PÖYTYÄN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus 28.8.2017 LIITE Lautakunnat VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018 2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA- OHJEET 1. Aikataulu ja suunnitelman sisältö Valtuusto hyväksyy vuosittain kolmea vuotta koskevan taloussuunnitelman ja -arvion, joka on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Nämä laaditaan yhtenä kokonaisuutena ja yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat tärkeimmät välineet kunnan perustehtävien ja tavoitteiden toteuttamisessa. Talousarvio osana toimintasuunnitelmaa on kunnanvaltuuston keskeinen toiminnan ohjausväline ja kokonaistalouden suunnitelma. Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja siinä on huomioitava kuntakonsernin näkökulma sekä vastuut ja velvoitteet. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuustoon nähden sitovat erät merkitään selkeästi talousarvioon. Kunnanvaltuusto hyväksyy merkittävien projektien ja investointien meno- ja tuloarviot projektitai hankekohtaisesti. Kunnanhallitus antaa luvan kesken talousarviovuotta alkaville merkittäville hankkeille ja projekteille, joihin on saatu rahoituspäätös talousarviovuoden aikana ja joihin ei ole lisämäärärahatarvetta. Taloussuunnitelmaa ei hyväksytä sitovana vaan ohjeellisena. Talousarvion sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman. Taloussuunnitelma on kuitenkin kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Voimassa oleva taloussuunnitelma ohjaa talousarviovalmistelua. Siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. Taloussuunnitelman velvoittavuus korostuu myös alijäämän kattamissäädösten myötä. Lautakuntien ehdotukset toimitetaan taloushallinnolle kunnanhallituksen valmistelua varten 18.10.2017 mennessä. Aikataulu: Kunnanhallitus: Talousarvioraami 2018 ja laadintaohjeet 28.8.2017 YT-toimikunta: Talousarvioraami 2018 henkilöstön näkökulmasta 6.9.2017 Kunnanvaltuusto: Talousarvioraamin esittely 26.9.2017 Käsittely toimialoilla: Perusturvalautakunnan talousarvioehdotus 10/2017 Teknisen lautakunnan talousarvioehdotus 17.10.2017 Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus 11.10.2017 Yhteisöllisyyslautakunnan talousarvioehdotus 12.10.2017 Kunnanhallitus: Veroprosentit, ehdotus valtuustolle 30.10.2017 Talousarvio, ehdotus valtuustolle 27.11.2017 Kunnanvaltuusto: Veroprosentit 13.11.2017 Talousarvio 11.12.2017
2 2. Taloutta ja toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt Kuntalain talousarvio- ja -suunnitelmasäännöksien tarkoituksena on varmistaa kunnan tehtävien ja talouden oleminen kestävällä pohjalla ja tasapainossa. Talouden suunnittelun lähtökohtana ovat strategiassa kunnan toiminnalle asetetut pitkän aikavälin tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön ja elinkeinojen kehitys sekä toimintaympäristön muutokset. Taloussuunnitelmassa ja -arviossa esitetään tavoitteiden toteutuksen edellyttämät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat. Kunnan ja kuntayhtymän taloutta koskevat säännökset on koottu kuntalain (410/2015) 110-120 pykäliin. Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalain 112 määrittelee kirjanpitoon ja kirjanpitovelvollisuuteen liittyviä asioita Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, kirjanpitolakia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 113 116 :n soveltamisesta. JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja suunnitelma -suositus (JHS199) on hyväksytty JUH- TAssa 26.10.2016 ja se on voimassa toistaiseksi. Suosituksen liitteenä oleva käsikirja ohjaa sitovien tietojen laatimista oikeaan muotoon. Käsikirja korvaa Suomen Kuntaliiton vuonna 2011 julkaiseman talousarviosuosituksen. Suurimpina muutoksina huomioidaan kuntalain muutokset, korostetaan kuntastrategiaa, tavoitteita, seurantaa ja konserninäkökulmaa. Investointitulon budjetoinnin muutos huomioidaan investointiosassa ja kaavat on muutettu vastaamaan tilinpäätöskaavoja. Suositus löytyy osoitteesta http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs199. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut seuraavat yleisohjeet - ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (3.2.2009) - kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (25.10.2016) - kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2.5.2017) - kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta (19.4.2016) - kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä (15.10.2013) - kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (15.11.2011) - kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta (22.12.2015) - kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta (13.9.2016) - kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta (28.11.2006)
Kuntajaoston yleisohjeet ovat sitovia. Kuntajaoston yleisohjeita ja lausuntoja saa Kuntaliitosta sekä Kuntaliiton internet-sivuilta. Talousarvion yhteys kirjanpitoon ja taloustilastoon Talousarvion ja kirjanpidon yhteys kuntataloudessa on kiinteä ja niiden vaikutus toisiinsa molemmin suuntainen. Kirjanpito tulee järjestää siten, että sen avulla voidaan seurata talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa (KuntaL 113 ). Toisaalta talousarviossa noudatetaan kirjanpidon suoriteperustetta määrärahan ja tuloarvion ottamisessa talousarvioon. Kirjanpitokäytäntö ohjaa näin menon ja tulon merkitsemistä talousarviossa ja sen toteutumisvertailussa. Rakenne Talousarvio laaditaan kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaisesti. Talousarvio käsittää siten yleisen osan, käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoituslaskelmaosat. Asukasluku Tunnuslukuja laskettaessa käytetään vuonna 2016: 8494 vuonna 2017: 8562 vuosina 2018-2020: 8562 Väestökehitys (katso liite) Huomioitavaa: Lautakuntien käyttöomaisuus esitetään vuosien 2018 2020 osalta investointiosassa esitetyt muutokset sisältäen. Poistojen määrästä saa lisätietoja kirjanpitäjä Leena Peltolalta. Käyttötalousosan ta-esitykset toimitetaan taloushallintoon sivulla 1 olleiden aikataulujen mukaisesti taloussuunnittelija Minna Auraselle. Aikataulusta on pidettävä ehdottomasti kiinni. 3.2 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma laaditaan käyttötalousosan meno- ja tuloarvioiden sekä suunnitelmapoistojen perusteella. Tuloslaskelma laaditaan sekä sisäiset erät huomioon ottavana että ilman sisäisiä eriä. (Taloushallinto laatii). 3.3 Investointiosa Investointiosa sisältää talousarviovuoden sekä suunnitelmavuosien investointisuunnitelmat sisältäen niitä koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot sekä niiden jaksottumisen investointimäärärahoina suunnitteluvuosille sekä investointeihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investoinneista esitetään talousarviossa kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina investointiin käytetty määräraha, talousarviovuonna tarvittava määräraha sekä suunnitelmavuosille arvioitu määrärahatarve. Investointien tuloina käsitellään valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet sekä pysyvien vastaavien myynnistä saatu tulo (suunnitelman mukainen jäännösarvo). Investointiosan määrärahoilla hankittavaa pysyviin vastaaviin sisältyvää omaisuutta on kunnan toiminnassa useampana kuin kahtena tilikautena käytettäväksi hankittu omaisuus. Pienhankintaraja on 8000 euroa. Pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen hankinta-arvoon luetaan sen hankintameno sekä kuljetuksista ja asennuksista ja muista vastaavista toimenpiteistä aiheutuneet menot. Tämä hankintameno esitetään menona investointiosassa. Hankintaarvosta vähennetään saadut valtionosuudet, investointiavustukset ja rahoitusosuudet. Pysyviin vastaaviin luetaan myös ensikertainen kalustaminen samoin kuin perusparannusten yhteydessä tapahtuva kalustaminen. Pysyvien vastaavien hankintamenot kirjataan niiden taloudellisena pitoaikana kuluksi tuloslaskelmassa poistosuunnitelman mukaisesti. Investoinniksi lasketaan yli 8.000 euron uudisrakennus- ja peruskorjausinvestoinnit sekä kalustohankinnat tai muu pitkävaikutteinen meno. Investoinniksi voidaan lukea myös hanke, joka on luonteeltaan investointi (esim. yhteistyökumppanin investointeihin osallistuminen). Investointimäärärahat ovat sitovia hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti. Investointiosassa kohteille myönnetyt määrärahat ovat irtaimistomäärärahojen osalta toimialakohtaisesti ja rakentamis- 3
4 määrärahojen osalta hankeryhmittäin nettomääräisinä valtuustoon nähden sitovia. Kun hankkeen toteutus ajoittuu useammalle vuodelle, on sitovuustasona hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointirajaa pienemmille korjauksille ja kunnostuksille varataan määräraha käyttötalousosaan. Investointiosassa ei myöskään saa esittää avustusluonteisia eriä. Investointiosan kustannusarvio esitetään alv:n sisältävänä, mutta investointien määrärahat taas esitetään ilman alv:a. Käyttöomaisuuden myynneistä suunnitelman mukainen hankintamenojäännös, kun hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot myyntiajankohtaan saakka, käsitellään investointiosan tulona. Vakuutuskorvaukset, jotka liittyvät talousarviossa esitettyyn investointihankkeeseen, voidaan myös käsitellä vastaavan jäännösarvon osalta investointiosassa tulona tai menon oikaisuna. Käyttöomaisuuden myynneistä suunnitelmanmukaisen hankintamenojäännöksen ylittävä tai alittava osa ja muut kuin em. vakuutuskorvaukset käsitellään tuloslaskelmaosassa joko varsinaisen toiminnan tuloissa tai menoissa tai satunnaisissa erissä. Investointiosassa esitetään kuitenkin informaationa kaikki käyttöomaisuusmyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelma ja investointiosien kesken. Investointiosan perusteluissa tulee ilmoittaa mistä käyttöomaisuuden myyntitulojen arvioidaan kertyvän. Investointien perusteluista tulee ilmetä mihin budjetoidut investointitulot perustuvat, onko kyseessä arvio vai saatu päätös. Investointiesitykset laaditaan keskitetysti teknisessä toimessa teknisen johtajan johdolla. 3.4 Rahoitusosa Rahoitusosassa käyttötalouden ja investointien vaikutus kunnan rahoitusasemaan esitetään kassavirtalaskelman muodossa. Rahoituslaskelmassa huomioidaan vain ulkoiset erät. (taloushallinto laatii). 4. Henkilöstömenojen budjetointi Vuoden 2018 palkat budjetoidaan seuraavien tekijöiden mukaan: Kilpailukykysopimuksen mukaisten kunta-alan virka- ja työehtosopimusten piirissä ovat kaikki kunta- ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Kilpailukykysopimus vaikuttaa edelleen vuoden 2018 talousarvioihin. Talousarviovalmistelussa on otettava huomioon sopimuskauden päättymisen ja lomarahaleikkauksen (30 %) ja henkilöstön eläköitymisestä johtuvat vaikutukset. Palkkakustannusten budjetoinnissa huomioidaan kuntasektorin palkansaajien ansiotasoindeksin korotus 1,1 %. Näin saatu kuukausipalkka kerrotaan pääsääntöisesti luvulla 12,5 jolloin saadaan lomarahan sisältävä vuosipalkka. Vuoden 2018 alustavat työnantajamaksut, jotka lasketaan ennakonpidätyksen alaisista palkoista lukuun ottamatta eläkemenoperusteista KuEL-maksua ja Varhe-maksuosuutta. Työnantajamaksut tarkentuvat vielä syksyllä 2017. Palkkaperusteiset maksut -Työnantajan sosiaaliturvamaksu 2,15 -Työnantajan tapaturmavakuutusmaksu 0,5 -Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2,75 -Työnantajan KuEL-työeläkemaksu 16,81 -Taloudellisen tuen osuus 0,04 (KuEL ja VAEL -palkoista) -Opettajien eläkevakuutusmaksu 16,87 Ei-palkkaperusteiset maksut Varhe-maksu 1,13 (kertaa vuoden 2017 ennakoiden summat) Eläkemenoperusteinen KuEL -maksu 1,01 (kertaa vuoden 2017 ennakoiden summat) (Em. %-osuuksia tarkistetaan, kun tiedot tarkentuvat)
3. Meno- ja tulokehykset 5 Vuoden 2017 talousarvio hyväksyttiin vuosikatteeltaan positiivisena. Tilivuoden ylijäämäksi talousarviossa tuli reilut 500 000. Kesäkuussa 2017 saadun veroennusteen mukaan verotulot alittaisivat talousarviossa arvioidun n. 700 000 eurolla. Valtionosuuksien kertymäksi 2017 ennustetaan 240 000 euroa arvioitua enemmän. Pöytyän terveyskeskuskuntayhtymältä on saatu palautusta reilut 300 000 euroa. Jos nämä ennakkotiedot pitävät paikkansa, tulee tuloslaskelman 2017 vuosikate olemaan positiivinen 2,5 miljoonaa euroa. Tilikausi tulee mahdollisesti olemaan n. 200.000 euroa ylijäämäinen. Tuloveroprosenttia ehdotetaan nostettavaksi 0,25 % vuodelle 2018. Yhtenäiskouluhankkeet ovat alkamassa Riihikosken yhtenäiskoulun osalta jo talousarviovuonna ja Elisenvaaran osalta suunnitelmavuosina. Hankkeet kiristävät kunnan taloutta entisestään niin, että nettomenojen nousun on loputtava ja on pyrittävä saamaan menot aiempia vuosia pienemmiksi. Toimialojen palveluprosessit on avattava, uudelleenarvioitava sekä prosessien vaikuttavuutta lisättävä. Palkkauskustannusten nousu on maltillinen, mikä hillitsee menojen kasvua. Verotuloihin on odotettavissa suunnitelmavuosina pientä nousua. Ennusteen mukaan nousu olisi 2-3 %:n luokkaa. Kustannusten nousua ei kaikilta osin voida välttää. Tähän vaikuttavat toiminnan muutokset voivat johtua esim. palvelutarpeen muutoksista, lainsäädännön muutosten vaikutuksesta palveluihin tai toiminnan muista muutoksista ja esim. poikkeuksellisen kalliista hoitojaksosta terveyspalveluissa. Omaisuuden myynnillä helpotetaan kunnan rahoitusta ja vaikutetaan myös tulokseen, jos myytävästä omaisuudesta saadaan kirjanpitoarvoa korkeampi hinta. Kustannustason muutoksesta johtuvia määrärahakorotuksia ei tule tehdä, vaan harkinnanvaraisia menoja tulisi vähentää. Tästä tavoitteesta poikkeaminen sallitaan ostopalveluissa, joissa määrärahavarauksen perustana käytetään palvelujen tuottajan arviota kustannuksista. Arvion tulee kuitenkin perustua tilaajan kanssa yhteisesti sovittuun ennusteeseen palvelun käytöstä. Myös sähkön ja polttoaineiden hintamuutokset tulisi mahdollisimman pitkälle kattaa kulutusta alentamalla ja tämä edellyttää myös tilojen käyttäjien sitoutumista tavoitteeseen. Teknisen toimen haasteena on laatia energian säästämiseen ohjeistus, joka saatetaan laajasti tilojen käyttäjien tietoon. Tärkeää on, että tavoitteet ovat sellaisia, joita voidaan mitata. Uusia virkoja tai toimia perustetaan vain, jos palvelujen tuottaminen sitä välttämättä edellyttää. Uusista viroista/toimista on tehtävä selkeä esitys perusteluineen ja kustannusvaikutuksineen. Vuodelle 2018 on laadittu tuloslaskelmaennuste, joka pohjautuu käyttötalouden meno- ja tulokehykseen. Tuloslaskelmaennuste on laadittu tuloveroprosentilla 21,50. Vuosikate on ennusteessa n. 2,7 milj. euroa positiivinen ja tilikauden ylijäämä n. 200 000 euroa. Verotulo- ja valtionosuusennusteet tarkentuvat syksyllä. Tavoitteena on, että talousarvioehdotukset pohjautuvat laadittuun kehykseen siten, että tehtävien nettomenot ovat kehyksen rajoissa. Kehys tulee saattaa myös lautakuntien tietoon. Toimielinten tulee pohtia, ovatko kaikki tuotettavat palvelut tarpeellisia tai voidaanko palveluita tuottaa muulla tavalla. Edellinen kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnalle strategian 10.2.2014 ja uusi kunnanvaltuusto valmistelee strategian tuleville vuosille syksyn 2017 aikana. Hallinnonalakohtaisia strategioita tulee täydentää ja tarkistaa viimeistään talousarvioehdotuksen valmistelun aikana. Hyväksytyn strategian päämäärien tulee näkyä talousarvioehdotuksissa. 4. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatiminen Vuonna 2016 on Suomen Kuntaliitto antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Suosituksen mukaan käyttötalousosassa on budjettirahoitteisia ja kohderahoitteisia tehtäviä. Pöytyän kunnassa Vesihuoltolaitos on kohderahoitteinen. Sen menot rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Budjettirahoituksessa varojen lähteenä on ensisijaisesti verorahoitus ja muu yleiskatteinen rahoitus. 4.1 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa 4.1.1 Palvelusuunnitelma Jokaisen tehtävän tulisi sisältää palvelusuunnitelma, jossa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat muuta tavoiteasettelua. 4.1.2 Tavoitteet ja tunnusluvut Talousarvioehdotuksessa tavoitteet voidaan jakaa valtuustotason tavoitteisiin ja informatiivisena esitettäviin lautakuntatason tavoitteisiin. Valtuustotason tavoitteet ovat ensisijaisesti vai-
6 kuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikutus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteet valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi lautakunta, jonka toimialaan tehtävä kuuluu. Vaikuttavuustavoitteen asettamisessa korostuu tilaaja-näkökulma ja palvelutarpeiden priorisointi. Valtuusto voi sitovina tavoitteina hyväksyä myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja seurata. Tavoitteiden tai tavoitekokonaisuuksien tulee olla oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. 4.1.3 Käyttötalouden perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. 4.1.4 Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Määräraha osoitetaan vain niiden tehtävän suorittamisesta aiheutuvien menojen kattamiseen, joihin toimielin voi vaikuttaa. Näin ollen ns. vyörytys- ja muut laskennalliset erät eivät sisälly määrärahalla katettaviin menoihin. Sellainen sisäinen meno, joka perustuu sopimusperusteiseen suoritekohtaiseen hinnoitteluun ja laskutukseen, sisältyy lähtökohtaisesti tehtävän määrärahaan. Määrärahat osoitetaan menoihin, jotka kohdistetaan talousarviovuodelle suoriteperusteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että määräraha osoitetaan suunnitteluvuoden aikana vastaanotettavien tuotannontekijöiden hankintaan ja menoihin, jotka muutoin realisoituvat tehtävän lopullisena menona. Tehtävän käyttötalousosaan otetaan tuloarviot tehtävälle varainhoitovuoden aikana suoritteiden luovuttamisesta saatavista tuloista ja muista lopullisesti tehtävälle kuuluvista tuloista. 4.1.5 Laskennalliset kustannukset budjettirahoitteisessa tehtävässä Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään määrärahan ja tuloarvion lisäksi määrärahaan sisältymättömät kustannuslaskennalliset erät, kuten tehtävän osuus hallinnon yleiskustannuksista sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden suunnitelmapoistot ja korvaus tehtävän tuotantovälineisiin sitoutuneesta pääomasta. Kokonaiskustannusten perusteella voidaan laskea budjettirahoitteisen tehtävän palvelutuotannon omakustannusarvo, jota voidaan hyödyntää tuotantovaihtoehtojen vertailussa ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. 4.1.6 Tehtävän kokonaiskustannukset Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset ovat laskettavissa. Niiden perusteella voidaan laskea oman tuotannon arvo. Kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. 4.1.7 Arvonlisäveron käsittely Tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomin hinnoin. Kunta saa 5 prosentin suuruisen laskennallisen palautuksen arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Laskennalliseen palautukseen oikeuttavista menoista budjetoidaan näin ollen 95 prosenttia laskutusarvosta. Vähennysrajoitteiset hankinnat budjetoidaan verollisina. 4.2 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosa 4.2.1 Kohderahoitteisen tehtävän järjestämismallit Kohderahoitusta sovelletaan palveluja tuottavissa tehtävissä kuten liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksiköissä, jotka saavat varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. Kohderahoitteiset tehtävät jaetaan tehtäviin, jotka ovat sekä käyttötalouden että investointien osalta sidottu tuloarvioin ja määrärahoin kunnan talousarvioon sekä tehtäviin, joiden menoihin ja tuloihin ei rahoituseriä lukuun ottamatta osoiteta määrärahaa tai tuloarvioita.
Talousarviosidonnaiset tuottajayksiköt ovat joko nettoyksikköjä tai taseyksikköjä. Nettoyksiköitä ovat kunnan sisäisiä tukipalveluja tuottavat nettoyksiköt ja nettoyksiköt, jotka saavat kohderahoitusta paitsi kunnan tilaajayksiköiltä myös muilta kunnilta tai muilta yhteisöiltä. Nettoyksikölle ei laadita tasetta, joka tekisi mahdolliseksi tuloksen siirtämisen käytettäväksi tai katettavaksi seuraavalla varainhoitovuodella. Taseyksiköt ovat joko kirjanpidollisia taseyksikköjä tai laskennallisia taseyksikköjä. 4.2.2 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään tehtävän palvelusuunnitelman kuvaus, tehtävän tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavat tunnusluvut, tehtävän tulosbudjetti ja tehtävän kokonaiskustannukset. 4.2.3 Kohderahoitteisen tehtävän palvelusuunnitelma Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään tehtävän palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat tehtäväkohtaista tavoiteasettelua. 4.2.4 Tehtäväkohtaiset tavoitteet Palvelusuunnitelmat jaksotetaan tehtävän käyttötalousosassa konkreettisiksi vuosittaisiksi tavoitteiksi. Kuntalain 13 ja 65.2 mukaan talousarvioon otetaan lähtökohtaisesti valtuuston hyväksymät tavoitteet. Muiden toimielinten ja toimialajohdon toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitettäisiin siten tehtäväkohtaisissa käyttösuunnitelmissa, jotka toimielimet hyväksyisivät sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Tätä menettelyä voidaan soveltaa myös muuna taseyksikköinä ja nettoyksikköinä järjestetyissä tehtävissä. Haluttaessa talousarviossa esitetään perustelutietona myös muita kuin valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Lautakunnan toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävä informaatioarvo myös valtuuston tavoitteista päättämisessä. Erityisesti kohderahoitteisissa tehtävissä sovelletaan nettobudjetointia. Koska kohderahoitteiset tehtävät ovat pääsääntöisesti tuottajia, on niille asetettavissa tavoitteissa kyse lähtökohtaisesti tuotantotavoitteista. Valtuustoon nähden sitova palvelukykyä koskeva vaikuttavuustavoite on kuitenkin perusteltua asettaa myös kohderahoitteiselle tehtävälle erityisesti silloin, kun se tuottaa kokonaan tai pääosan kunnan tarjoamista palveluista ao. tehtäväalueella. Tällainen tehtävä on useimmiten alueellinen monopoli kuten kunnan vesihuoltolaitos. Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa on käytävä selkeästi ilmi, mitkä ovat valtuuston tehtävälle sitovaksi hyväksymät tavoitteet ja mitkä ovat muita, esimerkiksi lautakunnan hyväksymiä tavoitteita. Valtuusto asettaa kohderahoitteiselle tehtävälle ensisijaisesti vaikuttavuutta ja kannattavuutta sekä merkittäviin investointeihin liittyviä tavoitteita. Tuotantotavoitteista päättää pääsääntöisesti tehtävästä vastaava toimielin. Tuotantotavoitteet lautakunta hyväksyy sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt tehtävän vaikuttavuus- ja kannattavuustavoitteet. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja arvioida. 4.2.5 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalouden perustelut Käyttötalouden perusteluissa esitetään lisätietoja tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta sen lisäksi, mitä on tavoitteiden osalta esitetty ja mitä tulosbudjetin tulojen ja menojen osalta esitetään. Perusteluihin otettavat tunnusluvut ja niiden tavoitearvot on syytä esittää selkeästi erikseen tavoiteosan sitovista tavoitteista ja niiden tavoitearvoista. 4.2.6 Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetti Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetilla tarkoitetaan katelaskelmaa, jossa tulosvaikutteisista tuloista vähennetään määrätyssä järjestyksessä suoriteperusteen mukaan kertyväksi arvioidut menot. 4.2.7 Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetin sitovat erät valtuustoon nähden Kohderahoitteisen tehtävän budjetoinnissa sovelletaan nettoperiaatetta. Nettoyksikössä ja muussa taseyksikössä sitova erä valtuustoon nähden on tilikauden tulos. Jos muussa taseyksikössä budjetoidaan poistoero- ja varaussiirtoja, ne käsitellään myös valtuustoon nähden sitovina. 7
8 4.8.8 Tehtävän kokonaiskustannukset Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjettiin merkitään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset ovat laskettavissa. Niiden perusteella voidaan laskea oman tuotannon arvo, jota voidaan verrata muiden tuottajien tarjoamien palvelujen hintoihin. Lisäksi kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. 4.2.9 Arvonlisäveron käsittely Pääsääntöisesti tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan arvonlisäverottomin hinnoin. Hankinnat vähennysrajoitteiseen toimintaan budjetoidaan verollisin hinnoin. 4.3 Aineiston toimittaminen Suunnittelua tehtäessä käytetään apuna suunnitteluohjelmistoa, josta saadaan talouden yhteenvedot ja tuloslaskelmat. Tehtäväkohtainen osa valtuustoon nähden sitovista määrärahoista laaditaan käyttäen tekstinkäsittelyä. Tämä laaditaan talouden osalta suunnitteluohjelmasta saatavien tietojen pohjalta. Suunnitteluohjeen mukana toimitetaan mallilomake erikseen budjettirahoitteisille tehtäville ja erikseen kohderahoitteisille tehtäville, joita toivotaan käytettävän kussakin tehtävässä siihen soveltuvalla tavalla. Pöytyällä 24. päivänä elokuuta 2017 PÖYTYÄN KUNNANHALLITUS Anu Helin kunnanjohtaja Minna Auranen taloussuunnittelija