Kehittämisperiaatemerkinnät maakuntakaavoituksessa

Samankaltaiset tiedostot
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen. Maanmittauspäivät 2019 Ympäristöministeriö Antti Irjala

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

KAAVOITUSKATSAUS

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Kaavamerkinnät ja -määräykset

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS

MTK-Satakunta kiittää saamastaan lausunnonantomahdollisuudesta ja esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Rakennusvalvonta ja kaavajärjestelmä

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄÄTÖS Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN Pohjois-Pohjanmaalla

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

, tarkistettu KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Kiinteistö Kristerinrinne Suunnittelualueen pinta-ala on 0,5487 ha.

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Euran kunta Kauttua ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635. Selostus koskee päivättyä asemakaavan muutosehdotusta

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

NIETOSTIEN LOMA-ASUINKORTTELIT KIRINTÖVAARAN ASEMAKAAVANMUU- TOS KORTTELEISSA 26 ja 27

Ehdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle

Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Ollila 85:74 Pohja

YYTERINNIEMEN OSAYLEISKAAVA

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Maakuntakaavoitus ja kasvukäytäväyhteistyö kaupunkien välisessä raideliikenteessä. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

MUUTOKSET KAAVOITUS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYISSÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VÄHÄSÄKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus.

Haluan jättää muistutuksen Päijät -Hämeen maakuntakaavan 2014 kaavaehdotuksesta. Muistutukseni koskee lähinnä Sysmän Isoranta -Naumin kokonaisuutta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RISTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 15

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

MERKINTÄTYYPIT MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio:

Maakuntakaavan toteuttaminen 1. Kehittämisperiaatemerkinnöistä 2. Kehittämisvyöhykkeistä ja niiden toteuttamisesta 3. Maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen seurannasta 4. Jatkuvan suunnittelun periaatteesta 5. Ajankohtaista 1

Maakuntakaavan toteuttaminen ja merkintöjen tulkitseminen 1. on seutukaavaa yleispiirteisempi maakäytön suunnitelma 2. on mahdollista esittää perinteisellä aluevarauskaavalla tai välillisemmin osoittamalla kehittämisperiaatteiden ja alueiden erityisominaisuuksien avulla alueidenkäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevia -kehittämistavoitteita, -mahdollisuuksia ja -reunaehtoja. 2

Maakuntakaavan ohjausvaikutus viranomaistoimintaan / toteuttaminen Seutukaavaan nähden laajentunut 1. viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteutuksesta otettava maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. 2. viranomaisten on lisäksi katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta maakuntakaavan toteuttamista 3

Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet (Valtioneuvosto 2000, 2008). KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEVYÖHYKE MATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKE SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE ENERGIAHUOLLON KEHITTÄMISEN KOHDEALUE SELVITYSALUE YHDYSKUNTARAKENTEEN LAAJENEMISSUUNTA ERILAISET YHTEYSTARPEET 4

Satakunta Ote maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnöistä 5

Kehittämisperiaatteita koskevilla merkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaan alueita, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta, ja joihin tästä syystä kohdistuu muussa suunnittelussa huomioon otettavia alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita. Kehittämisperiaatemerkintöjen avulla on mahdollista nivouttaa entistä tehokkaammin yhteen maakunnan alueiden käytön suunnittelu osaksi koko maakunnan kattavaa aluekehityssuunnittelua 6

Kehittämisen kohdealuemerkintöjä täsmennetään suunnittelumääräyksellä, joka osoittaa kehittämistavoitteen tai kehittämisen reunaehdot ohjeeksi yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Kehittämisperiaatemerkintöjen oikeusvaikutukset liittyvät nimenomaisesti yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaukseen. Kehittämisperiaatteisin liittyvät maakuntakaavamääräykset koskevat siten lähes aina toteuttavaa suunnittelua (Ympäristöministeriö 2003). 7

Kaupunki maaseutu vuorovaikutusalue Kaupunkikehittämisen kohdealue Kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke Taajamaseudun kehittämisen kohdealue Teollisuuden kehittämisen kohdealue Luontomatkailun kehittämisalue Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Maaseudun kehittämisen kohdealue Maaseudun kehittämisen yhteistyöalue Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue Jokilaakson kehittäminen Maakuntakeskuksen kehittämisvyöhyke Seutukeskuksen kehittämisvyöhyke Suupohjan alueen kaupunkiverkko Maaseutukehittämisen erityisalue 8

Em. tutkimuksen mukaan kehittämisvyöhykkeet tulisi rajata toiminnallisesti perusinfrastruktuuriin tai yhdyskuntarakenteeseen. Tämä tarkoittaa myös toimintojen ja maankäytön kehittämisen tiukempaa keskittämistä. Kehittämisvyöhykkeet ovat Suomessa (2006) enemmän visioita ja tasapainoa tuovan kasvun toiveita kuin todellisuutta. Kehittämisvyöhykkeitä luonnehtii pikemminkin toimijoiden yhteistyö kuin yhdyskuntarakenteellinen tai taloudellinen yhtenäisyys ja toiminnallisuus. 9

!"!#!! "!#" ("!#" $"" " "# )!!! "!#"!" $! %& ""$ " "" ""#" "!#" "! '""!"!#" 10

*** +, 11

MRA 2 mom. 3 Maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta. *** +, 12

13

(!! ($"" ""! 2 /! 0! ( /! 2! - ( ( ". /$$ - (## "" 1$ 14

15

16 Satakunnan maakuntakaava 2010 -. /! /! 0! "" (## (! 2 ( " - ( ""! 2! ($""! 34 53 67 834865 88 94 5589 88 68697 8887 65 873 333 4 83 846 83 85 967 8 66 8733 8 59 639 8383 68663 8488 969 884 969 469 66686 63 79 8376 889 8487 89 6 685 866837 366 7583 859 593 868643 888 3695 693 636 963 88789 83345 368 83338 88347 846 697 844 67 34 88 99465 384 8777 87835 4384 84458 78468

17

18 Satakunnan maakuntakaava 2010 -. /! /! 0! "" (## (! 2 ( " - ( ""! 2! ($""! Maaseudun palvelukylät 2005

Seuranta 2010 1) maakuntakaavan kehittämisvyöhykkeiden seuranta YKR- yhdyskuntarakenteen aineistoanalyysillä (KARA-malli) 2) aineiston käyttömahdollisuus kunta- /seutukuntalähtöisten projektien ja hankkeiden suunnittelussa : konkreettinen yhteistyösopimus ( TK, SYKE) 3) SYKE 2 vuotisen 34 (Satakunnassa Porin ja Rauman seudut) kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen analyysin *liikkumis- vyöhykkeet, *taajamien rakentumisen ennuste *alakeskukset ja autoistuminen perusura *ilmastonmuutos ja sen yhdyskuntarakenteen kehitykselle asettamat vaatimukset, 19