KESKUSTAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Muhoksen kunta Asemakaavan selostus KESKUSTAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Selostus liittyy 7.12.2016 päivättyyn Muhoksen kirkonkylän asemakaavan kortteleita 212 217, puistoalueita (VP), suojaviheralueita (EV) ja katualueita koskevaan asemakaavan muutokseen ja laajennukseen. Nähtävillä....2016 Valokuva kaavamuutosalueelta Kummuntieltä lounaaseen katsottuna. Asemakaavan muutos on tullut vireille 25.5.2015 206 Hyväksytty kunnanhallituksessa..201x Hyväksytty kunnanvaltuustossa..201x

Sisältö 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Liikenne... 10 3.1.5 Tekninen huolto... 10 3.1.6 Maanomistus... 11 3.1.7 Käyttäjät... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1 Osalliset... 17 4.3.2 Vireilletulo... 18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 4.3.8 Viranomaisyhteistyö... 18 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 18 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 20 4.7 Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen... 20 4.7.1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma... 20 4.7.2 Asemakaavaluonnos... 20 4.7.2 Asemakaavaehdotus... 20 4.8 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 21 4.9 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 21 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 Kaavan rakenne... 22 5.1.1 Aluevaraukset ja mitoitus... 22 5.1.2 Palvelut... 23 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 23 5.3 Kaavan vaikutukset... 23 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan... 24 5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan... 24

5.3.3 Vaikutukset talouteen... 24 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen... 24 5.3.5 Vaikutukset asumiseen... 24 5.3.6 Muut vaikutukset... 25 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 25 5.5 Nimistö... 25 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 26

1 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Muhoksen kirkonkylän kortteleita 212 217, puistoalueita (VP), suojaviheralueita (EV) ja katualueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit 212, 212A, 213, 215 ja 216 ja Lehväpuiston puistoalueen laajennus. Uusi kaava alue liittyy Muhoksen kirkonkylän asemakaavaan. Kaavan nimi Kaavan laatija: KESKUSTAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, 4. krs 90100 Oulu Puh. 08 888 3300 Heini Kaskela, Arkkitehti SAFA, YKS 534 heini.kaskela@lukkaroinen.fi Sanni Kemppainen, Arkkitehti SAFA sanni.kemppainen@lukkaroinen.fi Kaavan vireilletulo: Asemakaava on tullut vireille 25.5.2015 Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti ilmoituksessa 14.8.2015 Hyväksyminen: Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan..2017 Asemakaava on tullut voimaan..2017 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Muhoksen kunnan keskustassa rautatien eteläpuolella Kuusikon ja Koivulehdon asuinalueiden välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rautatiealueeseen (LR), lännessä Kummuntiehen katualueeseen, erillispientalojen kortteleihin (AO), puistoalueisiin (VP) sekä idässä erillispientalojen kortteleihin (AO), julkisten lähipalveluiden korttelialueeseen (YL) ja lähivirkistysalueisiin (VL). Kaava alueen eteläpuolelta alkaa Kurkiperän peltoaukea. Suunnittelualueen pinta ala on noin 51,2 ha. Suunniteltavan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi.

2 Asemakaavan muutos ja laajennusalueen sijainti opaskartalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavamuutoksen taustalla on ammattiopisto Luovin Muhoksen toimintojen keskittäminen yhdelle kampusalueelle keskustan teollisuusalueelle. Ammattiopisto Luovin tarkoituksena on muodostaa Varikkotielle oma rauhallinen kampusalue, jonka läpi ei ole kulkua muille tonteille. Muhoksen keskustan teollisuusalue on kehittynyt yrityspuiston suuntaan, ja Luovin koulutuspalveluiden keskittäminen alueelle lisää entisestään painetta pohtia alueen tulevaa kehittymistä ja toimintojen yhteensovittamista. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa raskaan teollisuuden sijoittumisen keskustan teollisuusalueelle, mikä on osittain ristiriidassa alueen nykyisten toimintojen ja liikenneyhteyksien sekä läheisten asuinalueiden kanssa. Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on muuttaa kaavamerkinnät sellaisiksi, että ne palvelevat alueen nykyistä ja tavoiteltua toimintaa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (valmistellaan ehdotusvaiheeseen) Liite 2. Osallistumis ja arviointisuunnitelma, tark. 7.12.2016 Liite 3. Luonnosvaiheen palaute ja vastineet Liite 4. Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet Liite 5. Muhoksen keskustan yleissuunnitelman taajamakuva analyysi 11.5.2015, tark. 7.12.2016

3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Keskustan teollisuusalueen yleissuunnitelma ja asemakaavarunko 19.5.2015, Muhoksen kunta ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Keskustan teollisuusalueen yleissuunnitelman raportti 19.5.2015, Muhoksen kunta ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Vetovoimaiset yritysalueet Oulu Kajaani kehittämisvyöhykkeellä (VETY) Opastuksen ja viitoituksen ohjeistus, Insinööritoimisto Liidea Oy 2009 Muhoksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto 2008 Luovin Muhoksen yksikön hankesuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Kari Huotari Oy 2015 Kirkonkylän osayleiskaavaluonnoksen 2030 Yö ja päivämelualueet, 30.8.2014, Ramboll Finland Oy Muhoksen keskustan osayleiskaava 2030, Selvitys liikenteen aiheuttaman tärinän vaikutuksesta, 24.2.2015, päivitetty 16.3.2016, Ramboll Finland Oy Muhoksen keskustan osayleiskaava, luontoselvitys, 2014 15, Natans Oy

4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaavan muutos on käynnistetty Muhoksen kunnanhallituksen päätöksellä 25.5.2015 ( 206). - Asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamista koskevassa lehti ilmoituksessa 14.8.2015. - Osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 14.8. 14.9.2015 välisen ajan (MRL 62 :n tarkoituksessa / MRA 30 :ssä säädetyllä tavalla) kunnanhallituksen päätöksellä 25.5.2015, 206. Osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ei saatu lausuntoja eikä siitä jätetty mielipiteitä. - Asemakaavan valmisteluaineisto on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä....201 välisen ajan (MRL 62 :n tarkoituksessa / MRA 30 :ssä säädetyllä tavalla) kunnanhallituksen päätöksellä..201_, x. Nähtävilläolon aikana esitettiin mielipiteitä x kpl. - Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (MRL 65 :n tarkoituksessa / MRA 27 :ssä säädetyllä tavalla)....201_ väliseksi ajaksi. Kunnanhallituksen päätös..201_ ( x). Muistutuksia ei esitetty/esitettiin x kpl. - Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan..201_ x - Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_ x - Asemakaava on tullut voimaan..2017 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa Muhoksen kunnan teollisuusalueen kaavamerkintöjä tarkistetaan siten, että ne vastaavat alueen nykyistä ja tavoiteltua toimintaa. Kaava alueen pohjoisosan teollisuusalue (T), kortteli 212 muutetaan liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueiksi (KLTY), jolloin muodostuvat korttelit 212 ja 212A. Kortteleiden väliin osoitetaan lähivirkistysalue (VL), jonka läpi osoitetaan nykyinen moottorikelkkareitti. Kortteli 213, joka on ajantasakaavassa osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY) ja kortteli 214, joka on osoitettu ajantasakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T), muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO), jolloin korttelin numero on 213. Osa Varikkotiestä sisällytetään osaksi muodostuvaa korttelia 213. Kortteli 216 säilyy ajantasakaavan mukaisena. Kortteleita 215 ja 217 laajennetaan kaakkoa kohti. Kortteli 217 liitetään osaksi korttelia 213. Korttelin 215 merkintä muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueesta (T) teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaavoittamaton peltoalue osoitetaan maatalousalueeksi (MT), joka liitetään osaksi kirkonkylän asemakaavaa. Varikkotien länsiosa ja suojaviheralue (EV) muutetaan puistoalueeksi (VP).

5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää kun asemakaava on saanut lainvoiman. Alueella on rakennetut kunnallistekniset verkostot, joihin kaava alue tukeutuu. Muhoksen kunta vastaa alueen katujen toteuttamisesta ja ylläpidosta. Tontin rakentaminen tapahtuu tontinomistajan tai vuokralaisen toimesta.

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue, keskustan teollisuusalue, sijaitsee Muhoksen kunnan keskustassa rautatien eteläpuolella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rautatiealueeseen (LR), lännessä Kummuntiehen katualueeseen, erillispientalojen kortteleihin (AO), puistoalueisiin (VP) sekä idässä erillispientalojen kortteleihin (AO), julkisten lähipalveluiden korttelialueeseen (YL) ja lähivirkistysalueisiin (VL). Kaava alueen eteläpuolelta alkaa Kurkiperän peltoaukea. Suunnittelualueen pinta ala on noin 51,2 ha. Keskustan teollisuusalue on Muhoksen kunnan merkittävin yritysalue. Alueen rakentaminen ja kaavoitus on käynnistynyt jo 1970 luvulla. Keskustan teollisuusalueella sijaitsee tällä hetkellä noin 15 yritystä ja erityisammattiopisto Luovin Muhoksen yksikkö. Alueen yritykset toimivat monella eri alalla, pääasiassa rakennus ja kuljetusalalla. Suunnittelualue sijaitsee Muhoksen keskustan palveluiden läheisyydessä. Pääosa keskustan palveluista sijaitsee rautatien pohjoispuolella, jonne on kevyen liikenteen yhteys kaava alueen pohjoispuolelta. Ajoneuvoliikenne keskustaan kiertää Keskustien tai Kylmälänkyläntien alikulkujen kautta. Suunnittelualueen ja tarkastelualueen rajaus ilmakuvassa, tarkastelualue esitetty katkoviivalla.

7 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pohjois ja koillisosistaan rakennettua teollisuusvaltaista rakentamista. Suunnittelualueen eteläosa on avointa peltoaluetta, joka on kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (Oulun seudun kerääntymisalue). Suunnittelualueella kasvaa paikoin komeaa puustoa. Kummuntien länsipuolella varrella kasvaa koivuja ja alue on hoidetussa kunnossa. Veturitien ja Tehtaantien risteyksessä kasvaa kookkaita mäntyjä ja koivuja. Kummuntien ja Tehtaantien välisillä yritysalueen tonteilla kasvaa puustoa, mikä luo alueelle viihtyisyyttä. Ammattiopisto Luovin kohdalta etelään avautuvat laajat peltomaisemat. Kummuntienvarren komeaa puustoa (lokakuu 2016). Vasemmalla: Veturitien ja Tehtaantien risteyksessä kasvaa kookasta puustoa, mm. mäntyjä ja koivuja. Oikealla: Tehtaantien varren puustoa pohjoisesta nähtynä (lokakuu 2016). Vasemmalla: Näkymä Veturitieltä itään päin katsottuna. Veturitien pohjoispuolella kasvaa koivuja. Oikealla: Teollisuusalueen länsipuolella sijaitseva Tikkalanpuisto, johon on vastikään kaavoitettu rivitalokortteli (lokakuu 2016).

8 Luovin yksikön kohdalta avautuu upeita peltomaisemia Kurkiperän peltoaukealle (lokakuu 2016). Vasemmalla: Varikkotien puustoa Ammattiopisto Luovin tilojen yhteydessä. Oikealla: Suunnittelualueen eteläosasta aukeavat peltomaisemat (lokakuu 2016). Ajantasakaavan kortteleiden 214 ja 217 välisen puiston avo oja (lokakuu 2016).

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Teollisuusalue sijaitsee Muhoksen kunnan keskustataajaman läheisyydessä. Oulu Kontiomäki rautatie kulkee suunnittelualueen ja Muhoksen kirkonkylän välissä. Teollisuusaluetta rajaavat molemmin puolin Kuusikon ja Koivulehdon asuinalueet. Suunnittelualue on teollisuuspainotteista rakentamista ja Luovin ammattiopisto kampusaluetta. Teollisuusalueen julkisivu Veturitien suuntaan on jokseenkin jäsentymätön, eikä se anna kuvaa vireästä yritysalueesta. Kummuntien ja Tehtaantien välissä olevalla alueella sijaitsee pk yritysten toimitiloja ja muita ympäristövaikutuksiltaan kevyitä toimintoja. Alue on rakentunut suhteellisen täyteen ja siitä muodostuu yhtenäinen, yleisilmeeltään siisti yritysalue. Alasintielle ja Sepäntielle sijoittuu kuljetus ja maarakennusyrityksiä, joiden toiminta vaatii alueen muita yrityksiä enemmän tilaa. Alue on ilmeeltään muuta teollisuusaluetta vaatimattomampi ja epäsiistimpi. Vasemmalla: Veturitien varrella sijaitsee Peman Oy:n toimitilat. Vasemmalla: Kummuntien koivuja, joiden takana näkyy teollisuusaluetta (lokakuu 2016). Vasemmalla: Muhoksen kunnan varikko. Oikealla: Näkymä Sepäntielle (lokakuu 2016). Ammattiopiston Luovin kampus muodostaa oman yhtenäisen ja viihtyisän kokonaisuutensa Varikkotien varrelle. Teollisuusalueen eteläpuolisella peltoaukealla sijaitsee yksi omakotitalo ja kanala. Tehtyjen selvitysten ja Museoviraston muinaisjäännösrekisterin 1 perusteella suunnittelualueella ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 1 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx, luettu 3.11.2016)

10 Ammattiopisto Luovin yksikön rakennuksia. Luovin kampusalueen rakennuskanta on melko yhtenäistä. Rakennusten värimaailmaa koostuu punaisesta ja valkoisesta. Rakennukset ovat pääosin satulakattoisia (lokakuu 2016). Vasemmalla: Luovin kampusalueen rakennuksia Varikkotieltä kohti etelää katsottuna. Kadun päätteenä avautuu peltomaisema. Oikealla: Luovin peltoalueen laidalla sijaitseva logistiikka alan rakennus (lokakuu 2016). Vasemmalla: Muhoksen keskustataajamaa Tehtaantieltä katsottuna. Oikealla: Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Koivulehdon päiväkoti (lokakuu 2016). 3.1.4 Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Muhoksen kunnan keskustassa rautatien eteläpuolella. Rautatie jakaa Muhoksen keskustan kahtia, ja suurin osa keskustan palveluista sijaitsee radan pohjoispuolella. Teollisuusalueen kadut ovat Kummuntie, Tehtaantie, Varikkotie, Sepäntie ja Alasintie. Tehtaantien itäpuolella kadun varrella on korotettu kevyenliikenteenväylä. 3.1.5 Tekninen huolto Alueella on oleva kunnallistekniikka, johon suunnittelualue tukeutuu. Alueella on nykyisellään ilmajohtoja, jotka ollaan lähitulevaisuudessa purkamassa.

11 3.1.6 Maanomistus Kaava alue on Muhoksen kunnan omistuksessa ja yksityisessä maanomistuksessa. Muhoksen kunta omistaa katualueet. Ote maanomistuskartasta, joka vastaa tilannetta 12.10.2016. Muhoksen kunnan omistamat alueet esitetty vaaleanvihreällä ja yksityisessä omistuksessa olevat alueet valkoisella. Kaava alue kuvattu punaisella viivalla. (lähde: Muhoksen kunta) 3.1.7 Käyttäjät Keskustan teollisuusalueelle sijoittuu keskenään hyvinkin erilaisia yrityksiä. Alueella toimii mm. maanrakennusyrityksiä, kuljetusyrityksiä, rakennusalan yrityksiä ja liikuntakeskus. Alueelle sijoittuu lisäksi erityisammattiopisto Luovin Muhoksen yksikkö. Teollisuusalueen vieressä sijaitsee omakotitalovaltaisia asuinalueita ja Koivulehdon päiväkoti. Keskustan teollisuusalueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen on haastavaa. Nykyisten kaavamerkintöjen mahdollistama raskaampi teollisuustoiminta voi aiheuttaa alueelle ympäristöhäiriötä ja raskasta kuorma autoliikennettä. Ympäristöhäiriöt, kuten melu ja pöly, voivat häiritä teollisuusalueen lähellä sijaitsevaa asutusta ja muita häiriöille herkkiä toimintoja. Ammattiopisto Luovin ja Koivulehdon päiväkodin käyttäjät kulkevat teollisuusalueella kävellen ja pyörällä, mikä aiheuttaa ristiriitaa teollisuusyritysten raskaan liikenteen kanssa. Ammattiopisto Luovi Erityisammattiopisto Luovi on keskittämässä kaikki Muhoksen toimintonsa yhtenäiselle kampukselle Varikkotielle. Teollisuusalueella annetaan tällä hetkellä auto ja logistiikka alan koulutusta, luonto ja ympäristöalan koulutusta sekä valmentavaa koulutusta. Tulevaisuudessa kampukselle siirretään lisäksi maatalousalan koulutus, joka sijaitsee nykyään Pohjola kodin yhteydessä. Maatalousalan koulutus edellyttää eläinsuojan rakentamista sekä riittävän laidun ja viljelymaan varaamista kampuksen välittömään läheisyyteen. Luovin

12 toiminnan edellytyksenä on, että kampuksen läpi ei ole ulkopuolista liikennettä, vaan koko alue on rauhoitettu koulun omiin tarpeisiin. Ajantasakaavassa Varikkotie jatkuu nykyisen tien päästä Keskustielle asti, vaikka yhteyttä ei vielä olekaan rakennettu. Luovin tavoitteen toteutumiseksi yhdystien tulee poistaa asemakaavasta tai osoittaa muuta kautta. Ammattiopiston asuntola sijaitsee Muhoksen ydinkeskustassa Valtatiellä. Oppilaat kulkevat kouluun kävellen, joten turvallinen jalankulkuyhteys teollisuusalueen perällä sijaitsevalle kampukselle on välttämätön. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Tehtaantielle on toteutettu kevyenliikenteenväylä. Toinen Luovin oppilaiden koulumatkaan liittyvä haaste on rautatien ylitys. Suorin reitti asuntolalta koululle kulkee rautatien yli, mikä on aiheuttanut ongelmia ja vaaratilanteita radalla. Oppilaat eivät viitsi kiertää koulumatkaansa turvallisen alikulun kautta, vaan oikaisevat radan yli. Rautatien varteen on rakennettu aita kulkua estämään, mutta se ei ole riittänyt estämään oppilaiden radanylityksiä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Muhos kuuluu Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan 17.2.2005 ja 1. vaihemaakuntakaavan 23.11.2015. Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain mm. kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten valmistumisasteen mukaisesti. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.11.2015. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan pääteemoja ovat energiantuotanto ja siirto, kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, luonnonympäristö sekä liikennejärjestelmä ja logistiikka. Toisen vaihemaakuntakaavan teemoina ovat kulttuuriympäristöt, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailualueet, seudulliset materiaalikeskus ja jätteenkäsittelyalueet, seudulliset ampumaradat sekä puolustusvoimien alueet. Kaava on tullut vireille keväällä 2013 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 27.3. 26.4.2016. Kolmannen vaihemaakuntakaavan teemoja ovat pohjavesi ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali ja kaivosalueet, Oulun seudun liikenne ja maankäyttö, tuulivoima alueiden tarkistukset, Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset sekä muut maakuntakaavamerkintöjen päivitykset. Kaava on tullut vireille 18.1.2016 ja osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.1. 26.2.2016. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus ja muiden työpaikka alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelualue kuuluu lisäksi mk 3 merkinnällä osoitettuun Oulujokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeälle alueelle. Merkinnällä tarkoitetaan Oulujokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema aluetta.

13 Ote voimassaolevasta maakuntakaavan yhdistelmäkartasta. Ei mittakaavassa. MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämisperiaatemerkinnät: MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon ja kulttuuriympäristön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeellä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyönä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis, virkistys ja vapaa ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. mk 3 Oulujokilaakso, Oulu Kajaani Arkangel käytävä Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä vedenlaadun, erityisesti Oulun käyttöveden laadun turvaamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Voimalaitosrakentamisen ympäristöjen suunnittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueiden kulttuuriperintöarvot. Jokilaakson virkistys ja matkailupalvelujen kehitystä on pyrittävä edistämään varaamalla riittävästi alueita virkistystoimintaa ja reittejä varten. Jokilaaksoa koskevissa suunnitelmissa tulee edistää ylimaakunnallisia yhteyksiä. Rantaan ja muille ympäristöltään vetovoimaisille alueille on jätettävä riittävän laajat ja mahdollisimman yhtenäiset vihervyöhykkeet jokisuistosta Rokualle ja Oulujärvelle. Veneilyä varten on varattava riittävästi laituri ja rantautumispaikkoja.

14 Alueiden käyttöä suunniteltaessa tulee varautua Oulu Kajaani Arkangel käytävän liikenneyhteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen kansainvälisen kehittämiskäytävän palvelutason mukaisesti. Alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema, kulttuuri ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoaukeiden säilymistä arvokkailla maisema alueilla tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus ja muiden työpaikka alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajenemisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Maankäyttöratkaisuissa tulee pyrkiä hyvään energiatalouteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee märitellä kävelyn. pyöräilyn ja joukkoliikenteen kannalta edulliset vyöhykkeet taajamarakenteen kehittämisen perustaksi. Yksityiskohteisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat sekä varautua sään ääri ilmiöiden vaikutuksiin. Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa 25.11.1996 vahvistettu Kirkonkylän osayleiskaava. Voimassa olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty teollisuus ja varastoalueeksi (T). Yleiskaavassa teollisuusalueelta Kylmälänkyläntielle kulkee uusi taajaman sisäinen kokoojatie. Teollisuusaluetta halkaisee lisäksi itä länsisuuntainen kevyen liikenteen reitti ja sähköjohto. Teollisuusalueen eteläpuolella on varaus vt22 ohikulkutielle.

15 Ote voimassa olevasta kirkonkylän osayleiskaavasta (ei mittakaavassa). Ote nähtävillä olleesta kirkonkylän osayleiskaavasta (ei mittakaavassa). Kirkonkylän osayleiskaavan uudistaminen on tullut vireille maaliskuussa 2014 ja se on tavoitteena hyväksyä alkuvuodesta 2017. Kirkonkylän osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2016. Osayleiskaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville loppuvuodesta 2016. Osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on merkitty työpaikka alueeksi (TP), teollisuusalueeksi (T) ja uudeksi teollisuusalueeksi (T), julkisten palve

16 lujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualueen kaakkoisreunaan on merkitty yleiskaavassa uusi tieyhteys (ohilkulkutie). Suunnittelualueen läpi on osoitettu moottorikelkkareitti. Suunnittelualueen halki on osoitettu kehittämistavoitemerkinnällä viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 15.1.1975, 26.5.1982 ja 30.12.1985 vahvistetut asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Lisäksi alueelle sijoittuu katuja (Veturitie, Kummuntie, Tehtaantie, Varikkotie, Sepäntie ja Alasintie), suojaviheralueita (EV) ja puistoja (VP). Ote Muhoksen asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueen rajaus (ei mittakaavassa). Rakennusjärjestys Muhoksen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.5.2015. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen MRL 54 a :n mukainen ja vastaa tilannetta 17.10.2016.

17 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Muhoksen kunnan teollisuusalueen asemakaavan uudistaminen ja laajentaminen on tullut ajankohtaiseksi. Alueella voimassa oleva asemakaava on yli 30 vuotta vanha, eivätkä kaavamerkinnät vastaa alueen nykyistä toimintaa. Asemakaavan suunnittelun taustalla on erityisammattiopisto Luovin toimintojen keskittäminen Muhoksen keskustan teollisuusalueelle. Opetustoiminnan sijoittuminen teollisuusalueelle muuttaa teollisuusalueen luonnetta merkittävästi ja aiheuttaa luonteeltaan erilaisten toimintojen yhteensovittamistarvetta. Teollisuusalueen ympäristöön on lisäksi rakennettu yhä enemmän omakotitaloja ja uusi Koivulehdon päiväkoti, jotka ovat alttiita teollisuusalueesta mahdollisesti aiheutuville häiriöille. Ammattiopisto Luovin tarkoituksena on muodostaa Varikkotielle oma rauhallinen kampusalue, jonka läpi ei ole kulkua muille tonteille. Muhoksen keskustan teollisuusalue on kehittynyt yrityspuiston suuntaan, ja Luovin koulutuspalveluiden keskittäminen alueelle lisää entisestään painetta pohtia alueen tulevaa kehittymistä ja toimintojen yhteensovittamista. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa raskaan teollisuuden sijoittumisen keskustan teollisuusalueelle, mikä on osittain ristiriidassa alueen nykyisten toimintojen ja liikenneyhteyksien sekä läheisten asuinalueiden kanssa. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on muuttaa kaavamerkinnät sellaisiksi, että ne palvelevat alueen nykyistä ja alueen tavoiteltua toimintaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistetty Muhoksen kunnanhallituksen päätöksellä 25.5.2015 206. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti osallisia kaavamuutosasiassa ovat suunnittelu ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. Viranomaisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa kokousten ja lausuntojen muodossa. Kaavahankkeen osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähialueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Alueen yrittäjät, toimijat ja yhteisöt Pohjois Pohjanmaan ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat Pohjois Pohjanmaan ELY keskus / liikenne ja infrastruktuuri Pohjois Pohjanmaan liitto Pohjois Pohjanmaan museo Oulu Koillismaan pelastusliikelaitos Oulun seudun ympäristötoimi Alueella toimivat puhelin, vesi ja sähköyhtiöt Muhoksen kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee

18 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon myötä. Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti ilmoituksessa 14.8.2015 (Tervareitti) ja kunnantalon ilmoitustaululla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Muhoksen kunnanvirastoon ja kunnan Internetsivuille. Nähtävilläolon aikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä sen riittävyydestä. Asemakaavaluonnoksen valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 14 vrk:n ajaksi. Nähtävilläolon aikana osallisilla ja asukkailla on mahdollisuus mielipiteensä ilmaisuun. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä (Tervareitti) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot. Kaavaluonnosta tarkistetaan viranomaisilta, osallisilta ja asukkailta saadun palautteen perusteella. Tehdään lopullinen kaavaehdotus, joka asetetaan MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin asukkaat ja osalliset voivat esittää siitä mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä (Tervareitti) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Asemakaavan muutoksen hyväksyy Muhoksen kunnanvaltuusto maankäyttö ja kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. 4.3.8 Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus viranomaisten kanssa kaavatyön aikana hoidetaan lausuntojen kautta. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ELY keskuksen ja suunnitteluryhmän välisiä suunnittelukokouksia. Viranomaislausunnot pyydetään kaavan luonnos ja ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on muuttaa kaavamerkinnät sellaisiksi, että ne palvelevat alueen nykyistä ja alueen tavoiteltua toimintaa. Asemakaavan tavoitteena on myös mahdollistaa ammattiopisto Luovin alueen kehittyminen vetovoimaiseksi kampusalueeksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa nykyinen moottorikelkkareitti kaavamerkinnöin. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on myös mahdollistaa kevyenliikenteenväylän rakentaminen Kummuntien varrelle. Keskustan teollisuusalueella sijaitsee teollisuusalan yrityksiä, pk yrityksiä ja ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikkö. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on turvata nykyisten toimintojen säilyminen alueella ja mahdollistaa myös alueen palveluiden monipuolistuminen ja kehittyminen tulevaisuudessa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Teollisuusalueen asemakaavoituksen tueksi ja Muhoksen osayleiskaavan 2030 laadinnan tausta aineistoksi on laadittu Keskustan teollisuusalueen kaavarunko, jossa on esitetty alueen kehittämisen pääperiaatteet. Tehtyä kaavarunkoa tausta aineistoineen on käytetty kaavaluonnoksen pohjana. Kaavarunko ja sen taustaaineistot eivät ole virallisia kaava asiakirjoja, vaan toimivat kaavoituksen tausta aineistona.

19 Keskustan teollisuusalueen asemakaavarunko (ei mittakaavassa), Muhoksen kunta ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy 19.5.2015. Ote asemakaavarungon merkinnöistä (19.5.2016)

20 Ote ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön hankesuunnitelmasta, Arkkitehtitoimisto Kari Huotari Oy, luonnos 21.4.2016 (ei mittakaavassa). 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavarunko on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 14.8. 14.9.2015 ja siitä saatiin myös palautetta. Asemakaavarunko luo alustavat suuntaviivat alueen asemakaavoitukselle, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ollut tarpeen kehitellä. 4.7 Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen 4.7.1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Osallistumis ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 14.8. 14.9.2015 kunnanhallituksen päätöksellä 25.5.2015 206. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty lausuntoja eikä mielipiteitä. 4.7.2 Asemakaavaluonnos Täydentyy nähtävilläolon jälkeen 4.7.2 Asemakaavaehdotus Täydentyy nähtävilläolon jälkeen

21 4.8 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan on tehty seuraavat muutokset: - Täydentyy valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan on tehty seuraavat muutokset: - Täydentyy valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen 4.9 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - Muhoksen kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä 25.5.2015 206 - Muhoksen kunnanhallituksen päätös OAS:n nähtäville asettamisesta 25.5.2015 206 - Muhoksen kunnanhallituksen päätös asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta..201_ x - Muhoksen kunnanhallituksen päätös asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta..201_ - Muhoksen kunnanhallituksen päätön asemakaavan muutoksen hyväksymisestä..201_ - Muhoksen kunnanvaltuuston päätös asemakaavan muutoksen hyväksymisestä..201_

22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava alueen pohjoisosan teollisuusalue (T), kortteli 212 muutetaan liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueiksi (KLTY), jolloin muodostuvat korttelit 212 ja 212A. Kortteleiden väliin osoitetaan lähivirkistysalue (VL), jonka läpi osoitetaan nykyinen moottorikelkkareitti. Kortteli 213, joka on ajantasakaavassa osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY) ja kortteli 214, joka on osoitettu ajantasakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T), muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO), jolloin korttelin numero on 213. Osa Varikkotiestä sisällytetään osaksi muodostuvaa korttelia 213. Kortteli 216 säilyy ajantasakaavan mukaisena. Ajantasakaavan kortteleita 215 ja 217 laajennetaan kaakkoa kohti. Kortteli 217 liitetään osaksi korttelia 213. Alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T). Korttelin 215 merkintä muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueesta (T) teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kaavoittamaton peltoalue osoitetaan maatalousalueeksi (MT). Varikkotien länsiosa ja suojaviheralue (EV) muutetaan puistoalueeksi (VP). 5.1.1 Aluevaraukset ja mitoitus Kaava alueen pinta ala on noin 51 246 m², josta asemakaavan laajennuksen pinta ala on noin 26 507 m². Kaavan ehdotusvaiheessa alueen mitoitustiedot esitellään tarkemmin tonteittain, jolloin ne viedään myös asemakaavan seurantalomakkeeseen. Alla olevissa taulukoissa on kuvattu ennen jälkeen tiedot kaavamuutoksesta verrattuna ajantasakaavaan. Lähtötilanteen mitoitustiedot (ajantasakaava) taulukossa: ALUEVARAUKSET/ PINTA ALA RAKENNUS TEHOKKUUS TONTIT MUUT MERKINNÄT KORTTELIT OIKEUS T, kortteli 212 8089 m² 4044 k m² e=0,50 9 kpl peittop. 60 %, 1 as T, kortteli 212A 1732 m² 866 k m² e=0,50 5 kpl peittop. 60 %, 1 as T, kortteli 215 1693 m² 677 k m² e=0,40 5 kpl 1 as T, kortteli 216 862 m² 349 k m² e=0,40 4 kpl 1 as T, kortteli 217 2719 m² 1088 k m² e=0,40 8 kpl 1 as TY, kortteli 213 2897 m² 869 k m² e=0,30 4 kpl 1 as VP 1690 m² EV 846 m² Katualueet 4211 m² Kaavoittamaton alue 26 507 m² yht. 51,2 ha yht. 7893 k m² yht. 35 kpl Ajantasakaavassa teollisuusaluetta (T) on yhteensä 12 376 m², teollisuusrakennusten aluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) 2897 m², puistoja (VP) 1690 m², katualueita 4211 m². Ajantasakaavassa koko alueella on rakennusoikeutta n. 7893 k m².

23 Muutoksen jälkeiset mitoitustiedot taulukossa: ALUEVARAUKSET PINTA ALA RAKENNUSOIKEUS TEHOKKUUS TONTIT MUUT MERKINNÄT KLTY, kortteli 212 3187 m² 1594 k m² e=0,50 4 kpl peittop. 60 % KLTY, kortteli 212A 4603 m² 2302 k m² e=0,50 5 kpl peittop. 60 % KLTY (kortteli 217) 910 m² 455 k m² e=0,50 2 kpl peittop. 60 % YO, kortteli 213 7335 m² 2201 k m² e=0,30 2 kpl kerrosluku II TY, kortteli 215 2593 m² 1038 k m² e=0,40 8 kpl 1 as T, kortteli 216 862 m² 349 k m² e=0,40 4 kpl T (kortteli 217) 4564 m² 1826 k m² e=0,40 11 kpl MT 20 866 m² VP 2450 m² VL 302 m² Katualueet 3574 m² yht. 51,2 ha yht. 9765 m² yht. 36 Ajantasakaavan muutoksessa ja laajennuksessa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) on 7335 m², liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (KLTY) 8700 m², teollisuusaluetta (T) 5426 m², teollisuusrakennusten aluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) 2593 m², puistoja (VP) 2450 m², lähivirkistysaluetta (VL) 302 m² ja katualueita 3574 m². Kaavamuutoksessa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 9765 k m². Kaavaluonnosvaiheessa ei ole osoitettu ohjeellisia rakentamisalueen rajoja. Ne lisätään kaavakartalle tarvittaessa ehdotusvaiheessa. 5.1.2 Palvelut Keskustan teollisuusalueella sijaitsee teollisuusalan yrityksiä, pk yrityksiä ja ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikkö. Muilta osin alue tukeutuu Muhoksen kirkonkylän keskustan palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos ei ole täysin voimassa olevan kirkonkylän osayleiskaavan mukainen, missä alue on osoitettu kokonaan teollisuusrakennusten alueeksi. Voimassa oleva osayleiskaava on osin vanhentunut. Kirkonkylän osayleiskaavan uudistaminen on tullut vireille maaliskuussa 2014 ja se on tavoitteena hyväksyä alkuvuodesta 2017. Asemakaavan muutos on nähtävillä olleen Kirkonkylän osayleiskaavaluonnoksen 2030 mukainen. Alueen toteuttaminen laaditun asemakaavan mukaisesti luo teollisuusalueesta vireän ja vetovoimaisen kokonaisuuden, joka mahdollistaa myös toimintojen monipuolistumisen ja parantaa alueen käyttöä ja houkuttelevuutta. Jatkosuunnittelussa alueelle olisi hyvä laatia rakennustapaohje edustavan ympäristön aikaansaamiseksi. 5.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen merkittäviä vaikutuksia on arvioitu suunnittelun yhteydessä maankäyttö ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. Vaikutusten arviointia täydennetään vielä ehdotusvaiheessa.

24 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Alueen pohjoisosa on osoitettu kaavaluonnoksessa liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueeksi, mikä muuttaa alueen luonnetta enemmän yrityspuistomaiseen suuntaan. Kaavamerkintä mahdollistaa erilaisten liike ja toimistorakennusten sijoittumisen alueelle, mikä lisää alueen vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Kaavamääräyksellä ohjataan rakennusten sijoittumista siten, että edustava puoli on suunnattu kadun puolelle ja varastointi sekä muut siihen verrattavat toiminnot tulee sijoittaa pihan puolelle. Tästä johtuen asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on positiivia vaikutuksia taajamakuvaan. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella Luovin kampusalueesta muodostuu vetovoimainen kampus. Alueella on käynnissä hankesuunnitelman laadinta. 5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavamuutosalue on nykyistä teollisuusaluetta, jolla kasvaa osittain komeaa puustoa. Alueen eteläosasta avautuvat kauniit peltomaisemat, joissa sijaitsee Muhoksen kurkipellot. Peltoalue on osoitettu kaavakartalla maatalousalueena (MT). Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue sijoittuu osittain peltoalueelle. Samoin ajantasakaavan korttelit 215 ja 217 laajennevat kaakkoa kohti peltoalueelle. Näin ollen peltoalue pienenee hieman kaavamuutoksen seurauksena, mutta sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia laajaan peltomaisemaan. Näkymät pellolta rakennetulle alueelle eivät merkittävästi muutu. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen seurauksena puisto ja virkistysalueiden määrä lisääntyy kokonaisuudessaan n. 1062 m². 5.3.3 Vaikutukset talouteen Alueella on oleva kunnallistekniikka. Asemakaavanmuutoksessa Sepäntie katualue laajenee kohti kaakkoa, mikä aiheuttaa kunnallisteknisiä kustannuksia. Kaavamuutoksessa on myös osoitettu ohjeellinen kevyenliikenteen väylä Kummuntien varrella sijaitsevan puiston länsireunalle. Tonttien rakentaminen tapahtuu tontinomistajan tai vuokralaisen toimesta. 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos ja laajennusalue tukeutuu olemassa olevaan vesi ja viemäriverkkoon, jota laajennetaan tarpeen mukaan. Kaavamuutoksen seurauksena liikennemäärät lisääntyvät alueella jonkin verran, kun ajantasakaavan korttelit 215 ja 217 laajenevat kaava alueen luoteisosaa kohti. Raskas liikenne alueella lisääntyy. Kuitenkin uuden Kylmälänkyläntien kokoojakadun mahdollinen rakentaminen vähentää alueen liikenteellistä kuormittavuutta, kun osa liikenteestä kulkee alueelle sen itäosasta. Kaavamuutoksella Varikkotien katualue pienenee, jolloin osa siitä liitetään osaksi opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Jalankulkijoiden määrä Luovin alueella lisääntyy. Ajantasakaavan mukainen Varikkotien länsiosa, jota ei ole toteutettu, muutetaan kaavamuutoksella puistoalueeksi (Lehväpuiston laajennus). Kevyenliikenteen väylän mahdollinen rakentaminen Kummuntien varrelle parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Asemakaavakartalla on osoitettu nykyinen moottorikelkkailureitti, mikä saattaa lisätä alueen moottorikelkkailijoiden määrää. 5.3.5 Vaikutukset asumiseen Kaavamuutos ja laajennusalue sijaitsee Kuusikon ja Koivulehdon asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Alue on nykyisellään pohjoisosastaan teollisuusaluetta ja eteläosastaan peltoaluetta. Läheiset asuinalueet ovat alttiina teollisuusalueen toiminnalle.

25 Kaavamerkinnät ohjaavat teollisuusalueen keskeistä osaa kehittymään enemmän yrityspuistomaiseen suuntaan. Alueen kaakkoisosissa on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jossa sijaitsee Ammattiopisto Luovin kampus. Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä on pyritty minimoimaan teollisuusalueen negatiiviset vaikutukset asuinalueisiin. Teollisuus ja varastorakennusten korttelialueet on sijoitettu asutuksesta poispäin maatalousalueen reunoille. Samoin teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, on erotettu asuinalueesta puisto ja peltokaistaleella. Lisäksi istutettavilla alueen osilla on pyritty minimoimaan teollisuusalueiden haittaa asutukselle. Kuusikon asuinalueen liikenneturvallisuus paranee Kummuntien länsireunalle osoitetun ohjeellisen kevyenliikenteenväylän ansiosta. 5.3.6 Muut vaikutukset Alue ja yhdyskuntarakenteeseen: Asemakaavan muutos ja laajennus monipuolistaa Muhoksen keskustan teollisuusaluetta ja päivittää sen asemakaavamerkinnät nykytilannetta ja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset: Teknisen huollon järjestäminen perustuu olevaan verkostoon, jota kehitetään tarpeen mukaan. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.5 Nimistö Kaavamuutosalueen nykyinen nimistö säilyy eikä uusia ole tarpeen osoittaa.

26 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu alueen maanomistajan tai vuokralaisen toimesta ja aikataulun mukaisesti. Muhoksen rakennusvalvonta valvoo ympäristön toteutuksen laatua. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää huomiota ympäristön laatuun erityisesti kortteleissa 212 ja 212A (liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueella), joka toimivat teollisuusalueen käyntikorttina keskeisen sijaintinsa ansioista. Oulussa 7. päivänä joulukuuta 2016 Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Heini Kaskela arkkitehti SAFA, YKS 534 Sanni Kemppainen arkkitehti SAFA