ULVILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2012

ULVILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Suunnitellun Langenintien päiväkodin julkisivut Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen Oy.

2 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kaavoituskatsauksen (maankäyttö- ja rakennuslaki 7 ) tarkoitus on kertoa kaupungissa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Maankäytön suunnittelu edellyttää, että kaavahankkeista tiedotetaan jo niiden alkuvaiheessa. Näin osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun alusta lähtien koko suunnitteluprosessin ajan. Kaavaa laadittaessa on riittävän aikaisessa vaiheessa laadittava kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (maankäyttö- ja rakennuslaki 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kaikista kaavoista suunnittelua aloitettaessa. Maankäytön suunnittelua hoidetaan maankäyttöosastolla, joka toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n tarkoittamana kaavoittajana Ulvilassa toimii kaavoituspäällikkö Pauli Kekki. Kaavoja laatii myös kaavoituspäällikön sijainen, kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf (siirtyy toisen työnantajan palvelukseen lokakuussa 2012). Osaston maanmittausteknikkona toimii Arto Ahokas. Ulla Kiviharju toimii suunnitteluavustajana ja Johanna Hirvelä teknisenä avustajana (siityi toisen työnantajan palvelukeen syyskuussa 2012). Kartoittaja Elina Uusitalo vastaa maastomittauksista. Kaavoituskatsaus on nähtävillä kaupungin maankäyttöosastolla ja kirjastoissa. Se on luettavissa myös kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.ulvila.fi. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan Ulvilan Seudussa, kaupungin ilmoitustaululla sekä kotisivuilla. 1. SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA 1.1. Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle Maakuntakaavan laadinnan tavoitteena on maankäyttö ja rakennuslain (MRL 1 ) mukaisesti järjestää alueidenkäyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että suunnittelussa turvataan jokaiselle halukkaalle osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 26, 27 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan laatiminen on maakunnan liiton lakisääteinen tehtävä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Satakuntaliitto, joka on 21 kunnan lakisääteinen kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen peri-

3 aatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. 1.2. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2011 Ympäristöministeriö vahvisti 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan. Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö on katsonut, että Satakunnan maakuntakaava muilta kuin vahvistamatta jätetyiltä osiltaan täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muilta osin ei ole maankäyttö- ja rakennuslaista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan jättäen kuitenkin vahvistamatta viisi kohdetta. Ne eivät koske Ulvilaa. Seutukaavat kumottiin ja maakuntakaava tuli heti voimaan Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vahvistaessaan Satakunnan maakuntakaavan ympäristöministeriö on myös kumonnut maakuntakaavana voimassa olleet seutukaavan 5 ja seutukaavan 2 sekä Kiikoisten kunnan alueella voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan. Ympäristöministeriön vahvistettua Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2011, vahvistamisen seurauksena kumotut seutukaavat eivät ole enää voimassa, joten seutukaavoja koskevia tekstejä ei tule enää käyttää valmisteltavissa kaava- ym. asiakirjoissa. Satakunnan maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n nojalla maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lisäksi viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). 2. SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT KAAVALAUSUNNOT 2.1. Yleiskaavat Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 :n mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Yleiskaavan osalta käytäntö on jotakuinkin selvä. Yleiskaavasta pyydetään maakunnan liiton lausunto ehdotusvaiheessa. Yleiskaavat ovat usein varsin merkittäviä ja laajoja. Usein jo yleiskaavan luonnosvaiheessa on tarpeen saada viranomaisilta palautetta. Satakuntaliiton osalta palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Luonnosvaiheessa yleiskaavasta pyydetään maakunnan liitolta lausunto tapauskohtaisesti

4 harkiten. 2.2. Asemakaavat Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 :n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Asemakaavasta pyydetään maakunnan liiton lausunto ehdotusvaiheessa aina, jos kaava koskee maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Jos alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaavaa laaditaan täysin sen mukaisesti, Satakuntaliiton osalta lausuntopyyntö asemakaavasta on usein tarpeeton. Niillä alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan luonnosvaiheessa voidaan noudattaa samaa periaatetta kuin yleiskaavoissa luonnosvaiheessa siten, että palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. 7 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 20.6.2011/95 käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laadinnan siten, että kaavassa käsitellään maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet mantereella. Viranomaisneuvottelu järjestettiin 23.5.2011. Vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkaistu kuulutus elokuussa samana vuonna. Vaihemaakuntakaavan perusselvitykseksi laadittu Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitys valmistui kesäkuussa 2011. Vaihekaava on tarkoitus saada nähtäville kuluvan vuoden 2012 kuluessa. 3.1. Mannertuulialueet Satakunnassa Ympäristöministeriö ja Satakuntaliitto tekivät maaliskuussa 2010 tutkimussopimuksen tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden kartoittamiseksi Satakunnan manneralueella. Pilottiselvityksenä toteutetussa Mannertuulialueet Satakunnassa hankkeessa selvitettiin tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet merenrannikon läheisyydessä ja sisämaassa. Hankkeessa kehitettiin paikkatietoanalyysiin ja vuorovaikutukseen perustuvaa suunnittelumenetelmää maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloille soveltuvien alueiden määrittämiseksi. Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitys luovutettiin ympäristöministeriölle kesäkuussa 2011. Valmistunut selvitys on yksi käynnistetyn tuulivoimarakentamista käsittelevän Satakunnan vaihekaavan 1 perusselvityksistä. Aineisto on Satakuntaliiton kotisivuilla www.satakuntaliitto.fi/mannertuuli 3.3. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia Satailme Satakunnan maakuntavaltuustossa tehdyn valtuustoaloitteen perusteella Satakuntaan on laadittu oma ilmasto- ja energiastrategia. Maakunnallisen strate-

5 6. YHTEYSTIEDOT gian lähtökohtana on valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä Lounais-Suomen ympäristöstrategia. Ilmasto- ja energiastrategian laadinnan keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää maakunnan tavoite- ja tahtotila ilmasto- ja energia-asioiden huomioon ottamisessa suunnittelussa ja muussa toiminnassa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseksi on määritelty ne toimintatavat, joiden avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Hankkeella on kotisivut Satakuntaliiton sivuilla www.satakuntaliitto.fi/satailme. Satakuntaliiton virasto Vaihde (02) 620 4300 Fax (02) 635 3091 Postiosoite: PL 260, 28101 PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D Satakuntaliiton yleinen sähköpostiosoite kirjaamo@satakunta.fi Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@satakunta.fi Satakuntaliiton kotisivut: www.satakuntaliitto.fi 7. ULVILAN KAUPUNGIN YLEISKAAVOITUS 7.1 Yleistä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitellään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Ulvilan kaupungissa on koko kaupungin aluetta koskeva valtuuston vuonna 1975 hyväksymä ohjeellinen yleiskaava. Tällä yleiskaavalla ei ole juridista merkitystä. Lisäksi Keskustaajaman alueelle on yleiskaavaa täydentämään ja osin sitä tarkentamaan laadittu virkistysosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt ohjeellisena vuonna 1980. Ulvilan kaupungin yleiskaavojen uusiminen perustuu vuoden 2 000 alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, Satakunnan alueelle vuonna 2001 lainvoiman saaneeseen maakuntakaavaan, 1.6.2001 voimaan tulleisiin ja 1.3.2009 voimaan tulleisiin tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, alueella voimassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä lukuisiin kaupungissa tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Selvitetään uusien asunto- ja työpaikka-alueiden, maisemansuojelun ja muiden luontosuhteiden kannalta arvokkaiden alueiden sekä muiden alueiden mitoitus, aluevaraustarpeet, liikenneverkkoratkaisut ja muut keskeiset tekijät.

6 7.2 Ulvilan kaupungin mitoitustarkastelu ja Keskustaajaman osayleiskaava Koko kaupungin aluetta koskeva mitoitustarkastelu on tehty Keskustaajaman yleiskaavoituksen yhteydessä. Mitoitustarkastelu antaa pohjan muidenkin kunnan alueiden kehittämisratkaisuille. Koko kaupungin aluetta koskevan yleiskaavoitustyön ensimmäisenä vaiheena oli Keskustaajaman yleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena 10.10.2005 89. Yleiskaava on saanut lainvoiman 21.6.2007. 7.3 Muiden alueiden yleiskaavoitus 8 MAANHANKINTA Keskustaajaman ulkopuolisten alueiden yleiskaavoituksen oli tarkoitus tapahtua vaiheittain, taajama kerrallaan Oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat voimassa Suosmeren alueella ja Leineperin taajamassa. Kaasmarkun yleiskaavoitus on aloitettu vuonna 2007 laaditulla luontoinventoinnilla. Vuoden 2008 aikana suoritetaan rakennusinventointi ja aloitettiin varsinainen yleiskaavan laadinta. Viivästystä työn loppuvaiheessa aiheutti laadittu, viranomaisten edellyttämä, arkeologinen selvitys. Työtä on jatkettu ja sen piti valmistua vuonna 2011. Yleiskaava oli luonnoksena nähtävillä 23.4. 18.5.2010 välisenä aikana. Alkuvuonna 2011 päätettiin tutkia vielä Kaasmarkunjoen rantarakennusoikeudet. Maankäyttöosasto laati vastineet jätettyihin 25 mielipiteeseen. Viranomaisneuvottelussa 4.4.2011 viranomaistahot hyväksyivät kaavaratkaisun sekä muistutuksiin valmistellut vastineet. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 20.6.2011 yksimielisesti jättää asian pöydälle. Asiasta on järjestetty neuvotteluja ja seminaareja. 20.4.2012 järjestetyn työpalaverin jälkeen yleiskaavan laadintaa jatkettiin siten, että kesän 2012 kuluessa asiantuntijakonsultti laatii maisemaselvityksen koko kaavaalueelta. Saarenluodon pohjoiskärkeä koskeva Keskustaajaman yleiskaavan muutos on kuulutetu vireille huhtikuussa 2012. Yleiskaavanmuutos on laadittavana. Lähtökohtana on, että Ulvilan kaupunki kaavoittaa laajemmin vain omistamiaan maita. Tämän vuoksi maanhankinnalla on ratkaiseva ja välitön vaikutus kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Ulvilan kaupunki on hankkinut Keskustaajamasta, sekä Kokemäenjoen länsiettä itäpuolelta runsaasti raakamaata pientalorakentamiseen. Yritystoimintaan maata on hankittu runsaasti Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosista, ns. Kettumetsän yrityspuiston alueelta. Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kaupungin kehittämisen edellytyksenä on, että kaavoitettavaa raakamaata on kaupungin omistuksessa aina vähintään 5-

7 10 vuoden tarpeita varten. Kaupungin raakamaan omistus on tällä hetkellä määrällisesti riittävä, mutta kauppoja on edelleen tehtävä kaupungin kannalta strategisesti tärkeiltä alueilta. 9 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksella pyritään täydentämään ja tiivistämään olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoitusta suoritetaan yleiskaavan mukaisesti vaiheittain kaupungin kehittämistarpeiden mukaisesti. Kaikissa asemakaavoissa laaditaan ensin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ilmoitetaan alueen asemakaavoituksen vireille tulosta. Alueelle laaditaan ensin asemakaavaluonnos tai -luonnoksia, joista kuullaan osallisia ja he voivat esittää luonnoksista kysymyksiä ja mielipiteitä joko suullisesti tai kirjallisesti. Saatujen mielipiteiden pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla. Lopullinen asemakaavaehdotus saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan laatimisen yhteydessä neuvotellaan tarpeellisessa määrin eri viranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pyydetään tarvittaessa lausuntoja. 9.1 Harjunpään asemakaavan muutos, kortteli 17, rivitaloalue ja ympäristö (karttaliite, kohde 1) Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ideoida korttelin toteutus pienipiirteisinä rivitalotontteina ja muuttaa asemakaava ideoinnin mukaiseksi. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 17.6.2010 ja tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Lähialueella olevien kaavanmuutostarpeiden vuoksi kaavoitettava alue on työn kuluessa laajentunut huomattavasti. On tarkoituksenmukaista laatia kaavanmuutos kerralla koko sillä alueella, missä tarpeita muutokseen on. Tavoitteena on saada kaavanmuutos luonnosvaiheeseen vuoden 2012 aikana. 9.2 Pitkärannan asuntoalueen II vaihe (tila Koskinen RN:o 2:315 Rantalan asemakaava-alueen kaakkoispuolella, karttaliite, kohde 2) Tarkoituksena on laatia alueelle rivitaloasemakaava. Asemakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ilmoitettiin 22.3.2012. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos tai -luonnoksia, joka/jotka asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2013 aikana, jolloin alueen kunnallistekniikan rakentamiseen aikaisintaan päästään.

8 9.3 Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 204 tontit 3-4 (karttaliite, kohde 3) Lisätään asemakaavaan määräys, jonka mukaan pilaantunut maaperä on puhdistettava ennen alueen rakentamista, työ alkaa. 9.4 Kettumetsän asemakaavan muutos ja laajennus, Rimukankaantien muutos puistoksi ja Mäntykankaantien jatkaminen Järvikyläntielle. Järvikyläntien puoleisen korttelinrajan siirto tehdyn tietoimituksen mukaiseksi (karttaliite, kohde 4) Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ilmoitetaan kaavan vireilletulosta. 9.5 Kettumetsän asemakaava, korttelin 876 lounaispuolen laajennus, Niemisen perikunnalta ostettu maa (karttaliite, kohde 5) Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ilmoitetaan kaavan vireilletulosta. 9.6 Harjunpään asemakaava (Kullaantien eteläpuoli kylän itäpäässä, Ala-Tuorin alue, karttaliite, kohde 6) Aloitetaan pientaloalueen suunnittelu kylän itäpäässä, Kullaantien eteläpuolella. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ilmoitetaan kaavan vireilletulosta. 10 MUU KAUPUNKISUUNNITTELU 10.1 Friitalan aukion ja torin ideointi Friitalan aukion ja torin ideasuunnitelma valmistui keväällä 2011. Se on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Konsultti laatii Friitalan aukion rakennesuunnitelman vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankkeen toteutusta on siirretty. Torin osalta laaditun suunnitelman toteutus on suoritettu. 10.2 Puistosuunnitelmat Puistojen hoito- ja kehittämissuunnitelmia on laadittu kymmeniin puistoihin ja työ jatkuu. Vähäiset asemakaavan muutokset Yksityisten suunnittelemat rakennushankkeet edellyttävät usein asemakaavan muuttamista. Vuosittain tulee vireille muutamia yksityisten hakemia vähäisiä asemakaavan muutoksia. Niiden vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä sanomalehdessä sekä Internetissä. Yksityisen hakemasta kaavanmuutoksesta kaupunki perii kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset maankäyttö- ja rakennuslain 59 :n perusteella. Mikäli kaavassa osoitetaan uusia katuja tai virkistys-

9 alueista, niiden luovuttamisesta kaupungille ja rakentamisesta sovitaan maanomistajan kanssa kaavoitussopimuksella. Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Ulvilan keskustaajamassa on kaupungin omistamia, valmiiksi kaavoitettuja asemakaavatontteja kaikenlaisiin asumismuotoihin. Raakamaata on hankittu niin, että lisäkaavoituksella tontteja on kaavoitettavissa noin kymmenen vuoden tarpeisiin. Pientalotontteja on myös Leineperissä, Koskissa ja Molkkarinmäessä. Kaasmarkussa ja Harjunpäässä omakotitontit ovat loppumassa. Harjunpäässä seuraavana uutena erillispientaloalueena tullaan kaavoittamaan Kullaantien ja urheilukentän eteläpuolinen metsäalue. Työ on tarkoitus aloittaa vuonna 2014. Yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi suoritetut inventoinnit Keskustaajaman alueella, Kaasmarkussa ja Suosmeressä on tehty rakennusja luontoinventoinnit, Harjunpäässä rakennusinventointi. Inventoinnit toimivat sekä yleiskaavoituksen että asemakaavoituksen pohjana. KAAVOITUSOHJELMA 2012-2020

10 Seuraavassa lueteltujen kaavoitustehtävien lisäksi tulee vuosittain yksityisten anomuksia kaavanmuutoksista. Koska niiden toteuttamisella on yleensä kiire, ne on pyritty sijoittamaan kaavoitusohjelmaan. Puistojen ja muiden virkistysalueiden hoito- ja kehittämissuunnitelmia laaditaan kaiken aikaa. Vuosi 2012 1. Kaasmarkun yleiskaava, maisemaselvitys valmistuu loppukesällä 2012, kaavoitustyö jatkuu. 2. Siltatien kiertoliittymän asemakaava. Valtuusto hyv. 10.4.2012. 3. Harjunpään asemakaavan muutos jatkuu luonnosvaiheeseen, Tuohiniemi ja kaava-alueen laajennus. 4. Rantalan asemakaavan laajennus, Aavanen. Valtuusto hyväksyi 10.4.2012. 5. Keskustaajaman yleiskaavan muutos Saari. Työ on alkanut. 6. Keskusta päiväkodin asemakaava, valtuusto hyv. 25.6.2012. 7. Pitkärannan asemakaava II, rivitaloalue Hormistontien eteläpuoli, työ aloitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. 8. Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 204 tontit 3-4. Lisätään maaperän puhdistamismääräys, työ alkaa. Vuosi 2013 8. Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 204 tontit 3-4. Lisätään maaperän puhdistamismääräys, työ valmis 9. Kettumetsän asemak. muutos ja laajennus, Rimukankaantien poisto ja Mäntykankaantien jatkaminen Järvikyläntielle. Järvikyläntien puoleisen korttelinrajan siirto tietoimituksen mukaiseksi. Niemisen perikunnalta ostetun maan kaavoitus. Työ alkaa. 7. Pitkärannan asemakaava II, rivitaloalue Hormistontien eteläpuoli, valmis 3. Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos valmis, Tuohiniemi ja laajennus 10. Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ alkaa

11 5. Keskustaajaman yleiskaavan muutos Saari. Työ jatkuu Vuosi 2014 9. Kettumetsän asemak. muutos ja laajennus, Rimukankaantien poistaminen ja Mäntykankaantien jatkaminen Järvikyläntielle. Järvikyläntien puoleisen korttelinrajan siirto tietoimituksen mukaiseksi. Niemisen perikunnalta ostetun maan kaavoitus. Työ valmis 10. Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ jatkuu 5. Keskustaajaman yleiskaavan muutos Saari. Työ valmis. 11. Kaasmarkun asemakaava ( Prehtin-Simulan-Laineen alue ). Työ alkaa 12. Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko. Työ alkaa. Vuosi 2015 13. Kellarimäen ideasuunnitelman laatiminen alkaa 10. Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ valmis 14. Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunkotyö aloitetaan 15. Kirkkojuovan asemakaavoitus alkaa (Siltasen perikunnan maat) 11. Kaasmarkun asemakaava ( Prehti-Simula-Laine ), valmis 12. Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko. Työ valmis Vuosi 2016 16. Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien ympäristön ja lähialueiden asemakaavoitus alkaa 14. Ravanin jatkoalueen yleiskaavamuutos ja kaavarunko jatkuu 13. Kellarimäen ideasuunnitelma valmis 17. Rantavainion asemakaava, Muovitehtaan alue, asemakaavoitus alkaa, (asiasta sopimus kaupungin ja muovitehtaan kesken) 15. Kirkkojuovan asemakaavoitus (Siltasen perikunnan maat), valmis

12 Vuosi 2017 17. Rantavainion asemakaava, Muovitehtaan alue, asemakaavoitus valmis, (asiasta sopimus kaupungin ja muovitehtaan kesken) 14. Ravanin jatkoalueen yleiskaavamuutos ja kaavarunko valmis 18. Ravanin jatkoalueen asemakaavoitus, I vaihe alkaa 19. Kellarimäen asemakaavoitus alkaa 16. Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien ympäristön ja lähialueiden asemakaavoitus jatkuu Vuodet 2018-2020 16. Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien ympäristön ja lähialueiden asemakaava valmistuu 18. Ravanin jatkoalueen asemakaavoitus, I vaihe valmis 20. Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään, 21. Kettumetsän yrityspuiston IV vaihe, laajennus pohjoiseen Snällströmin ja Mika Koskisen alueille 22. Pitkärannan asuinalueen III vaiheen asemakaava (laajennus etelään), Työ alkaa 19. Kellarimäen asemakaava jatkuu ja valmistuu 23. Ravanin jatkoalueen asemakaava, II vaihe, työ alkaa 23. Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus alkaa 24. Nummelan asemakaava (Veljestien ympäristö) Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Pauli Kekki, puh. 677 4622 tai 0400-13 4622, sähköposti: pauli.kekki@ulvila.fi Ulvilassa 3.9.2012 KAUPUNGINHALLITUS