1 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI 1 Ylivieskan kaupunginhallitus 21.8.2017 TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2018-2021 LAADINTAOHJEET Sisällys 1. Talouden näkymät... 2 2. Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys... 3 3. Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020... 4 4. Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma... 5 5. Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen vuosien 2018-2020 aikana... 5 6. Vuoden 2018 talousarviokehys... 6 7. Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-2021 rakenne... 7 8. Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2018 talousarvioon... 8 9. Web -talouden suunnitteluohjelman käyttäminen... 9 10. Sisäisten erien ja talous- ja henkilöhallinnon kulujen budjetointi... 10 11. Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset... 10 12. Taloussuunnitelmavuodet 2019-2021... 10 13. Esitysten palauttaminen... 11 14. Liitteet... 11
2 2 YLIVIESKAN KAUPUNKI 2 TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2018-2021 LAADINTAOHJEET 1. Talouden näkymät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan talouskasvu nousi 1,4 prosenttiin viime vuonna. Kasvu oli lopulta odotettua selvästi parempaa, sillä vielä viime vuoden puolivälissä ennusteet pyörivät puolen prosentin tuntumassa ja riskejä alaspäin pidettiin suurina. Kansantalouden kysyntää nostivat lopulta odotettua suuremmat yksityiset investoinnit (lähinnä rakentaminen) sekä kotitalouksien kulutusmenot. Myös vientikysyntä ylsi pieneen kasvuun. Kotimaista kysyntää on tukenut kuluttajien vahva luottamus tulevaisuuden näkymiin sekä matalana pysytellyt inflaatio. Näiden lisäksi kotimaista kysyntää on ylläpitänyt viime kuukausien maltillisesti kohdentunut työllisyys. Myös kotitalouksien säästämisasteen lasku ja matala korkotaso ovat tukeneet velallisten ostovoimaa. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat viime vuonna 1,6 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 2,6 prosenttia. Palkkatuloja kasvatti niin ansiotason nousu kuin työllisyyden lievä parantuminenkin. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Kuluvalle vuodelle valtionvarainministeriö (21.6.2017) ennustaa bkt:n 2,4 % kasvua, 1,6 % vuodelle 2017 ja 1,5 % vuodelle 2019. Kasvu näkymät ovat parantuneet vuoden edetessä ja kansainväliset talouden näkymät ovat aiempaa paremmat. Talouden aktiviteetin nopea voimistuminen on kääntänyt työllisyyden jälleen kasvuun kevään 2017 aikana. Tämä tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Yksityisten investointien kasvun ennakoidaan hidastuvan lähivuosina, kun rakennusinvestointien kasvu hidastuu vähitellen. Kuluvan vuoden kasvua tukevat erityisesti hallituksen kilpailukykysopimuksen yhteydessä lupaamat tuloverokevennykset, kuluttajien vahva luottamus ja koheneva työllisyys. Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun ostovoiman kasvu jää kuluvaa vuotta hitaammaksi inflaation nopeutuessa. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Ansioiden ja palkkasumman kehitys on pysynyt viime vuosina kohtuullisen vaimeana. Vuonna 2017 kansantalouden palkkasumman ennakoidaan kasvavan 0,9 prosenttia. Hidasta kasvua selittää kilpailukykysopimuksen nollalinja, julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, liukumat ja henkilöstön rakenteelliset muutokset sekä vaisusti koheneva työllisyys. Vuonna 2018 valtionvarainministeriö ennakoi ansiotason kasvavan 1,2 % ja 1,5 % vuonna 2019. Tämä ansiotason nousu on edelleen 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa. Työnantajien sosiaaliturvamaksut laskevat edelleen vuonna 2018. Viime vuosina hintojen nousu on ollut tavanomaista pienempää, mutta lähivuosina kuluttajahintojen nousuvauhdin odotetaan nopeutuvan hieman. Inflaatiota kiihdyttää etenkin viime vuoden tasoa selkeästi korkeammalla oleva raakaöljyn hinta sekä muiden raaka-aineiden hintojen nousu. Kuluvana vuonna muutokset välillisessä verotuksessa kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,2 0,3 prosenttiyksikköä. Inflaation odotetaan nousevan kuluvana ja ensi vuonna reiluun yhteen prosenttiin. Suomen julkisen talouden (valtio, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) menot ovat lähivuosina yhä kokonaistuloja suuremmat, minkä vuoksi valtio ja kunnat velkaantuvat yhä lisää. Kuntien velkaantuminen ei kuitenkaan enää lisäänny suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paikallishallinto saavuttaa VM:n ennusteen mukaan myös hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen. Tavoitteen mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla enintään -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019. Valtiovarainministeriön 28.4.2017 julkaiseman kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan kuntatalouden toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös lähivuodet. Toimintamenojen kasvupainetta helpottavat kuluvana vuonna muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt ja hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet. Lomarahojen 30 prosentin leikkauksen poistuminen vaikuttaa palkkausmenoja kasvattavasti jo vuonna 2019, loput lomarahojen palautumisen aiheuttamasta palkkausmenojen kasvusta kohdentuu vuodelle 2020. Vuosityöajan pidentymisen mahdollistaman säästöpotentiaalin liittyy epävarmuutta, sen oletetaan vä-
3 3 YLIVIESKAN KAUPUNKI 3 hentävän kuntatalouden palkkasumman kasvua asteittain vuosina 2017 2020. Investointimenoja kasvattavat kuitenkin kasvukeskusten rakennushankkeet, korjausinvestoinnit sekä vilkas sairaalarakentaminen. Kuntien maksutulokorotuksien on arvioitu lisäävän kuntatalouden maksutuloja, mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset alentavat maksutuloarviota. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta johtuva maksutuottojen lasku ja oletettu tuotantokustannusten kasvu kompensoidaan kunnille valtionosuuksien, yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta vuodesta 2018 alkaen. Tehdyt leikkaukset pienentävät kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa, eli noin 18 %. Suurimmat muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuuteen johtuvat kilpailukykysopimuksesta. Sopimukseen sisältyy oletus, että kunnat pystyvät tekemään säästöjä hallituksen lomarahaleikkauksen ja työajan pidennyksen myötä. Oletettuja kustannussäästöjä vastaavasti kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 468 euroa (85 /asukas). Vuodelle 2018 kohdistuu edellisen hallituksen päättämiä valtionosuusleikkauksia 50 milj. euroa ja nykyisen hallituksen päättämiä lisäleikkauksia 75 milj. euroa, eli yhteensä 125 milj. euroa. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdään indeksikorotuksia vastaava vähennys vuodelle 2018. Koko maan tasolla valtionosuuksien määrän ennakoidaan pienentyvän noin 2,5 %. 2. Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys Ylivieskan kaupungin talouden tilanne on edelleen kireä. Alijäämän lisäksi taloutta rasittaa korkea velkamäärä ja heikko maksuvalmius. Velkaa on yli 70 milj. euroa, eli yli 4700 euroa asukasta kohden. Maksuvalmiuden turvaamiseksi joudutaan ottamaan lyhytaikaista lainarahoitusta. Lainarahoituksen korkotaso on tällä hetkellä hyvin alhainen, mutta lainojen korot tulevat lähivuosina nousemaan. Ylivieskan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös oli 4,2 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2016 ylijäämässä on mukana 2,6 milj. euron kertaluonteinen tuloerä. Aikaisemmilta vuosilta kertynyttä kattamatonta alijämää on taseessa 2 milj. euroa. Alijäämän kattaminen kuntalain mukaisesti vuoden 2020 loppuun mennessä edellyttää keskimäärin noin 0,5 milj. euron ylijäämäisiä tilinpäätöksiä vuosien 2017-2020 aikana. Ylivieskan käyttötalouden nettomenot (toimintakate) kasvoivat vuonna 2016 yhteensä 3,2 %. Vuonna 2014 kasvu oli voimakas 5,7 %. Vuonna 2014 toiminnan nettomenot kasvoivat 1,4 % vuonna 2013 kasvu oli 4,7 %, vuonna 2012 4,9 % ja vuonna 2011 5,8 %. Keskeistä talouden tasapainottamisen kannalta on, että käyttötalouden nettomenojen kasvu saadaan hidastumaan selvästi alle kahden prosentin. Tulo- ja kiinteistöveroprosentteja on korotettu useana viime vuotena. Tuloveroprosentti on 21,50 %, eikä sen korottaminen ole suunnitelmissa vuonna 2018. Myöskään kiinteistöveroprosentteihin ei ole suunnitelmissa korotuksia vuodelle 2018. Ylivieskan kaupungin asukasluku on kasvanut keskimäärin 1,1 prosenttia vuosina 2004-2016, eli yhteensä 2008 henkilöllä. Ylivieskassa oli vuoden 2016 lopussa 15.193 asukasta. Alkuvuoden 2017 aikana väkiluvun kasvu on jatkunut. Kesäkuun lopussa 2017 Ylivieskassa oli 15.243 asukasta (+50 asukasta). Ylivieskan myönteisen asukaskehityksen ennustetaan jatkuvan myös vuosina 2018 2021, mutta hitaampana kuin aikaisemmin on arvioitu. Asukaslukuennuste lähivuosille on seuraava: Vuosi Asukasluku 31.12 Muutos v. 2017 15.250 +100 v. 2018 15.350 +100 v. 2019 15.450 +100 v. 2020 15.550 +100 v.2021 15.650 +100
4 4 YLIVIESKAN KAUPUNKI 4 Suomen talouden taantuman seurauksena työttömyys on kasvanut voimakkaasti myös Ylivieskassa. Työllisyystilanteen ennustetaan hiljalleen paranevan. Vuoden 2016 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 12,9 %. Ylivieskan ongelmana on pitkäaikaistyöttömien suuri määrä ja siitä aiheutuva yli miljoonan euron työmarkkinatuen kuntaosuuden maksu vuodessa. 3. Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020 Kuntalain mukaan talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 1.6.2015 Ylivieskan kaupungin uuden strategian Elinvoimainen Ylivieska 2020. Ylivieskan visio 2020 on: Elinvoimainen Ylivieska työtä, kauppaa, koulutusta ja hyvinvointia. Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön. Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustoseminaareissa. Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätöntä, jotta Ylivieska voi jatkaa itsenäisenä kuntana. Ylivieskan strategian keskeinen motiivi on: positiivinen itsekkyys. Seuraavalla sivulla kuvassa 1 on Ylivieska strategia 2020 ja kuvassa 2 strategian toteutumistarkastelu kevään 2016 tilanteessa. Punainen väri kertoo, että strategista tavoitetta ei ole vielä saavutettu ja keltainen väri, että tavoite on vasta osittain saavutettu.
5 5 YLIVIESKAN KAUPUNKI 5 4. Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma hyväksyi 21.6.2010 Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman. Suunnitelma on lähetetty toimialoille. edellyttää, että toimialat: - Johtavat oman toimenpideohjelmansa asiakirjan perusteella. - Talousarvion yhteydessä esitettäviä toiminnallisia tavoitteita asetettaessa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelman tavoitteita. 5. Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen vuosien 2018-2020 aikana Kuntalain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöstä sovellettiin ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään, joten kertynyt alijäämä tulee kattaa vuosien 2017-2020 tilinpäätöksissä. Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Ylivieskan kaupungin taseessa 31.12.2016 on kertynyttä alijäämää 2 milj. euroa, eli 132 euroa asukasta kohden. Vuoden 2017 tilinpäätöksestä ennustetaan tulevan ylijäämäinen. Taloussuunnitelmassa 2017-2020 kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoiteaikataulun alijäämän kattamiseen ja hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkistetaan ja päivitetään uuden taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Talouden paremman ennakoinnin vuoksi taloussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään neljäksi vuodeksi 2018-2021, jossa talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa päätetään yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Valtuuston vuoden 2016 tasekirjassa hyväksymä tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen on seuraava:
6 6 YLIVIESKAN KAUPUNKI 6 Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman 2017-2020 yhteydessä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman. Talouden tasapainottamisohjelma on toimialoja sitova. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumistarkastelu tehdään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä enintään neljän vuoden aikana katetaan. Erillistä pidemmän ajan toimenpideohjelmaa ei enää vaadita. Taloussuunnitelma on laadittava tarvittaessa alijäämän kattamiskaudeksi (enintään 4 vuotta) sen tilinpäätöksen jälkeen, kun alijäämää on kertynyt. Yksilöityjen toimenpiteiden hyväksymättä jättäminen on lainvastaisena kumottavissa. Vuodesta 2017 lukien voimassa ollut erillinen toimenpideohjelma tulee sisällyttää ja sopeuttaa taloussuunnitelmassa päätettäviin yksilöityihin alijäämän kattamistoimenpiteisin. 6. Vuoden 2018 talousarviokehys Talousarvion 2018 valmistelua ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymällä talousarviokehyksellä. Vuoden 2018 talousarvion valtuustoon nähden sitovien määrärahojen alustavat tavoitekehykset ovat liitteenä. Tavoitekehyksiä tarkennetaan toimialojen kanssa käytävien talousarvioneuvottelujen perusteella. Talousarviokehys on tiukka ja sen saavuttaminen edellyttää talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Tarvittaessa uusista talouden tasapainottamistoimenpiteistä päätetään talousarviovalmistelun aikana syksyllä. Talousarviokehykset vuodelle 2018 perustuvat seuraaviin lähtökohtiin ja tavoitteisiin: Verot - Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pidetään nykyisillä tasoillaan vuonna 2018. Nykyisillä veroprosenteilla laskettuna Ylivieskan verotulojen ennustetaan kasvavan vuoden 2017 toteumaennusteeseen nähden noin 1,2 % vuonna 2018. Tuloverot kasvavat noin 0,5 %, kiinteistöverotulot 2 % ja yhteisöverotulot 6 %. Verotulojen ennustetun kasvun perusteena on hitaasti elpyvä yleinen taloustilanne, työttömyyden vähentyminen, kaupungin asukasluvun kasvu. Toisaalta päätetyt veroperustemuutokset pienentävät tuloverojen kasvua. Valtionosuudet - Valtionosuudet määräytyvät vuonna 2015 voimaan tulleen valtionosuusjärjestelmän perusteella. Vuodelle 2018 kohdistuvan valtionosuusleikkauksen vaikutus (ml.kiky-sopimus) Ylivieskan valtionosuuksiin on noin -540.000 euroa. Verotuloihin perustuva tasaus alenee noin 150.000 euroa. Valtionosuusleikkauksista huolimatta valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa noin 0,7 % vuonna 2018, kustannustenjaon tarkistuksen, asukasluvun kasvun ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vaikutuksesta. Laskelmat ovat vielä alustavia ja tarkemmat valtionosuuslaskelmat voidaan tehdä vasta myöhemmin syksyllä. Maksut ja taksat - Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannusten tason muutosta vastaavasti (korotuksen taso noin 1,5-2 %). Vesihuoltolaitoksen talousarvio laaditaan ylijäämäiseksi (liikeylijäämä). Palkka- ja henkilösivukulut
7 7 YLIVIESKAN KAUPUNKI 7 - Kilpailukykysopimuksen mukaisiin virka- ja työehtosopimuksiin ei sisälly palkkojen korotuksia sopimuskaudella 1.2.2017-31.1.2018, tulevassa sopimusratkaisussa korotuspaineita on. Yleinen ansiotasoindeksi kasvaa VM:n mukaan 1,2 % ja kuntien ansiotasoindeksin oletetaan kasvavan samaa suuruusluokkaa eli noin prosentin. Koska sopimusneuvottelut ovat talousarvion laadintaohjeen valmisteluhetkellä kesken, talousarvion laskentapohjana käytetään palkankorotuksena 1,0 %:lla vuodelle 2018. - Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen määräaikainen -30 % leikkaus on voimassa vuodet 2017-2019, eli se ei aiheuta muutoksia vuodelle 2018 verrattua kuluvaan vuoteen. - Kokouspalkkiota laskettaessa on huomioitava luottamushenkilöiden palkkiosäännön päivitys 1.6.2017. - Toimialoille lähetetään palkkaliite. Palkkaliitteen henkilöstötiedot tulee aina tarkistaa ja tarvittaessa korjata/täydentää talousarvioesityksiin. Vuosipalkoissa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahan 30 %:n leikkaus. - Käytettävät palkkasivukuluprosentit: a) Tili 4150 Sotu-maksu (sairausvakuutusmaksu) 0,98 % b) Tili 4160 Työttömyysvakuutusmaksu 2,75 % c) Tili 4170 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 0,70 % d) Tili 4100 KuEL (palkkaperusteinen maksu) 16,75 % Myös yleissivistävän koulutuksen osalta eläkevakuutusmaksut (KuEL ja VaEL) budjetoidaan tilille 4100 KuEL-maksu (palkkaperusteinen). Suunnitteluohjelman laskemaa 16,75 %:n eläkemaksusummaa voidaan tarvittaessa korjata (VaEL järjestelmässä olevien opettajien eläkemaksun perusteella). Kuel-eläkemenoperusteinen maksu (tili 4101) ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu (tili 4102) budjetoidaan KEVA:n ilmoitukseen perustuen euromääräisenä ao. hallintokunnan menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Näiden ohjeiden liitteenä on budjetoitavat eläkemenoperusteiset ja varhe-maksujen euromäärät vuodelle 2018 (samat summat viedään myös vuosille 2019, 2020 ja 2021). Eläkemenoperusteisella maksulla katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun tuoton. Se on riippumaton talousarviovuoden palkoista ja perustuu niihin maksussa oleviin eläkkeisiin, jotka ovat karttuneet ennen vuotta 2005. Kuntaliiton suosituksen mukaan aiheuttamisperiaatteen mukainen eläkemaksun kohdistaminen on perusteltua erityisesti valtionosuustehtävissä. Talouden sopeutus ja tuottavuus - Kaupungin toiminta ja palvelutaso sopeutetaan suunnitelmakaudella pysyvästi käytettävissä oleviin tuloresursseihin ja alijäämän kattamisvelvoitteeseen, jolloin palvelujen priorisointia ja painopisteiden määrittelyä joudutaan väistämättä tekemään. - Tulosalueiden tulee jatkuvasti selvittää tuottavuutta parantavia toimintatapojen muutoksia ja tehdä esityksiä niiden käyttöönotosta. Investoinnit - Investointitaso määräytyy tulorahoituksen (vuosikate) ja valtuustossa hyväksyttävän velkamäärän kasvun mukaisesti. Investointikohteista ja niiden toteutusaikataulusta päätetään talousarviokäsittelyn aikana. Investointitarpeet (mm. kouluinvestoinnit) ovat poikkeuksellisen suuret vuosina 2018 2021. 7. Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-2021 rakenne Talousarviosta ja -suunnitelmasta määrätään uuden kuntalain 110 pykälässä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen
8 8 YLIVIESKAN KAUPUNKI 8 yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelman rakenteen: 1. kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelma - rahoituslaskelma 2. toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kunnan toiminnan jatkuvuus edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai realisoimalla omaisuuttaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen ja taseen kattamattoman alijäämä on pystyttävä kattamaan. 8. Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2018 talousarvioon Toiminnallisten tavoitteiden esittämismuoto on seuraava: Tarkastuslautakunta edellyttää talousarvion valmistelussa yhtenäistä ja selkeää käytäntöä tavoitteiden kirjaamissa ja kehottaa kiinnittämään huomiota tavoitteiden strategianmukaisuuteen, määrään ja arvioitavuuteen. Toimielimet sisällyttävät kaupunginhallitukselle toimitettavaan esitykseensä vain valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Tavoitteiden lukumäärä rajataan enintään 2-3 kpl / tarkastelunäkökulma (asiakas-, talous-, prosessit ja rakenteet- sekä henkilöstönäkökulmat). Tavoitteet johdetaan kaupungin strategiasta ja tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Tavoitteina esitetään tarkastelunäkökulmittain strateginen tavoite ja talousarviovuoden 2018 tavoite. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten esitetään mittarit. Omalle lauta- tai johtokunnalle tulosalueet voivat lisäksi esittää tarkempia omaan operatiiviseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Tehtäväalueen käyttötalouden esityksen tulee sisältää seuraavat osat: a) Palveluajatus, toimialan perustehtävät b) Toimialan strategiset menestystekijät c) Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2021. Lyhyt ja tiivis esitys toiminnan painopistealueista ja merkittävistä muutoksista suunnitelmakaudella d) Valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 seuraavasti: Toiminnallisten tavoitteiden kolme esityssaraketta ja sarakeotsikkoa 1. Strateginen tavoite 2. Tavoite 2018 3. Mittarit Tavoitteet esitetään neljässä eri näkökulmassa o asiakasnäkökulma o talousnäkökulma o prosessit ja rakenteet näkökulma
9 9 YLIVIESKAN KAUPUNKI 9 o henkilöstönäkökulma Tavoitteita esitetään 2-3 / näkökulma Tavoitteiden tulee täyttää seuraavat edellytykset: - tavoitteita asetetaan kuntalaisten kannalta merkittäville palveluille - tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys - tavoitteilla on yhteys vuositasolla resursseihin ja ne ovat toteutettavissa niihin talousarviossa osoitetuilla voimavaroilla - organisaatiolla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen - tavoite on todennettavissa - todentamiseen tarvitaan tavoitteita kuvaavia mittareita - sanallisenkin tavoitteen toteutumista pitää voida arvioida e) Tunnusluvut Suoritemääriä ja yksikkökustannuksia koskevat tunnusluvut esitetään vuosille 2018-2021 ja vertailutietona ilmoitetaan tilinpäätösvuoden 2016 ja talousarviovuoden 2017 vastaavat tunnusluvut. Pakollisena tunnuslukutietona kaikille toimialoille on henkilöstön määrän kehitys. f) Numeeristen esitysten yksityiskohtaisia perusteluja, jotka esitetään web-taloussuunnittelu-ohjelmassa määräraha- ja tuloarvioesitysten yhteydessä (esim. henkilöstömuutokset, suuret kalustohankinnat ja tulojen laskentaperusteita). g) Euromääräiset talousarvio- ja suunnitelmaesitykset 2018-2021 web- talouden suunnitteluohjelmaan tallennettuna (Huom. pyöristykset 10 euroon vuosi 2018 ja 100 euroon vuodet 2019-2021). Kaikki talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tekstiosat ja taulukot toimitetaan valmiiksi muotoiltuina Word -dokumentteina sähköpostin liitteenä talousjohtajalle. Tulosalueiden esitystekstit ja esitystaulukot tulee voida siirtää suoraan taloussuunnitelma-asiakirjaan ilman erillistä muokkausta. Esityksen tekijän on tarkistettava, että käytetään oikeita fontteja (Times New Roman), fonttikokoa (tekstit 12, taulukoissa 11) ja asetuksia. 9. Web -talouden suunnitteluohjelman käyttäminen Käyttötalouden määräraha- ja tuloarvioesitykset vuosille 2018-2021 tehdään edellisvuosien tapaan web-pohjaisella talouden suunnitteluohjelmalla. Huom! taloussuunnitelma tehdään vuosille 2018-2021, eli neljälle vuodelle. Hallintokunnat tallentavat itse kaikki numeeriset talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä ohjelmaan. Valmiina vertailutietona ohjelman syöttöpohjissa näkyy tilinpäätöksen 2016 ja talousarvion 2017 vastaavat luvut. Taloussuunnitteluohjelma näyttää muutosprosentin (ta 2018 / ta 2017). Tarvittavat määrärahaesitysten yksityiskohtaiset perustelut tehdään ohjelmassa. Perustelutekstit kirjoitetaan syöttöpohjaan, joka aukeaa hiiren kakkospainikkeella (oikea painike) sarakkeen otsikkokentässä. Ohjelma laskee henkilösivukuluihin tarvittavat määrärahat palkoista ja palkkioista automaattisesti ohjaustietoihin annetuilla prosenteilla. Ohjaustietoihin voidaan viedä vain yksi eläkemaksuprosentti, joten yleisestä KuELin palkkaperusteisesta eläkemaksuprosentista 16,75 % poikkeavat eläkemaksut (esim. VaEL / osa opettajista) tulee tarvittaessa erikseen korjata oikeaksi. Eläkemenoperusteiset maksut kohdistetaan ja budjetoidaan hallintokunnille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tulosaluekohtaiset kirjaustasolle budjetoitavat eläkemenoperusteiset maksut ovat näiden ohjeiden liitteenä. Tarkempia ohjeita eläkemaksuista kohdassa: Yksityiskohtaisia laadintaohjeita. Tulosalueet vievät talouden suunnitteluohjelmaan talousarviovuotta 2018 koskevan esityksensä sarakkeelle TA2018/Muutos ja suunnitelmavuosia 2019-2021 koskevat esityksensä sarakkeille Su2019/Muutos, Su2020/Muutos ja Su2021/Muutos Taloussuunnitteluohjelmaan tulot syötetään etumerkillä (miinusmerkki) ja menot ilman etumerkkiä.
10 10 YLIVIESKAN KAUPUNKI 10 Talousarviovuoden 2018 luvut esitetään 10-euroille pyöristettynä (paitsi automaattilaskennan henkilösivukulut jätetään eurotasolle) ja taloussuunnitelmavuosien 2019-2021 luvut 100-euroille pyöristettynä. Ohjelma laskee automaattisesti em. pyöristykset suunnitelmavuosien henkilösivukuluihin tarvittaviin määrärahoihin. Talousarvio- ja suunnitelmaesitykset tehdään ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Talouden suunnitteluohjelman käyttöön liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä Hetassa toimii kirjanpitäjä Mikko Hippeläinen (puh 044 4294715), jolta saa tarvittaessa myös ohjelman käyttöohjeet. 10. Sisäisten erien ja talous- ja henkilöhallinnon kulujen budjetointi Sisäisten menojen ja tulojen budjetoinnissa käytetään niille avattuja tilejä. Sisäisten menojen ja tulojen tulee olla aina yhtä suuret. Talouden tasapainottamistavoitteet ja -toimenpiteet koskevat myös kaupungin sisäisiä palveluja. Tekninen palvelukeskus/tilapalveluyksikkö valmistelee kiinteistöjen sisäiset vuokrat ja tekee niistä esityksen tulosalueille ja talousjohtajalle 15.9.2017 mennessä. Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Unto Koskinen. Puhdistus- ja ruokapalvelut valmistelee puhdistus- ja ruokapalvelujen talousarvion ja tekee esityksen määrärahoista hallintokunnille ja talousjohtajalle 15.9.2017 mennessä. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Eija Kangasoja Kuntien Hetapalvelut Oy.n tuottamat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut budjetoidaan ulkoiselle tilille 4303 Palvelujen ostot muilta. Budjetoinnissa vuodelle 2018 käytetään vuoden 2017 toteutuvaa eurosummaa. 11. Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset Investointi- ja henkilöstöesityksissä käytetään liitteen mukaisia esityslomakkeita, jotka palautetaan sähköpostin liitteenä. Lisäksi investoinneista on esitettävä muut riittävät perustelut, esim. uusien tilahankkeiden tarveselvitykset. Muut talonrakennusinvestoinnit, liikennealueet, puistoalueet, liikunta-alueet ja vesihuoltolaitos hankemäärärahoista tulee esittää myös kohdekohtaiset selvityksiä. Investointiosan määrärahoilla hankittavaa käyttöomaisuutta on kaupungin toiminnassa useampana kuin yhtenä tilikautena käytettäväksi hankittava omaisuus, jonka hankinta-arvo on merkittävä. Investointiosan omaisuushankinnoista lasketaan taloudelliseen pitoaikaan perustuvat poistosuunnitelman mukaiset poistot. Poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään 10.000 euron arvoista yksittäisen hyödykkeen tai hyödykeryhmän (esim. ensikertainen kalustaminen, atk-laitteiden ja ohjelmien hankinnat) hankintaa. Talonrakentamisen ja kunnallistekniikan määrärahaesitys tehdään hankekohtaisena (oma sitova määräraha), mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää seuraavan määrärahatason: a) talonrakentaminen 170.000 euroa b) liikennealueiden ja vesihuoltolaitoksen rakentaminen 250.000 euroa c) muut investoinnit 84.000 euroa 12. Taloussuunnitelmavuodet 2019-2021 Taloussuunnitelmavuosien esityksissä kustannustason muutos otetaan huomioon vain palkkojen osalta. Palkkojen vuositason korotusprosenttina käytetään +1,0 % vuodelle 2019, 2020 ja 2021. Muut toimintamenot vuosille 2019-2021 esitetään vuoden 2018 hintatasossa (ei lasketa inflaatiokorotusta).
11 11 YLIVIESKAN KAUPUNKI 11 Toiminnassa, rakenteissa tai tuloperusteissa tapahtuvat merkittävät muutokset tulee huomioida vuosien 2019-2021 määrärahoissa ja tulojen arvioinnissa. Suunnitelmavuosien esityksiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamista ja tuottavuuden parantamista toteuttavia toimenpiteitä. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia ei vielä arvioida, koska valmistelu on vielä keskeneräinen. 13. Esitysten palauttaminen Lautakuntien on jätettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä viimeistään 20.10.2017 Kaikki tekstiosat ja -lomakkeet lähetetään sähköpostin liitteinä talousjohtajalle. Käyttötalouden numeeriset esitykset perusteluineen tallennetaan suoraan taloussuunnitteluohjelmaan. Tulosalueet ovat vastuussa siitä, että annetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä. Lisätietoja ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyvistä asioista saa talousjohtajalta. Terho Ojanperä kaupunginjohtaja Joonas Yliluoma talousjohtaja 14. Liitteet - talousarvion tavoitekehys vuodelle 2018 - lomakkeet investointi- ja henkilöstöesityksiä varten - palkkaliite (jaetaan erikseen toimialoille) - budjetoitava eläkemenoperusteinen eläkemaksu (jaetaan erikseen toimialoille)
12 12 YLIVIESKAN KAUPUNKI 12 TALOUSARVION TAVOITEKEHYS VUODELLE 2018 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 2018-2021, tuloveroprosentti 21,50 VARSINAINEN TOIMINTA TALOUSARVIO, TILINPÄÄTÖS muutettu TA-KEHYS MUUTOS % MUUTOS 2016 2017 2018 Ta17/Ta18 Ta17/Ta18 Toimintatulot ( + ) 35 094 756 45 238 000 45 851 665 1,4 613 665 Omaisuuden myyntivoitot (+) 852 191 300 000 300 000 0 Toimintamenot ( - ) -121 331 138-127 953 130-130 064 475 1,7-2 111 345 TOIMINTAKATE -82 050 023-82 415 130-83 912 810-1 497 680 Toimintakate muutos % 1,8 Verotulot ( + ) 54 011 605 54 300 000 55 148 000 1,6 848 000 Valtionosuudet ( + ) 34 049 312 35 200 000 35 450 000 0,7 250 000 88 060 917 89 500 000 90 598 000 1 098 000 Verorahoitus muutos % 1,2 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) 8 457 40 000 40 000 0,0 0 Muut rahoitustulot ( + ) 61 814 60 000 60 000 0,0 0 Korkomenot ( - ) -351 409-600 000-600 000 0,0 0 Muut rahoitusmenot ( - ) -1 174-30 000-30 000 0,0 0 VUOSIKATE 5 728 583 6 554 870 6 155 190-6,1-399 680 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot ( - ) -4 187 900-4 518 000-4 800 000 6,2-282 000 Arvonalentumiset ( - ) 0 0 0 0 Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot ( + ) 2 618 617 0 0 0 Satunnaiset menot ( - ) 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 4 159 299 2 036 870 1 355 190-681 680 Poistoeron muutos/pelastuslaito 26 108 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 185 408 2 036 870 1 355 190-681 680 Vuosikate, % poistoista 136,8 145,1 128,2 Taseen 31.12. alijäämä -2 007 511 29 359 1 384 549
13 13 YLIVIESKAN KAUPUNKI 13 Verorahoituslaskelma VERORAHOITUSLASKELMA 2017-2019 (nykyiset veroprosentit) Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muut% Talousarvio Muutos Muut% TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN VEROTULOT 2015 2016 2017 2017 16/17 2018 Tot 17/ta 18 17/18 2019 2020 2021 Kunnan tulovero 45 824 315 45 923 356 46 100 000 46 100 000 0,4 46 200 000 100 000 0,22 47 200 000 49 000 000 50 323 000 Yhteisövero 2 697 707 3 052 830 3 100 000 3 300 000 8,1 3 748 000 448 000 13,58 4 000 000 4 222 000 4 600 000 Kiinteistövero 4 830 867 5 035 418 5 100 000 5 100 000 1,3 5 200 000 100 000 1,96 5 300 000 5 400 000 5 500 000 VEROTULOT YHTEENSÄ 53 352 889 54 011 604 54 300 000 54 500 000 0,9 55 148 000 648 000 1,19 56 500 000 58 622 000 60 423 000 Muutos % (edell. vuoteen) 3,9 1,2 0,5 0,9 1,2 2,5 3,8 3,1 VALTIONOSUUDET Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muutos Talousarvio Muutos Muutos TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN 2015 2016 2017 2017 16/17 2018 Tot 16/ta 17 16/17 2019 2020 2021 Peruspalvelujen valtionosuus 24 347 784 26 662 118 26 400 000 26 700 000 0,1 27 100 000 400 000 1,50 27 506 500 27 728 800 28 283 376 Verotuloihin perustuva tasaus 7 379 796 7 955 544 8 500 000 8 550 000 7,5 8 400 000-150 000-1,75 8 530 000 9 050 000 9 150 000 Järjestelmämuutoksen tasaus 0 0 0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -874 813-568 350-200 000-50 000-91,2-50 000 0 0,00-200 000-200 000-200 000 VALT.OSUUDET YHTEENSÄ 30 852 767 34 049 312 34 700 000 35 200 000 3,4 35 450 000 250 000 0,71 35 836 500 36 578 800 37 233 376 Muutos %(edell. vuoteen) 2,0 10,4 1,9 3,4 0,7 1,1 2,1 1,8 VERORAHOITUS YHT. 84 205 656 88 060 916 89 000 000 89 700 000 1,9 90 598 000 898 000 1,00 92 336 500 95 200 800 97 656 376 Muutos %(edell. vuoteen) 2,5 4,6 1,1 1,9 1,0 1,9 3,1 2,6
14 14 YLIVIESKAN KAUPUNKI 14 Käyttötalousosa TALOUSARVIOKEHYS 2018; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT Talousarvio, Tehtäväalue Tilinpäätös muutettu Kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% 2016 2017 muutos 2018 2017/2018 Vaalit Tulot 0 0 23 300 23 300 Vuonna 2018 presidentinvaalit Menot 0 38 870-15 870 23 000 Netto 0-38 870 39 170 300 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 Tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot Menot 47 708 46 860 12 140 59 000 Netto -47 708-46 860-12 140-59 000 25,91 Yleishallinto Tulot 554 264 616 000 0 616 000 0,00 Kaikki työllistämisen määrärahat keskitetysti Menot 2 087 321 2 445 510 94 000 2 539 510 3,84 Talous- ja velkaneuvonta (13 kuntaa) Netto -1 533 057-1 829 510-94 000-1 923 510 5,14 Elinkeinotoimi Tulot 0 2 000 0 2 000 0,00 YTEK, elinkeinoprojektit ja joukkoliikenteen Menot 420 771 435 000 2 000 437 000 0,46 tukeminen, Leader-rahoitus Netto -420 771-433 000-2 000-435 000 0,46 Pelastuspalvelut Tulot 0 0 0 0 Ylivieskan kaupungin osuus Jokipelastuslai- Menot 1 614 910 1 560 120 11 500 1 571 620 0,74 toksen menoista Netto -1 614 910-1 560 120-11 500-1 571 620 0,74 Yhteisötuet Tulot 0 0 0 0 Yhteisöosuudet ja-avustukset, Menot 775 588 785 000 0 785 000 0,00 aluekehitys- ja maaseuturahoitus Netto -775 588-785 000 0-785 000 0,00 Kallion toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut Tulot 0 0 0 0 Kallion oma toiminta Menot 29 571 147 29 700 000 200 000 29 900 000 Netto -29 571 147-29 700 000-200 000-29 900 000 0,67 Erikoissairaanhoito Tulot 0 0 0 0 Ostettu erikoissairaanhoito Menot 16 514 541 16 800 000 400 000 17 200 000 2,38 Netto -16 514 541-16 800 000-400 000-17 200 000 2,38 Yhteensä Kallion toiminta -46 085 688-46 500 000-600 000-47 100 000 1,29 Muut sosiaali- ja terveydenhuollon Tulot 0 50 000 0 50 000 menot Menot 2 275 034 1 970 000 1 970 000 0,00 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja siirtyneen Netto -2 275 034-1 920 000 0-1 920 000 0,00 sos. ja terv. hlöstön eläkevastuita Maaseutuelinkeinojen Tulot 0 0 0 0 kehittäminen Menot 90 410 92 440 0 92 440 0,00 Maaseutuhallinnon ostopalvelut Netto -90 410-92 440 0-92 440 0,00 Pelastustoimi / Jokilaaksojen Tulot 25 384 174 25 480 200 162 500 25 642 700 0,64 pelastulaitos, taseyksikkö Menot 24 864 992 24 980 200 162 500 25 142 700 0,65 Sis. ensihoidon ja tuloissa nettoinvestoinnit Netto 519 182 500 000 0 500 000 0,00 Varausten muutos (lisäys -/ vähennys+) 26 190 0
15 15 YLIVIESKAN KAUPUNKI 15 Talousarvio, Tehtäväalue Tilinpäätös muutettu Muu kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% 2016 2017 muutos 2018 2017/2018 Yleissivistävä koulutus Tulot 980 318 789 600 2 000 791 600 0,25 Menot 17 597 128 17 357 600 105 600 17 463 200 0,61 Netto -16 616 810-16 568 000-103 600-16 671 600 0,63 Varhaiskasvatus Tulot 853 682 924 100-200 000 724 100-21,64 Varhaiskasvatusmaksujen alennus (valtio) Menot 9 422 258 9 832 410 208 955 10 041 365 2,13 Hakalahden pk:n laajennus 2 uutta ryhmää Netto -8 568 576-8 908 310-408 955-9 317 265 4,59 Nuorisotoimi Tulot 158 723 136 200 0 136 200 0,00 Sis. nuorisotoimen projektit Menot 445 426 434 640 2 100 436 740 0,48 Netto -286 703-298 440-2 100-300 540 0,70 Kirjastotoimi Tulot 15 582 10 000 0 10 000 0,00 Menot 647 854 654 000 2 750 656 750 0,42 Netto -632 272-644 000-2 750-646 750 0,43 Kulttuuritoiminta Tulot 306 948 240 000 16 000 256 000 6,67 Toiminnan muutoksia Menot 634 941 560 000 29 170 589 170 5,21 Netto -327 993-320 000-13 170-333 170 4,12 Musiikkiopiston Tulot 480 171 508 160 7 620 515 780 1,50 toiminta Menot 1 357 212 1 408 920 19 340 1 428 260 1,37 Netto -877 041-900 760-11 720-912 480 1,30 Kansalaisopiston Tulot 251 851 265 000 3 975 268 975 1,50 toiminta Menot 835 379 934 000 6 760 940 760 0,72 Netto -583 528-669 000-2 785-671 785 0,42 Liikuntapalvelut Tulot 737 982 700 000 20 250 720 250 2,89 Menot 1 551 348 1 961 690 8 300 1 969 990 0,42 Netto -813 366-1 261 690 11 950-1 249 740-0,95 Tekniset palvelut Tulot 11 090 697 13 471 140 13 471 140 0,00 Sis. puhdistus- ja ruokapalvelut Menot 13 615 359 14 657 050 13 100 14 670 150 0,09 Väistötilat Netto -2 524 662-1 185 910-13 100-1 199 010 1,10 Vesihuoltolaitos Tulot 1 749 976 1 908 000 28 620 1 936 620 1,50 Poistot n. 650.000, liikeylijäämä 40.000 e Menot 1 072 684 1 160 820 0 1 160 820 0,00 Nettotulo 677 292 747 180 28 620 775 800 3,83 Jätelautakunta Tulot 130 022 138 000 0 138 000 0,00 Nettokustannuksista vastaa Vestia Oy Menot 130 022 138 000 0 138 000 0,00 Netto 0 0 0 0 KÄYTTÖTALOUS Tulot 42 694 390 45 238 400-98 235 45 140 165-0,2 YHTEENSÄ Menot 125 572 033 127 953 130 1 268 445 129 221 575 1,0 Netto -82 877 643-82 714 730-1 366 680-84 081 410 1,7 Pelastuslaitos, varausten muutos 26 190 0 0