja ei ole yksilöinyt vastauksiaan asianosaisten vaatimusten pohjalta. Tällainen ei ole viranomaistoimintaa määrittelevän kuntalain ja julkisuuslain, maankäyttö- ja
2 (6) rakennuslain eikä kaupungin hallintosäännön mukaista toimintaa. Kaavoittaja ei järjestänyt neuvotteluja asianosaisten kanssa annetuista muistutuksista. On siis syytä tarkastella, onko kaavoittaja toiminut virantoimituksessaan annettujen lakien, määräysten ja toiminta-ohjeiden mukaisesti kaavoitustyössään. 2.8 Kemijärven kaupungilla on Suomulla runsaasti myymättömiä tontteja ja kunnallistekniikkaa. Yksityisten maanomistajien vaatimuksiin rakennuspaikoista kaupungingeodeetin vastaus on usein ollut "kun kaupungilla on näin paljon myymätöntä, katsoin, että tuolle paikalle ei rakennusoikeuksia kaavaan merkitä" Kaavaperusteena valmistelija käyttää vain ja ainoastaan matkailukeskuksen majoituspaikkamäärää ja tavoittelee kaavoituksella näin ollen sitä, että kaupungin itsensä omistamat tontit tulisivat paremmin myydyksi. 2.9 Koska kaavoitusprosessi on venynyt kymmenen vuotta, myös jossakin vaiheessa kaavan valmistelua varten nimetty ohjausryhmä on käynyt toimimattomaksi. Esim. ohjausryhmän yhteyshenkilöksi nimetty ja edelleen nimenä asiakirjoissa näkyvä henkilö on 6 vuotta sitten muuttanut pois paikkakunnalta, samoin kuin useimmat muutkin ohjausryhmän jäsenet. Näin ollen ohjausryhmä ei ole voinut toimia sille tarkoitetulla tavalla. Kaavaa varten olisi pitänyt nimetä uusi, asianosaisista koostuva ohjausryhmä, joka olisi voinut tukea kaavaprosessia ja sen päivittämistä. 2.10 Suomun yleiskaava on viety päätökseen puutteellisin ja osin harhaanjohtavin tiedoin. Suurimpia karsijoita ovat alueen maanomistajat ja sen kautta yritys- /sijoitustoimintaa suunnittelevat yrittäjät. Kaikki muistutukset ja lausunnot ovat lähteneet heidän toimestaan. Kaavaselostukseen ja kaavakarttaan tutustuneet ammattihenkilöt, ovat useaan otteeseen myös todenneet saman asian. Suomun yleiskaavan päätöksentekoon viemisen perusteena on käytetty mm argumenttia, "että kun se on jo kestänyt näin kauan". Se ei voi olla useita puutteita sisältävän kaavaesityksen päätöksenteon perusteena. Vastine: 2.1 Tulkintamme mukaan yleiskaava on laadittu, käsitelty ja hyväksytty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla, riittävässä mittakaavassa ja ohjausvaikutuksessa kaavan tavoite ja tarkoitus huomioiden. Tulkintamme mukaan perusteita päätöksen kumoamiselle ei ole. 2.2 Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän prosessin mukaisesti ja Kemijärven kaupungin päätökset, käsittelyt ja luottamusmies menettelyt on tehty, kuten Kemijärven kaupungilla on tapana. Yleiskaava ei ota kantaa käsittelyyn osallistuvien henkilöiden osaamistasoon kaavaprosesseista tai sisällöstä. 2.3 Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamisesta on säädetty MRA 32 :ssä. Kyseisessä säädöksessä uudelleen nähtäville asettamisen raja ylittyy, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Tulkintamme mukaan ennen hyväksymiskäsittelyä tehdyt muutokset eivät ole luonteeltaan oleellisia, vaan teknisiä tarkistuksia, jotka kohdistuvat yksityiseen etuun. Näin ollen MRL:n edellytyksiä uudelleen nähtäville asettamiselle ei ole ollut. Muilta osin Kemijärven kaupungin päätökset, käsittelyt ja luottamusmies menettelyt on tehty, kuten Kemijärven kaupungilla on tapana. Yleiskaava sisällöllisesti ei ota kantaa käsittelyn järjestelyyn tai aikatauluihin.
3 (6) Kemijärven kaupungilta saadun tiedon mukaan, niille palautteen antajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet toimitettu tieto lautakunnan käsittelyn jälkeen. 2.4 Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän prosessin mukaisesti ja Kemijärven kaupungin päätökset, käsittelyt ja luottamusmies menettelyt on tehty, kuten Kemijärven kaupungilla on tapana. Yleiskaava ei ota kantaa käsittelyyn osallistuvien henkilöiden osaamistasoon kaavaprosesseista tai sisällöstä. 2.5 Valituksessa viitattuun tuulivoimahankkeeseen tämä yleiskaava ei ota kantaa. Kyseisen kaavan vaikutukset ja tarkoitus on käsitelty sen kaavan yhteydessä. Kyseinen kaava on ollut luonnoksena nähtävillä ja alla olevat kuvat on kopioitu kyseisestä materiaalista. Suomun alueella voimalat näkyvät Suomun laskettelurinteisiin. Kyseinen kaavaprosessi on kesken ja kyseisessä tuulivoimakaavassa ratkaistaan maisema- ja muut vaikutukset.
4 (6) 2.6 Yleiskaavan prosessi ja aikataulu on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 2. vaihe vaiheelta. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu 12.6.2009 kaupungintalon ilmoitustaululla sekä kaupungin www-sivuilla. Kaupunki toimitti tiedon hankkeesta myös maanomistajakirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 15.6.2009 alkaen. OAS:sta saatiin kolme kirjallista palautetta ja muutama yksittäinen puhelinpalaute. Nyt hyväksytty yleiskaava perustuu tässä yleiskaavaprosessissa tuotettuun aineistoon, sekä ylemmän tason ohjaaviin suunnitelmiin sekä inventointeihin. 2.7 Kaavaprosessin aikana kaikille nähtävilläolon aikana mielipiteensä tai palautteensa jättäneille on laadittu kirjallinen vastine. Palautteissa toistuvat pääsääntöisesti samat teemat, joihin voidaan vastata pääasiassa yhdenmukaisella tekstillä. Vastauksen tekstimuoto ei tarkoita sitä, etteikö jokaista palautetta ole käsitelty omana kysymyksenään. MRL ei erikseen edellytä käymään neuvotteluja palautteen antajien kanssa. Kaavaprosessin aikana vuorovaikutusta on hoidettu sekä kirjallisesti että suullisesti sekä Kemijärven kaupungin, että kaavaa konsulttitoimeksiantona laatineen FCG:n toimesta. Kaavan prosessi ja aikataulut kuulemisineen on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 2 ja täyttää tulkintamme mukaan MRL:n säädökset vuorovaikutuksen järjestämisestä kaavaprosessin aikana. 2.8 Se että Suomun alueella on runsaasti myymättömiä tontteja, yksilöimättä niiden omistajuutta, on tuotu esiin kaavaselostuksessa ja sen on ollut vaikuttava tekijä yleiskaavan mitoitusperusteita määritettäessä. Yleiskaavaaineistosta ei ole tunnistettavissa valituksessa esiintuotua mainintaa kaupungingeodeetin vastauksesta. Kaavaselostuksen kohdassa 1.3 on asetettu kaavan tavoitteeksi: Edistää Suomun alueen matkailun kasvua ja kannattavuutta. Luoda maankäytölliset edellytykset alueen jatkosuunnittelulle ja asemakaavoitukselle. Turvata alueen maisemalliset sekä kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyvät arvot. Mahdollistaa majoituskapasiteetin lisääminen ja riittävän palvelutarjonnan toteuttaminen Suomun alueella.
5 (6) Yleiskaava toimii rakennuslupien perusteena AP-1 ja RA-1 alueilla rantaalueilla MRL 72.1 mukaisesti. Räisälän kyläalueen kehittäminen Suomun läheisenä asuntoalueena, hyödyntäen alueelle rakennettua kattavaa vesi-, viemäri- ja tieverkostoa. Kaava-alueella on joko osittain tai hyvin vähäisellä toteutumisasteella olevia lainvoimaisia asemakaavoja. Kaavaselostuksen kohdassa 5.1.3 on kirjattu laskelma toteutumattomasta kaavavarannosta noin 35 ha. Nyt vallitseva tilanne on todettu yleiskaavassa ja näin ollen se on ajanmukainen ja perusteltu mitoituksen ja rakentamisen laajenemisen näkökulmasta pitkäksi aikaa. Laaditut asemakaavat ovat osin toteutuneet ja osin toteutumatta. Nyt hyväksytyn yleiskaavan yhtenä keskeisenä tavoitteena oli 8 000 vuodepaikan mitoitustavoite. Huomioiden olemassa olevat asemakaavat, sekä uudet kehitettävät alueet, tämä mitoitustavoite on saavutettavissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat, jotka ovat olleet perusteina sille, kaavassa ei ole osoitettu uusia alueita rakennettavaksi perusteettomasti: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa asemakaavoitettavia alueita, jotka eivät perustu mitoitustavoitteeseen ja olemassa olevaan tarpeeseen. Edellä mainituista syistä laajemmille rakentamisalue merkinnöille ei ollut tulkintamme mukaan perusteltua. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Koska olemassa oleva asemakaavavaranto on edelleen toteutumatta ja osin toteutuneet asemakaava-alueet ovat infrastruktuurin käytön osalta niin sanotusti vajaakäytössä, ei ole olemassa taloudellisia perusteita luoda uutta rakennetta, jotka edellyttävät kalliin infrastruktuurin rakentamista, kun nykyisessä on hyvin paljon tehostamisen varaa. Kun ympäröivät lainvoimaiset asemakaavat ovat toteutuneet, tai niiden sisältö todetaan vanhentuneeksi, syntyy tarve ja perusteet alueen tutkimiselle ja uudelleenkaavoitukselle. Myös tällöin on arvioitava kriittisesti, uuden rakennettavan alueen todellinen tarve ja niiden suhde olemassa olevaan infrastruktuuriin. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Kaavaselostuksen kohdassa 5.2 on esitelty kaavan rakennemalli, josta johdettiin mitoitustavoitteet ja periaatteet. Kyseisessä kohdassa todetaan, että yleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa käynnissä olevien hankkeiden lisäksi (HUOM tilanne 21.11.2016 lainvoimaisia kaavoja) yhtään uutta asemakaavoitettavaa loma-asuntoaluetta. Olemassa olevat reservit ja lähivuosina valmistuvat kaavat takaavat tonttivarannon riittävyyden pitkäksi aikaa. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Tasapainoinen elinympäristö luodaan tarkoituksenmukaisella rakenteella, joka on toteutunut suunnitellun mukaisesti. tästä syystä, mitoitusperusteiden lisäksi, ei ole
6 (6) tarkoituksenmukaista levittää yhdyskuntarakennetta ja näin ollen luoda edellytyksiä hajanaiselle ja jäsentymättömälle ympäristölle. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Palveluiden saatavuus ja elinkeinojen toimintaedellytykset varmistetaan Suomun ydinaluetta C- kehittämällä, sekä matkailupalvelujen yhteyteen (R/k). Tämä tarve voidaan toteuttaa hyväksytyn yleiskaavan puitteissa, eikä perusteita uusien alueiden käyttöönotolle ole. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Tasapainoinen elinympäristö luodaan tarkoituksenmukaisella rakenteella, joka on toteutunut suunnitellun mukaisesti. Tästä syystä, mitoitusperusteiden lisäksi, ei ole tarkoituksenmukaista levittää yhdyskuntarakennetta ja näin ollen luoda edellytyksiä hajanaiselle ja jäsentymättömälle ympäristölle, joka rikkoo maisemaa, luonnonarvoja ja rakennetun ympäristön tavoitetta muodostaa jäsennelty ja toteutunut ympäristö. Edellä mainittujen kirjausten johdosta yleiskaavan mitoitusratkaisu on hyväksytyn kaavan mukainen, eikä uusia olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevia alueita, ole syytä ottaa mukaan yleiskaavaan siinä mittakaavassa, että asemakaavoitettavaa aluetta lähdettäisiin laajentamaan. Mitoitusratkaisut koskevat kaikkia maa-alueita, omistussuhteesta riippumatta. 2.9 Yleiskaavan prosessi ja aikataulu on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 2. vaihe vaiheelta. Kyseisessä kohdassa on myös ilmoitettu kulloinkin nimetty projektiryhmä, jossa on ollut edustettuina useampia eri tahoja. MRL ei edellytä kaavatöiden osalta projekti- tai ohjausryhmiä. Kemijärven kaupungin päätökset, käsittelyt ja luottamusmies menettelyt on tehty, kuten Kemijärven kaupungilla on tapana. Yleiskaava ei ota kantaa kyseisen projektiryhmän työskentelytapoihin, kokoonpanoon tai ohjaukseen. 2.10 Valituksessa mainittua viittausta puutteellisista ja harhaanjohtavista tiedoista ei ole yksilöity, kuin epämääräisellä viittauksella. Kyseiseen huomioon on täten vaikeata ja mahdotonta laatia täsmällistä vastinetta. Valituksessa edellä mainitut seikat on voitu perustella ja osoittaa pitävästi niiltä osin, kuin yleiskaava ottaa kyseiseen asiaan kantaa, eikä viittausta siihen, että yleiskaava olisi laadittu MRL:n vastaisesti ole havaittu. Muilta osin yleiskaava ei ota kantaa valituksessa esiintuotuihin seikkoihin, koska se ei ole kaavaprosessin tai materiaalin tehtävä. Kemijärven kaupungin päätökset, käsittelyt ja luottamusmies menettelyt on tehty, kuten Kemijärven kaupungilla on tapana.