LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT



Samankaltaiset tiedostot
Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

suhteessa suosituksiin?

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Kuorolaulua, kurpitsaa vai kurlinkia haasteena nuoren terveys ja hyvinvointi

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Muutama herättelevä kysymys

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Seminaarin ohjelma. Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Terveelliset elämäntavat

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Ruoka on osa hyvinvointia

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Maito ravitsemuksessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Helpoin tapa syödä hyvin

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Suomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät Jarmo Salo

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Seurantaindikaattorit

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo

Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

LIIKKUVA KOULUPÄIVÄ - Turhaa vouhotustako vai keskeinen osa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukemista

Suomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa

#KAIKKITIETÄÄ MITEN PITÄISI SYÖDÄ VAI TIETÄÄKÖ?

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Transkriptio:

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT

Esityksen sisältö Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyys: ajallinen kehitys ja nykytilanne Suomi vs. muu maailma Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden taustatekijät Mitkä tekijät ovat yhteydessä lihavuuteen? Mikä selittää väestötason ajallisia muutoksia? Kautiainen 12.12.2011 2

Lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyys ja ajallinen kehitys 3

NUORET

Ylipainoisten* nuorten osuus lisääntyi 3-kertaiseksi 1977-2011 Pojat Tytöt * Ylipainon kriteerit: IOTF (Nuorten terveystapatutkimus) Kautiainen 12.12.2011 5

Lihavuuden vaikeusaste kasvoi 95 85 50 15 5 Painoindeksin persentiilikäyrät, ikävakioitu (Nuorten terveystapatutkimus) Kautiainen 12.12.2011 6

Muut suomalaistutkimukset Nuoret Tutkimus Ikäryhmä (v) Aikaväli Ylipainoisten osuus 1) LASERI 9-18 1980-1986 2) WHO- koululaistutkimus 13 & 15 1984-2006 x 2-3 3) Pohjois-Suomen syntymäkohortti 14 & 16 1980-2002 x 2 4) Vuorela N 12 1986-2007 x 1,4-2 15 1989-2006 x 1,2-2 (1) Nuutinen EM ym. Suom Lääkäril 1990; Nuutinen EM et al. Ann Med 1991) (2) Välimaa R, Ojala K. Teoksessa: Kannas L (toim.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa... 2004; Ojala K ym. Teoksessa Karvonen S (toim.) Onko sukupuolella väliä?... 2006.) (3) Laitinen J, Sovio U. Suom Lääkäril. 2005) (4) Vuorela N et al. Acta Paediatr 2011) Kautiainen 12.12.2011 7

LAPSET

* Ylipainon ja lihavuuden kriteerit: IOTF (Kautiainen S ym. Suom Lääkäril 2010) Kautiainen 12.12.2011 9

Ylipainoisten ja lihavien osuudet 2-vuotiailla pojilla ja tytöillä 1976-2003 * Ylipainon ja lihavuuden kriteerit: IOTF (Vuorela N et al. Acta Paediatr 2011) Kautiainen 12.12.2011 10

NYKYTILANNE

Onko lihavuusepidemia talttumassa? Trendin taittumista ehdotettu useissa maissa: Alankomaat, Australia, Englanti, Kreikka, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska, USA Lisää tietoa tarvitaan (Rokholm B et al. Obes Rev 2010) Ylipainoisuus ja lihavuus yleisempiä kuin koskaan aikaisemmin Kautiainen 12.12.2011 12

Ylipainon yleisyys Suomessa 2007-8 * Ylipainon kriteerit: IOTF (Mäki P ym. Lasten terveys LATEtutkimuksen perustulokset THL. Raportti 2/2010.) Kautiainen 12.12.2011 13

Lasten YLIPAINON yleisyys kansainvälisesti (Moreno LA et al. (eds.) Epidemiology of obesity in children and adolescents prevalence and etiology, 2011.) Kautiainen 12.12.2011 14

Lasten lihavuuden taustatekijät a 15

Taustatekijät Perimä Yhteys syy Elintavat ja -ympäristö Energian saanti Energian kulutus Kautiainen 12.12.2011 16

Perimä Yhtä aikaa vaikuttavat useat geenit ja niiden vuorovaikutus elintapojen kanssa perimä altistaa lihavuudelle, mutta elintavoilla voi vaikuttaa asiaan Perimä ei muutu riittävän nopeasti selittääkseen lihavuuden yleistymisen Kautiainen 12.12.2011 17

Varhaisista tekijöistä Äidin raskaudenajan diabetes Raskaudenajan tupakointi Imetys Mekanismit? Varhainen nopea painokehitys Vanhempien lihavuus Kautiainen 12.12.2011 18

BMI-kehitys tytöillä, jotka 13-vuotiaana normaali- ( ) tai ylipainoisia ( ) Ylipainon* raja * Ylipainon kriteeri: IOTF (Lagström H et al. Pediatrics 2008) Kautiainen 12.12.2011 19

Sosiodemografiset tekijät Ylipainoisuus yleistyy iän myötä ja on yleisempää lapsena tytöillä ja nuorena pojilla Ylipainoisuus on harvinaisempaa kaupungeissa korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsilla (Kautiainen S et al. IJPO 2009; Kautiainen S ym. Suom Lääkäril 2010) Näiden tekijöiden merkitys ei muuttunut 12-18- vuotiailla nuorilla 1979-2005 välisenä aikana (Kautiainen S et al. IJPO 2009) Kautiainen 12.12.2011 20

RAVINTO Kautiainen 12.12.2011 21

Ravitsemus ja syömistottumukset Mahdollisia tekijöitä lukuisia: energiatiheät ruoat, runsas rasva tai proteiini, nykyiset syömistavat: (leivonnaiset, makeiset, pikaruoka, vähäinen kasvisten ja hedelmien syönti, suuret annoskoot, napostelu, valmisruoat) Energiansaanti? Ateriarytmi Sokerilla makeutetut virvoitusjuomat (Moreno LA et al. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2007) (Moreno LA et al. Crit Rev Food Sci Nutr 2010) (Koletzko B et al. Crit Rev Food Sci Nutr 2010) (Szajewska H et al. Crit Rev Food Sci Nutr 2010) Kautiainen 12.12.2011 22

Ravinto Sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien mutta ei makeisten tiheä ja lisääntyvä käyttö lapsuudesta aikuisuuteen oli yhteydessä painoindeksiin ja ylipainoisuuteen naisilla Kautiainen 12.12.2011 23

Juomien kulutus Suomessa 1980-2008 (Kotakorpi K ym. Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen vaikutukset kansalaisten terveydentilaan ja terveyseroihin. THL, Raportti 7/2011.) Kautiainen 12.12.2011 24

Suomalaisten tyttöjen ja poikien energiansaanti (kcal) laskenut tasaisesti 1970-luvulta (Kyttälä P ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 32/2008.) Kautiainen 12.12.2011 25

LIIKUNTA Kautiainen 12.12.2011 26

Objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus on käänteisessä yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen askelmittari, kehonkiihtyvyysmittari, sykemittari Kautiainen 12.12.2011 27

Fyysinen aktiivisuus nuorena Lihavuus nuorena Fyysinen aktiivisuus aikuisena Lihavuus aikuisena Kautiainen 12.12.2011 28

Vapaa-ajan liikunta väh. 2 krt/vko 12-18-v, ikä vakioitu (Nuorten terveystapatutkimus) % 100 80 Kaikki liikunta Juoksutesti, varusmiehet (Santtila M ym.) Pojat Tytöt m 2800 2700 60 2600 40 Urheiluseuraliikunta 20 Juoksutesti 2500 0 1977 1981 1985 1989 kysymysmuoto muuttui 1991 1993 1997 2001 2005 2009 2400 (Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Konsensuskokous 2010. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia) Kautiainen 12.12.2011 29

Arkiliikunta? (Husu P ym. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011;15) Kautiainen 12.12.2011 30

LIIKKUMATTOMUUS Kautiainen 12.12.2011 31

Ruutuajan yhteys ylipainoisuuteen* 14-18-vuotiailla vuonna 2001 Tietokone 1 t Pojat Tytöt Pelit 1 t Televisio 4 t 1-3 t * Ylipainon kriteerit: IOTF (Kautiainen S et al. Int J Obes 2005) Kautiainen 12.12.2011 32

Lasten ja nuorten liikkumaton elämätapa TV:n katsominen (arki 20 min; vapaa 30-60min) Lukeminen (arki 15 min, vapaa > 20 min) Lukiolaisilla opiskelu kotona (arki 30 min, vapaa 15 min) (Pääkkönen H. Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Tilastokeskuksen tutkimuksia 254, 2010.) Videoiden katselu, piirtäminen/maalaaminen, musiikin kuuntelu, käsityöt, lautapelien pelaaminen yhteydessä ylipainoon nuorilla (Lajunen H-R ym. Sosiaalilääk Aikakauslehti 2004) Kautiainen 12.12.2011 33

Liikunta ja liikkumattomuus pohjoissuomalaisilla 16-vuotiailla vuonna 2002 Puolet nuorista liikkui vähintään tunnin ja katsoi TV:tä alle 2 tuntia päivässä Toiminnan aika päivässä Pojat % Tytöt % Kohtuullinen / reipas liikunta 60 min 23 10 Televisio 4 h 25 21 Liikkumaton aika* koulun ulkopuolella 8 h 35 27 * TV, tietokone, videopelit, lukeminen, muu liikkumaton Fyysinen inaktiivisuus oli yleisintä niillä, jotka käyttivät eniten aikaa television katseluun tai tietokoneen käyttöön ja videopelien pelaamiseen (Tammelin T et al. Med Sci Sports Exerc 2007) Kautiainen 12.12.2011 34

UNI Kautiainen 12.12.2011 35

Nukkumisen yhteys syömiseen 10-11- vuotiailla suomalaisilla Lyhyempi yöuni oli yhteydessä tiheämpään runsasenergiaisten ruokien käyttöön (Westerlund L et al. Br J Nutr 2009) Kautiainen 12.12.2011 36

Alle 8 ja alle 7 h nukkuvien osuus (%) 14-vuotiaat tytöt ja pojat, 1979 ja 1995-2007 Nuorten terveystapatutkimus 2009 (Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Konsensuskokous 2010. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia) Kautiainen 12.12.2011 37

Lihavuutta edistävä yhteiskunta a 38

Obesity-promoting society Obesogenic environment Energiatiheiden ruokien käytön edistäminen Hinnoittelu Mainonta Markkinointi Perhe Perinnöllinen taipumus Vanhempien lihavuus, liikunnallinen passiivisuus,, vähäinen koulutus ja/tai sosiaaliluokka Perheen arvot ja dynamiikka Lihavuutta tuottava ympäristö Liikunta ja vapaa-aika Koulumiljöö Aluesuunnittelu Passiivisuutta lisäävä viihde Liikuntamahdollisuuksien vähäisyys tai puute Koulutus ja viestintä Oppituntien sisällöt Media (muoti, yleinen kehonkuva, kulttuuriset uskomukset) (Muokattu lähteestä Lagström H. Teoksessa: Mustajoki P ym. (toim.) Lihavuus ongelma ja hoito, 2006) Kautiainen 12.12.2011 39

Lapsen ominaisuudet ja elämäntavat Sosiaalinen asema Ruokailutavat Saatavuus Liikunta Perheen ominaisuudet ja vanhemmuus Vapaaaika Ravinto Taidot Ikä Ravinto Lapsen paino Sukupuoli Perimä Liikunta Tiedot TV Koulu Yhteisö & Yhteiskunta Työ -aika Ravintolat Vanhempien paino Ympäristö (Muokattu lähteestä: Davison KK & Birch LL, Obes Rev 2001) Kautiainen 12.12.2011 40

Yhteenveto Joka kahdeksas suomalainen leikki-ikäinen lapsi ja joka viides nuori on ylipainoinen tai lihava Nuorten ylipainoisuus on yleistynyt selvästi viime vuosikymmeninä; suomalaislasten osalta tietoa ajallisista muutoksista on vähän Lihavuuteen johtavaan energian saannin ja kulutuksen epätasapainoon vaikuttavat useat toisiinsa yhteydessä olevat tekijät kuten yhteiskunnan toimintaympäristöt ja kulttuuri, elintavat ja perimä Kautiainen 12.12.2011 41

KIITOS! Arja Rimpelä Lasse Pere Pipsa Kyttälä Satu Helakorpi Heli Reinivuo Kristiina Ojala Satu Männistö susanna.kautiainen@uta.fi