Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Transkriptio

1 Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH Kristiina Skinnari JYU. Since

2 Julkaistu Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus /59449/ pdf?sequence=1&isallowed=y JYU. Since

3 Selvityksen tehtävä OKM:n toimeksianto: tietoa päätöksenteon pohjaksi Kieltenopetuksen (erityisesti A1-kielen) varhentaminen Suomen kunnissa Tilanne Esteet Taustaksi tutkimustietoa varhaisen kieltenopetuksen ja kielenoppimisen vaikutuksista Tietoa varhentamisesta Suomessa JYU. Since

4 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset (s. 9) JYU. Since

5 Aineisto, osallistujat, menetelmät Tutkimuskirjallisuus ja taustadokumentit Sähköpostikysely kunnille Kuntien opetustoimen verkkosivut ja yhteydenotot kuntiin Tapaushaastattelut kunnissa (5 haastattelua, 7 henkilöä) Asiantuntijahaastattelu (Anu Halvari ja Karoliina Inha) Muut aineistot: uutisointi, Helsingin Kerrokantasi-verkkopalvelu JYU. Since

6 Sähköpostikysely Kaikkiin Suomen kuntiin (N=311) helmi maaliskuussa 2018 (su/ru) Järjestettiinkö varhennettua kieltenopetusta, miltä luokalta alkaen, millä kielillä Kokemuksia/ miksi ei/ aikeita/ mitä tarvitaan? Varhennettua kieltenopetusta ei määritelty 154 vastausta (49,5 %) JYU. Since

7 Raportin rakenne Teoreettinen taustoitus Kontekstuaali nen taustoitus Selvitys JYU. Since

8 Teoreettinen taustoitus Varhainen kielenoppiminen ja varhennettu kielten opetus (Skinnari & Halvari 2018) Miksi varhentaa? Herkkyyskausi? Toinen kieli/ vieras kieli Varhaisen kieltenopetuksen laatutekijöitä Kieltenopetus ja oppimisvaikeudet JYU. Since

9 Varhaisen kielenopetuksen laatutekijöitä varhaiseen kielipedagogiikkaan perehtyneet opettajat, henkilökunnan koulutus oppijoiden motivaation säilyttäminen koulun ulkopuolisen oppimisen tunnustaminen paikalliset tekijät, jotka rajoittavat tai tukevat varhaisen kielenopetuksen järjestämistä ikätasoiset tavoitteet, menetelmät, materiaalit ja arviointi toimivat jatkumot eri koulutusasteiden välillä kaikkien osallisuuden ja osallistumisen varmistaminen (Enever 2015, Rixon 2015, Euroopan komissio 2011) JYU. Since

10 Kontekstuaalinen taustoitus Vain vähän seurantaa ja tutkimusta: vaikuttavuus Tietoa hankkeista: Huhta & Leontjev (2018); Huhta & Inha (2018) Pro gradu -töitä: Metsälä (2017), Linna (2018) Helsingin kuuleminen (kerrokantasipalvelu) Pitkittäistutkimuksen tarve JYU. Since

11 Kieltenopetuksen varhentaminen Suomessa Vastanneista kunnista (n=154) 46 % (71) ilmoitti varhentaneensa kieltenopetusta Kuntien kieliohjelmat (302 kuntaa) A1- ja/tai B1-kielen opetus varhennettu 116 kunnassa (38 %), mukana kyselyvastauksissa ilmoitettu varhentaminen JYU. Since

12 A1-kielen varhentaminen 113 kuntaa varhensi (37 % tarkastelluista, 97 % varhentaneista) JYU. Since

13 Varhennettu A1-kieli Yleisin kieli englanti Ennen 3. luokkaa englantia opetettiin 93 kunnassa (82 % A1- kieltä varhentaneista, myös esiopetus) Suomi tai ruotsi varhennettu 34 kunnassa (joista 26 on kaksikielisiä) 24 kaksikielisen kunnan ruotsinkielisessä opetustoimessa oli varhennettu suomi A1-kielenä alkamaan jo ennen 3. vuosiluokkaa Kaksikielisten kuntien suomenkielisessä opetustoimessa ruotsi oli varhennettu alkamaan vain 9 kunnassa (kahdeksassa A1-kieli, yhdessä B1-kieli) Minkään kaksikielisen kunnan ruotsinkielisessä opetustoimessa ei varhennettu englannin opetusta JYU. Since

14 B1-kielen varhentaminen lähtien viimeistään 6. luokalta 8/ 302 kuntaa (2,6 %) oli varhentanut B1- kielen opetuksen alkamaan 5. luokalta 7 kunnassa ruotsi, 1 kunnan ruotsinkielisessä opetustoimessa suomi JYU. Since

15 Varhentamisen kokemuksia JYU. Since

16 Varhentamisen esteitä JYU. Since

17 Varhentamisen esteet Temaattinen jaottelu: Talouteen liittyvät syyt Kunnan koko ja jatkumoiden turvaamisen vaikeus Tuntijakoon ja muihin oppiaineisiin liittyvät syyt Hankerahoitukseen liittyvät syyt Kunnissa järjestettiin muuta toimintaa varhaisvaiheessa eri kielillä Opettajiin liittyvät syyt: vastustus tai opettajaresurssien puute Oppilaisiin ja huoltajiin liittyvät syyt: ei kiinnostusta tai varhentaminen koettiin liian haasteelliseksi oppilaille Tutkimus- ja kokemustiedon puute varhentamisen perusteiksi Kuntapäättäjien kiinnostuksen puute JYU. Since

18 Vastaajien näkemyksiä varhentamisesta JYU. Since

19 Haasteisiin vastaaminen Varhentamispäätös VOPS-työ Opettajien täydennyskoulutus Erilaiset oppijat? Kuka opettaa? Seurannat ja tutkimustieto vaikuttavuudesta Opetuksen laatu Yhteinen ymmärrys varhentamisen tarpeellisuudesta JYU. Since

20 Lähteitä Enever, J The Advantages and Disadvantages of English as a Foreign Language with Young Learners. Teoksessa Bland, J. (toim.) Teaching English to Young Learners. Critical Issues in Language Teaching with 3 12 Year Olds. London: Bloomsbury, Euroopan komissio Language learning at pre-primary school level: Making it efficient and sustainable. A policy handbook. Commission staff working paper. Huhta, A. & Leontjev, D. (2018). Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankkeen seurantapilotti. Helsinki: Opetushallitus. Inha, K., & Huhta, A. (2018). Varhennettua englannin opiskelua Suomessa : tutkimustuloksia sukupuolten eroista ja yhtäläisyyksistä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (7). Linna, S. (2018). Opettajien käsityksiä varhennetusta kielten opetuksesta : fenomenografinen tutkimus täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta opettajien kokemana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Metsälä, C. M. (2017). Early English language teaching in the first grade. A comparative case study on approaches, methods and procedures. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Rixon, S Primary English and Critical Issues: A Worldwide Perspective. Teoksessa Bland, J. (toim.) Teaching English to Young Learners. Critical Issues in Language Teaching with 3 12 Year Olds. London: Bloomsbury, Skinnari, K., & Halvari, A. (2018). Varhennettua kieltenopetusta vai kaksikielistä toimintaa? : varhaisen kieltenopetuksen puurot ja vellit. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (4). JYU. Since