Niilo Mäki Instituutti vuonna 2006

NMI 2006 Niilo Mäki Instituutti vuonna 2006 Jokaisella lapsella on oikeus oppia lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot myös niillä, joille oppiminen on vaikeaa. Oppimisvaikeudet ovat suuri yhteiskunnallinen haaste nyky-yhteiskunnassa, jossa tarvitaan yhä laajempia perustaitoja. Riittävät perustaidot luovat pohjan nuoren menestykselliselle koulutusuralle ja työllistymiselle ja sen myötä yhteiskunnalliselle selviytymiselle ja henkilökohtaiselle elämänlaadulle. Koulutusjärjestelmän väliinputoajilla oppimisesta syrjäytyvillä on huomattavasti muita suurempi riski laajaankin yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Tehokas vaikuttamisen keino on oikea-aikainen oppimisvaikeuksiin puuttuminen. Niilo Mäki Instituutin keskeisenä toiminta-ajatuksena onkin ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten syrjäytymistä oppimisesta. Varhaisvaiheen lisäksi myös peruskoulun päätösvaiheessa ja toisella asteella ilmenevät oppimisvaikeudet ovat arvioinnin ja tukitoimien kehittämisen kohteena. KASVUN JA REMONTIN AIKAA YHTEENVETOA TOIMINNASTA Niilo Mäki Instituutti jatkoi vuonna 2006 toimintaansa valtakunnallisena oppimisvaikeuksien ja erityisesti lasten ja nuorten kehityksellisten häiriöiden asiantuntijatahona. Oppimisvaikeuksien arviointi-, kuntoutus- ja opetusmenetelmien kehitystyö tuotti uusia tutkimuksia ja materiaaleja alan ammattilaisten käyttöön. Kiinteän yliopistoyhteistyön kautta toiminnan kulmakivenä on uusin tutkimustieto kehitysneuropsykologian ja erityispedagogiikan alalta. Toisena kulmakivenä ovat kliinisen työn ja koulutustoiminnan kautta luodut kiinteät ja toimivat yhteistyösuhteet oppimisvaikeuksien kuntoutuksen ja opetuksen kenttään sekä järjestöihin. Tutkimushankkeissa painopiste oli edelleen oppimisvaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa ja kuntoutuksessa, mutta myös toisen asteen opiskelijoiden lukivaikeuksien ja laajaalaisten vaikeuksien tutkimiseen paneuduttiin. Myös motoriikan vaikeudet olivat tutkimuksen kohteena vuoden aikana julkaistun väitöstutkimuksen myötä. Kehitysyhteistyö jatkui projektina edelleen. Lastentutkimusklinikka sai sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,5 vuoden ajalle erillisen hankerahoituksen tarkkaavaisuushäiriöisten lasten hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Toiminta-ajatuksen suunnassa vahvasti etenevän toiminnan ohella vuotta 2006 värittivät Opetusministeriön ja Jyväskylän yliopiston kanssa käydyt neuvottelut uuden tietoverkkovälitteisen palveluhankkeen käynnistämiseksi sekä toimitilan peruskorjaus. Vuosia vireillä ollut oppimisvaikeuskeskus sai uutta vauhtia keväällä, kun Opetusministeriö julisti julkisen tarjouskilpailun tietoverkkovälitteisestä peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristöstä. Kilpailutusprosessi eteni sopimusneuvotteluihin, jotka lopulta päättyivät joulukuussa sopimukseen ja hankkeen käynnistymiseen. Uusi aluksi kolmivuotinen hanke on kokonaistueltaan varsin mittava. Vuoden 2006 alussa saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä myönteinen päätös kahteen uuteen oppimisvaikeusohjelmaan kuuluvaan hankehakemukseen. Lisäksi vuoden lopulla saatiin ennakkoilmoitus kahden uuden hankkeen hyväksymisestä oppimisvaikeusohjelmaan. Uudet hankepäätökset muuttivat vuotta aiemmin vallinneen huolen 26

NMI vuonna 2006 työtilanteesta valoisaksi uskoksi tulevaisuuteen. Pitkästä aikaa oli tarvetta ryhtyä etsimään toimintaan uusia työntekijöitä. Perusturvan NMI:n toiminnalle on kuitenkin taannut Raha-automaattiyhdistykseltä saatu perusrahoitus, jonka avulla oppimisvaikeuksien kannalta tärkeät projektit järjestetään. Ilman perusrahoitusta toimintaa olisi mahdotonta ylläpitää. Tutkimuksen ja kliinisen palvelutoiminnan lisäksi NMI soveltaa tutkimustuloksia käytäntöön. NMI keskittyy etenkin sellaiseen kehittämistyöhön, joka on jäänyt kuntien tai valtionhallinnon rahoituksen ulkopuolelle. NMI nauttii arvostusta sekä tiedemaailmassa että käytännön kentän ammattilaisten ja järjestöjen piirissä. Tiedon nopeasta siirtämisestä perustutkimuksesta soveltavaan työhön on saatu erityisen positiivista palautetta. Koulutustoiminta on pysynyt vankkana; koulutuksiin osallistui vuonna 2006 noin 5 500 henkilöä. Koulutuskysyntää selittää koulutussisällön ajankohtaisuus, kentän tarpeisiin vastaaminen ja korkea laatu, jota seurataan muun muassa säännöllisesti kerättävän palautteen avulla. Koulutustoiminnan ja oppimateriaalin tuotoista on tullut ensiarvoisen tärkeä tuki Instituutin taloudelle. Tiedotustoimintaan panostettiin edelleen kuluneen vuoden aikana monella tasolla. Ammattilaisille suunnattu tiedotus painottui oman erityislehden julkaisemiseen sekä uusista julkaisuista, materiaaleista ja koulutuksista tiedottamiseen. Alan ammattilehdissä julkaistiin Instituutin toimintaa esitteleviä artikkeleita. Yhteyttä laajalevikkiseen mediaan vahvistettiin edelleen. Erityisesti uusien projektien, uusien julkaisujen, koulutustilaisuuksien ja väitöstilaisuuksien yhteydessä aiheesta on tiedotettu kirjallisesti tai järjestetty tiedotustilaisuus. Tiedotusta medialle on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tiedotusyksikön kanssa. Instituutin toimintaa esiteltiin vuoden 2006 aikana radio- ja TV-ohjelmissa, muun muassa Aamu-TV:n Kansalaistalkoot-ohjelmassa. Elokuussa järjestettiin jo kolmannen kerran alun perin Jyväskylän yliopiston VARTU-hankkeen kanssa ideoitu Hyvä Alku -messutapahtuma, joka keräsi taas ennätysyleisön. Vastaisuudessa tapahtuma tullaan järjestämään joka toinen vuosi. Instituutille merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän yliopiston laitokset. Eniten tieteellistä ja käytännön kehittämistyötä on tehty Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kanssa, mutta yhteisiä projekteja on käynnistynyt myös Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen erityispedagogiikan laitosten kanssa. Käytäntöä palvelevaa tutkimustyötä tehdään myös Haukkarannan koulun ja Keski-Suomen keskussairaalan kanssa. Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen toiminta-ajatus tutkimuksen ja käytännön yhdistämisestä on liittänyt NMI:n ja Oppimistutkimuksen keskuksen monella tasolla toisiinsa. ESR-rahoitteisen hanketoiminnan myötä yhteistyötahoiksi ovat tulleet myös monet ammatilliset oppilaitokset, mm. Turun ammatti-instituutti, Jyväskylän ammattiopisto, Kiipulan ammattiopisto ja Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus. Kehitysvammaliiton kanssa jatkui tiivis yhteistyö laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten projektin myötä. Pysyviä yhteistyökumppaneita on löytynyt myös koulutus- ja kehittämistoiminnan kautta. Instituutti toimii näissä lähinnä asiantuntijana, esimerkkinä mainittakoon yhteistyö Kosken (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) kanssa. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston VARTU:n (Oppimisen varhainen tukeminen) kanssa tiivistyi vuoden lopulla tehtyyn päätökseen siirtää sen toiminta kokeiluluontoisesti vuodeksi Instituutin koulutustoimintaan. Niilo Mäki Instituutin kansainväliseen toimintaan sisältyy tutkimustulosten julkaiseminen kansainvälisesti arvostetuissa alan lehdissä, tieteellisten tapaamisten ja konferenssien järjestäminen sekä yhteyksien pitäminen useisiin kansainvälisesti merkittäviin tutkijoihin ja tutkimuslaitoksiin. NMI:n tutkijoita osallistui alansa kansainvälisiin kongresseihin kotimaassa ja ulkomailla. Kesällä osallistuttiin 27

Jyväskylän yliopiston Numbra-projektin kansainväliseen kesäkouluun ja sen järjestelyyn. Koko Instituutin henkilöstöä koskettava toiminta vuoden aikana oli toimitilan remontti. RAY:n avustuksen turvin ostetun toimitilan kuluneita pintoja päätettiin parannella. Suunnittelu- ja urakkatarjousvaiheet ja rakennusalan korkeasuhdanteet siirsivät remontin alkamisen syksylle. Syksy elettiin remontin keskellä, kuitenkin hyvässä sovussa rakentajien kanssa. Joulukuussa alkoi remontin loppu jo häämöttää ja voitiin nähdä jo häivähdys kasvonsa pesseestä Instituutista. Joulukuussa saatiin myös onnitella koko toiminnan käynnistäjiä, suunnan näyttäjiä ja edelleen toimintaa ohjaavia vaikuttajia. Onerva Mäen 80-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin suurin joukoin iloisissa merkeissä 16.12. Hallituksen puheenjohtaja sai 6.12. Tasavallan presidentin myöntämän arvokkaan kunniamerkin, Suomen Leijonan komentajamerkin. Instituutin tehtäväkenttä on laaja. Oppimisvaikeuksien koko kirjo halutaan pitää mukana NMI:n toiminnassa, sillä erityyppiset oppimisvaikeudet esiintyvät lapsilla vaihtelevina yhdistelminä. NMI:llä on myös vankka yhteys tutkimusperustaan koko oppimisvaikeuksien kirjon alueella ja hyvin koulutettu henkilökunta. Näihin tavoitteisiin pyritään kehittämällä lasten oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten häiriöiden arviointia ja kuntoutusta tieteellisen tutkimuksen pohjalta, tuomalla oppimisvaikeuksia koskevaa tietoa eri ammattiryhmille ja ihmisille, joilla on oppimisvaikeuksia, ylläpitämällä tutkimus-, kehittämis- ja tietopalveluja vammaisjärjestöjen ja oppimisvaikeuksisten ihmisten toiminnan tueksi, kokoamalla kansainvälistä ja kotimaista tietoa sekä kehittämällä toimialansa asiantuntijuutta, jolla pyritään vaikuttamaan suomalaisiin palvelujärjestelmiin. TUTKIMUS ARVIOINTI- JA KUNTOUTUSMENETELMIEN KEHITTÄMISEN PERUSTANA Niilo Mäki Instituutin toiminnan perustavoitteena on palvella oppimisvaikeuksien parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä lapsia ja nuoria, joille oppimisvaikeudet muodostavat kehityksellisen haasteen, sekä heidän perheitään. Tähän pyritään tutkimalla ja kehittämällä oppimisvaikeuksien arviointi-, opetus- ja kuntoutusmenetelmiä sekä tuottamalla oppimisvaikeuksien arvioinnissa, ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa tarvittavaa materiaalia. NMI:n perustoiminnassa on huomioitu oppimisvaikeuksien moninainen ilmeneminen ja eri vaikeuksien ilmiasujen keskinäinen päällekkäistyminen. Keskeisimpiä tutkimus- ja kehittämisalueita ovat puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen liittyvät oppimisvaikeudet, matemaattiset oppimisvaikeudet, motoristen taitojen oppimisen ongelmat, tarkkaavaisuuteen ja ylivilkkauteen liittyvät vaikeudet, laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja näiden kuntoutus ja muut tukimuodot. Oman tutkimustoiminnan lisäksi tutkimusta tehdään yhteistyössä mm. eri yliopistojen kanssa. Tästä työstä suuren osan muodostavat eritasoiset opinnäytetyöt, joiden ohjaamisessa NMI:n tutkijat toimivat aktiivisesti myös vuonna 2006. Instituutin yhteydessä toimivan Lasten tutkimusklinikan aineistosta tehtiin pro gradu -tutkielmana pilottitutkimus klinikalla aiemmin käyneiden nuorten naisten nykytilanteesta. Tutkimuksen mukaan lapsuudessa todetun lukivaikeuden ilmeneminen aikuisuudessa sekä sen merkitys opinnoissa etenemiseen oli varsin vaihtelevaa (Eloranta, 2006). 28 NMI-bulletin, 2007, Vol. 17, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

NMI vuonna 2006 Puhutun ja kirjoitetun kielen tutkimus ja kehittäminen moninaista Dundeen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä hankkeessa tutkittiin lukutaidon alkuvaiheen kehitystä eri kielissä. Hankkeen suomalainen osuus toteutettiin yhdessä Jyväskylän ja Turun yliopiston kanssa. Tässä tutkimushankkeessa on pyritty tavoittamaan niitä lukemaan oppimisen piirteitä, jotka ovat yhteydessä opittavan kielen ja kirjoitusjärjestelmän ominaisuuksiin. Vuoden 2006 aikana hankkeeseen osallistuneet tutkijat jatkoivat tulosten raportointia. Jyväskylän yliopiston Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikkö on vuosia ollut NMI:lle läheinen yhteistyökumppani. Erityisesti JLD-tutkimuksen (Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia) aineisto on ollut yhteisen mielenkiinnon kohteena NMI:ssä. Vaikka hanke on päättymässä, jatkuu aineiston analyysi vielä pitkään. Hankkeen yhteydessä tehdään useita opinnäytetöitä, joiden ohjaamisessa NMI:n tutkijat ovat osaltaan mukana. Nimeämisen kehitystä sekä nimeämisvaikeuden kuntoutusta tutkivassa työssä vertaillaan muun muassa lapsia, joilla on suvussa esiintyvä dysleksiariski, niihin lapsiin, joilla ei ole dysleksiariskiä. Toinen vertailtava pari ovat lapset, joilla on ilmennyt luki-vaikeus toiseen luokkaan mennessä, ja ne lapset, joilla lukivaikeutta ei ole todettu. Alustavien tulosten mukaan nimeämisen vaikeus ennen kouluikää ennustaa tulevaa lukivaikeutta. Nimeämisen vaikeus näyttäisi olevan yhteydessä nimenomaan siihen, tuleeko lapselle lukivaikeus. Toisessa kuntoutustutkimuksessa on tehty yksittäisiä kuntoutuskokeiluja, jotka liittyvät lukutaidon oppimiseen ja vaikeuksien taustalla oleviin fonologisiin vaikeuksiin. Tämän tutkimuksen interventioiden kuvaus ja kirjoittaminen jatkui vuonna 2006. Nopeaa sarjallista nimeämistä voidaan pitää yhtenä lukemisen taustalla olevana taitona. Meneillään oleva tutkimus vertailee testisuoriutumista nopean sarjallisen nimeämisen tehtävässä kahden ryhmän välillä: lukivaikeusryhmän ja lukemisikäkontrolliryhmän (lukutaidoiltaan vastaava tavanomaisesti lukemaan oppivien ryhmä). Tavoitteena oli tarkastella, onko nimeämisen nopeudessa eroja, kun lukemisikä on sama. Tuloksia näistä töistä odotellaan vuoden 2007 aikana. Ryhmämuotoista kuntoutusta muun muassa lukutaidon sujuvoitumiseksi kehitettiin myös Lastentutkimusklinikalla (ks. kyseinen kohta) niin sanotussa Aikamatka-kuntoutuksessa. Vuoden 2007 alkupuolella ilmestyy myös aihetta käsittelevä KUMMI 5. NMI ja Haukkarannan koulu ovat tehneet tiivistä ja monimuotoista yhteistyötä koko instituutin toiminnan ajan. Vuosien 2005 2006 aikana valmisteltiin kolmatta, nuorten kielellisiä vaikeuksia käsittelevää oppi- ja käsikirjaa. Kirja on viimeinen osa kolmiosaista kirjasarjaa, jossa tarkastellaan kielellisten vaikeuksien ilmenemistä varhaislapsuudesta nuoruusikään ja aikuistumiseen saakka. Pääpaino sarjassa on tutkimustietoon ja kokemukseen perustuvan tiedon tuomisessa arjen, opetuksen ja kuntoutuksen tueksi. Kirja käsittelee kielellisten vaikeuksien vaikutuksia nuoruuden haasteista, itsenäistymisestä, peruskoulun päättämisestä ja toisen asteen opintoihin siirtymisestä selviämiseen. Toimittajien lisäksi sen tekemiseen on osallistunut useita kymmeniä asiantuntijoita ja muita yhteistyökumppaneita. Kirja ilmestyy maaliskuussa 2007. Yhteistyössä Haukkarannan koulun kanssa on Germanin sananlöytämistesti muokattu ja normitettu suomen kielelle. Käsikirja on saatu vuoden 2006 aikana viimeistelyvaiheeseen, vaikka siihen vuoden aikana jouduttiin tekemään runsaasti ennalta suunnittelemattomia muutoksia. Testi auttaa käyttäjää muodostamaan lapsen ilmaisevasta kielestä kokonaiskuvan, jota voi kuntoutuksen edetessä tarkentaa seuranta-arvioinneilla. NMI:n ja Haukkarannan yhteisen tutkimushankkeen kohteena ovat olleet myös vaikeasti kielihäiriöisten lasten lukemaan oppimisen ja lukutaidon omaksumisen esteet. Koska 29

kielihäiriöisten lasten kielelliset vaikeudet ovat luonteeltaan hyvin yksilöllisiä, luku- ja kirjoitustaidon omaksumista tarkastellaan erityisesti kielellisten vaikeuksien näkökulmasta ja tutkimuksen tuloksia voidaan myös soveltaa edelleen opetuksen ja kuntoutuksen käytänteisiin. Tutkimus on vuonna 2006 edennyt tulosten analysointi- ja raportointivaiheeseen. NMI:n yhteistyökumppanit yliopistolla ovat Heikki Lyytisen johdolla kehitelleet lukivaikeuden ennaltaehkäisyyn tarkoitettua tietokonepeliä, joka harjoittaa ja automatisoi lapsen valmiutta tunnistaa äänteiden pohjalta kirjaimia ja oppia hahmottamaan äänteiden ja kirjoituksen vastaavuus. Se voi tulevaisuudessa tarjota myös NMI:lle keinoja lieventää oppimisvaikeuksien seuraamuksia lasten kouluoppimisessa. Tämän tietokonepelin kokeilu- ja kehittämistoiminta jatkui vuoden 2006 loppuun. Matemaattiset oppimisvaikeudet Vuonna 2006 julkaistiin artikkeli dysfaattisten lasten peruslaskutaidosta. Lisäksi Haukkalan lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen kannatusyhdistys ry:n myöntämän apurahan turvin on kevään 2006 aikana työstetty kolmea artikkelia. Näistä kaksi on laskustrategioiden harjoittamiseen liittyviä kuntoutusartikkeleita, joista ensimmäinen julkaistaan kesäkuussa 2007. Toinen kuntoutusartikkeli on vielä valmisteilla. Neljännessä artikkelissa on pitkittäistutkimusasetelma (N=178), jossa tutkitaan 4. luokan laskutaidon varhaisia ennusmerkkejä sekä lukemisen ja laskutaidon päällekkäistymistä ennustavia tekijöitä. Tallaako lapsi kielensä päälle? Vuonna 2006 toukokuussa tarkastettiin erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja (Viholainen, 2006). Väitöskirja käsitteli suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteyttä motoriseen ja kielelliseen kehitykseen. Tutkimuksen mukaan ne lapset, jotka kuuluivat lukemisvaikeusriskiryhmään ja kehittyivät motorisissa taidoissaan ensimmäisen elinvuoden aikana ikäisiään jonkin verran hitaammin, olivat myös kielelliseltä kehitykseltään hieman muita tutkimukseen osallistuneita lapsia hitaampia. Kielen kehityksen hitaus näkyi 1,5 vuodesta aina koulun ensimmäiselle luokalle saakka. Näiden lasten sanavarasto oli suppeampi ja suomen kielen rakenteiden hallinta heikompaa kuin muilla lapsilla. Koulussa ensimmäisen luokan keväällä myös lasten lukemisnopeus oli muita lapsia hitaampi. Yhteydet motorisen kehityksen ja kielenkehityksen välillä todentuivat siis ainoastaan riskiryhmän lapsilla ja heilläkin vain, jos motoristen taitojen kehittyminen oli ollut keskimääräistä hitaampaa. Voidaankin todeta, että lapset eivät tallanneet kielensä päälle. Pikemmin varhainen motorinen kehitys näytti antavat eväitä myös kielellisten taitojen kehittymiselle. Tarkkaavuus ja ylivilkkaus: NMI monessa mukana Instituutti oli vuoden 2006 aikana mukana useassa tarkkaavuuden ja ylivilkkauden ongelmiin liittyvässä tutkimuksessa. Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa toteutettava tutkimus tarkkaavaisuushäiriöisten lasten kyvyistä aktiivisuuden ja ponnistelun säätelyyn eteni analysointi- ja raportointivaiheeseen. JLD-hankkeeseen liittyen on selvitelty lasten toimintaa arviointitilanteessa. Tulosten mukaan kognitiivisia taitoja arvioitaessa olisi tärkeää huomioida lapsen käyttäytyminen testitilanteessa ja käyttäytymisen muutokset testausrupeaman kuluessa. Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian ja kasvatustieteen laitosten kanssa toteutettu Perhekoulu-toiminta jatkui edelleen. Saatujen tulosten mukaan toiminta auttaa perheitä löytämään myönteisiä ohjauskeinoja ja vahvistaa vanhempien myönteisiä kokemuksia vanhemmuudesta. Tuloksia esiteltiin vuonna 2006 muun muassa Psykologia-kongressissa, ja niistä valmistellaan kansainvälistä raporttia. 30 NMI-bulletin, 2007, Vol. 17, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

NMI vuonna 2006 Yhteistyössä Lastentutkimusklinikan (ks. kyseistä kohtaa) psykologien kanssa kehitettiin edelleen ryhmäkuntoutusta muun muassa tarkkaavaisuushäiriöisille lapsille (Maltti-ryhmät) sekä lapsille, joilla on toiminnanohjauksen ja visuaalisen hahmottamisen vaikeuksia (Visu-ryhmät). Vuonna 2006 alkaneen uuden hankkeen myötä kuntoutusta ja tukea kehitetään myös lapsille, joilla tarkkaavaisuuden ongelmiin liittyy käyttäytymisen säätelyn vaikeuksia. Ryhmistä saatuja kokemuksia hyödynnetään jatkossa KUMMI-julkaisuissa ja -koulutuksissa. Koulussa toteutettavia tarkkaavaisuushäiriöisten lasten ja nuorten tukitoimia kehitettiin edelleen opettajien täydennyskoulutuksena. Vuonna 2006 valmistui nuorten tarkkaavaisuushäiriöitä käsittelevä luku nuorisopsykiatrian oppikirjaan ja yhteistyössä Turun yliopiston kanssa toiminnanohjauksen taitojen kehitystä käsittelevä luku kognitiivisen neurotieteen oppikirjaan. Oppimisvaikeudet koulukotinuorten ongelmana -projekti toteutettiin vuosina 1999 2002. Tähän projektiin liittyvän tutkimusaineiston käsittelyssä keskityttiin vuonna 2006 selvittämään käytöshäiriöisten tyttöjen erityisongelmia, nuorten päihdehäiriöitä ja käytöshäiriöihin liittyviä neuropsykologisia ongelmia. Kuluneen vuoden aikana selviteltiin myös, miten tarkkaavuuden ongelmat ja toiminnanohjauksen taidot liittyvät lasten kielihäiriöihin. Tutkimuksen osalta vuonna 2006 päästiin tulosten raportointivaiheeseen. Vuonna 2006 jatkoi toimintaansa Lääkäriseura Duodecimin asettama lasten ja nuorten tarkkaavaisuushäiriöiden Käypä hoito -suositusta laativa työryhmä, jossa Niilo Mäki Instituuttikin oli mukana. Lukivaikeuksien ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen menetelmien kehittäminen Vuonna 2006 käynnistyi nelivuotinen hanke lukivaikeuksien ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen menetelmien kehittämiseksi (Tietokonepeleillä sujuvaksi lukijaksi lukemisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja kuntoutus). Hankkeen teoreettinen tausta liittyy tutkimushavaintoihin lukemisen ja kirjoittamisen taitojen sekä lukivaikeuksien ilmenemismuotojen kielispesifisyydestä. Harjaannuttamisen keinoja arvioitaessa on menetelmien sovittaminen opittavaan kieleen ja kirjoitusjärjestelmään erityisen tärkeää. Suomen kielessä keskeisenä haasteena lukivaikeuksissa on lukemisen hitaus, johon tähänastinen kuntoutukseen liittyvä kansainvälinen tutkimus tarjoaa kovin niukasti vaikuttamisen keinoja. Toisaalta suomen kielen kirjoitusjärjestelmän säännönmukaisuus antaa mahdollisuuksia tukea fonologisia taitoja kirjoitetun kielen yksiköiden avulla. Kolmantena lähtökohtana hankkeelle on tietokonepohjaisten sovellusten käyttö harjaannuttamisen tukena, josta on laajalti kokemusta sekä Jyväskylän yliopistossa että NMI:n piirissä. Näistä peruslähtökohdista hankkeen konkreettisina tavoitteina on 1. kehittää ja ylläpitää palvelua, jonka avulla tarjotaan yleiseen käyttöön (Internetin avulla) prof. Heikki Lyytisen kehittämät pelinomaiset menetelmät lukutaidon harjaannuttamiseksi sekä lukutaidon ongelmien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi 2. kehittää ja arvioida tutkimuksellisesti uusia ja riittävän monipuolisia keinoja suomen kielessä erityisesti äärimmäisenä hitautena näkyvien lukemisvaikeuksien kuntouttamiseksi tai harjaannuttamiseksi ja 3. sovittaa kehitettävät lukemisvaikeuksien kuntouttamisen tai harjaannuttamisen keinot ja menetelmät soveltuvin osin tietokoneympäristöön mahdollisimman motivoivassa muodossa. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana alkuvaiheen lukutaidon harjoittelun ja ongelmien ennaltaehkäisyn tueksi on ollut käynnissä In- 31

ternet-palvelu, jonka kautta alku- ja esiopetuksen henkilöstö tai vanhemmat ovat voineet tuetusti ottaa pilottikäyttöön Ekapeli-harjaannuttamisvälineen. Ekapeli on kirjain-äännevastaavuuksien harjoittelusta suurempien yksiköiden tunnistamisen harjoitteluun etenevä pelinomainen harjoitusohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa lukemisvalmiuksia ja lukemisen perustaitoja. Toimintavuoden aikana on tehty katsausta lukemissujuvuuden harjaannuttamiseen liittyvään tutkimukseen ja menetelmiin. Tämän valmistelutyön pohjalta on toimintavuoden aikana myös käynnistynyt lukemisnopeuden harjaannuttamiseen tähtäävien kuntoutuskokeilujen suunnittelutyö. Kokeilut käynnistyvät hankkeen toisen toimintavuoden aikana. Loppuvuodesta 2006 käynnistyi laaja kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on luoda tietoverkkovälitteisiä oppimis- ja arviointiympäristöjä esi- ja alkuopetusikäisten lasten lukemisen ja matematiikan valmiuksien ja taitojen arviointiin ja tukemiseen. Kolmantena keskeisenä kokonaisuutena hankkeessa arvioinnin ja harjaannuttamisen välineiden tarjoamisen lisäksi on Internet-pohjainen tietopalvelu perustaitojen oppimisesta, opettamisesta, arvioinnista sekä ongelmien kuntouttamisesta. Oppimisvaikeuksien varhaiskuntoutus Vuonna 2006 käynnistyi uusi nelivuotinen hanke oppimisvaikeuksien varhaiskuntoutuksen kehittämiseksi (Oppimisvaikeuksien varhaiskuntoutus). Lasten kognitiivisia kykyjä voidaan arvioida kohtuullisen luotettavasti jo 4 5 vuoden iässä. Tämän Oppimisvaikeuksien varhaiskuntoutus -projektin tavoitteena on kehittää loogis-matemaattisia taitoja lapsilla, joilla on havaittavissa selkeitä puutteita näissä ajattelutaitojen valmiuksissa jo ennen esikouluikää. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää sellaisia harjaannuttamisen menetelmiä, jotka olisivat helposti käyttöönotettavissa varhaiskuntoutuksessa tai osana päiväkotien toimintaa. Hankkeessa pyritään kehittämään menetelmiä sekä yksilölliseen harjoitteluun että ryhmissä toteutettavaksi. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena toiminta koostui kahdesta kokonaisuudesta: osallistuminen niihin Jyväskylän yliopiston psykologian huippuyksikön (JY) tutkimushankkeisiin, joissa oli mahdollista selvittää lasten varhaista matemaattisten taitojen kehitystä harjaannuttamismateriaalin valmistaminen. Hankkeen tutkija osallistui kahteen JY:n tutkimushankkeeseen. Ensimmäinen oli osa kahta laajaa EU-rahoitteista tutkimushanketta: Graphogame ja Numbra. Graphogame-hankkeen tavoitteena on kehittää yksilöllisesti mukautuva lukemaan oppimista harjaannuttava tietokonepeli. Yhteistyössä matemaattisten aivotoimintojen Numbra-tutkimushankkeen kanssa peliin kehitettiin vastaavankaltainen matemaattissisältöinen peli. Matematiikkapeli suunniteltiin 4,5 7-vuotiaille lapsille. Pelaamalla harjoittelun vaikuttavuutta selvitettiin kolmessa maassa, Suomessa, Englannissa ja Sveitsissä. Suomessa myös suunniteltiin tätä vaikuttavuustutkimusta sekä analysoitiin tuloksia. Pelitutkimuksessa selvitettiin oppimisvalmiuksiltaan jäljessä olevien lasten luku- ja matemaattisten taitojen kehitystä sekä peliharjoittelun vaikutuksia niiden kehitykseen. Alustavia tuloksia on esitelty eurooppalaisessa tutkijatapaamisessa (Herrera, Räsänen, Price, 2006). Tutkimuksen tulokset julkaistaan 2007. Toinen tutkimus oli huippuyksikön Alkupolku-hankkeen pilottitutkimus, jossa selvitettiin esikoulua aloittavien lasten oppimisvalmiuksia. Tutkijan panos hankkeeseen oli laajan matemaattisten taitojen arvioinnin patteriston suunnittelu ja valmistus. Samojen lasten taitoja seurattiin esikoulun lopussa uudelleen. Alustavia tuloksia on raportoitu pro gradu -työssä (Kuivasmäki, 2006). Varsinaiset tulokset julkaistaan seuraavina toimintavuosina. Tutkimuksen lisäksi on kehitetty kol- 32 NMI-bulletin, 2007, Vol. 17, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

NMI vuonna 2006 mea erilaista alle kouluikäisille tarkoitettua matemaattisten taitojen harjaannuttamisen menetelmää. Ensimmäinen on yllä kuvatussa Graphogame-hankkeessa kehitetty peli. Toinen on Pariisissa INSERM 512 -aivotutkimuksen laboratoriossa kehitetty matemaattisen hahmottamisen tietokonepeli Numerorata, jonka suomennosta tehtiin osittain tässä hankkeessa. Kolmas materiaali on pienryhmille soveltuva toiminnallinen 20 tapaamiskertaa sisältävä matematiikan harjaannuttamisohjelma, joka on tarkoitettu päiväkoteihin. Harjaannuttamisohjelma on suomalaiseen kulttuuriin muokattu sovellus hollantilaisten van Luitin ja Schopmanin Als speciale kleuter tel je ook mee! -harjaannuttamisohjelmasta (van Luit, Aunio & Räsänen, painossa). Numerorata-peli tullaan vaikuttavuustutkimusten jälkeen tarjoamaan kaikille ilmaiseksi Niilo Mäki Instituutin Opetusministeriö-rahoitteisen verkkopalvelun kautta. Neuvottelut Graphogame-pelistä edelleen kehitetyn pelin jakelumahdollisuudesta samassa palvelussa ovat meneillään. Ryhmäharjaannuttamisohjelman suomalaisesta modifikaatiosta on Niilo Mäki Instituutilla olemassa kustannussopimus hollantilaisen Graviant-kustantamon kanssa. Ohjelma julkaistaan NMI:n Kuntoutusmateriaali-sarjassa vuonna 2007. Pedagoginen käsikirja oppimisvaikeuksista ammatillisissa opinnoissa Vuosina 2002 2004 toteutettiin ammatilliseen koulutukseen liittyvä lukitestihanke, jonka tuotoksena syntyi lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille. Myöhemmin julkaistiin myös diagnostinen yksilötestistö. Jatkona ilmestyneille testeille alettiin vuonna 2006 työstää pedagogista käsikirjaa ammatillisissa opinnoissa ilmenevistä oppimisvaikeuksista. Hankkeen tavoitteina on 1. viimeistellä yksilödiagnostisen testin käsikirja ja testin täydentävä osa 2. kehittää opetusmenetelmiä ja käytänteitä lukivaikeuksisten opiskelijoiden opetuksen yksilöllistämiseksi ja eriyttämiseksi tässä ja aiemmassa hankkeessa kehitettyjen arviointimenetelmien avulla sekä kehittää HOJKS:ia pedagogisena apuvälineenä lukivaikeuksien osalta 3. tuottaa pedagoginen käsikirja nuorten lukivaikeuksista ja opiskelun tukemisesta toisella asteella. Laajennetun lukitaitojen yksilötestistön ja sen kokeilujen avulla kehitetään yhteistyössä oppilaitosten kanssa opetusmenetelmiä ja käytänteitä lukivaikeuksisten nuorten opiskelun turvaamiseksi. Kevään 2006 aikana kartoitettiin yhdessä hankkeeseen mukaan tulleiden ammatillisten oppilaitosten kanssa eri puolilla käytössä olevia keinoja lukivaikeuksisten oppilaiden tukemiseen ja järjestettiin kokeiluja tukikeinojen käytössä. Tukikeinojen pohjalta ideoitiin pedagogisen käsikirjan valmistelua. Myös oppilaitosten opettajien koulutusta projektin sisällöistä sekä lukiseulan ja yksilötestin käytöstä jatkettiin. Hankkeen aihepiiriä sivuavana erillisselvityksenä koottiin Pohjoismaiden ministerineuvostolle katsaus aikuisten lukivaikeuksista Suomessa. Laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin liittyvä syrjäytymisen ehkäisy Laaja-alaiset oppimisvaikeudet vaikeuttavat merkittävästi koulusuoriutumista ja selviytymistä arkielämässä. Niihin liittyy huomattavasti kohonnut riski syrjäytyä oppimisesta ja työelämästä sekä sairastua mielenterveysongelmiin. Hankkeessa tutkittiin erityisesti laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin liittyviä neurokognitiivisia vaikeuksia sekä emotionaalisia ja käyttäytymisen ongelmia ja kehitettiin konsultointimenetelmiä opettajille koulun työmenetelmien kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös nostaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hanketta ja laajaalaisiin oppimisvaikeuksiin liittyviä ongelmia esiteltiin maaliskuussa 2006 YLE:n Aamu-TV: 33

ssä Kansalaistalkoot-ohjelmassa sekä kuudessa maakuntalehdessä heinäkuussa 2006 julkaistussa alakertakirjoituksessa. Hankkeessa tehtyä tutkimusta esiteltiin Psykologia 2006 -konferenssissa järjestetyssä laaja-alaisia oppimisvaikeuksia käsittelevässä symposiumissa sekä suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkijatapaamisissa. Hankkeen yhteydessä tehtyjä opinnäytetöitä ilmestyi kaksi. Tutkimus ravintoainelisien vaikutuksesta lukemisvaikeuteen Tilaajarahoitteinen tutkimus ravintoainelisien vaikutuksesta lasten lukemisvaikeuteen alkoi syksyllä 2005. Tutkimus toteutettiin kontrolloituna kaksoissokkotutkimuksena, jossa toinen 3. 6.-luokkalaisten lukivaikeuksisten lasten ryhmä nautti tutkimusjakson (3 kk) ajan ravintoainelisää ja toinen lumevalmistetta. Ravintoainelisät ovat kaupassa yleisessä myynnissä olevia tuotteita. Molemmissa ryhmissä lasten lukivaikeudet testattiin ennen ja jälkeen ravintoainelisien ja lumevalmisteiden syönnin. Tutkimus jatkui vuoden 2006 keväällä ryhmien lopputestauksella ja tulosten analysoinnilla. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan lisäravinteiden nauttimisella ei ollut vaikutusta lukivaikeuteen. Tutkimuksesta kirjoitettu tieteellinen artikkeli odottaa julkaisemista alan kansainvälisessä julkaisussa. LASTENTUTKIMUSKLINIKKA PALVELUJEN TARJOAJANA Lastentutkimusklinikka on Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ylläpitämä yksikkö. Klinikan tehtävänä on tarjota ja kehittää palveluja, jotka liittyvät lasten oppimisvaikeuksien ja muiden kehityksellisten häiriöiden arviointiin ja kuntoutukseen. Kuntoutustoiminta on sekä yksilö- että ryhmäkuntoutusta. Vuonna 2006 alkoi klinikalla erillisrahoituksella puolitoistavuotinen hanke, jonka turvin kehitetään tarkkaavaisuushäiriöisten lasten hoitokäytäntöjä. Kuntoutuksen ohella hankkeessa kehitetään työmuotoja vanhempien, opettajien ja koulunkäyntiavustajien ohjaukseen. Kuluneena vuonna keskityttiin hankkeen suunnitteluun ja kuuden lapsen vanhempien tukemiseen perhekohtaisilla käynneillä. NMI:n tutkimushenkilöstö osallistui klinikan toimintaan kuntoutuspalvelujen kehittämisessä. Näin hyödynnettiin tutkijoiden moniammatillista osaamista klinikalla ja vastaavasti saatettiin tutkijoiden tietoon oppimisvaikeuksien kanssa työskentelevien psykologien, opettajien ja erityisopettajien ajankohtaiset tarpeet. Vuonna 2006 Lastentutkimusklinikalla kävi oppimisvaikeuksien arvioinnissa 64 keskisuomalaista lasta, joista jyväskyläläisiä oli kolmasosa. Yksilökuntoutuksessa kävi 28, parikuntoutuksessa kaksi ja ryhmäkuntoutuksessa 28 lasta. Kuntoutusryhmiä oli seitsemän: kolme luki-ryhmää, kaksi tarkkaavaisuushäiriöisten lasten ryhmää ja kaksi ryhmää lapsille, joilla on toiminnanohjauksen ja näönvaraisen havaitsemisen vaikeuksia. Lasten oppimisvaikeuksien ja erilaisten kehityksellisten häiriöiden arvioinnin ja kuntoutuksen lisäksi Lastentutkimusklinikan psykologit tarjoavat lapsen ja nuoren tukiverkostoille neuvontaa sekä psykologeille konsultaatiota oppimisvaikeustutkimuksissa. Konsultaatiotoimintaa suunnataan Keski-Suomen alueella toimivien koulu-, perheneuvola ja terveyskeskuspsykologien työn tukemiseksi. Konsultaatioissa käsiteltiin 166 lapsen asioita. KOULUTUS-, TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Niilo Mäki Instituutti pyrkii aktiivisesti levittämään tietoa oppimisvaikeuksia koskevista tutkimustuloksista sekä oppimisvaikeuksien käytännön arviointi- ja kuntoutusmenetelmistä. Instituutti järjestää omaan tutkimusalueeseensa liittyviä tieteellisiä tapahtumia ja tutkijayh- 34 NMI-bulletin, 2007, Vol. 17, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

NMI vuonna 2006 teistyötä sekä koulutusta mm. psykologeille, luokanopettajille, erityisopettajille, lastentarhanopettajille, puheterapeuteille ja toimintaterapeuteille sekä lasten ja nuorten vanhemmille. NMI:n koulutustoiminnan tarkoituksena on välittää uutta tietoa oppimisvaikeuksisten lasten ja nuorten kanssa toimiville eri ammattiryhmille sekä asianosaisten vanhemmille. Niilo Mäki Instituutin koulutustoiminta on nivoutunut läheisesti yhteen tiedotus- ja julkaisutoiminnan kanssa. Koulutustoiminta Koulutustoiminta vuonna 2006 oli laajempaa kuin edellisenä vuonna suuren kysynnän vuoksi. Vuonna 2006 koulutusta on toteutettu yhteistyössä eri tahojen kanssa (mm. lääninhallitukset, Opetushallitus, eri yliopistot, kaupungit ja täydennyskoulutusyksiköt). Niilo Mäki Instituutin oman henkilökunnan lisäksi kouluttajina ovat toimineet läheiset yhteistyötahot, mm. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja erityispedagogiikan laitoksen tutkijat. Koulutusta kehitetään jatkuvasti koulutuksesta saatavan palautteen avulla, jota kerätään sekä sanallisesti että palautelomakkeilla. Instituutin järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistui vuoden 2006 aikana noin 5 500 henkilöä. Koulutuksen lisäksi Niilo Mäki Instituutissa on jatkettu julkaisutoiminnan kehittämistä. Yhtenä olennaisena osana on ollut koulutukseen soveltuvan oppimateriaalin tuottaminen, jolla on voitu tehostaa koulutuksen soveltuvuutta arjen työssä. Vuonna 2006 järjestettiin yksittäisiä koulutusteemapäiviä muun muassa oppimisvaikeuksien arvioinnista, lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistön käytöstä, tarkkaavaisuudesta ja lukivaikeuksista. Tilauskoulutuksia järjestettiin eri ammattiryhmille yhteensä 35 koulutuspäivää. Tilauskoulutusten teemoina ovat olleet koko oppimisvaikeuksien kirjo. Opetushallituksen rahoittamaa viiden opintopisteen laajuista koulutusta järjestettiin Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa, Oulussa ja Tampereella. Vuoden 2006 aikana jatkuivat myös Kummi-julkaisusarjaan liittyvät koulutukset. Menestyksekkäät Hyvä alku -messut järjestettiin elo syyskuun vaihteessa Jyväskylän Paviljongissa. Uutena teemana messuilla oli lasten emotionaalinen tukeminen. Tiedotustoiminta Niilo Mäki Instituutin tiedotustoiminnan lähtökohtana on NMI:n asema valtakunnallisena oppimisvaikeuksia koskevan tiedon tuottamisen ja kokoamisen keskuksena. Näiden tehtävien lisäksi Instituutin tehtävänä on tiedottaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tiedottamisen ja oppimisvaikeuksiin liittyvän asiantuntemuksen levittämisen erityisenä kohderyhmänä ovat oppimisvaikeuksisten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset ja asiantuntijat, mutta myös asianosaiset itse ja heidän perheensä, eri tasoilla toimivat päättäjät sekä suuri yleisö. Keskuksen yhtenä tehtävänä on myös koota kansainvälisesti tuotettua tietoa suomalaiseen käyttöön sekä huolehtia osaltaan suomalaisen oppimisvaikeustyön ja -tutkimuksen näkyvyydestä myös Suomen ulkopuolella. Näihin tarkoituksiin käytettyjä tiedonvälityskanavia olivat vuonna 2006 WWW-kotisivut. Tietoverkkojen ja Internetin käytön yleistyessä WWW-sivut ovat keskeinen osa Instituutin tiedonvälitystä. Sivuilla on tietoa oppimisvaikeuksista, NMI:n toiminnasta ja tapahtumista sekä linkkejä muihin luotettaviin aiheeseen liittyviin sivustoihin Oppimisvaikeuksien erityislehti eli NMI- Bulletin. Se on perinteinen Niilo Mäki Instituutin julkaisu, ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden tilaajakunta kasvoi vuonna 2006 (noin 2 150 tilaajaa), ja myös irtonumeroiden ostajien määrä pysyi hyvänä. Vuoden 2006 numerot sisälsivät seuraavia teemoja: 35

1/2006 Keskisuomalainen varhaiskasvatus verkottui hankkeen avulla Liikuntavammaiset lapset haaste kehitysneuropsykologiselle tutkimukselle Niilo Mäki Instituutin toimintakertomus 2005 2/2006 Koulutusta kaikille myös vammaisille lapsille Motorisen kehityksen yhteys kielellisiin taitoihin Tallaako lapsi kielensä päälle? Lukineuvola on tavoittanut jo 10 000 ihmistä Oppimisvaikeudet ja liikunta Vuonna 2006 tarkastettuja väitöskirjoja kehityksen, oppimisen ja opetuksen saralta 3/2006 Lukemisvalmiuksien ja matemaattisten taitojen kehityksen riskitekijät esiopetusvuonna Alkuportaat-tutkimuksen pilottivaiheen tuloksia Mukavaa koulupäivää! Eheytetty koulupäivä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Varhainen tuki kasvattajan ja järjestelmän haasteena Lapsitutkimuskeskuksen oppimisen varhaisen tuen hanke VARTU Yhteinen suunta Vanhemmat ja ammatti-ihmiset varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelman yhteiskäyttäjinä Lukukäsitetesti auttaa löytämään lapset, joilla on matemaattisen oppimisen pulma Kuinka päästä lapsen kartalle lastensuojelussa? Lapsilähtöisiä lähetymistapoja vakaviin asioihin Sosiaaliset tarinat ja sarjakuvakeskustelu sosiaalisten taitojen kuntoutuksessa KILI-ohjelma eli kieli ja liikunta -ryhmäkuntoutusohjelma kielihäiriöisille lapsille 4/2006 Opintiellä pysyminen Nuorten lukivaikeuksia ja koulutusuraa koskeva tutkimus Joensuussa Lukivaikeudet, koetut tunne-elämän ongelmat ja koulumenestys Kasvatustyylien ja suoritusstrategioiden yhteys koulusuoriutumiseen ja lukutaitoon Lukiossako lukemisvaikeutta? Nuorten aikuisten arvioita omista vahvuuksistaan ja siitä, miten peruskoulu tukee niiden kehittymistä Koulukotinuorten kokemuksia ongelmallisista sosiaalisista tilanteista Elämys- ja toimintapainotteinen tukiprojekti nuorten syrjäytymistä ehkäisemässä Laajalevikkinen media (aikakauslehdet, sanomalehdet, radio, TV). Tämä kanava on ollut tärkeä erityisesti eri tapahtumien yhteydessä. Instituutin toiminnassa erikseen tiedotettavia asioita ovat mm. uusien projektien käynnistyminen, uudet kotimaiset julkaisut, koulutustilaisuudet ja väitöstilaisuudet. Tiedotusta medialle on hoidettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja tarvittaessa on järjestetty kirjallisen informoinnin lisäksi tiedotustilaisuus. Tietoja on annettu julkisen tiedotuksen ja suorien toimittajayhteyksien kautta. Vuonna 2006 julkisuutta sai erityisesti Hyvä alku -messut ja Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille. Instituutin toimintaa on huomioitu televisiossa, radiossa ja lehdistössä, niin alan ammattilehdissä, järjestölehdissä kuin myös paikallis- ja laajalevikkisissä lehdissä. Koulutustoiminta. Keskeinen oppimisvaikeuksiin liittyvän tiedon levittämisen väline on koulutustoiminta. Koulutustilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua. Niilo Mäki Instituutin postituslistalle on ilmoit- 36 NMI-bulletin, 2007, Vol. 17, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

NMI vuonna 2006 tautunut 9 500 henkilöä, joille lähetetään Koulutus- ja julkaisutiedote kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi tiedotetaan toiminnasta myös kirjeitse tai sähköisesti. Avointen ovien päivä. Niilo Mäki Instituutin ovet avattiin keväällä yleisölle. Avointen ovien päivänä esiteltiin NMI:n toimintaa ja oppimisvaikeustyötä. Kohderyhmänä huomioitiin erityisesti alan ammattilaiset ja alasta kiinnostuneet opiskelijat. Lisäksi Instituutissa on vieraillut lukuisia ryhmiä ja työyhteisöjä. Monissa alan ammattihenkilöstölle kohdistetuissa tapahtumissa on esitelty Niilo Mäki Instituutin julkaisuja ja toimintaa, tästä esimerkkeinä Opetushallituksen tilaisuudet ja Educa-messut. Julkaisutoiminta NMI julkaisee oppimisvaikeuksiin liittyviä artikkeleja, kirjallisuutta, arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä sekä toimittaa neljästi vuodessa ilmestyvää Oppimisvaikeuksien erityislehteä eli NMI-Bulletinia. Vuonna 2006 julkaistiin 10 ulkomaista ja 11 kotimaista artikkelia. Näiden ohella vuonna 2006 työstettiin Kummi-sarjan viidettä julkaisua, matematiikan arviointimenetelmiä sekä Sananlöytämistestiä. Koko toimintavuoden julkaisutoiminta on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteenä olevassa julkaisuluettelossa (liite 5). KEHITYSYHTEISTYÖ Niilo Mäki Instituutti on tehnyt kehitysyhteistyötä Afrikassa Suomen ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestötuella jo 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Supporting and expanding the local professional programmes of rehabilitation of learning disabilities (SELP) Kehitysyhteistyöhankkeen tarkoituksena on tukea perustettuja tutkimusklinikoita ja antaa asiantuntija-apua koulutustoimintaan. Hankkeen kohdemaita ovat Sambia, Etiopia ja Kenia. Hankkeen toteuttamisessa ollaan pisimmällä Sambiassa, jossa keskeisin yhteistyökumppani on Zambian Institute of Special Education (ZAMISE) ja hankkeen erityisenä kohteena on ZAMISE:n henkilökunnan tieto- ja taitotason ylläpito ja päivittäminen. ZAMISE:n henkilökunnan akateemista pätevöitymistä tuetaan osallistumalla Zambian yliopiston järjestämän BA-koulutuksen kustannuksiin ja järjestämällä ZAMISE:n henkilökunnalle koulutusseminaareja. Tutkimusklinikan toiminta on vakiintunut Sambian ohella Keniassa, jossa myös klinikka, yhteistyössä Kenyatta-yliopiston kanssa toteuttaa kehitysneuropsykologian koulutusta. Etiopiassa hankkeen ja tutkimusklinikan toiminta oli aloitusvaiheessa. Niilo Mäki Instituutti on Niilo Mäki Säätiön ylläpitämä oppimisvaikeuksiin erikoistunut yksikkö. Säätiö perustettiin 21.6.1990 yhdessä Jyväskylän yliopistoyhdistys ry:n, Jyväskylän kaupungin ja Haukkalan lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen kannatusyhdistys ry:n kanssa. Niilo Mäki Instituutin tehtävänä on tutkia lasten oppimisvaikeuksia ja kehityksen erityishäiriöitä, kehittää ja kokeilla arviointivälineitä sekä avopalveluina toteutettavia kuntoutusmenetelmiä sekä kouluttaa alan asiantuntijoita. Vuonna 2006 Instituutin toimintaa rahoittivat Raha-automaattiyhdistys, Opetushallitus, opetusministeriö, ulkoministeriö, Euroopan unionin ESR-rahasto ja Instituutin oma koulutus- ja julkaisutoiminta. 37

NIILO MÄKI INSTITUUTIN JULKAISUT VUONNA 2006 Väitöskirjat Viholainen, H. (2006). Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen. Tallaako lapsi kielensä päälle? Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 282. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Artikkelit Ahonen, T. & Viholainen, H. (2006). Motorinen kehitys. Teoksessa H. Hämäläinen, M. Laine, O. Aaltonen & A. Revonsuo (toim.), Mieli ja aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (s. 268 274). Turun yliopisto: Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus. Aro, M. (2006). Kirjoitusjärjestelmän vaikutus lukemaan oppimiseen. Teoksessa M. Takala & E. Kontu (toim.), Lukivaikeudesta luki-taitoon, 107 122. Helsinki: Palmenia. Aro, M. (2006). Learning to read: The effect of ortography. Teoksessa R. M. Joshi & P.G. Aaron (toim.), Handbook of orthography and literacy, 531 550. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Aro, T., Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Eklund, K., Laakso, M.-L., Torppa, M., Aro, M., Räsänen, P., Viholainen, H., Lohvansuu, K., Tolvanen, A. & Lyytinen, H. (arvioitavana). The effects of cumulative biologica, parental and behavioral/ neurocognitive risks on early academic, cognitive and behavioral outcomes. Halonen, A., Aunola, K., Ahonen, T., Nurmi, J.-E. (2006). The role of learning to read in the development of problem behavior. A cross-lagged longitudinal study. British Journal of Educational Psychology 517 534, 76. Hannula, M., Räsänen, P. & Lehtinen, E. (painossa). Development of counting skills: Contributions from tendency to focus on numerosity and subitizing. Mathematical Teaching and Learning. Hintikka, S., Aro, M. & Lyytinen, H. (2006). Computerized training of the correspondences between phonological and orthographic units. Written Language & Literacy 8, 2, 79 102. Kairaluoma, L., Ahonen, T., Aro, M., Holopainen, L. (painossa). Boosting Reading Fluency: An intervention case study at sub-word level. Scandinavian Journal of Educational Research. Kairaluoma, L., Närhi, V., Ahonen, T., Westerholm, J. & Aro, M. (painossa). A randomized doubleblind placebo-controlled study of EPA and carnosine supplementation on dyslexic children. Developmental Medicine and Child Neurology. Koponen, T., Aro, T., Räsänen, P. & Ahonen, T. (hyväksytty). Storing and retrieving deficit in arithmetic and language: single case intervention study. Educational and Child psychology. Koponen, T., Aro, T., Räsänen, P. & Ahonen, T. (painossa). Language-Based Retrieval Difficulties in Arithmetic: A single case intervention study comparing two children with SLI. British Journal of Developmental Psychology. Koponen, T., Mononen, R., Räsänen, P. & Ahonen, T. (2006). Basic numeracy in children with Specific Language Impairment: Heterogeneity and connections to language. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 49, 58 73. Lehto-Salo, P., Närhi, V., Ahonen, T. & Marttunen, M. (hyväksytty). Conduct disorder among girls compared to boys: Clinical cross-sectional study. Leppänen, P., Aro M., Hämäläinen J. & Vesterinen, M. (2006). Dysleksia kehityksellinen lukemisen vaikeus. Teoksessa H. Hämäläinen, M. Laine, O. Aaltonen & A. Revonsuo (toim.), Mieli ja aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja, 380 389. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus. van Luit, J. E. H., Aunio, P. & Räsänen, P. (painossa). Minäkin lasken. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Lyytinen H., Aro, M., Holopainen, L., Leiwo, M., Lyytinen, P. & Tolvanen, A. (2006). Children s language development and reading acquisition in a highly transparent orthography. Teoksessa R. M. Joshi & P.G. Aaron (toim.), Handbook of orthography and literacy, 47 62. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Lyytinen, P., Eklund, K. & Lyytinen, H. (2006). Language development and literacy skills in late-talking 38 NMI-bulletin, 2007, Vol. 17, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

NMI vuonna 2006 toddlers with and without familial risk for dyslexia. Annals of Dyslexia 55, (2), 166 192. Lyytinen, H., Erskine, J., Aro, M. & Richardson, U. (painossa). Reading and reading disorders. Teoksessa E. Hoff & M. Shatz (toim.), Blackwell Handbook of Language Development, 454 474. Oxford: Blackwell Publishers. Lyytinen, H., Erskine, J., Tolvanen, A., Torppa, M., Poikkeus, A.-M. & Lyytinen, P. (2006). Trajectories of reading development: A follow-up from birth to school age of children with and without risk for dyslexia. Merrill-Palmer Quarterly 52, 3, 514 546. Lyytinen, H. & Lyytinen, P. (2006). Lukivaikeus ja sitä ennalta ehkäisevät toimet. Teoksessa M. Takala & E. Kontu (toim.), Luki-vaikeudesta luki-taitoon, 87 106. Helsinki: Yliopistopaino. Lyytinen, H. & Lyytinen, P. (2006). Lukivaikeus tunnistaminen ja ennalta ehkäisevät toimet. Erityislastentarhaopettajien lehti. Lyytinen, P. & Lyytinen, H. (2006). Tidiga predicerande faktorer för läsinlärning hos barn med risk för familial dyslexia. Publication av Dansk Videnscenter of Ordblindhed, 6.14. Lyytinen, H., Lyytinen, P. & Ketonen, R. (2006). Lukivaikeutta ennaltaehkäisevät toimet. Dysfasia, 4, 4 9. Nurmi, J.-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. (2006). Ihmisen psykologinen kehitys. Erillisjulkaisu. Närhi, V. (2006). Tarkkaavaisuushäiriöt. Teoksessa E. Laukkanen, M. Marttunen, S. Miettinen & M. Pietikäinen (toim.), Nuorten psyykkisten ongelmien kohtaaminen, 90 98. Helsinki: Duodecim. Närhi, V. & Korhonen T. (2006). Toiminnanohjauksen kehitys. Teoksessa H. Hämäläinen, M. Laine, O. Aaltonen & A. Revonsuo (toim.), Mieli ja aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja, 261 267. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Närhi, V., Seppälä, H., Leskelä-Ranta, A.-E. & Nikkanen, H. (2006). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet syrjäytymisen riski. Alakertakirjoitus. Pirilä, S., Viholainen, H., Van der Meere, J., Ahonen, T. & Strömberg, A. (2006). Liikuntavammaiset lapset haaste kehitysneuropsykologiselle tutkimukselle. NMI-Bulletin 1 (16). Puura, P., Koponen, T., Leino, L., Pahkin, L. & Räsänen, P. (painossa). Numeracy. Luku teoksessa Language disorders in adolescence. Räsänen, P. & Ahonen. T. (arvioitavana). Handwriting in children with arithmetic disabilities. Vasilyeva, I., Puuronen, S., Pechenizkiy, M. & Räsänen, P. (painossa). Feedback Adaptation in Webbased Learning Systems. International Journal of Continuous Engineering Education and Life- Long Learning. Viholainen, H. (2006). Motorisen kehityksen yhteys kielellisiin taitoihin. NMI-Bulletin. Oppimisvaikeuksien erityislehti, 16(3), 9 15. Viholainen, H. (2006). Tallaako lapsi kielensä päälle? Liikunta & Tiede, 3, 16 21. Viholainen, H. (2006). Tallaako lapsi kielensä päälle? Ovatko motorinen ja kielellinen kehitys yhteydessä toisiinsa? Liikunnanopettaja, 3, 38 39. Viholainen, H., Ahonen, T., Cantell, M., Tolvanen, A. & Lyytinen, H. (2006). The early motor milestones in infancy and later motor skills in toddlers: a structural equation model of motor development. Physical and Occupational Therapy in Pediatrics, 26, 91 113. Viholainen, H., Ahonen, T., Lyytinen, P., Cantell, M., Tolvanen, A. & Lyytinen, H. (2006). Early motor development and later language and reading skills of familial dyslexia. Developmental Medicine and Child Neurology, 48, 367 373. Yevseyeva, I., Miettinen, K. & Räsänen, P. (painossa). Verbal ordinal classification with multicriteria decision aiding. European Journal of Operational Research. Pro gradu -tutkimukset Eloranta, A.-K. (2006). The continuity of learning disabilities a follow-up study of nine young adults with the history of dyslexia. Psykologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Hartikainen, R. & Peltomaa, I. (2006). Ajattelu- ja tulkintastrategioiden piirteiden ja kognitiivisen suoritustason yhteydet kahdeksasluokkalaisten nuorten heikkoon koulusuoriutumiseen. Pro 39

gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. Katajisto, O. & Tuomisto, E. (2006). Kyllä sitä välillä ollaan niin nokat vastakkain. Tutkimus koskien ylivilkkaiden leikki-ikäisten ja muiden samanikäisten lasten vanhemmuutta sekä Perhekoulu-intervention vaikuttavuutta. Psykologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kuivamäki, E. 2006. Lukumäärään liittyvien varhaisten matemaattisten taitojen kehitys esiopetusvuoden aikana. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Lehtinen, A.-L. (2006). Perhekoulu-intervention vaikutuksista vanhemmuuteen sekä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Psykologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Seppä, A. (2006) Perhekoulu-ohjelman vaikuttavuus ylivilkkaan lapsen käyttäytymiseen Interventiotutkimus ylivilkkaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Psykologian pro gradu - tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Vasalampi, K. (2006). Kontrollitehtävien käyttö toiminnanohjauksen arvioinnissa. Pro gradu - tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. Kongressiesitykset Herrera, A., Räsänen, P. & Price, G. (2006). Incidental processing of Arabic digit previous to formal instruction. Paper presented at the Summer School on Numeracy, Reading, Dyslexia and Dyscalculia: Brain Development, Culture and Remediation 16. 21.6.2006. Jyväskylä. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet (2006). Symposio. Puheenjohtaja S. Haapasalo. Psykologia 2006 kongressi. 23. 25. 8. 2006. Tampere. Laakso, M.-L., Aro, T. & Poikkeus, A.-M. (2006). Kuntoutuuko ylivilkas lapsi? Kokemuksia ja alustavia tuloksia Jyväkylän Perhekoulusta [esitelmä]. Psykologia 2006 kongressi. 23. 25. 8. 2006. Tampere. Lammi-Hiltunen, L. (2006). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet vaikeasti työllistyvien joukossa [esitelmä]. Psykologia 2006 kongressi. 23. 25. 8. 2006. Tampere. Leskelä-Ranta, A.-E., Seppälä, H. & Leino, S. (2006). Non-specific learning disabilities and transition to adulthood. Paper presented at the 2nd International Congress of IASSID Europe: Bridging research, policy and practise. 2. 5.8.2006. Maastricht, Hollanti. Leskelä-Ranta, A.-E., Seppälä, H., Nikkanen, H., Närhi, V., Leino, S. & Ahonen, T. (2006). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen: Syrjäytymisen ja selviytymisen tarinoita [esitelmä]. Psykologia 2006 kongressi. 23. 25. 8. 2006. Tampere. Nikkanen, H., Närhi, V. & Ahonen, T. (2006). Nonspecific learning disabilities compaired to specific learning disabilities. Paper presented at the 2nd International Congress of IASSID Europe: Bridging research, policy and practise. 2. 5.8.2006. Maastricht, Hollanti. Nikkanen, H., Närhi, V., Ahonen, T., Leskelä-Ranta, A.-E. & Seppälä, H. (2006). Heikon koulumenestyksen taustat [esitelmä]. Psykologia 2006 kongressi. 23. 25. 8. 2006. Tampere. Nikkanen, H., Närhi, V., Leskelä-Ranta, A.-E., Seppälä, H. & Ahonen, T. (2006). Kykytason vaikutus lukemisen tasoon ja muihin kognitiivisiin taitoihin heikoilla lukijoilla [esitelmä]. Oppimisvaikeustutkijoiden 9. valtakunnallinen tapaaminen. 31.3 1.4.2006. Joensuu. Närhi, V. (2006). Kuntoutuuko ylivilkas lapsi? Tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen tukeminen luokkatilanteessa [esitelmä]. Psykologia 2006 kongressi. 23. 25. 8. 2006. Tampere. Paananen, M. (2006). Kuntoutuuko ylivilkas lapsi? Malttiryhmä Toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn kuntoutus ryhmässä [esitelmä]. Psykologia 2006 kongressi. 23. 25. 8. 2006. Tampere. Räsänen, P. & al. (2006). Development of specific linguistic and number skills. Paper presented at the International Congress of Applied Psychology. 16. 21.7.2006. Ateena, Kreikka. Räsänen, P., Maslov, O. & Tenikaitiene, U. (2006). Methods of adaptation to child s netoim. in Computerised Adaptive Learning. Paper presented at the 40 NMI-bulletin, 2007, Vol. 17, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

NMI vuonna 2006 Workshop on Applying psychological principles to mathematics instruction: International perspectives. 14.7. 2006, Lontoo, Iso-Britannia. Seppälä, H. & Leskelä-Ranta, A.-E. (2006). Does consultation for teachers enhance support for pupils with learning difficulties in transition from school to post-secondary educaton? Paper presented at the 2nd International Congress of IASSID Europe: Bridging research, policy and practise. 2. 5.8.2006. Maastricht, Hollanti. Arviointimenetelmät Nevala, J. Kairaluoma, L., Ahonen, T., Aro, M. & Holopainen, L. (2006). Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille. Jyväskylä: NMI. Poutiainen, E., Kalska, H., Laasonen, M., Närhi, V. & Räsänen, P. (painossa). Trail Making testi. Käsikirja. Helsinki: Psykologien kustannus. Muut Silolahti, L. (toim.) (2006). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Kansalaistalkoot-ohjelmasarja. YLE:n Aamu-TV 6. 3. 2006. HAETTAVANA APURAHAA OPPIMISVAIKEUSALAN TUTKIMUKSEEN Niilo Mäki Säätiöltä voi hakea apurahaa oppimisvaikeusalan, lähinnä lasten ja nuorten neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta koskevaan tutkimukseen. Jaettavat apurahat mahdollistavat 1 3 kuukauden pituisen työskentelyn jatko-opintojen loppuunsaattamiseksi. Apurahaa voi hakea ympärivuotisesti Niilo Mäki Säätiölle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee ilmetä hakijan lisäksi tutkimuksen aihe ja haettavan apurahajakson pituus. Tutkimusta ja sen etenemistä esittelevä selostus liitetään mukaan hakemukseen. Hakemus tulee lähettää osoitteella Niilo Mäki Säätiö, Apurahahakemus, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Lisätietoja apurahan hakemisesta voi tiedustella Kirsti Laaksolta (p. 014 260 2909). 41