ASEMAKAAVAN SELOSTUS 21.5.2012 Lepola Asemakaava ja asemakaavan muutos Diaarinumero 1859/2010 Kaavatunnus 220008 Vireilletulosta ilmoittaminen 16.2.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.2.2011 Asemakaavaluonnosvaihtoehdot 1 ja 2 nähtävänä MRL 62., MRA 30. 25.5. 23.6.2011 Kaupunginhallitus 27.2.2012, 53 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65. ja MRA 27. 7.3.-5.4.2012 Kaupunginhallitus hyväksynyt 28.5. 2012 130 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.6. 2012 39 Sivu 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee 21. kaupunginosan, Ristinummi, tilaa 1:441 ja yleisen tien aluetta sekä osaa 22. kaupunginosan, Lepola, tilasta 1:2773. Asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosa, Lepola, korttelia 2204 (osa tilasta 1:442), osia tiloista 1:2627 ja 1:2773, katualuetta sekä yleisen tien aluetta. Asemakaavanmuutoksella/ asemakaavalla muodostuu: 22. kaupunginosa, Lepola, korttelit 2212 2218 sekä katu- ja puistoaluetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Asemakaavoitus Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Elina Joutsen, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, p.040 315 2630, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 2 km keskustasta etelään, Poikkitien eteläpuolella, Sibeliuksen Ainolan ja rautatien välissä 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on suunnitella uusi asuinalue Lepolan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Alueen pinta-ala on noin 19,4 ha, josta noin 6 ha osoitetaan asuinkortteleiksi. Alueelle tulee 8700 k-m 2 asuinrivitaloja, noin 3450 k-m 2 yhtiömuotoisia erillis- tai paritaloja sekä 15 omakotitonttia ja päiväkoti. Alueelle tulee 85 rivitaloasuntoa, 29 asuinpientaloasuntoa ja 15 omakotiasuntoa. Päiväkotiin tulee muutamia työpaikkoja. Sivu 2
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 11 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 12 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 13 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 16 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16 5.7 Nimistö... 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 20 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 20 6.3 Toteutuksen seuranta... 20 Sivu 3
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Havainnekuvat 2. Asemakaavakartta ja määräykset 3. Poistuva kaava 4. Lepola kaava-alueen melutarkastelu asemakaavaehdotusta varten (Helimäki Akustikot 2011) 5. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6. Asemakaavan seurantalomake 7. Rakennustapaohjeet 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi. Museovirasto (VN päätös 22.12.2009) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv 9.8.2004 85) Lepola alueen meluselvitys (Helimäki Akustikot 2008) Lepola alueen tärinäselvitys (Helimäki Akustikot 2008) Tontinkäyttösuunnitelmat, Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy 2011 Rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto, Ramboll Finland Oy 23.8.2011 Poikkitien parantaminen, tiesuunnitelma. Ramboll Oy 2011 Pääradan liikenteen välityskyvyn nostamisen yleissuunnittelu välillä Pasila-Riihimäki, Kev-Rii Lisäraiteiden AYS Suunnitelmakartta 34+000-35+400. FINNMAP Infra Oy. Lepolanväylän yleissuunnitelma, Ramboll Oy 2012 Mittauksiin perustuva liiketärinän arviointi, Järvenpää, Ainolan kenttä ( VTT 2012) Uudenmaan liiton julkaisu C65-2009, Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2 TVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.2.2011), kuulutus 16.2.2011 Asemakaavaluonnosvaihtoehdot 1 ja 2 nähtävänä (MRL 62., MRA 30. ) 25.5. 23.6.2011 Kaupunginhallitus 27.2.2012, 53 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä (MRL 65. ja MRA 27. ) 7.3.-5.4.2012 Kaupunginhallitus 28.5.2012 130 Kaupunginvaltuusto 11.6.2012 39 2.2 Asemakaava Asemakaava on Lepolan uuden asuinalueen osittain toinen asemakaava. Alueelle suunnitellaan Lepolan osayleiskaavan mukaisia asuinkortteleita sekä niitä ympäröivät viheralueet. Alueelle on suunnitteilla sekä yhtiömuotoista pientalorakentamista että omakotitaloja. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen käynnistetään kunnallistekniikan ja katujen rakentamisella, kun kaava saa lainvoiman. Alueen toteutus liittyy Poikkitien parantamishankkeeseen, jonka yhteydessä määritellään Poikkitien liittymien paikat. Lepola alueen toteutus alkaa alueen kunnallisteknisillä valmisteluilla 2012. Päiväkotitontti ja yhtiömuotoiset pientalotontit toteutetaan vuosina 2013-2014 ja omakotitontit vuonna 2015. Sivu 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on rakentamatonta, suurelta osin viljelykäytössä olevaa peltoa. Rautatien vieressä on liityntäpysäköintialuetta ja Ainolan pelikenttä, joille on ajoyhteys Poikkitieltä. Kyrölän seisake sijaitsee välittömästi suunnittelualueen pohjoispuolella. Ainolan kentän huoltorakennus on ollut suunnittelualueen ainoa rakennus, joka on korvattu väliaikaisella parakilla tulipalon jälkeen. Suunnittelualueen lähellä sijaitsee merkittäviä kulttuuriympäristökohteita: Sibeliuksen Ainola, alueen länsipuolella ja Poikkitien pohjoispuolella Maatalousnormaalikoulun alue. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä on selvitysten perusteella pääosin savikkoa, jonka kantavuus huononee kaava-alueen asuinkorttelialueiden kaakkoisreunaa kohden. Alueella on yksi kalliosydäminen moreenimäki, joka näkyy maastossa metsäisenä kukkulana. Savikkotasanko on viljelykäytössä katu-, pysäköinti ja urheilukenttäalueita lukuunottamatta. Suunnittelualueen luonnonympäristö muodostuu peltoalueista ja metsäsaarekkeista. Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaan (RKY inventointi 2009). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta peltoa. Alueen pohjoisreunassa kulkee Poikkitie, jonka reunassa on kevyen liikenteen väylä. Alueen itäosassa on pallokenttä (Ainolan kenttä). Alueen poikki pohjoiseteläsuunnassa kulkee meriviemäri. Rautatien ja Poikkitien liikennemelu ulottuu suunnittelualueelle. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueella sijaitsee kolme kiinteistöä; 186-401-1-441, 186-401-1-442 ja osa kiinteistöstä 186-22-9901-0. Kiinteistö 401-1-441 on kaupungin omistuksessa. Kiinteistö 401-1-442 on Suomen kirkon Seurakuntaopiston säätiön omistuksessa, mutta määräalan 601 siitä omistaa kaupunki ja kiinteistön osa 22-9901-0 on katualuetta kaava-alueella. Sivu 5
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava, vahvistettu 8.11.2006 Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Yleiskaava 2020 (kv 9.8.2004 64) Järvenpään kaupungin yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1/kh), virkistysalueeksi (V/kh) sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Ruudutetulla alueella voimassa oleva asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Merkinnällä /kh on osoitettu alueet, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvot. Lisäksi alueen halki on osoitettu Lepolan sisäinen ulkoilureitti ja kaksi pääulkoilureittiä. Sivu 6
Lepolan osayleiskaava, 11.4.2010 Lepolan osayleiskaava on tullut voimaan 11.4.2010. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu korttelialueita asuinpientaloille (AP), asuinkerrostaloille ja/tai rivitaloille (ARP) sekä viher- ja virkistysalueita. Asuinkortteleiden yhteyteen on osoitettu korttelileikkipuisto (VK-2). Asuinkortteleiden länsi- ja eteläpuolella on viheralue (VA), joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Ainolan kenttä on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU), joka tulisi säilyttää avoimena maisematilana. Kentän pohjoispuolelle on osoitettu pysäköintialue (LP), joka palvelee Kyrölän aseman liityntäpysäköintiä jo nykyisinkin. Alueen reunalla pääradan vieressä kulkee kokoojakatu, Lepolanväylä, Sipoontieltä Ristinummen suuntaan. Asemakaava,1982 Kaava-alueen länsiosassa on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1982. Alue on osoitettu asemakaavassa seurakunnallisten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Yko 1 ) sekä puistoalueeksi (Kareliapuisto) ja liikennealueeksi (Poikkitie). Sivu 7
Kaava-aluetta ympäröivillä alueilla on asemakaava länsipuolella ja Poikkitien pohjoispuolella. Lännessä lähin kortteli on Sibeliuksen Ainolan alue, joka on osoitettu museoiden ja niihin verrattavien rakennusten korttelialueeksi. Ainolan pohjoispuolella on omakotirakennuksille varattua aluetta (Ao 2 ) sekä Ainolaa palveleva pysäköintialue (LP-2) ja puistoa. Poikkitien pohjoispuolella oleva korttelialue on Maatalousnormaalikoulun aluetta ja osoitettu asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Yo 7 ). Muut suunnitelmat Poikkitien parantamisesta on tekeillä tiesuunnitelma, jossa ratkaistaan katuliittymien paikat ja liittymien tilavaraukset. Tiesuunnitelman periaateratkaisut ovat valmiina syksyllä 2011. Tiesuunnitelma luovutetaan helmikuussa 2012 ja se saanee lainvoiman elokuussa 2012. Rakennussuunnittelu aloitetaan tiesuunnitelman valmistuttua. Lepolanväylän suunnitelmat pääradan läheisyydessä etenevät keväällä 2012. Pääradan liikenteen välityskyvyn nostamisen yleissuunnittelu on vireillä välillä Pasila-Riihimäki. Järvenpään kohdalla se tarkoittaa lisäraiteen suunnittelua radan länsipuolelle. Järvenpään kaupungin tavoitteena on myös Kyrölän aseman siirto Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelisi paremmin tulevia alueita. Aseman siirrosta neuvotellaan erikseen Liikenneviraston kanssa. Rata- ja pohjarakennussuunnittelu on käynnissä välillä Kyrölä-Purola. Tie-, katu- ja raittijärjestelyiden suunnittelu alkaa syksyllä 2011. Sivu 8
Tontinkäyttösuunnitelmat YIT Rakennus Oy on teettänyt alueen kaavoituksen pohjaksi alustavia tontinkäyttösuunnitelmia (Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy 2011). Alustavia vaihtoehtoja on tarkasteltu kunnallistekniikan kustannusten kannalta. Rakennusjärjestys Tonttirekisteri Rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto, Ramboll Finland Oy 23.8.2011 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus on hyväksynyt puitesopimuksen (6.9.2010 221), joka koskee asemakaavan muuttamisen periaatteita Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiön omistamalla kiinteistöllä (1:442). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat : - Järvenpään kaupunki - Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö - YIT Rakennus Oy - Suomen valtio (Valtion kiinteistölaitos). Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset: - Järvenpään Ristinummi-Seura ry - Teriojan asukasyhdistys ry - Järvenpää-Seura ry - Järvenpään vesilaitos - Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Sivu 9
- Fortum Sähkönsiirto Oy - Elisa Networks Oy - TeliaSonera Finland Oyj Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Liikennevirasto - Helsingin seudun liikenne - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Naapurikunnat Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Rakennusvalvonta - Kaupunkitekniikka, suunnittelupalvelut Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Järvenpään internet-sivuille on tehty asemakaavasta oma sivu, jossa eri suunnitteluvaiheiden asiakirjat ovat esillä. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 16.2.2011 sekä kirjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.2.2011 lähtien kaavoituksessa sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty yksi lausunto, joka ei varsinaisesti koske osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, vaan Fortumin toivetta päästä mukaan kunnallistekniseen suunnitteluun. Tieto välitettiin eteenpäin. Asemakaavan valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.5. 23.6.2011. Luonnosvaihtoehtoja oli kaksi, jotka eroavat toisistaan päiväkotitontin sijainnin suhteen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet nähtävänä tausta-aineistona. Yksi mielipide esitettiin, joka ei aiheuttanut muutostarvetta kaavaluonnokseen. Lausunnot kaavaluonnoksesta: Liikennevirasto 17.6.2011 Museovirasto 27.6.2011 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 9.6.2011: HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 22.6.2011 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 22.6.2011 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 24.8.2011 Fortum Power and Heat Oy 7.6.2011 Fortum Sähkönsiirto 17.6.2011 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 6.7.2011 Kaupunkitekniikka 1.9.2011 Sirkka ja Richard Lehtinen 1.9.2011 Helimäki Akustikot 28.12.2011 TeliaSonera Finland Oyj:n toimeksiannosta Ari Ervasti, Sito-rakennuttajat Oy 27.1.2012 Asemakaavan ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 7.3.-5.4.2012. Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot rakennuslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, Keski-Uudenmaan Ympäristökeskukselta sekä pelastuslaitokselta. Muistutuksia kaavaehdotuksesta ei tehty. Lausunnot asemakaavaehdotuksesta: Sivu 10
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 4.4.2012 Tekninen lautakunta 18.4.2012 8 Rakennuslautakunta 24.4.2012 17 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos 4.2.3 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty 1.3.2011 Uudenmaan ELY- keskuksessa. Uudenmaan ympäristökeskus toivoi, että vaikutusten arvioinnissa huomioitaisiin maisemalliset vaikutuksen erityisesti Ainolaan ja avoimiin peltomaisemiin. Alueen rakentamista on tarpeen ohjata rakennustapaohjeilla. Melun vaikutukset on otettava huomioon desibelimääräyksillä erityisesti Poikkitien lähellä ja radan puolella. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuudet laadukkaan ja monipuoliseen asuinrakentamiseen sekä sujuviin liikennejärjestelyihin osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Toimiva aluerakenne on ensiarvoisen tärkeä tavoite suunnittelussa. Täydennysrakentaminen asumiseen alueella on yleiskaavan mukaista maankäyttöä. Korkealaatuisen elinympäristön muodostuminen alueelle on mahdollistettava suunnittelulla. Palveluverkon kehittäminen Järvenpään keskustan eteläpuolelle on tarkoituksenmukaista yhdyskuntakehitystä. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman arvot ja merkittävien kulttuuriympäristökohteiden läheisyys. Alueen luonnonmukainen lähivirkistysmahdollisuus huomioidaan suunnittelussa. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Maiseman säilyminen avoimena otetaan huomioon, kun rakennusten korkeutta ja rakennusoikeuksia määritellään. Alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet, jotta varmistetaan rakentamisen korkea laatu ja soveltuvuus ympäristöön. Liikennemelua voidaan torjua rakennusten sijoittelulla. Luonnosvaihtoehto 2, jossa päiväkotitontti sijaitsee asuntoalueiden itäpuolella, otetaan asemakaavaehdotuksen pohjaksi teknisesti ja taloudellisesti edullisempana. Suunnittelualueesta jätetään pois Lepolanväylän katualue, koska Lepolanväylän, Kyrölän tulevan aseman laitureiden ja kevyen liikenteen alikulkujen tilavaraukset vaativat vielä lisätutkimista. Liityntäpysäköintialuetta kasvatetaan tulevia tarpeita ajatellen, ja alueelle lisätään ohjeellinen rakennusala matkaviestitukiasemalle. Sähkömuuntamolle varataan paikka Kurkiaurankadun kulmasta. Päiväkotitonttia laajennetaan Poikkitiehen asti, mutta Poikkitien ja päiväkodin väliin osoitetaan istutettava alueen osa. Kareliapuiston leikkialueelta osoitetaan ohjeellinen kevyenliikenteen varaus Poikkitielle. Alueelle laaditaan yhteistyössä rakennusvalvonnan ja rakennuttajataho YIT:n kanssa rakentamistapaohjeet. Rakentamisohjeita täydennetään erikseen laadittavalla tonttikorkokartalla. Rakentamisohjeet ja tonttikorkokartta liitetään tontinluovutusehtoihin. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaa varten on laadittu useita alustavia tontinkäyttösuunnitelmia (Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy), joita on vertailtu alueen toimivuuden ja kunnallistekniikan rakentamiskustannusten suhteen. Alustavien vaihtoehtojen tavoitteena oli säilyttää osayleiskaavan idea pihapiirien ympärille sijoittuvista pientaloista, osayleiskaavan mukaisen ilmeen ja riittävän melusuojauksen varmistaminen umpikulmaisilla rivitalokortteleilla, pihakadun elävöittäminen sijoittamalla rakennuksia pihakadun varteen, sujuva liikenneyhteys kaikille tonteille sekä mahdollisuus jakaa erillistalokorttelit pienempiin osiin, jolloin rakennusoikeus olisi 1200 k-m 2 / tontti. Alustavissa vaihto- Sivu 11
ehdoissa tutkittiin myös lenkkimäistä katuyhteyttä alueen eteläosaan. Päiväkotitontti oli sijoitettu asuinkortteleiden sisälle. Tämän lisäksi tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa päiväkoti alueen läntisimpään kortteliin metsän reunaan, jolloin päiväkoti voisi käyttää viheraluetta pihan laajennuksena, sekä rivitalokortteleiden sisäisiä järjestelyjä niin, että autopaikat sijoitetaan kortteleiden ulkoreunalle, jolloin leikkialue jää suojaisan pihan puolelle. Alustava tontinkäyttösuunnitelma v5. Omakotitontit sijaitsevat alueen länsireunalla. Alustava tontinkäyttösuunnitelma v6b. Alueen eteläreunalla on omakotitontteja, joille lenkkimäinen katuyhteys. 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaluonnos kehitettiin tarkastelemalla alustavien tontinkäyttösuunnitelmien toiminnallisuutta ja kunnallistekniikan kustannuksia. Nähtäville asetettiin kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan päiväkodin sijainnin suhteen. Vaihtoehdossa 1 (VE1) päiväkoti sijaitsee asuinalueen keskellä korttelissa 2213. Vaihtoehdossa 2 (VE2) päiväkoti on sijoitettu meriviemärin itäpuolelle Ainolan kentän pohjoispuolelle, jolloin kortteli 2213 on osoitettu kokonaan rivitalorakentamiseen. Vaihtoehto VE1. Päiväkoti sijaitsee asuinalueen keskellä. Vaihtoehto VE2. Päiväkoti sijaitsee asuinalueen itäpuolella. Kummassakin vaihtoehdossa asuinkortteleihin on suunniteltu rivitalo-, erillispientalo- ja omakotiasumista. Etelässä asuinkortteleita rajaa Aallottarenpuiston kosteikko, joka rajautuu huoltoteihin. Lännessä asuinkortteli rajautuu avoimena säilyvään peltomaisemaan. Pohjoisessa asuinkorttelit rajautuvat Poikkitiehen ja idässä meriviemäriin. Suunnittelualueen itäreunalle radan varteen on osoitettu Lepolanväylän katualuevaraus sekä liityntäpysäköintialue. Vaihtoehdossa VE1 päiväkotitontti on sijoitettu tulevan asuinalueen sisärakenteeseen. Vaihtoehdossa VE2 päiväkotitontti sijoittuu asuinrakenteen ulkopuolelle. Lopullisen vaihtoehdon valinta on tehty päiväkodin sijainnin perusteella. Julkisten lähipalvelurakennusten tontille, jolle päiväkoti on suunnitteilla, tullaan sallimaan 2000 k-m² suuruinen yksikkö, joka on helpompi sijoittaa Sivu 12
asuinkortteleiden ulkopuolelle. Näin saadaan myös asumiskorttelit rauhallisemmiksi, joka voidaan nähdä yhtenä laadukkaan asumisen indikaationa. 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueen rakentamisen vaikutuksia on tarkasteltu Järvenpään yleiskaavan ja Lepolan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava toteuttaa yleispiirteisessä suunnittelussa asetettuja tavoitteita. Asemakaavalla varmistetaan avoimien näkymien säilyminen, asuinkortteleiden melusuojaus ja rakentamisen sopeutuminen ympäristöön. Alueen laatutekijöinä voidaan pitää laadukasta asumista, mielenkiintoisuutta, monimuotoisuutta, vaihtelevuutta, maanläheistä värimaailmaa, kulttuuriympäristön kunnioitusta, maisemaan sopivuutta, korkealaatuista arkkitehtuuria ja liikenteellistä toimivuutta. Asemakaavan sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioida seuraavasti: Alueen sosiaalinen luonne Alue tarjoaa mahdollisuuden erilaisten väestöryhmien ja erikokoisten ruokakuntien asumiseen. Alueelle tulee omakotitaloja, erillisiä yhtiömuotoisia pientaloja ja rivitaloasuntoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Toiminnallisuus Alueelle sijoitetaan päiväkoti, joka palvelee myös lähiympäristön asukkaita. Lähimmät koulut sijaitsevat noin kilometrin päässä Kyrölässä ja Sipoontien pohjoispuolella keskustassa. Päivittäistavarakauppa ja muut kaupalliset palvelut sijaitsevat keskustassa noin parin kilometrin etäisyydellä. Kyrölän seisake sijaitsee aivan alueen vieressä. Poikkitielle alueen viereen rakennetaan bussipysäkit. Alueelta on kevyen liikenteen yhteys keskustan suuntaan viheralueiden läpi Poikkitien alikäytävien kautta. Alueen eteläreunaan rakennetaan itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen raitti, joka kulkee radan alitse Ristinummen itäosaan. Alueelta pääsee hyvin myös Lepolan alueen ulkoilureiteille ja -laduille sekä Tuusulanjärvelle. Koettu ympäristö, elämyksellisyys Asemakaavalla varmistetaan asuinkortteleiden riittävä melusuojaus. Viheralueet ympäröivät asuinkortteleita joka suunnasta ja niille on helppo päästä. Ainolan kenttä on tiiviissä käytössä jalkapallon harjoituskenttänä. Jalkapallokenttä, alueen eteläosan kosteikko ja Kareliapuiston avoin peltoalue tarjoavat mahdollisuudet erityyppisiin lähivirkistysalueisiin. 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnosvaihtoehdoista annetuissa lausunnoissa on pidetty parempana vaihtoehtoa VE1, jossa päiväkoti on asuintokortteleiden yhteydessä. Radan varren peltomaiseman avoimuus säilyisi siinä paremmin kuin VE2:ssa, jossa päiväkoti sijaitsee erillään lähempänä rataa. VE1 vastaa tältä osin paremmin kulttuuriympäristön vaalimisen maisemallisia tavoitteita. Vaihtoehdot eivät eroa toisistaan merkittävästi toiminnallisuuden, koetun ympäristön tai sosiaalisen luonteen perusteella. Suunnittelun jatkaminen vaihtoehdon VE2 pohjalta on kunnallistekniikan ratkaisujen kannalta edullisempaa. Myös päiväkodin tilantarve voidaan ratkaista paremmin vaihtoehdon VE2 pohjalta. Radanvarren maiseman avoimuus säilyy Ainolan kentän kohdalla entisellään. Päiväkotitontti sijoittuu osin nykyiseen metsikköön. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu asuinkortteleista sekä niitä ympäröivistä lähivirkistysalueista. alueen itälaidalla on päiväkotitontti ja liityntäpysäköintialuetta. Alue liittyy Poikkitiehen Myrskykadun Sivu 13
kautta, joka toimii pääkokoojana. Kurkiaurankatu on tonttikatu, joka jatkuu alueen itäosaan tulevalle Lepolanväylälle. Kurkiaurankadun keskiosat rakennetaan pihakatumaisiksi. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 19,4 ha, josta on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR) 2,9 ha, asuinpientalojen korttelialuetta (AP) 1,9 ha, erillispientalojen korttelialuetta (AO) 1 ha sekä julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta 0,7 ha, pysäköintialuetta 0,6 ha ja katualuetta 1,2 ha. Viheralueita on yhteensä noin 10,9 ha. Alueella on asuinkerrosalaa yhteensä 14831 k-m 2 ja päiväkodin kerrosalaa 2000 k-m². Kaavaalueen korttelitehokkuus vastaa tehokkuuslukua e k = 0,25 ja aluetehokkuus vastaa tehokkuuslukua e a = 0,01. Alueelle tulee 15 omakotitaloa ja noin 134 rivitalo- tai erillispientaloasuntoa. 5.1.2 Palvelut Alueelle suunniteltu päiväkoti palvelee myös lähialueiden lapsia. Päivittäistavarakaupat sekä muut keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Alue on julkisen liikenteen saavutettavissa, kun Poikkitielle suunnittelualueen kohdalle rakennetaan bussipysäkit tien parantamisen yhteydessä. Kyrölän seisake sijaitsee välittömästi suunnittelualueen itäpuolella sen jälkeen, kun se on siirretty Poikkitien eteläpuolelle nykyiseltä paikaltaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue toteutetaan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti asumiseen sekä virkistysalueiksi. Kaavaalueen länsireunassa sijaitseva Kareliapuiston avoin maisema säilytetään ja pieneen metsäsaarekkeeseen suunnitellaan korttelileikkipuisto. Tämä metsäsaareke rajaa myös asuinaluekortteleiden länsireunaa. Omakotitontit on haluttu sijoittaa alueen länsireunalle, jossa perustamisolosuhteet ovat paremmat ja liikenteen melutasot pienemmät. Rivitalot sijoitetaan muurimaiseksi suojaksi liikennemelua vastaan alueen ympärille. Rakennukset on tarkoitus sijoittaa sitten, että korkeammat ovat alueen pohjoisosassa ja matalammat alueen eteläreunalla. Rakennusten sijoittelulla on pyritty myös säilyttämään asuinalueella avoimia maisemanäkymiä etelään. Alueen eteläreunassa olevalle puistoalueelle rakentuu kosteikko, johon hulevedet voidaan ohjata. Alueen itäreunalla Ainolankentän vieressä asuinkortteleita rajaa meriviemäri. Ainolankentän pohjoispuolelle metsäsaarekkeeseen on suunniteltu päiväkotia varten julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Sen vieressä nykyistä liityntäpysäköintialuetta laajennetaan tulevaa Kyrölän asemaa ja Ainolan kentän käyttöä varten. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Korttelialueet sijoittuvat rakennettavan alueen pohjois- ja itälaidoille. Rakennukset muodostavat Poikkitien ja pääradan suuntaan muurimaisen rintaman, joka suojaa piha-alueita liikennemelulta. Autotallit tai -katokset rakennetaan samasta syystä tonttien reunoille. Kaksikerroksiset rakennukset estävät liikennemelun leviämisen asuntoalueen sisäosiin. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Erillisten yhtiömuotoisten asuinrakennusten alueet sijoittuvat suunnittelualueen keskiosiin. Korttelialueen pohjoisosassa rakennukset voivat olla kaksikerroksisia, kun taas aivan alueen eteläreunaan sallitaan vain yksikerroksisia rakennuksia. Varasto-, autotalli- tms. kerrosalaa ei lueta rakennusoikeuteen, mutta nämä tilat on tarkoitus rakentaa asunnon välittömään läheisyyteen. Sivu 14
Erillispientalojen korttelialue (AO) Alueen länsireunalle on osoitettu 15 omakotitalotonttia. Tonteille on määrätty harjasuunta, joka antaa kadulle rytmin ja ryhdikkään laadullisen ilmeen. Kerrosluvuksi on osoitettu pohjoisenpuoleisilla tonteilla kaksi, joka on pakollinen. Etelänpuoleisilla tonteilla saa rakentaa vain yksikerroksisia taloja. Rakennusten korkeusvaihtelulla on haluttu mahdollistaa avonaiset näkymät eteläsuunnan peltomaisemaan. Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Alueelle on suunnitteilla päiväkoti, mutta kaava mahdollistaa myös jonkin toisen julkisen lähipalvelurakennuksen tontille. Rakennusoikeus on tästä johtuen suuri, ja kerrosluku antaa mahdollisuuden monimuotoiselle, laadukkaalle suunnittelulle. 5.3.2 Muut alueet Virkistysalue (V-1) Alueen länsiosaan on suunniteltu Kareliapuiston virkistysalue, jonka peltomaisema on säilytettävä avoimena. Alueen itäreunassa on metsikkö, jonne on suunniteltu leikkipaikka. Poikkitien suunnasta on osoitettu alueelle ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys (Kareliapolku). Lähivirkistysalue (VL) Poikkitien eteläpuolella asuinkortteleiden ja päiväkotitontin välinen alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueen läpi kulkee meriviemäri ja alueen itäreunaan on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Poikkitieltä Kurkiaurankadulle. Lähivirkistysalue (VL-3) Asuinkortteleiden eteläpuolelle on osoitettu lähivirkistysaluetta, jolle on tarkoitus rakentaa kosteikko hulevesien viivyttämistä varten. Alueen reunoille on osoitettu kevyen liikenteen yhteydet (Aallottarenpolku, Päivättärenpolku), jotka palvelevat myös kosteikkoalueen huoltoliikennettä. Alueelle on osoitettu rakennusala pumppaamoa varten. Alueen maisema säilytetään avoimena. Urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU-1) Nykyinen Ainolan kenttä ympäristöineen on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi. Alueelle on varattu rakennusoikeutta 200 k-m 2 huoltorakennusta varten. Alueen länsiosassa kulkee meriviemäri, jonka suoja-alueet asettavat rajoituksia alueen rakentamiselle. Yleinen pysäköintialue (LP) Rautatien länsipuolelle Poikkitien varteen on suunniteltu liityntäpysäköintialuetta. Alueelle on osoitettu ohjeellinen rakennusala matkaviestintukiasemaa varten. Katualueet Kurkiaurankatu on tarkoitus suunnitella keskiosistaan pihakatumaiseksi kaduksi Lepola I pihakatujen tapaan. Kadulla kulkee kevyenliikenteen väylät osittain molemmin puolin. Pihakatumaisuutta katualueeseen saadaan istutuksin. Katualueen leveys myös mahdollistaa pysäköintipaikkojen rakentamisen kadun varteen. Kevyen liikenteen reitit Ilmattarenpolku ja Luonnottarenpolku ovat alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevia kevyen liikenteen raitteja. Sivu 15
5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uusi asuinalue täydentää kaupunkirakennetta Lepolan osayleiskaavan mukaisesti. Kaupunkirakenne laajenee ja tiivistyy etelän suuntaan. Asemakaavoitetulle alueelle toteutuu noin 150 asuntoa, joihin tulee noin 310 uutta asukasta. Kaupunkikuvallisesti Lepola muodostaa oman kokonaisuutensa lähellä Ainolaa, mutta kuitenkin erillään siitä. Rakentaminen on pienimittakaavaista, ja alueen laatu pyritään varmistamaan mm. julkisivuväritystä ja istutuksia koskevilla rakentamisohjeilla. Rakentamisella ei siten ole merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävään Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan. Alue liittyy uuden liittymän kautta Poikkitiehen, myöhemmin suunniteltavaan Lepolanväylään sekä radan itäpuolen tuleviin kaava-alueisiin. Nykyinen ajoyhteys Poikkitieltä liityntäpysäköintialueelle tulee poistumaan, kun Lepolanväylä rakennetaan ja Poikkitien uudet liittymät valmistuvat. Ensi vaiheessa ajoyhteys päiväkotitontille, liityntäpysäköintialueelle ja pallokentälle tulee olemaan Kurkiaurankadun kautta. Pohjoisessa alue liittyy tulevaan Lepola I asuinalueeseen. Viheralueyhteydet kaikkiin suuntiin paranevat, kun alueen reitistöt rakennetaan. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen maisema ja kulttuuriympäristön arvokkaat piirteet ovat tärkeimpiä lähtökohtia uuden rakentamisen suunnittelussa. Tästä syystä peltomaisemaa pyritään säilyttämään avoimena ja pitkiä avoimia näkymiä tulee ylläpitää. Avoimet näkymät ovat mahdollisia asuntokortteleiden länsipuolella Kareliapuiston alueella ja itäpuolella Ainolankentän virkistysalueella, jonka kautta kulkee meriviemäri. Myös alueella olevia metsäsaarekkeita pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman säilyminen on varmistettu virkistysalueita koskevalla kaavamerkinnällä. Rakennetun alueen hulevedet tullaan johtamaan hulevesiviemäriin, josta ne johdetaan edelleen kosteikkoon ja Tuusulanjärveen. Alueella on myös avo-oja tulvatilanteiden varalle meriviemärin läheisyydessä. Alueen rakentamisessa pyritään ekotehokkuuteen. Alue on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelua asuinpihoilla vähennetään sijoittamalla rakennukset meluesteiksi ja rakentamalla niistä riittävän korkeita. Rautatieliikenteen tärinä ei selvitysten mukaan rajoita alueen käyttöä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Rakennuksen maanalaiset rakenteet eivät saa ylittää tontin rajaa. Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomioita ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tontille on rakennettava vähintään 10 m² korttelialueen yhtenäisesti suunniteltua leikki- ja oleskelualuetta asuntoa kohti. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueiksi, kulkuväyliksi, tai huolto- tai paikoitusalueiksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai johtaa hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja vähintään 1,5 ap/ asunto ja 1 vieraspaikka/ 5 asuntoa. Sivu 16
Merkintä koskee alueen keskelle yhtiömuotoisille erillispientaloille suunniteltua korttelialuetta. Alueesta pyritään saamaan vaihteleva, mutta maisemaan sopiva ja korkealaatuinen. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee istuttaa. Rakentaminen on tarkoitus sopeuttaa avoimeen peltomaisemaan siten, että alueen eteläreunalla rakennukset saavat olla enintään yksikerroksisia. Tontit voidaan rakentamisohjeiden mukaan rajata ja jaotella pensasistutuksilla, ja eteläreunalle tulee istuttaa viheraidanne. Rakennusala on osoitettu niin, että maanalaiset rakenteet eivät ylitä tontin rajaa, koska Aallottarenpuiston kosteikon ja huoltoväylän rakennekerrokset sijaitsevat välittömästi alueen etelärajan tuntumassa. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai johtaa hulevesiviemäriin. RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Rakennuksen maanalaiset rakenteet eivät saa ylittää tontin rajaa. Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tontille on rakennettava vähintään 10m² korttelialueen yhtenäisesti suunniteltua leikki- ja oleskelualuetta asuntoa kohti. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueiksi, kulkuväyliksi tai huolto- tai paikoitusalueiksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai johtaa hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja vähintään 1,5 ap/ asunto ja 1 vieraspaikka/5 asuntoa. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueet rajautuvat asuinalueen pohjois- ja itäreunoille. Rakennukset ovat kaksikerroksisia. Autotallit ja -katokset rakennetaan alueen ulkoreunoille, jolloin ne suojaavat asuinpihoja liikennemelulta. Rakennusten maanalaiset rakenteet eivät saa ylittää tontin rajaa, koska pohjoisessa tontti rajoittuu Poikkitien rakennekerroksiin ja idässä vieressä on meriviemärille varattu alue, jonka olosuhteet eivät saa muuttua. Kurkiaurankadun varteen rivitalokorttelin kulmaan on varattu alue yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Alueelle saa rakentaa yksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai johtaa hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja vähintään 2 ap/ asunto. Merkintä koskee omakotitontteja, jotka sijoittuvat asuinalueen länsireunaan Kurkiaurankadun molemmin puolin. Rakennusalat on osoitettu neljän metrin päähän viereisen tontin rajasta ja kahden metrin päähän muista rajoista. Rakennukset ovat harjakattoisia, ja harjansuunta on osoitettu useimmilla tonteilla kohtisuoraan katua vastaan. Pohjoispuolisille tonteille on rakennettava kaksikerroksia taloja, ja Kurkiaurankadun eteläpäähän yksikerroksisia taloja, jotta alue liittyisi paremmin ympäröivään peltomaisemaan. Kolmelle Kurkiaurankadun itäpuolen tontille on osoitettu aluevaraus viemärijohtoa varten. Sivu 17
JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistössä toimivaa henkilökuntaa varten. Pihan oleskelu- ja leikkialueet tulee suojata siten, että niiden melutaso ei ylitä A- painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55dB(A) tai yöohjearvoa (klo 22-7) 45dB(A). Tontilla tulee olla vähintään 1 puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja 1 ap/ 85 k-m2 sekä 1 ap/ 2 työntekijää kohti. Alueelle on mahdollista rakentaa päiväkoti. Korttelialue sijoittuu nykyisen metsikön reunaan. Rakennus voidaan sijoittaa tontin itä- ja pohjoisreunalle siten, että se suojaa piha-alueita liikennemelulta. Rakennus voi olla kaksikerroksinen. VIRKISTYSALUE. Alueen maisema on säilytettävä avoimena. Merkintä koskee Kareliapuiston virkistysaluetta, joka sijoittuu kaavan länsiosaan Ainolan metsäpuiston viereen, peltomaisemaan. Alueen maisema on säilytettävä avoimena. Tätä määräystä täydennetään kaavassa /s- 10 merkinnällä. Kareliapuiston itäreunalla on metsikkö, joka tullaan säilyttämään pääosin. Puistoalueelle suunnitellaan leikkipaikka, jolta on polkuyhteydet Poikkitien kevyen liikenteen väylälle ja Kurkiaurankadulle. LÄHIVIRKISTYSALUE. Alueen maaston muotoja voidaan muokata ja alueelle saa rakentaa hulevesien viivytysaltaan ja siihen liittyviä patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaisesti. Merkintä koskee Aallottarenpuiston lähivirkistysaluetta, joka sijoittuu kaavan eteläreunalle. Alueelle suunnitellaan kosteikko, jolla hulevesiä voidaan viivyttää ennen niiden johtamista Tuusulanjärveen. Alueen maisema tulee säilymään luonteeltaan avoimena, koska kosteikolla viihtyvät kasvit ovat matalia. Alueen reunoille rakennetaan kevyen liikenteen väylät, jotka palvelevat myös kosteikon huoltoa. Alueen eteläreunalle varataan ohjeellinen rakennusala pumppaamoa varten. Tätä määräystä on täydennetty kaavassa myös /s- 10 merkinnällä. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUALUE. Alueelle voidaan sijoittaa urheilupalveluihin liittyviä rakennuksia ja kenttiä yhtenäisen suunnitelman perusteella kulttuurimaisema huomioon ottaen. Alueen maisema tulee säilyttää avoimena. Hulevedet tulee imeyttää maahan alueella tai johtaa kosteikkopuistoon tai sadevesiviemäriin. Merkintä koskee Ainolankentän aluetta, jolla on jalkapallon harjoituskenttä. Alueen länsireunalla kulkee meriviemäri, jonka suoja-alueet on merkitty kaavakarttaan. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 200 k-m 2, mikä mahdollistaa huoltorakennuksen rakentamisen. Alueen rakentamisessa tulee ottaa kulttuurimaisema huomioon. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa matkaviestitukiaseman. Sivu 18
Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen sijainti matkaviestintukiasemalle liityntäpysäköintialueella. Rakennelma on 27 30 m korkuinen harukseton pylväs, jonka juurelle rakennetaan laitekaappi. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman osa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue tulee pitää yhtenäisenä kokonaisuutena sen historiallisen luonteen mukaisesti. Yleisen alueen suunnitelmaa laadittaessa on toimittava yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Merkintä koskee korttelialueiden ulkopuolelle jääviä virkistysalueita, joille ei tule rakennuksia. Maisemien avoimuus ja pitkien näkymien säilyminen on varmistettava. Metsäsaarekkeet tulee säilyttää ja alue tulee pitää yhtenäisenä kokonaisuutena. Yleisen alueen suunnitelmaa laadittaessa on toimittava yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Alueen maastonmuotoja voidaan muokata erillisen rakennussuunnitelman mukaisesti. Merkintä koskee Aallottarenpuiston kosteikkoaluetta. Merkinnällä halutaan varmistaa kosteikkorakennelmien ja patojen rakentamismahdollisuudet. 5.7 Nimistö Alueen nimistön aihepiiri pohjautuu Jean Sibeliuksen tuotantoon, Kalevalaan ja taivaankannen ilmiöihin. Sivu 19
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka liitetään tontinluovutusehtoihin. Alueelle laaditaan myös tonttikorkokartta, joka käsitellään rakennuslautakunnassa ja liitetään tontinluovutusehtoihin. Kunnallistekniikka, kadut, liityntäpysäköinti- ja viheralueet, leikkipaikka sekä kosteikko suunnitellaan erikseen kunnallisteknisen suunnittelupalveluiden toimesta. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan toteutus voi alkaa heti kun kaava on saanut lainvoiman sekä tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Kunnallistekniikan esirakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2012, jolloin alue stabiloidaan. Kunnallistekniikka rakennetaan alueelle vuosina 2013-2015. Aluksi mahdollistetaan rakentaminen yhtiömuotoisilla tonteilla ja sitten omakotikortteleilla. Päiväkoti toteutetaan aikaisintaan vuonna 2015. Tontit luovutetaan kun kunnallistekniikka on saatu kaikilta osin riittävään valmiuteen. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaupungin asemakaavoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta voi antaa jatkuvasti palautetta. Järvenpäässä 21.5.2012 Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti Elina Joutsen kaavasuunnittelija Sivu 20
20 kv Poikkitie Horsmatie Poikkitie Horsmakatu Lepola 22 Kyrölä 4 22 242 76 234 563 562 3003 94027 kt kt kt kr kt 46 51 50 48 45 46 47 44 45 44.5 45 45 47 45 43 47 49 50 48.5 48.5 47 45 47 45 45 44.5 44.5 48 49 50 52 48 49 49 49 48.5 46 47 47 45 44.5 45 50 47 46 46 48 48 44 45 44 47 45 50 52 50 47 50 51 48.5 49 47.5 48 48 53 55 56 50 48 48.5 48 50 52 53 58 55 55 53 47.5 47 45 43.5 50 48 50 55 43 46.3 46.2 46.1 46.4 46.2 51.9 45.9 41.7 42.8 46.1 46.0 46.5 42.7 46.5 46.1 47.6 47.6 45.5 41.3 45.4 46.2 46.2 46.1 46.1 45.9 45.3 46.5 45.0 45.4 45.8 47.5 47.4 47.4 47.2 46.4 46.4 46.7 46.2 46.1 44.5 42.0 46.7 42.8 44.7 47.4 46.6 47.7 46.5 46.2 48.7 48.3 45.0 45.8 46.6 46.4 46.1 46.4 47.6 45.7 44.6 46.1 44.1 44.2 45.0 44.3 44.4 45.1 44.7 44.8 47.1 47.0 46.9 46.8 46.7 46.6 44.7 45.9 45.0 45.9 46.2 45.4 45.1 44.2 43.9 44.2 44.1 44.1 44.1 44.3 44.3 44.6 48.2 48.0 49.5 52.7 53.3 49.4 48.0 47.9 47.5 49.2 48.8 48.8 45.9 45.7 46.6 47.2 46.7 44.4 45.9 49.5 46.0 46.1 51.0 49.7 46.8 45.7 46.2 48.3 43.9 43.8 44.2 44.1 44.2 43.6 43.7 43.5 48.6 50.1 49.9 49.9 48.7 48.9 47.2 50.5 48.3 49.8 49.2 48.7 47.3 47.9 56.4 47.2 48.3 49.6 48.0 46.8 49.3 49.4 58.7 58.4 50.8 51.6 51.5 53.9 45.0 47.9 43.7 43.7 43.7 55.3 43.2 42.9 13 14 5 19 4 13 14 5 4 -M602 22-9901-0-M501 -M601 1:442-M601 -M602 22-9901-0 13 7 8 1:1118 1:63 1:1116 44:1 1:110 1:442 1:2627 1:2627 1:441 1:1767 1:1767 1:897 3:89 4:106 895-2:13 1:442 4:6 44:1 1:2666 92 93 88 24 22 20 18 16 14 12 10 86 88 26 28 30 32 34 411 91 236 238 240 90 8 6 4 2 106 105 104 103 102 101 100 99 98 97 15 2203 2204 9 1 2 97 96 95 4 4 16 1 2 3 22 23 29 28 13 36 221 88 44 38 3 1 20 53 2 1 16 21 14 15 20 19 2 18 21 2 17 3 13 11 10 9 22 321 34 88 11 71 10 6 7 4 5 9 12 3 14 13 1 2 15 42 43 2 54 8 1:110 1:72 99 5 e =0.26 e =0.26 I I I I up 200 I le 2100 1900 1900 1500 1400 2000 KARELIAPUISTO AALLOTTARENPUISTO AINOLANKENTTÄ KURKIAURANKATU MYRSKYKATU PÄIVÄTTÄRENPOLKU ILMATTARENPOLKU KARELIAPOLKU ajo AALLOTTARENPOLKU pp/h j j j pp/h pu +yht 25 % +yht 25 % +yht 25 % +yht 25 % +yht 25 % +t45/as te =0.10 te =0.10 maam I I 1700 1800 +t45/as LUONNOTTARENPOLKU mva 1 1 1 1 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 pp/h pp/h pp pp pp pp a-5 a-5 a-5 a-5 a-5 a-5 j j j pp AINOLANTIEpp/t POIKKITIE 6705600 2560700 100 30 40 0 10 20 50 2212 2213 2214 2215 2216 2217 2218 Lepola LEPOLA 22 RISTINUMMI 21 VL-3 V-1 LP VU-1 /s-10 /s-10 VL AR-23 AR-23 AP-18 AR-23 AR-23 AO-40 AO-40 ET YL-8 LT AO-2 YM 2 Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen (1284/99) vaatimukset ja on ajan tasalla. Jukka Laitila Järvenpäässä Kaupungingeodeetti 21.5.2012
4.4 46.1 46.1 2 46.2 45.9 46.5 47.4 46.2 46.1 47.2 45.0 45.8 45.9 45.9 45.5 45.4 46 47.1 45.4 47.0 46.1 46.1 45.4 45.0 44.7 45.1 46.9 44.8 46.3 46.0 46.8 45.0 46.1 46 42.8 46.6 46.5 44.7 41.7 46.7 45.9 45.1 23 1:1118 9 28 8 22 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP-18 0102018 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. 1205000 Ohjeellinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 1205100 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 15 16 17 2 242 13 1:1116 44:1 7 21 kr 20 2 19 1:2666 1 2 18 2 16 1 31 rölä 4 22 411 21 AR-23 Rakennuksen maanalaiset rakenteet eivät saa ylittää tontin rajaa. Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomioita ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tontille on rakennettava vähintään 10 m² korttelialueen yhtenäisesti suunniteltua leikkija oleskelualuetta asuntoa kohti. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueiksi, kulkuväyliksi, tai huolto- tai paikoitusalueiksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai johtaa hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja vähintään 1,5 ap/asunto ja 1 vieraspaikka/5 asuntoa. 0103123 RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. 22 Lep 2218 AALLOTTAR 2000 I 1206000 Ohjeellinen tontin raja. 1208000 Kaupunginosan numero. 1209000 Kaupunginosan nimi. 1210000 Korttelin numero. 1212100 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1213000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1217000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 47 94027 20 kt Poikkitie 86 45 30 28 26 88 32 45 34 AO-40 Rakennuksen maanalaiset rakenteet eivät saa ylittää tontin rajaa. Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tontille on rakennettava vähintään 10m² korttelialueen yhtäisesti suunniteltua leikki- ja oleskelualuetta asuntoakohti. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueiksi, kulkuväyliksi tai huolto- tai paikoitusalueiksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai johtaa hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja vähintään 1,5 ap/ asunto ja 1 vieraspaikka/5 asuntoa. 0104040 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Alueelle saa rakentaa yksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. +t45/as +yht 25 % e =0.26 te =0.10 1226000 Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. 1219203 Luku osoittaa kerrosalaneliömetreinä, kuinka paljon kerrosalaa varsinaisen kerrosalan lisäksi saadaan asuntoa kohden käyttää autotalli-, autokatos-, varasto- tai muita taloustiloja varten. 1219206 Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia kerrosalasta saadaan varsinaisen kerrosalan lisäksi käyttää asukkaiden yhteiseen käyttöön sekä asuntokohtaisia asunnon ulkopuolisia varastotiloja varten. 1220000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 1220002 Tehokkuusluku eli talousrakennuksen kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 1227000 Rakennusala. 1235000 Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. :63 Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai johtaa hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja vähintään 2 ap/asunto. pu 1231206 Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 20 m2 suuruisen pumppaamorakennuksen. Horsmatie 44:1 44.5 YL-8 V-1 VL 0202008 JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE Asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistössä toimivaa henkilökuntaa varten. Pihan oleskelu- ja leikkialueet tulee suojata melulta siten, ettei niiden melutaso ylitä A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 45 db. Tontilla tulee olla vähintään 1 puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m² kohti. Rakennuksen julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä laadukkaasti, kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Julkisivut tulee jäsennellä ja julkisivuvärityksen tulee soveltua alueen ilmeeseen. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti tontilla tai johtaa kosteikkoon tai hulevesiviemäriin. Tontille on varattava autopaikkoja 1 ap/85 k-m² sekä 1 ap/2 työntekijää kohti. 0500001 VIRKISTYSALUE. Alueen maisema on säilytettävä avoimena. 0502000 LÄHIVIRKISTYSALUE. mva a-5 le maam pp 1231208 Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa matkaviestitukiaseman. 1232013 Auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalle saadaan rakentaa autokatoksia ja -talleja sekä jätehuoltotiloja rakennusoikeusmääräyksien estämättä, sekä asuntokohtaisia asunnon ulkopuolisia varastotiloja rakennusoikeuden puitteissa. 1241002 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1242000 Istutettava alueen osa. 1242010 Alueen maastonmuotoja voidaan muokata erillisen rakennussuunnitelman mukaisesti. 1244000 Katu. 1247000 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI LEPOLA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 : 1000 Asemakaava koskee: 21. kaupunginosan eli Ristinummi tilaa 1:441 ja osaa 22. kaupunginosan eli Lepola tilasta 1:2773. Asemakaavan muutos koskee: 22. kaupunginosan eli Lepola korttelia 2204 (osa tilasta 1:442), osia tiloista 1:2627 ja 1:2773, katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: 22. kaupunginosan eli Lepola korttelit 2212-2218 sekä virkistys-, pysäköinti- ja katualuetta. VL-3 0502003 LÄHIVIRKISTYSALUE pp/h 1248000 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu. Kortteleissa 2212-2218 on noudatettava rakentamistapaohjeita, jotka hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Alueen maaston muotoja voidaan muokata ja alueelle saa rakentaa hulevesien viivystysaltaan ja siihen liittyviä patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaisesti. ajo 1251100 Ajoyhteys. Asemakaavan kortteleihin laaditaan erillinen tonttijako. 45 4 99 1:110 3003 234 44 VU-1 LP ET 0504401 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUALUE. Alueelle voidaan sijoittaa urheilupalveluihin liittyviä rakennuksia ja kenttiä yhtenäisen suunnitelman perusteella kulttuurimaisema huomioon ottaen. Alueen maisema tulee säilyttää avoimena. Hulevedet tulee imeyttää maahan alueella tai johtaa kosteikkopuistoon tai sadevesiviemäriin. 0709000 YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. 0801300 YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE. 1201100 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 1202000 Kaupunginosan raja. pp/h j /s-10 1254907 Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. 1258020 Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. 1262000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 1263000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 1271010 Valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman osa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue tulee pitää yhtenäisenä kokonaisuutena sen historiallisen luonteen mukaisesti. Yleisen alueen suunnitelmaa laadittaessa on toimittava yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti 25.5.-23.6.2011 Kaupunginhallitus 27.2.2012 53 Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti 7.3.-5.4.2012 Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm Päiväys KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaavoitus ja mittaus 21.5.2012 Khdno 1859/2010 5 1203000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. up 1300100 Ohjeellinen pallokenttä. Tarkistettu Hakemistonumero Arkistonumero Suunnittelija 220008 4:6 1204000 Eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 1204100 Osa-alueen raja. Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Elina Joutsen Kaavasuunnittelija Piirtäjä Tallennusnimi Mittakaava Elina Joutsen 1:1000