R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

Samankaltaiset tiedostot
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

4 Pinta-alasovelluksia

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

6 Integraalilaskentaa

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Sinilause ja kosinilause

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

Polynomien laskutoimitukset

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Matematiikan tukikurssi

7.lk matematiikka. Geometria 1

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Kertaustehtävien ratkaisut

Potenssi a) Kirjoita potenssiksi ja 7 ( 7) ( 7) ( 7). b) Kirjoita kertolaskuksi 9 6 ja ( 11) 3. Laskuja ei tarvitse laskea.

Matematiikan tukikurssi

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Matematiikan tukikurssi

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Laskentaa kirjaimilla

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Monikulmio on suljettu, yhtenäinen tasokuvio, jonka muodostavat pisteet ja näitä yhdistävät janat

AVOIN MATEMATIIKKA 7 lk. Osio 3: Potensseja ja polynomeja

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

1.1 Lukujoukot ja laskutoimitukset

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Riemannin integraalista

Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13

Matematiikan ilmiöiden tutkiminen GeoGebran avulla

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Opettajan sähköposti: Algebra ja geometria 5 op

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

VEKTOREILLA LASKEMINEN

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus

VEKTOREILLA LASKEMINEN

4 Taso- ja avaruuskäyrät

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Tekijä Pitkä matematiikka

SUORAKULMAINEN KOLMIO

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

> 1. = lim. ja lisäksi oletetaan, että integraali b

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

origo III neljännes D

MAA 2 - POLYNOMIFUNKTIOT

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

5 Jatkuvan funktion integraali

Transkriptio:

. Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x x x b. x, on polynomi, on polynomi x c. x, ei ole polynomi d. x x, ei ole polynomi e. r r, on polynomi f. r r, ei ole polynomi g. s s s s, ei ole polynomi h.. Luettele seurvien polynomien muuttujt, steet, termit j kertoimet. Minitse in erikseen, mikä milloinkin on kunkin polynomin korkeimmn steen termin kerroin j mikä on polynomin vkiotermi.. x b. 7 6 x x 8x x x x x 0 c. 6 x x x d. t e. x x x x 7 Nro Muuttuj Aste Termit Kertoimet Korkein Vkio. x x j j + b. x 7 7 6 x, x, 8x, x, x, x, x j 0,, 8, +, +, +, +½ j +0 +0 c. x 6 6 x, x, x j,, j + d. t t j j + e. x x x, x, x, j 7,,, j 7 7 (6)

. Lske seurvien polynomien rvot, kun muuttuj s rvot,,, j 0: P x x x t j Q t t. 8 Muuttuj P x Q t 8 8 9 6 0 0 8 8 y. Lske polynomin Sy y Jos rvo, kun muuttuj s rvon. y y, niin Sy y. Vstus: S.. Kirjoit seurvien polynomien vstpolynomit.. x vstpolynomi on: x 7 6 b. x x 8x x x x x 0 vstpolynomi on: 7 6 x x 8x x x x x 0 6 c. x x x vstpolynomi on: x x x d. t vstpolynomi on: t x e. x x x 7 vstpolynomi on: x x x x 7 6 (6)

.6 Sievennä. x y x = y b. x x y = y c. xy xy xy xy xy xy x y = x y xy xy.7 Kolmion knnn pituus on x, yhden sivun pituus on kksi kert knnn pituus j kolmnnen sivun pituus on x +. Kirjoit polynomi, jok ilmoitt kolmion piirin pituuden. x x x x x x x.8 Sievennä.9 Sievennä. b b. b b = b = b b c. x y x y d. xyxy xy x = x y y = b b e. = f. b c =. b = b. x y xy x y x y b c b bc c b b b = c. yzyz zy zy b b b d. = 0 b b b b b x y x y x y xy b = b b b e. = b b.0 Px RxP x Rx Px Rx Px R x Px RxP x Rx Tulokset: Px Rx PxRx j x Rx b b b j. Tämä EI ole vike, inostn työläs. Viv knntt! P. (6)

. Kolmion knnn pituus on t j kolmion korkeus on neljä kert kolmion knnn pituus. Lske kolmion l. t t. Piirrä seurvien funktioitten kuvjt smn koordintistoon. Käytä ruutupperi, jonk ruudut ovt neliön muotoiset. Jos käytät tietokonett, vrmist että koordinttikselien mittkvt ovt smt.. f ( x) x b. f ( x) x c. h( x) x. Tutki oheisest funktion F(x) kuvjst, mitä on. F(0) = 6 b. F( ) = 0 c. F( ) = F(x). Tutki oheisest funktion F(x) kuvjst, millä x:n rvoll F(x). 0 = F( ) b. = F(,) c. = F(,) (6)

. Erään mtemtiikn kokeen rvostelusteikon mukn rvosn A (x) riippuu pistemäärästä seurvll tvll. Merkitään kokeest stu pistemäärää x:llä. Jos x < 0, 6, rvosn lsketn kvst A ( x ) x, jos x < 9, rvosn lsketn x,7 kvst, 6. Muuten rvosn lsketn kvst x 9 8, 6. 6 9. Piirrä nämä ossuort koordintistoon. Ot trkoin huomioon, millä pistemäärillä mikin ossuor on voimss. Tuloksen pitää oll ktkemton, mutt plsist koostuv kuvio. b. Minkä rvosnn s pisteellä? pisteellä s rvosnn 9,08.. siis yhdeksän. c. Kuink mont pistettä on kokeen mksimi? 8 pisteellä s rvosnn kymmenen..6 Piirrä seurvien funktioitten kuvjt. Käteviä työvälineitä ovt grfinen lskin j netistä löytyvät, opiskelukäytössä ilmiset grfiikk piirtävät ohjelmt. Jos piirrät käsin ei kovin työläs tehtävä ole huolellinen. Mitä välinettä sitten käytätkin, vrmist, että käytät sm mittkv molemmill kseleill. Muuten kuvsi mittsuhteet vääristyvät. Mieti, miten mikin termi vikutt kuvjn.. f(x) = x b. f(x) = x x c. f(x) = x (6)

.7 Suorkulmion pitkän sivun pituus on x j lyhyen sivun pituus on x. Suorkulmion pint-l lsketn kvll lyhyen sivun pituus kert pitkän sivun pituus. Piirrä sen funktion kuvj, jok esittää tämän suorkulmion l x:n funktion. Arvioi kuvjst, millä x:n rvoll suorkulmion l on suurimmilln. Milliset x:n rvot ovt mhdolliset? Miksi? Kuvst: Kosk pint-l ei voi oll negtiivinen, on x. Ylärj x:llä ei ole. Tällä rvoll siis rvoll x =, l on pienimmillään. 6(6)