TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 7 2014

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 7 2014 Kaupunki ja yhdistykset ahertavat yhteistyössä 10 3 Henkilöstöllä edessä taloustalkoot Sijainen on tottunut pikalähtöihin 8 1

NÄIN SEN NÄIN Kohti haasteiden ja uudistusten vuotta 2015 KIMMO TORKKELI Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu keskellä isojen murrosten ristiaallokkoa. Tampere kohtaa samaan aikaan sote-uudistuksen haasteet, väestönkasvun ja ikärakenteen muutoksen, talouden rakennemuutoksen sekä kuntatalouden tasapainottamisen vaatimukset. Yhtälö on haasteellinen, sillä kansantuotteen kasvu on olematonta, mikä näkyy valtion ja kuntien heikkona verotulokehityksenä. Tämän vuoden lopussa valmistuu Tampereen tilaaja tuottaja-mallin ja pormestarimallin arviointi. Sen pohjalta kehitetään toimintamalliamme vuonna 2015. Käynnissä oleva sote-uudistus luo kehyksen tälle työlle. Ensi vuoden aikana on aloitettava laaja valmistelutyö sotealueen ja tuottamisvastuualueen perustamiseksi. Tällöin edessä on kuntien historiassa ehkä suuritöisin uudistus, joka vaatii meiltä todella paljon. Se koskettaa jopa puolta kaupungin henkilöstöstä. Tulemme viestimään uudistuksen etenemisestä säännöllisesti. Turvaamme ensi vuoden talousarviossa kaupunkilaisten peruspalvelut, mutta olemme kaupunkistrategian mukaisesti lähteneet myös toteuttamaan säästöjä ja rakenneuudistuksia. Nettomenojen kasvu on Tampereella saatu pienennetyksi tänä ja viime vuonna puoleen aiemmasta. Tästä haluan kiittää kaupungin henkilöstöä, joka on tehnyt kovasti töitä hyvien palvelujen takaamiseksi kiristyvän kuntatalouden oloissa. Ensi vuoden talousarvio on noin kymmenen miljoonaa alijäämäinen, vaikka nettomenot Kaikki keinot on arvioitava säästöjen etsimiseksi. on puristettu 1,4 prosenttia vuoden 2014 tilinpäätösennustetta pienemmiksi, mikä sekin on aivan poikkeuksellista. Valtuusto edellyttää, että kymmenen miljoonan alijäämä kurotaan umpeen ensi vuoden aikana. Se ei ole mahdollista, jos emme puutu tavalla tai toisella palvelujen määrään ja myös palveluverkkoon. Saatamme joutua myös käynnistämään henkilöstön yhteistoimintamenettelyn. Se ei välttämättä merkitse lomautuksia, mutta kaikki keinot on arvioitava tarvittavien säästöjen etsimiseksi. Yt-menettely on myös mahdollisuus tarkastella uudelleen työtehtävien sisältöjä ja kehittää toimintoja yhdessä henkilöstön kanssa. Edessämme on siis iso urakka, joka edellyttää koko kaupungin henkilöstöltä valmiutta uudistaa ja uudistua. Haastankin koko kaupungin henkilöstön kehittämään innovatiivisia palveluja ja uusia toimintatapoja, joissa niin kustannustehokkuus kuin asiakaslähtöisyys paranevat. Yhdessä toimien käännämme haasteet mahdollisuuksiksi ja uudistukset Tampereen menestykseksi. Kiitän kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Anna-Kaisa Ikonen Tampereen pormestari SISÄLTÖ 16 PIRITTA HAARALA 6 Kotihoito hyödyntää älypuhelimia SUSANNA LYLY Eläkeläiskurssilaiset kurkistivat menneeseen KERTTU LIUKKALA Turtolan päiväkodissa askarreltiin ja liikuttiin 20 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 50. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi /vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 SEU RAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 21. tammikuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Suunnittelija Outi Koivisto tilaajayksiköstä ja nuorisotyöntekijä Kim Uotila Ahjolan Setlementistä iloitsevat onnistuneesta yhteistyöstä. OSOITTEEN- MUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ 15 300 kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2

TAPETILLA TEKSTI Raija Lindell KUVA Susanna Lyly Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvio on laadittu poikkeuksellisen vaativassa tilanteessa, ja vaikuttaa siltä, että tavalla tai toisella myös henkilöstö on mukana entistä tiukemmissa säästötalkoissa. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan talouden tasapainottamiseksi voidaan joutua käynnistämään kaupunkitasoinen Tampereen kaupunki jakaa henkilöstölleen yhteistoimintamenettely henkilöstömenojen vähentämiseksi. yksi palkinnonsaajista oli päivähoidon Sapere- kehittäjäpalkintoja myös ensi vuonna. Tänä vuonna menetelmä, joka kannustaa lapsia tutustumaan ruokaan eri aistien avulla. Kanjonin päiväkodin lastenhoitaja Tiina Kallio leipoo Titta Leppäsen, Vuoden 2015 budjetti sisältää Moona Hoppulan ja Aapo Hietalan kanssa. tiukkoja säästöjä ja haasteita Koska kaupungin talou des ta ylivoimaisesti mer kit tävimmät kulut muodostuvat henkilöstömenoista, ei taloutta voida tasapainottaa ilman, että kykenemme puuttu maan henkilöstömenoihin kaikkien muiden menojen ohella, Anna-Kaisa Ikonen linjasi puheessaan valtuutetuille. Ikosen mukaan yt-menettely tarjoaa mahdollisuuden tarkastella uudelleen työtehtävien sisältöjä ja uudistaa toimintoja yhdessä henkilöstön kanssa. Talousarviovaltuustossa ei kuitenkaan päätetty tarkemmin, millaisia lisäsäästötoimia vielä nykyisten lisäksi tarvitaan. Pormestarin tulo- ja menoarvioesitys hyväksyttiin kau pun ginvaltuustossa 17. marraskuuta. Talouden murroksesta vaikeuksia Kuntien talouteen tuovat haasteita kunta- ja soteuudis tukset, väestönkasvun ja ikä rakenteen muutos sekä talouden rakennemuutos ja kuntatalouden tasapainottamisen vaatimukset. Tampereen talouden ongelmat johtuvat talouden mur - roksesta ja vientiteollisuuden vaikeuk sista. Lisäksi valtio tasa painottaa omaa talouttaan leikkaamalla edelleen kuntien valtion osuuksia, mutta lakisääteiset kuntien velvoitteet eivät vähene samassa suhteessa. Vuonna 2015 pyritään laskemaan kaupungin nettomenoja 1,4 prosenttia tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Talousarvion loppusumma on 1,750 miljardia euroa. Huo li matta kaikista käynnistetyistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä tilikauden tulos on ensi vuonna yhä merkittävästi alijäämäinen. Tämä on poikkeuksellista ja erittäin haastavaa. Toimialat ovat joutuneet etsi- > 3

TAPETILLA Tampereen kaupungin talousarvio 2015 Toimintamenot ydinprosesseittain Ilman liikelaitoksia, muita taseyksiköitä ja konsernipalveluja Asukasluku 31.12.2015 224 900 henkilöä Tuloveroprosentti 19,75 Talousarvion loppusumma 1,750 miljardia euroa Toimintamenojen kasvu -1,4 prosenttia Vuosikate 78,7 miljoonaa euroa Tulos -9,9 miljoonaa euroa Investoinnit yhteensä - 212,5 miljoonaa euroa Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 6 11 13 7 5 % 24 34 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Lainamäärä / asukas 1678 euroa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Henkilöstömenot vuonna 2015 Konsernipalvelut 23,5 milj. Konsernihallinto ja ydinprosessit 38,4 milj. Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 127,8 milj. 3 6 19 % 72 Hyvinvointipalvelut 488,5 milj. Suunniteltu henkilöstön määrä 2015 Yhteensä 13 888 palkallista henkilötyövuotta Konsernipalvelut* 511 Konsernihallinto ja ydinprosessit 536 4 4 18 Liikelaitokset ja Pirkanmaan Pelastuslaitos 2 538 % 74 Hyvinvointipalvelut 10 302 *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 110 henkilötyövuotta. > mään säästöjä ja pidättäytymään menoja kasvattavista palvelu-uudistuksista, ja silti budjettiesitys jää noin 10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, konsernijohtaja Juha Yli- Rajala toteaa. Kaupungin henkilöstömenot ovat ensi vuonna 678,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöstä valtaosa eli 72 prosenttia on hyvinvointipalveluissa, jonka henkilöstömenot ovat 488,5 miljoonaa euroa. Merkittävin henkilöstömenoja supistava tekijä on henkilötyövuosien väheneminen vuoden 2015 budjettiin sisältyvien talouden tasapainottamistoimenpiteiden vuoksi. Henkilötyövuosien lasketaan vähenevän 192:lla. Suunniteltu henkilöstön määrä on ensi vuonna yhteensä 13 888 palkallista henkilötyövuotta. Investointeja priorisoidaan Kaupungin investointibudjetti on ensi vuonna suurempi kuin koskaan ennen. Kaikkiaan budjetissa on varattu investointeihin 220,7 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointi, 51,4 miljoonaa euroa, on Rantaväylän tunneli -hanke. Investoinnit rahoitetaan oman tulorahoituksen ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n kaupungille suorittaman lainanlyhennyksen avulla, joten kaupungin laina määrä vähenee ensi vuonna. Pormestari Ikosen mukaan ta louden hallinnan kannalta inves tointeja on kuitenkin priorisoita va, ja moni tarpeellinen hanke jää tuleville vuosille. Hän esittikin val tuustolle, että kevään aikana laaditaan käsittelyyn investointikaton periaatteet. Inves toinneissa etusijalle asetetaan sellaiset hankkeet, jotka luovat työtä, kasvua ja vetovoimaa. Ensi vuonna toiminnan painopisteitä palveluissa ovat ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja liikunta. Vahvistamme lasten ja nuorten kasvua, perusterveydenhuoltoa ja ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja, Ikonen kertoo. Terveyttä ja toimintakykyä tukevissa palveluissa vahvistetaan muun muassa perusterveydenhuoltoa ja laajennetaan sähköistä ajanvarausta. Ikäihmisten palveluissa painopistettä siirretään edelleen pitkäaikaisesta laitoshoidosta kotona asumista tukeviin palveluihin. Lähitori-toiminta aloitetaan palvelukeskuksissa. Lasten ja nuorten palveluissa vahvistetaan perhepalveluita ja lisätään avoimia varhaiskasva tuspalveluita ja palvelusetelipäivähoitoa. Päivähoitoon tulee subjektiivista oikeutta rajoittava lainsäädäntö. Kaupungin osaamista ja elinkeinoja tukevissa palveluissa lisätään pitkäaikaistyöttömien aktivointia ja työllisyydenhoidon palveluja. Sivistys- ja elämänlaatu palveluissa hankitaan Pyynikin kentälle levitettävä tekojää. Tampereen uintikeskus avau - tuu perus korjauksen jälkeen ja saa maauimalan kylkeensä. Kaupunkiympäristön kehittämisessä panostetaan Kunkun parkin, Eteläpuiston, Asemakeskuksen ja Tullin alueen suunnitteluun ja muun muassa raitiotiehanketta viedään eteenpäin. Talousarvioon voi tutustua tarkemmin verkossa tampere.fi/hallintojatalous/talous/talousarvio, josta löytyy pormestarin talousarvioehdotus ja myös visualisoitua talousarviomateriaalia. 4

Essi sujuvoitti työntekijöiden ja esimiesten työtä Tampereen kaupungin henkilöstöhallinnon lomakkeiden sähköistämishanke on pian valmis. Henkilöstön poissaolot anotaan ja käsitellään Essillä, josta tiedot siirtyvät edelleen palkanmaksuun. Porrastetun käyttöön oton vuoksi osa meistä on käyttänyt Essiä jo yli vuoden verran, suu rin osa yli puolen vuoden ajan. Essin käyttökoulutuk sia on järjestetty yli sata ja käyttöön ottoon liittyviä kokouksia on ollut kymmeniä, kertoo palveluvastaava Rauli Kärhä Taloushallinnon palvelukeskuksesta. Essin käyttöönotto alkoi kesällä 2013, ja projekti voidaan päättää vuoden 2014 lopussa. Käyttöönoton jälkeen voidaan nauttia niistä hyödyistä, joita henkilöstö saa Essillä toimiessaan verrattuna vanhoihin HHlomakkeisiin. Henkilöstöltä on tullut hyvää palautetta etenkin Essin tietojen avoimuudesta ja kattavasta informaatiosta. Essissä näkee vuosilomasaldoihin liittyvät tiedot ja kaikkien anomusten käsittelyn tilan. Essiä on helppo käyttää Rauli Kärhän mukaan järjestelmän helppokäyttöisyys on saanut hyvää palautetta. Essi on helppokäyttöinen, vaikkei muuten olisi tietokonetta paljon käyttänyt. Esimiehiltä saadut palautteet korostavat hallinnollisen työn vähentymistä ja vaadittavien esimiestöiden työkalupakin laajentumista. Essistä löytää tarvittavat tiedot muun muassa alaisen poissaolohistoriasta. Lähiesimiehen töiden organisointi sekä resursointi ovat helpottuneet Essin käyttöönoton ansiosta. Seuraavaksi keskitytään raportoinnin lisäämiseen ja järjestelmän jatkokehittämiseen. Projektin aikana on tullut runsaasti raportointi-ideoita ja toiveita, joiden lisääminen Essiin parantaa esimiestyötä. Uusista raportointimahdollisuuksista tiedotetaan erikseen. Taloushallinnon palvelukeskuksessa sähköisen järjestelmän käyttöönotto on näkynyt myös positiivisesti. Paperitulosteiden määrä on radikaalisti vähentynyt, koska poissaolotiedot kulkevat sähköisesti, Rauli Kärhä toteaa. Henkilöstöasiantuntija Jutta Heikkilä ja palveluvastaava Rauli Kärhä ovat olleet tuttu näky Essi-kouluttajina valtuustosalissa tänä vuonna. Koulutustilaisuuksiin on osallistunut tuhansia Tampereen tekijöitä. Käytä selkeää kieltä Kaupungin kannattaa käyttää viestiessään selkeää, ymmärrettävää ja asiallista kieltä. Tämä säästää aikaa ja vaivaa, tehos taa viranomaistyötä ja vahvistaa asiakkaiden oikeusturvaa. Ymmärrettävä kieli on osa hyvää palvelua. Kieli ei ole erillinen saareke, jonka hoidon voi jättää esimerkiksi vain viestintäammattilaisille, vaan jokainen kaupungin työntekijä on vastuussa siitä, että kuntalaiset ymmärtävät heille tarkoitettua tekstiä. Tarvittaessa tekstin selkeyttämiseen voi käyttää myös viestintäammattilaisten apua, sanoo viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu. Tampereen kaupunki on mukana hallituksen Avoin hallinto -ohjelman selkeän kielen pilottihankkeessa, jossa selkeytetään tietojärjestelmistä tulevista fraaseista koostettuja päätöksiä ja asiakaskirjeitä. Pyrimme Tampereella selkiyttämään erityisesti päätöksentekoon liittyviä asiakirjatekstejä ja toki muu tenkin käyttämään mah dol lisimman selkeää kieltä. Tavoitteena on helpottaa kuntalaisten osallistumista ja vähentää lisäselvityspyyntöjen määrää. Tampereen lisäksi kampanjan pilotteina ovat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö, Kela ja Verohallinto. Kampanjan kokemusten perusteella tehdään ohjeita muiden viranomaisten avuksi. Virkakielikampanjan järjestävät valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hanke, Kotimaisten kielten keskus Kotus, opetus- ja kulttuu rimi nisteriö, valtioneuvoston kanslia, Kuntaliitto ja Kehitysvammaliiton Selkokeskus. Kampanja kestää vuoden 2015 loppuun. KERTTU LIUKKALA Looran etusivu > Viestintä > Selkeä virkakieli virkakielikampanja.fi 5

TAPETILLA TEKSTI Marika Haapala KUVA Susanna Lyly Anniina Selkee katsoo älypuhelimestaan kierrokselle lähtiessä päivän asiakkaat ja tehtävälistan. Enää niitä ei tarvitse kirjoittaa kalenteriin joka aamu. Mari Åkerlund seuraa taustalla. Kotihoidon toimistolla kävi ennen kuhina. Aamuisin työntekijät kirjoittivat päivän asiakkaiden nimet ja tehtävät vihkoonsa tai kalenteriinsa. Osa jonotti tietokoneelle, toiset taas katsoivat kansioista, mitä kunkin asiakkaan luona pitää tehdä. Iltapäivällä koneille oli taas jonoa, kun kierrokselta palaavat työntekijät saapuivat kirjaamaan päivän työt. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta aamut ovat rauhoittuneet, sillä päivän tehtävälista ja asiakkaiden tiedot löytyvät jokaisen työntekijän omasta älypuhelimesta. Jos omilla asiakkailla on jo käytössä sähköinen ovenavauspalvelu, toimii älypuhelin avaimenakin, jolloin työt voi aloittaa suoraan asiakkaan luota. Hilkaksi nimetyn toiminnanohjausjärjestelmän avulla kotihoidon Älypuhelimesta on tullut osa kotihoidon arkea käyntien tietojen kirjaaminen onnistuu vaikka asiakkaan ruokapöydän ääressä. Enää ei tarvitse kirjoittaa muistiinpanoja kalenteriin ja päivän päätteeksi toimistolla miettiä, mitä kustakin asiakkaasta piti kirjata. Kun kirjaaminen tehdään asiakkaan luona, päivä rytmittyy helpommin. Ennen tauotkin olivat työntekoa, mutta nyt työasiat eivät koko ajan pyöri mielessä. Työt on tehty, kun tulee kierroksen jälkeen toimistolle, kertoo lähihoitaja Anniina Selkee. Kirjaukset ovat nykyisin myös aina ajan tasalla. Jos asiakas on ollut aamulla huonossa kunnossa ja iltahoitaja joutuu lähettämään hänet sairaalaan, näkee iltahoitaja puhelimensa kautta, mitä aamuhoitaja on käynnistään kirjannut. Kirjaukset kulkevat aina mukana ja niistä voi tarkistaa olennaisia asioita, kertoo Selkee. Vaikka sähköisen ovenavauspalvelun yleistyessä kotihoidon työntekijöiden ei enää tarvitsisi avaimienkaan takia koukata toimiston kautta, toivoo Pyynikin ja Amurin alueella työskentelevä Selkee toimiston silti säilyvän paikkana, jossa näkee työtovereita. Reppuun läppärin sijasta puhelin Lähihoitaja Jaana Hokkanen Pohjois-Hervannan alueelta on käyttänyt toiminnanohjausjärjestelmä Hilkkaa vasta reilun kuukauden. Erittäin hyvä uudistus, sanoo Hokkanen. Älypuhelin on näppärä kentällä. Itse yritin ennen kirjata asioita ylös läppärillä, mutta se oli painava ja sitä oli hankala kantaa mukana. Hokkasen mielestä järjestelmän käyttäminen on helppoa. Vaikka päivitykset vielä hidastavat järjestelmää, hän ei siitä enää luopuisi. Monia mietitytti aluksi itse puhelimen käyttö, mutta ihan hyvin on mennyt ja tarvittaessa on porukalla neuvottu apua tarvitsevaa. Tämä helpottaa oikeasti työtä, kertoo Hokkanen. Paperiset tehtävälistat historiaan Kotihoidon työjärjestelijä Mari Åkerlund laatii päivittäin Pyynikin ja Amu rin alueen hoitajille tehtävälis- 6

LÄHIKUVASSA TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Susanna Lyly tan. Aiemmin hän kirjoitti listat pape rille, mutta viime keväästä lähtien hän on tehnyt ne sähköisesti toiminnanohjausjärjestelmällä. Alkukankeuksien jälkeen järjestelmä on osoittautunut mainioksi. Listojen laatimiseen menee selv ästi vähemmän aikaa kuin aiemmin. Ohjelma tietää myös hoitajien osaamisalueet, joten en vahingossa laita pistämistä tai lääkkeiden antoa vaativaa asiakasta sellaiselle hoitajalle, jolla ei ole oikeutta tehdä sitä, kertoo Åkerlund. Kotihoidon asiakkaiden ja hoitajien määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä Pyynikin ja Amurin alueella on 200 asiakasta ja 51 hoitajaa. Åkerlundin mukaan määrää olisi mahdoton enää pyörittää paperilla. Uusi teknologia tuo lisäaikaa asiakkaille Kotihoidossa on otettu tänä vuonna käyttöön uusi toiminnanohjaus - järjestelmä ja sähköinen ovenavauspalvelu. Uuden teknologian ja toimintaprosessien uudistamisen avulla välittömän asiakastyön osuutta työajasta saadaan lisättyä. Tavoitteena on, että uudistus vapauttaa työntekijän työpäivästä keskimäärin 40 minuuttia lisää aikaa asiakkaille, kun järjestelmät saadaan koko laajuudessaan käyttöön. Reittien suunnittelulla säästetään myös jalan liikkuvan hoitajan askelia, kertoo projektipäällikkö Anne Lähde-Säteri. Yhä parempaa palvelua Niin hyvää asiakaspalvelua ja -palautetta ei olekaan, etteikö asioita vielä voisi parantaa, siivoustyönjohtaja Minna Meriläinen muistuttaa. Palvelusihteeri Marsa Määttä on samaa mieltä. Heidän työyhteisönsä Hatanpään sairaala onkin saanut asiakastyytyväisyyskyselyissä hyviä tuloksia. Henkilökunta jaksaa panostaa laadun kehittämiseen. Siitä kertoo esimerkiksi työn ohessa suoritettava palveluosaajakoulutus, johon Meriläinen ja Määttä osallistuvat. Se tuo ensi helmikuussa heille ja 18 muulle Hatanpään erikoissairaanhoidon työntekijälle palveluosaajapassin. Hetkinen, työskenteleekö sairaalaväki palvelualalla? Kyllä. Asiakaspalvelua on joka päivä. Siivouksessa asiakkaina ovat sairaalan koko henkilökunta ja potilaat. Esimiehenä palvelen myös työntekijöitämme, Meriläinen sanoo. Asiakaspalvelun merkitys on tärkeä ymmärtää sairaalamaailmassa. Hatanpäällä näin on ollutkin. Vaikka olisi arvioitu kuinka hyväksi, aina kuitenkin voi opiskella ja kehittää am mattitaitoaan. Olemme ylpeitä siitä, että saamme passin osaamisestamme, hän lisää. Arkistolla on sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. On tär keää, että puhumme samaa kieltä ja ymmärrämme toisiamme. Olennaista on myös eri yksiköiden yhteistyö. Asiakaspalvelu rakentuu siihen. Peilaamme koulutuksessa tiimien työtä, Määttä kertoo. Hän vastaa potilastietojen arkistoinnista neljän muun palvelusihteerin kera. Työhön kuuluvat myös tietojen luovutukset esimerkiksi muille terveydenhuollon toimipisteille ja henkilöasiakkaiden potilasrekiste ritietojen tarkastuspyynnöt. Hatanpään kanta- ja puistosairaaloiden ryhmä on kaupungin henkilökunnasta ensimmäinen, joka osallistuu Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen järjestämään palveluosaajakoulutukseen. Pilotti saanee jatkoa kaupungin muissa yksiköissä. Syyskuussa alkaneella kurssilla on mukana myös sairaanhoitajia, sairaalahuoltajia, tekstinkäsittelijöitä, apulaisosastonhoitaja ja ylivirastomestari. Oppisopimuksena suoritettavaan koulutukseen kuuluu kolmen lähipäivän lisäksi kehittämistehtävä. Määttä laatii Hatanpään arkistolle uuden työohjeen Tampereen liityttyä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Meriläinen suunnittelee työparinsa kera siivouksen järjestelyjä ensi vuonna alkavan remontin ajaksi. Haasteita riittää, sillä puhtaudesta ei voi sairaalassa tinkiä koskaan. Remontissa uusitaan muun muassa leikkaustilo ja ja pääaulaa sekä laajennetaan päiväkirurgiaa, erikoispoliklinikkaa ja välinehuoltoa. Ongelmia luodataan yhdessä Ryhmä on yhdessä pohtinut yllättäviäkin palvelun tilanteita, joita sairaalassa syntyy. Minna Meriläi - nen, Marsa Määttä ja Mikael Nousu haluavat palvella Hatanpään sairaalan asiakkaita mahdollisimman hyvin ja osallistuvat palveluosaajakoulutukseen. Aina kaikki ei mene putkeen eikä ole täydellistä. On hyvä miettiä ongelmiin erilaisia ratkai su ja. Ei ole yhtä oikeaa ta paa toimia, Meriläinen sanoo. Pitää hyväksyä se, että jokaisessa tilanteessa ei onnistu. Aina kuitenkin täytyy pyrkiä mahdollisimman hyvään lopputulokseen, Määttä korostaa. Heidän mukaansa on ollut antoisaa kuulla eri yksiköissä työskentelevien kokemuksia ja miettiä kuprujen hoitamista niin, että ne heijastuvat mahdol lisimman vähän asiakastyöhön. Muistia on virkistetty esimerkiksi palautteen ja varsinkin myönteisen palautteen antamisen tärkeydestä. Kurssilla on käyty läpi niin vanhaa ja tuttua kuin uuttakin asiaa, ylivirastomestari Mikael Nousu kiteyttää. Nousun työpisteessä kantasairaalan neuvonnassa poikkeaa paljon ihmisiä juttusilla ja neuvoa kysymässä. Kaikkia halutaan palvella asiantuntevasti. Yhtään kysymystä ei jätetä vaille vastausta. Tarvittaessa kysyjää opastetaan, mistä vastauksen saa. 7

TIESITKÖ? TEKSTI JA KUVA Kerttu Liukkala Kanta-Sarvikselle lisää sosiaali- ja terveyspalveluja Tampereen kaupunki kehittää Hatanpäällä sijaitsevaa Sarviksen aluetta keskitettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen keskuksena. Nykyisten toimintojen rinnalla siellä aloittavat ensi vuonna uusi mielenterveys- ja päihdeyksikkö sekä kaupungin ja Taysin toiminnat yhdistävä sukupuolitautien poliklinikka ja tartuntatautien valvontayksikkö. Kanta-Sarviksen tiloihin muuttavat myös Pirkanmaan sovittelutoimisto ja terveyspalvelujen neuvonta. Työttömien terveystarkastukset tehdään jo nyt Sarviksella ja niiden ohessa alkavat myös työttömien eläkeselvittelyt. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta hyväksyi lokakuun lopussa tilojen tarvesuunnitelman. Uusi mielenterveys- ja päihdeyksik kö syntyy, kun Tampereen A-klinikan palvelut liitetään kaupungin omaan psykiat rian toimin taan kesäkuun alussa. Uuteen yksikköön tulee noin 50 työntekijää. Työttömien terveystarkastusten oheen on tulossa neljän hengen yksikkö laatimaan työttömien eläkeselvittelyjä. Itsenäisyydenkadulta Sarvikselle muuttaa kaupungin tartuntatautien valvontayksikkö ja sukupuolitautien poliklinikka. Muuton yhteydessä niihin yhdistetään Taysin sukupuolitautipoliklinikan ihotau tiklinikka. Uusi sukupuolitautien poliklinikka palve lee tamperelaisten lisäksi myös muiden Pirkanmaan s airaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien asukkaita. Itsenäisyydenkadulta Sarviksen tiloihin on siirtymässä myös Pirkanmaan sovittelutoimisto. Tampereen kaupunki tuottaa sovittelupalvelun koko Pirkanmaan alueelle. Terveyspalvelujen neuvonnan ja ajanvarauksen 20 työntekijää ovat niin ikään saamassa uudet työtilat Sarvikselta. Pu helinneuvontaa antavat sairaanhoitajat ovat nyt Pyynikillä, mutta ahtaat ja ilmastoinniltaan puutteelliset tilat vaikeuttavat heidän työtään. Tilaajapäällikkö (ma) Taru Kuosmanen, 040 704 7337 Sijaisuus tutustuttaa opettajan työhön Terhi Kenkkilä on tehnyt opettajan sijaisuuksia vaihtelevasti kymmenen vuoden ajan. Hän on koulutukseltaan tekstiili- ja vaatetusteknikko ja lähti alun perin kokeilemaan opettajan työtä, koska harkitsi tekstiilityönopettajaksi hakeutumista. Sijaisuudet ovat tutustuttaneet hänet monien muidenkin oppiaineiden opettajan työhön. Olen tehnyt liikunnanopettajan sijaisuuksia, koska harrastan itse paljon liikuntaa. Käsityönopettajan sijaisuudet ovat sopineet minulle koulutukseni vuoksi. Olen myös opettanut eri tyisluokkia, kertoo Kenkkilä. Kahden pienen lapsen äidille opettajien tuuraus on sopinut. Teen opettajan sijaisuuksia, koska tykkään tästä työstä. Työajat ovat myös tällä hetkellä loistavat. Kenkkilää eivät arveluta äkilliset kutsut sijaiseksi eri puolille Tamperetta. Olen tottunut pikaisiin lähtöihin. Lapset ovat päivähoidossa, ja päivä alkaa aina tavalliseen tapaan. Olen varautunut, että saattaa tulla soitto sijaisuutta tekemään. Sijaisrekisteri onkin työllistänyt Terhi Kenkkilää paljon. Välillä on vapaapäiviä, mutta yleensä sijaisuuksiin kutsutaan joka päivä. Tällä hetkellä Kenkkilä tekee Linnainmaan koulussa erityisluokanopettajan sijaisuutta, joka alkoi syyslukukauden alussa. Sijaisuus on jatkunut ja jat kunut ja kestää nyt ainakin jouluun 8

Tuuraaja löytyy Halon sijaisrekisteristä Kun esimies tarvitsee sijaisen nopeasti ja luotettavasti, on sijaisrekisteri oikea paikka etsiä häntä. Keskitetty sijaisrekisteri helpottaa esimiehiä sijaisten hankinnassa. Halon rekrytointipalvelut ylläpitävät Tampereen kaupungin sisäistä sijaisrekisterijärjestelmää. Sijaisrekisteristä voi hakea tekijöitä sijaisuuksiin, joiden kesto on yhdestä päivästä puoleen vuoteen. Sijaisia voi hakea tietylle ajanjaksolle tai tiettyyn työvuoroon. Rekisterin monipuoliset haku toiminnot tekevät sijaisten etsimisen helpoksi, kertoo rekrytointipalveluiden palveluvastaava Paula Juusela. Eniten sijaisrekisterin kautta haetaan koulutettua päivähoidon ja hoitotyön henkilöstöä sekä opettajia. Opiskelijalta vaaditaan riittävä määrä alan opintoja, esimerkiksi sairaanhoitajan tehtäviä hakevalla on opinnoista oltava 2/3 suoritettuna. Sijaisrekisterissä on tällä hetkellä ilmoittautuneena noin 3 500 henkilöä. Tyypillinen hakija on alaa opiskeleva tai vastavalmistunut. Myös muista kaupungeista Tampereen seudulle muuttavat ovat löytäneet tiensä sijaisrekisteriin, ja sinne ilmoittautuminen onkin monelle ensimmäinen kontakti kaupunkiin työnantajana. Sijaisuuksista kiinnostuneet rekisteröityvät järjestelmään ja varaavat ajan haastatteluun TampereRekryyn. Haastattelussa tarkistetaan alkuperäiset tutkin to- ja työtodistukset sekä varmistetaan hakijan edellytykset ja osaaminen hakemiinsa työpaikkoihin. Kaik kiin tehtäviin on koulutusja osaamisvaatimukset, jotka on sovittu yhteistyössä sijaisrekisteriä käyttävien yksiköiden kanssa. Monilla aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, on jatkuvasti pulaa ammattiosaajista, ja sen takia aktiivinen yhteydenpito eri oppilaitosten kanssa on tärkeää toimivan sijaisrekisterin lisäksi. Sijaisuuksia tekemällä moni on löytänyt itselleen pitkäaikaisen tai jopa vakinaisen työpaikan. rekrytointi@tampere.fi palvelunumero 03 5653 4111 Naulakatu 2, 1. krs. (TampereRekry) sijaisrekrytointi.tampere.fi Käsityötuntien pitäminen on luontevaa tekstiili- ja vaatetusteknikko Terhi Kenkkilälle (oik.). Hän on ollut sijaisena Linnainmaan koulussa jo niin usein, että talon tavat ja oppilaat ovat tulleet tutuiksi. Hän aikoo hakea luokanopettajakoulutukseen. Apulaisrehtori Virva- Leena Masar käyttää sijaisrekisteriä viikoittain soittaessaan sijaisehdokkaille. asti. Pidemmässä sijaisuu dessa on se etu, että oppii tun temaan oppilaat. Kenkkilän tavoitteena on hakea tulevaisuudessa luokanopettajakoulutukseen. Takana on jo kasvatustieteen opintoja avoi messa yliopistossa. Opettajan sijai - suuksia hän suosittelee henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita opettajan työstä tai opiskelevat alaa. Sijaisuuksia tehdessä ei ole kahta samanlaista päivää. Täytyy olla joustava ja pystyttävä muuntautumaan päivästä toiseen. Sijaisuuksissa pääsee tutustumaan todelliseen koulumaailmaan, summaa Kenkkilä. TEKSTI Kerttu Liukkala Sijaisrekisterin käyttäminen on helppoa Opettajan sijaisen etsiminen on tuttua Linnainmaan koulun apulaisrehtorille Virva-Leena Masarille. 60 opettajan ja 10 koulunkäynninohjaajan koulussa sijaisia tarvitaan joka viikko. Useimmiten sijainen täytyy etsiä jo samalle päivälle. En tulisi toimeen ilman sijaisrekisteriä. Näin isossa koulussa joka viikko joku opettajista ilmoittaa aamulla, ettei pääsekään töihin sairastumisen vuoksi. Silloin täytyy alkaa etsiä sijaista saman tien. Ilman tällaista järjestelmää sijaisen löytäminen nopeasti olisi mahdotonta, kertoo Masar. Linnainmaan koulussa on sovittu, että poissaolosta ilmoitetaan esimiehelle aamulla kello seitsemän. Tällöin apulaisrehtori ehtii yleensä löytää ajoissa sijaisen, joka pääsee koululle jo kahdeksaksi. Kirjaudun sijaisrekisteriin ja valitsen sieltä tehtävän, johon haen sijaista. Rekisteri avaa luettelon vapaana olevista henkilöistä, ja alan käydä listaa lävitse. Katson ensin, löytyykö tuttuja, jotka ovat olleet meillä aikaisemmin ja soitan heille. Kun löydän henkilön, joka voi ottaa työn vastaan, asia sovitaan heti, varaan sijaisen rekisteristä ja hän tulee koululle, kertoo Masar. Rekisterin toimivuuden kannalta on todella tärkeää, että esimies merkitsee sijaisen varatuksi rekisteriin. Jos sijaista ei merkitä varatuksi, hän näkyy rekisterissä virheellisesti vapaana ja toiset esimiehet kysyvät häntä sijaiseksi aivan turhaan. Hyödyttömät soitot harmittavat sekä esimiestä että sijaista, muistuttaa Masar. Monia tapoja etsiä sijaisia Sijaisia voi etsiä rekisterissä monella tapaa. Soittamisen sijaan esimies voi luoda korin, johon hän valitsee henkilöitä, jotka sopivat tehtävään koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta. Esimies kirjoittaa sijaisuudesta lyhyen kuvauksen, jonka hän lähettää järjestelmän kautta tekstiviestinä koriin valituille henkilöille. He, jotka tehtävästä kiinnostuvat, ottavat yhteyttä esimieheen. Kun olen löytänyt tehtävään sopivan sijaisen, merkitsen hänet varatuksi rekisteriin. Samalla järjestelmä lähettää automaattisesti kaikille muille koriin valituille henkilöille tekstiviestin, jossa kerrotaan, että paikka on täytetty, kertoo Masar. Kolmas tapa etsiä sijaista on ilmoittaa rekisterissä avoin työpaikka. Ilmoitus on silloin kaikkien rekisteriin kirjautuneiden hakijoiden nähtävillä. 9

TIESITKÖ? TEKSTIT Päivi Stenroos Tampereen kaupunki tekee laajasti yhteistyötä erilaisten yhdistysten kanssa. Tavoitteena on, että toiminta laajenee edelleen ja saa uusia muotoja. Mahdollisuuksia tähän antavat Tampereen aktiiviset ja yhteistyöstä kiinnostuneet järjestöt. Yhdistyksistä kumpuaa osaamista Tampereella on tuhansia rekisteröityjä yhdistyksiä, ja näistä yli 800 tekee kaupungin kanssa yhteistyötä tavalla tai toisella. Joukossa on pitkän linjan ammattilaispohjaisia järjestöjä, vapaaehtoisvoimin toimivia seuroja, harrastajamaisia yhteisöjä ja niin edelleen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat perinteisiä yh teistyö kumppaneita. Ne osallistuvat kilpailutuksiin, tuottavat kaupungille palve lu ja oman erityisosaamisen sa alalta ja täydentävät siten julkista palvelutarjontaa, kertoo suunnittelija Outi Koivisto sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen tilaajayksiköstä. Yhteistyön kirjo on sekin laaja. Se ulottuu säännellyistä ja kilpailutetuista ostopalveluista kaupungin yhdistyksille myöntämiin avustuksiin ja muuhun toiminnan tukemiseen, esimerkiksi tilojen järjestämiseen yhdistysten käyttöön. Monessa asiassa aloite yhteistyöhön tulee yhdistystoimijoilta itseltään, ja nyt kaupunki ryhtyy vielä aktiivisemmin etsimään yhteistyön kohteita. Yhdistykset ovat nousemassa toimijoina kaupungin rinnalle. SUSANNA LYLY Kuntalaisten kokemus parantaa palveluja Yhteistyön suuntana on yhä useammin kumppanuus, jossa yhdistys ja kaupunki miettivät ja kehittävät palveluja yhdessä. Koiviston mukaan kaikkien kaupungin työntekijöiden olisi hyvä pohtia sitä, mitä merkitystä eri yhdistysten työpanoksella voisi olla. Se vaatii tietysti vaivaa, että löytää ja tavoittaa oikeat ihmiset mukaan suunnitteluun. Toisaalta se myös palkitsee. Esimerkiksi palvelusta voi saada sujuvamman, kun siihen löytää mukaan asiakasnäkökulman, Koivisto sanoo. Kokemustieto onkin se voimavara, jota kaupungin kannattaa Koiviston mukaan ammentaa asukkailtaan. Yhdistykset ovat siinä hyvä väylä eikä aina tarvitse olla kyse virallisesta rekisteröidystä yhdistyksestä. Myös esimerkiksi harrastusyhteisöt ja so- siaalisen median ryhmät voivat olla hyviä kokemustiedon lähteitä. Palvelujen miettiminen yhdessä kuntalaisten kanssa vie varmasti enemmän aikaa kuin perinteinen suunnittelu, mutta lopputulos on usein monipuolisempi kuin mitä kukaan pystyisi yksin tekemään. Lisäksi kuntalaiset tuntevat toiminnan paremmin omakseen, kun ovat pystyneet vaikuttamaan siihen, Koivisto toteaa. KERTTU LIUKKALA 10

Uniikki on nuorten näköinen < Suunnittelija Outi Koivisto sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen tilaajayksiköstä ja johtava nuorisotyöntekijä Kim Uotila Ahjolan Setlementistä iloitsevat kaupungin ja yhdistyksen sujuvasta yhteistyöstä. Ester Halmari ja Heili Miettinen viihtyvät Uniikin uusissa tiloissa. Uniikin toiminnan tilaaja on kaupunki ja tuottaja Ahjolan Setlementti. Nuorisokahvila Uniikki aloitti marraskuussa tauon jälkeen toimintansa uusissa tiloissa Vuolteenkadulla. Se on kaupungin tilaamaa toimintaa, jota tuottaa Ahjolan Setlementti ry. Kun kaupunki laittoi nuorisokahvilatoiminnan kilpailutukseen vuonna 2008, yhdistys kiinnostui siitä heti. Kahvilan arvioitiin täydentävän hyvin Ahjolan muuta nuorisotyötä. Vuosien var rella arvio on osoittautunut oikeaksi. Nuorisokahvila Uniikista on tullut itsenäinen, nuorten näköinen paikka, jonka toimintaan nuoret itse voivat vaikuttaa paljon. Mallista on kiinnostuttu muuallakin Suomessa, kertoo Ahjolan Setlementti ry:n johtava nuorisotyöntekijä Kim Uotila. Uniikki on 14 19-vuotiaille nuorille tarkoitettu päihteetön ja savuton kohtaamispaikka, jossa käy porukkaa eri puolilta kaupunkia. Ajatuksena on, että nuoria saadaan houkuteltua esimerkiksi Koskikeskuksessa hengailusta Uniikin mielekkääseen tilaan, mukavan tekemisen pariin ja tarvittaessa saamaan yksilöllistä tukea elämän pieniin ja suuriin kysymyksiin. Tämäntyyppiselle tuelle on suuri kysyntä. Uniikki tekee siinä osansa, samoin kaupungin nuorisotalot. Työn tuloksia voi sitten mitata esimerkiksi kysymällä, montako nuorta jää syrjäytymättä sen takia, että he käyvät Uniikissa, Uotila sanoo. Kaupungin nuorisopalveluilla ja Ahjolan nuorisotyöllä on yhteinen päämäärä: nuorten hyvinvointi. Uotilan mukaan yhteistyö nuorisokahvilan ympärillä on parantanut kaupungin ja yhdistyksen yhteyttä muutenkin, ihmiset ja toiminnat ovat tulleet molemmin puolin tutuiksi. Nuorisotyössä meidän on hyvä tietää toistemme tekemisistä. Kun resurssit ovat pienet, ei kannata pysytellä pelkästään kukin omassa mökissään, Uotila toteaa. TEKSTI Päivi Stenroos Urheiluseura mielii kentän valvojaksi Vehmaisissa asukkaiden ja yhdistysten kanssa tehty yhteistyö on hyvä merkki osallistamisesta. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusi koulu ja urheilukenttä, ja niiden suunnittelussa asukkaat ovat olleet tiiviisti mukana. Kaupunki on käynyt keskusteluja tulevan kentän valvonnasta ja hoidosta Vehmaisten Urheilijat ry:n kanssa. Seura pitäisi hyvänä järjestelyä, jossa se vastaisi kentän yleisestä valvonnasta ja soveltuvista huoltotoimista. Sehän olisi meille paras mahdollinen juttu. Jos pääsemme itse valvomaan kenttää, tiedämme sen pysyvän kunnossa, sanoo Vehmaisten Urheilijoiden toiminnanjohtaja Ari-Pekka Juureva. Sopimusta asiasta ei vielä ole tehty, ja järjestelyn yksityiskohtia pohditaan edelleen. Osa huolloista vaatisi selvästi kaupungin osaamista ja koneita, toisaalta seurassa on kiinnostusta hoitaa valvonnan lisäksi pieniä korjaustöitä ja vaikkapa urheiluvälineiden lainausta. Toki seuran pitäisi saada työstään kohtuullinen korvaus. Vastineena olisi sitten valvottu ja turvallinen yleisurheilukenttä, jolle varmasti riittää huima määrä kaikenikäisiä käyttäjiä, Juureva pohtii. Alvareihin kuuluu yhdistysten jäseniä Alueellisissa työryhmissä eli Alue-Alvareissa on yhdistysten jäseniä mukana lukuisasti. Osa heistä osallistuu Alvari-toimintaan tietyn yhdistyksen nimettynä edustajana. Monet kuuluvat useisiin yhdistyksiin ja välittävät niiden näkemyksiä esimerkiksi palveluista käytäviin keskusteluihin. Alue-Alvari luo yhteyksiä alueen toimijoiden välille. Esimerkiksi useita tapahtumia järjestetään alueellisten yhdistysten yhteisvoimin. Alue-Alvareissa on mukana etenkin omakotiyhdistyksiä, paikallisia alueseuroja ja vanhempainyhdistyksiä. Toimintaan osallistuu myös isompien järjestöjen paikallisyhdistyksiä. 11

KAKSI MEISTÄ TEKSTI JA KUVA Ville Palkinen Hervannassa painetaan töitä laidasta laitaan Esitteitä, käyntikortteja, kutsukortteja, postikortteja, lehtiä, muistivihkoja, kalentereita, kirjoja, julisteita, tekstiilipainatuksia Lista on pitkä, kun Tampereen seudun ammattiopiston Tredun kirjapainon ammattimie het Juha Tallberg ja Simo Mäkinen luettelevat, mitä painotuotteita Hervannassa on mahdollista tehdä. Pääasiassa teemme Tredun omia painotöitä, mutta myös Tampereen kaupungin muut yksiköt, yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat tilata painotuotteita. On hyvä, että tehtävänä on mahdollisimman paljon oikeita tilaustöitä, sillä se innostaa opiskelijoitakin. Opiskelijoiden motivaatio kasvaa merkittävästi, kun he huomaavat, että harjoitustyöt menevät hyötykäyttöön asiakkaalle, lisää offsetpainajana ja opettajana työskentelevä Tallberg. Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa painoviestinnän opiskelijat painavat tilaustyöt opiskelun ehdoilla. Tilaajan on syytä ymmärtää, ettei hänen tilauksensa välttämättä heti sovi opiskelijoiden lukujärjestykseen. Toimitusajoissa emme voi emmekä halua kilpailla yksityisten kirjapainojen kanssa, muistuttaa Mäkinen, joka on sekä graafinen operaattori että opettaja. Tilaustöitä on noin 300 vuo - dessa, mutta enemmänkin pystymme tekemään. Kaupungin muille yksiköille tilaushinnat ovat kilpailukykyisiä, vaikka em me hintoja poljekaan. Yhteistyötä Tredun toimipisteiden välillä Hervannassa painotöitä tehdään pääasiassa digi- ja offsetpainokoneilla. Lisäksi tekstiilejä voidaan painaa seri- eli silkkipaino teknii kalla. Toistaiseksi olemme tehneet vain yksivärisiä painatuksia tekstiileihin, kertoo Tallberg. Hyvä esimerkki Tredun eri toimipisteiden yhteistyöstä on kangaskassi, joka on ommeltu Pyynikillä ja painettu Hervannassa. Kaikki yleisimmät painotyöt onnistuvat. Suurimmat painosmäärät tehdään offset-painokoneella ja pienemmät digipainossa. Meiltä on tilattu vain muutaman kymmenen postikortin sarjoja, mutta jos esimerkiksi yhden seinäkalenterin haluaa, sen saa ehkä nopeammin ja edullisemmin kaupallisilta toimijoilta. Painosalissa on myös vanhoja kohopainokoneita 1960-luvulta. Eivät nämä enää päivittäisessä painokäytössä ole, mutta niitä käytetään edelleen jälkikäsittelyyn. Niillä voidaan esimerkiksi leikata painotuote haluttuun muotoon, esittelee Tallberg. Myös kohopaino onnistuu tarvittaessa. Yleisimmät yksityishenkilöiden tilaamat tuotteet ovat käyntikortteja ja kutsukortteja esimerkiksi häihin tai ylioppilasjuhliin. Valmis painokelpoinen pdftiedosto toki nopeuttaa tilauk sen valmistumista, mutta kenen kään ei ole pakko osata tehdä sellaista. Me autamme suunnitelman paino kuntoon saattamisessa, huo maut taa Mäkinen. Lisäksi on mahdollista tilata opiskelijoilta suunnitteluapua. Suunnitelmien toteuttamisessa opiskelijat oppivat työelämän kannalta välttämättömiä vuorovaiku tustaitoja, muistuttaa opettaja Johanna Veijanen. Pyöräparkit ja sosiaalitilat kartoitetaan Työmatkojen liikenneolosuhteisiin oltiin varsin tyytyväisiä. Tyytyväisyys kiinteistöjen olosuhteisiin, erityisesti sosiaalitiloihin, kuitenkin vaihteli. Teemme tilannekartoituksen pyörätelineistä ja sosiaalitiloista. Työmatkakyselyn vastauksista on tässä työssä paljon apua, kertoo henkilöstösuunnittelija Satu Koski. Jopa 6 000 Tampereen kaupungin työntekijää saa liikuntaa työmatkoilla. Heistä noin 2 000 ei liikkuisi terveyden kannalta riittävästi ilman työmatkoja. Pyöräilyä ja kävelyä on mahdol- www.tredu.fi/tredu/tuotteetjapalvelut/kirjapaino Offsetpainaja Juha Tallberg 040 801 6736 juha.tallberg@tampere.fi Graafinen operaattori Simo Mäkinen 040 806 2108 simo.makinen@tampere.fi TEKSTI Johanna Taskinen KUVA Susanna Lyly Alle puolet Tampereen kaupungin henkilöstöstä kulkee töihin henkilöautolla. Hieman yli puolet työmatkoista tehdään pyöräillen, kävellen tai joukkoliikenteellä. Kaupungin syksyllä tehty työmatkakysely onnistui hienosti. Tutkimukseen saatiin noin 6 000 vastausta, eli 38 prosenttia henkilöstöstä halusi kertoa mielipiteensä työmatkoista. Lähes puolet automatkoista voi taisiin tehdä kestävillä kulku tavoilla tai niitä voitaisiin vähentää esimerkiksi etätöitä tekemällä. Tämä arvio perustuu henkilöstön omiin mielipiteisiin siitä, millä kulkutavoilla voisi oman työmatkansa tehdä ja voisiko jäädä etätöihin kotiin. Tällainen muutos vähentäisi työmatkojen hiilidioksidipäästöjä jopa 28 prosenttia, ja parkkipaikkojen tarve vähenisi työpaikoilla. Kyselyn perusteella henkilöstö toivoo kaupungin tukevan ympäristöystävällistä liikkumista. Etätyötä tehdään vain vähän, ja etätyö vähentää noin prosentin työmatkoista. Esimerkiksi yksi etäpäivä viikossa vähentää jo merkittävästi päästöjä. Etätyön lisääminen on kaupungin tavoitteena niissä tehtävissä, joihin etätyö soveltuu. Työvälineet siihen ovat olemassa, kannustaa henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. 12

TYKYTYSTÄ Alle puolet työmatkoista tehdään autolla Työmatkojen kulkutapajakauma Kävely Etätyö 1 7 Katri Jokela hyödyntää kaupungin työsuhdematkalippua, jolle voi ladata omaan tilanteeseen sopivia lipputyyppejä. Talviaikaan 90 vuorokauden lippu tulee edullisimmaksi, ja sitä voi käyttää rajattomasti. Pyörä 24 % 40 Auto, yksin Joukkoliikenne 20 8 Auto, kimppakyyti lista lisä tä, sillä jopa kaksi kolmasosaa henki löstöstä on sitä mieltä, että voisi pyöräillä ja lähes 40 prosenttia sitä mieltä, että voisi kävellä työmatkansa. Työasioissa liikutaan monin eri tavoin Reilu neljännes työntekijöistä matkustaa työasioissa vähintään viikoittain. Eniten käytetään autoa, mutta myös joukkoliikennevälineillä ja kävellen kuljetaan paljon. Työasiamatkoja varten lainattaville autoille, matkakorteille ja pyörille näyttäisi olevan kysyntää selvästi nykyistä käyttöä enemmän. Yksiköt voivat vuokrata Logistiikasta peruspyöriä edullisesti. Tämä mahdollisuus kannattaa ehdottomasti hyödyntää, vinkkaa Ekokumppaneiden viisaan liikkumisen asiantuntija Erno Holmberg. Työmatkaliikenteen kehittämistä jatketaan, mutta toimeen voi tarttua myös omalla työpaikalla. Työpaikoilla tunnetaan oman työn erityispiirteet ja pystytään parhaiten vaikuttamaan käytäntöihin ja olosuhteisiin, jotka edistäisivät kestävien kulkutapojen käyttöä sekä työmatkoilla ja työasiamatkoilla. TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen Työmatkat taittuvat talvisin bussilla ja kävellen Katri Jokela pääsee nopeasti ja joustavasti talviaikaan Hyhkystä bussilla työpaikalle keskustaan. Pispalan valtatietä ajavat niin seudulliset kuin paikalliset bussilinjat, ja molempien kyytiin voi hypätä. Kävelymatkaa kotoa bussi pysäkille on parisataa metriä, ja bussimatka kestää 15 20 minuut tia. Myös keskustassa työpaikalle Frenckelliin on lyhyt kävelymatka Keskustorilta, kertoo Infrassa vanhempana erikoissuunnittelijana työskentelevä Jokela. Keväisin, kesäisin ja syksyisin Katri Jokela mieluiten pyöräilee töihin. Työmatka pyörällä sujuu melkein nopeammin kuin bussilla, ja liikuntaakin tulee Pispalan mäessä mukavasti. Pääsisin vielä nopeammin rantaväylää, mutta siellä ei pyöräily-ympäristö ole niin miellyttävä. Vilukis sana siirryn ilmojen kylmetessä bussin käyttäjäksi, Jokela toteaa. Jokelan mielestä työpaikan sosiaalitilat voisivat olla paremmat, sillä käyttäjiä on paljon. Myös Frenckellin pyöräpysäköintipaikat ovat pyöräilykaudella kovassa käytössä. Työasiamatkoille on Infrassa oma varattava henkilöauto, jota käytetään ahkerasti. 13

TYKYTYSTÄ TEKSTI Hanna Parviainen KUVA Kerttu Liukkala Kesken kirjoittamistyön sähköpostiohjelma ilmoittaa uudesta viestistä, ja ruudulle hyppää kysely palaverin ajankohdasta. Kun kollega vielä käy kysymässä neuvoa, voi olla vaikea päästä kiinni kirjoittamiseen. Useaan asiaan on vain kyettävä yhtä aikaa. Vai onko? Uskalla sulkea sähköposti Nykyisin työntekijä pitää käsissään monia lankoja. Puhelin, sähköposti, some ja muut internetkanavat sekä asiakaspalvelutyö vaativat lähes jatkuvaa reaaliaikaista reagointia. Niin sanottua multitaskaamista eli monen asian samanaikaista tekemistä vaaditaan yhä enemmän. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen puhuu multitaskaamisen sijaan mieluummin monitekemisestä, joka on ilmiönä yleinen, mutta käytännössä mahdoton. Monta juttua voi olla käynnissä, mutta vain yhteen asiaan pystyy keskittymään kerralla. Herpaantuminen näkyy työtuloksessa, Valtonen uskoo. Hänen mukaansa lisääntynyt ja helposti saatavilla oleva tieto on tuonut ajattelumallin, jonka mukaan tietoa on hankittava jatkuvasti. Jos tietoa etsii heti asioiden tultua esiin, keskeytyy käynnissä oleva isompi kokonaisuus. Ajatellaan, että asiakkaan puheluun tai sähköpostiin on vastattava välittömästi. Entä jos on jo asiakas? Työtehtävissä on toki eroja, mutta usein viestit voivat hetken odottaa. Hiljainen torstaiaamu Kuinka häiriötekijöitä voisi karsia omasta työskentelystään? Työn sujuvuuden avaimet ovat työyhteisöllä itsellään. Tiimissä voidaan esimerkiksi sopia yksi aamu, joka varataan aina hiljaiseen työskentelyyn. Tällöin ei yhteisissä työtiloissa tavata asiakkaita, soiteta puheluita tai neuvotella kollegan kanssa. Kun päätös on yhteinen, ei toivetta työrauhasta tarvitse perustella. Avokonttoreissa eli monitoimitiloissa pelisääntöjä vaaditaan erityisesti. Niissä avainasemassa ovat myös hyvät neuvottelu- Mielestä muistilistalle Poista sähköpostista ilmoitukset, ja lue viestit vain kaksi kertaa päivässä. Aseta automaattiviestiin tiedot, koska olet sähköpostin äärellä. Liitä puhelinnumero, johon vastaat kiireellisissä asioissa. Varaa kalenteriin ajat kirjoittamiselle sekä pienillekin tehtäville. Näin saat asiat pois mielestä. Kirjoita mind map -kuvia, post it -muistilappuja tai to do -listoja. Kerro kollegoille, kun sinua ei saa häiritä. Sulje silloin puhelin ja sähköposti. Haukkaa tauoilla välipalaa ja happea. Älä jätä taukoa väliin. 14

Kertapalkkio antaa mahdollisuuden palkita koko henkilöstöä ja puhelutilat, Valtonen sanoo. Keskeneräiset työt kuormittavat mieltä alitajunnassa, mutta kun suunnittelee, koska ja miten työtä jatkaa, kuormitus vähenee. On hyvä tarkkailla, kuinka paljon aikaa kuhunkin työtehtävään kuluu. Myös pieniin tehtäviin, kuten internetsivuun tutustumiseen, kannattaa varata kalenteriin oma aika. Varaa kirjoittamiselle 45 90 minuuttia. Hakeudu rauhalliseen tilaan, sulje sähköposti ja puhelin ja kerro kolle goille, että sinua ei saa häiritä. Jos työ ei valmistu, varaa uusi aika myöhemmäksi. Vain kahdesti päivässä Karkaako ajatus meneillään olevasta kirjoitustyöstä, jos vastaa saapuneeseen sähköpostiin heti? Sähköpostista ja somekanavista kannattaa poistaa viestien ilmoitusäänet, ja näiden käyttöön varata kalenteriin pari hetkeä päivästä. Mikäli työtehtä vään kuuluvat somepäivitykset, kannattaa nekin ajoittaa tiettyyn aikaan tai ajastaa. Näin ei unohdu surffailemaan internetissä, Teppo Valtonen ehdottaa. Jos työpaikalla on sellainen mahdollisuus, Valtonen kehottaa kokeilemaan ryhtiä ja lihaksia kohentavia jumppapalloja. On terveellistä välillä nousta ylös ja vaihdella asentoa. Jumppapallo ei välttämättä sovellu kaikkiin työpisteisiin ja -tehtäviin: voi olla helpompi keskittyä pallon päällä lukemiseen kuin kirjoittamiseen. Koko päivän työskentely seisontapisteessä voi myös rasittaa liikaa, joten asennonvaihtelu kannattaa. Aivot työskentelevät tauollakin Välillä työskentely keskeytyy väistämättä, mutta työn prosessointi kuitenkin jatkuu. Ihminen käsittelee tiedostamattaan lukemaansa tietomassaa, joka jää pitkäkestoiseen muistiin. Jos on tehtävä jokin vaikea ratkaisu, lue aiheeseen liit ty vää kirjallisuutta, keskity muuhun pari päivää ja palaa asiaan takaisin. Tauon aikana aivot ovat käsitelleet tietoja ja ratkaisu voi tulla nopeastikin mieleesi, vaikkapa kotona suihkussa. Jatkuvasti liian kiireisestä tai liian vähän haasteita sisältävästä työtehtävästä kannattaa rohkeasti keskustella lähiesimiehen kanssa. Ensi vuonna ei ole käytössä tulospalkkiota. Sen sijaan kertapalkkion eri muodoilla kannustetaan henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja palkitaan onnistumisesta. Yksiköt ovat valmistelleet omaan toimintaansa soveltuvia palkitsemisperiaatteita ja -käytäntöjä. Koko henkilöstöllä täytyy olla mahdollisuus olla jonkin kertapalkkiomuodon piirissä onnistuessaan työssään erityisen hyvin. Tuloksellisuuspalkkio Tuloksellisuuspalkkio perustuu esimiehen etukäteen Hae Kehittäjäpalkintoa asettamiin tavoitteisiin. Tavoitteiden tulee liittyä talouden tasapainottamiseen tai toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen. Innovaatiopalkkio Innovaatiopalkkiota voidaan maksaa oman työn tai työyksikön toiminnan onnistuneesta kehittämisestä. Kertapalkkioseteli Kertapalkkioseteli on tarkoitettu nopeaan palkitsemiseen yksittäisestä erittäin onnistuneesta työsuorituksesta. Seteli on sopiva tilanteeseen, jossa halutaan kertoa, että hyvä työsuoritus on huomattu. Muu kertapalkkio Kertapalkkiota voidaan lisäksi maksaa työnantajan harkinnan mukaan myös silloin, kun yksittäistä työsuoritusta tai tehtävää ei ole muulla tavoin korvattu tai huomioitu palkassa. Henkilöstöasiat > Palkkaus > Tuloksellisuudesta palkitseminen Palkkio Tuloksellisuus- Innovaatio- Kertapalkkio- Muu palkkio palkkio seteli kertapalkkio Korvaustapa Raha tai vapaa Raha Korvaus- 10 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta/perustunti- Harkinnanvarainemäärä palkasta tai 100 750 /hlö Tampereen kaupungin eri yksiköissä tehdään jatkuvasti kehitystyötä. Kehittäjäpalkinnon yhtenä tarkoituksena on näiden hyvien ideoiden, loistavien ajatusten ja hyväksi koettujen uusien työmenetelmien esilletuominen ja palkitseminen. Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakaslähtöisyys- ja työyhteisö-sarjoissa. Kehittäjäpalkinnon avulla kannustetaan henkilöstöä miettimään, millaisilla työkäytännöillä, -menetelmillä ja -tapojen kehittämisellä voidaan löytää uusia keinoja parantaa asiakaslähtöisyyttä sekä työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Näiden teemojen osalta tehtyjä kehittämishankkeita sekä -ideoita halutaan palkita Kehittäjäpalkinnolla. Työn, työympäristön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä jokaisella on tärkeä rooli. Voit myös esittää palkintoa vaikka työtoverille tai esimiehenä henkilöstölle. Työyhteisössä hyväksi koe tut ideat kannattaa laittaa kiertoon ja osallistua ke - hittäjäpalkinnon hakuun. Kehittäjäpalkinto on yhteensä 20 000 euroa. Kehittäjäpalkinnon hakuaika kestää 13.2.2015 saakka. Hakukaavake sekä lisätietoa ja ajankohtaista tietoa kehittäjäpalkinnosta löytyy Loorasta. Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta > Kehittäjäpalkinto Henkilöstösuunnittelija Satu Koski satu.koski@tampere.fi 040 801 6236 15

Mentor-ohjelma etsii mentoreita Tampereen kaupungin sisäinen mentor-ohjelma alkaa vuonna 2015 ja jatkuu vuoteen 2016 saakka. Mentor-ohjelmia on ollut Tampereella jo vuodesta 2005 yhtenä henkilöstön kehittämiskeinona. Mentorointi tarkoittaa ohjausta ja tukea, jota osaava, kokenut ja arvostettu senioriasemassa toimiva henkilö antaa kehityshaluiselle ja -kykyiselle nuoremmalle kollegalle. Mentorointi on monivaiheinen, syvällinen ja kaksisuuntainen prosessi. Mentor-toiminnan avulla saadaan käyttöön hiljainen tieto ja työkokemus, jota on kertynyt pitkäaikaisille Tampereen kaupungin työntekijöille. Lisäksi ohjelman avulla saadaan eri työkulttuurit tutuiksi ja tehostetaan vuorovaikutusta yli työyhteisörajojen. Hyvälle mentorille on ominaista kyky kuunnella ja havaita ongelmia sekä saada aktori tarttumaan niihin. Mentorin tehtävänä on tukea ja valmentaa aktoriaan. Toiminnan tärkeä työkalu on yhteisesti tehty työsuunnitelma, joka antaa toiminnalle tavoitteellisen rungon. Ohjelma kestää vuoden, kahdenkeskisiä tapaamisia on noin kymmenen, ja tapaamisiin on oikeus käyttää työaikaa. Lisäksi yhteistapaamisia on vuoden aikana neljä kertaa. Lähde rohkeasti mukaan tai ilmoita mukaan sopiva kollega tai alainen. Mukaan ehdit vielä joulukuun aikana. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Halon koulutus- ja kehittämispalvelut kehittämispalvelut@tampere.fi puh. 65802 TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Kerttu Liukkala Menneestä voimaa eläkepäiviin Henkilöstökassan maksupalvelutili maksulliseksi Henkilöstökassan maksupalvelutilistä peritään 1.1.2015 alkaen 2 euron kuukausimaksu sekä laskujen maksamisesta 1 euron palvelumaksu / lasku. Palvelumaksut veloitetaan asiakkaiden tileiltä automaattisesti seuraavan kuukauden 15. päivä. Tilille panot ja otot, suoraveloitukset, tiliotteet ja vain verotusta varten tarvittavat K- kuitit ovat edelleen maksuttomia. Määräaikaisilta talletustileiltä ei peritä palvelu- eikä kuukausimaksua. Palvelumaksut joudutaan ottamaan käyttöön euroalueen erittäin alhaisen korkotason vuoksi. Matalien korkojen takia henkilöstökassan kuluja ei ole viime vuosina enää saatu katettua pelkästään korkokatteella. Toisaalta asiakkaiden kustannukset saadaan pysymään matalina, kun henkilöstökassan toimintaa jatketaan nykyistä tietojärjestelmää kehittämällä eikä uutta järjestelmää hankita. Kaupunginhallitus päätti palvelumaksujen käyttöönotosta ja vanhan tietojärjestelmän kehittämisestä kokouksessaan jo keväällä. Loora > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut Tampereen kaupungin henkilöstökassa 03 565 66457 henkilostokassa@tampere.fi Sanoin pikkupoikana, että minusta tulee pappi tai siltainsinööri, Tilakeskuksesta ensi vuonna eläkkeelle siirtyvä rakennusmestari Tapio Kakko muistelee. Eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden kurssin viimeinen tapaaminen on alkanut hetki sitten. Jokainen osallistuja on tuonut mukanaan muistorasian, johon he ovat koonneet tärkeitä muisto jaan elämänsä ja työuransa varrelta. Rakennusmestarin mielestä kurssi on ollut erittäin onnistunut. Kurkistaminen menneisyyteen on vahvistanut omaa identiteettiä tulevaan. Työnarkomaaniksi tunnustautuva Kakko on löytänyt itsestään sellaisia voimavaroja, jotka kantavat seuraavassa suuressa elämänmuutoksessa. Pikku hiljaa tuntuu entistä paremmalta jättää työura taakse ja aloittaa kolmas elämä, Kakko sanoo. 16

Eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden kurssin on suunnitellut ja ohjannut Pilvi Tuomainen, joka työskentelee Kulttuurikasvatusyksikkö Taiten vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Kurssi järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa, ja nyt sille haetaan jatkorahoitusta. Kurssi perustuu elämänkaariajatteluun, jossa lapsuus, nuoruus ja aikuisuus sekä eläkepäivät kietoutuvat kokonaisuudeksi. Keskusteluista ja luovista tehtävistä saa henkistä tukea muutokseen, Tuomainen kertoo. Museokokoelmat virkistävät muistia Kahdeksanhenkinen kaupungin työntekijäjoukko on tavannut toisiaan kahdeksan kertaa Vapriikin työpajatilassa syksyn aikana. Vaikka eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa heissä ristiriitaisia tuntemuksia, ohjaaja Pilvi Tuomaisen mukaan kaikki ovat asennoituneet positiivisesti tulevaisuuteen. Kurssilla on palautettu mieleen merkittäviä henkilökohtaisia tapahtumia. Muistin virkistämiseksi ryhmä on kiertänyt Vapriikin näyttelyitä. Jokainen on keskittynyt antamiini tehtäviin tosissaan, Tuomainen iloitsee. Kun menneitä muistelee yhdessä, toisten tarinat tuovat mieleen omia muistoja. Eläkkeelle siirtyvät ovat käyneet läpi suosikkikaupunginjohtajien aikoja ja organisaatiomuutoksia. Yksittäisten työviikkojen päättymisistä on jäänyt mieleen perinteinen perjantaipulloarvonta. Antoisien työvuosien lisäksi he ovat puhuneet myös menneistä vastoinkäymisiä, kuten rankasta lapsuudesta, jaksamisesta työssä vaikeina aikoina ja sairauksista. Vertaistuki ja selviytymistarinat antavat uskoa elämään. Visuaalinen elämäkerta Kotihoidon palveluavustaja Anna Berglind esittelee muistorasiaansa. Se sisältää vanhoja valokuvia, joista voi erottaa hänen työuransa vaiheet. Kuvissa hymyilee Berglindin työkavereita. Muistot ulottuvat yli 30 vuoden ajalle muun muassa Linnainmaan päiväkotiin, Rauhaniemen perhetukikeskukseen, palvelubussiin ja Kalevan kotihoitoon. Ihanat työtoverit ja asiakkaat ovat tuoneet elämääni sisältöä. Huippuhetkiä on mahdotonta erottaa, koska olen nauttinut ihan jokaisesta päivästä. Juttuhetkistä asiakkaiden kanssa on haikeaa luopua, Berglind kertoo. Rakennusmestari Tapio Kakon mielestä muistorasiaa on ollut mahtavaa työstää. Hän on palannut ajatuksissaan opiskeluaikoihin teknillisessä korkeakoulussa ja tärkeisiin merkkipaaluihin kaupungin virassaan. Muistorasiasta paljastuvat muun muassa työ- ja koulutodistukset, ansiomitali sekä työvälineitä, kuten mittatikku. Ammennan edelleen hyvää fiilistä poikavuosista, Kakko sanoo hymyillen. Ryhmä askarteli kurssin aikana myös tulevaisuuden aarrekartat, joiden avulla he suuntasivat ajatuksiaan eläkepäiviin. Kartoissa toistuvat elämän peruspilarit: terveydestä huolehtiminen, perhe ja harrastukset. Tehtyä työtä ei ole silti tarkoitus unohtaa. Pitkän uran jälkeen on hienoa lähteä eläkkeelle. Uskon, että eletty elämä vaikuttaa tulevaisuuteeni. Avaan uuden portin uteliaana, nautin vapaudesta ja pyrin löytämään henkisen tasapainon, vuodesta 1983 asti kaupungilla työskennellyt Tapio Kakko sanoo. Seuraava eläkkeelle siirtyvien kurssi on suunnitteilla keväälle 2015. > Palveluavustaja Anna Berglind kirjoitti koskettavan runon työurastaan kaupungilla. Hänen vierellään tarkastusjohtaja Keijo Lappalainen muistelee uransa huipentumaa, tasavallan presidentin myöntämää revisioneuvoksen arvonimeä. < Rakennusmestari Tapio Kakko nauttii muistelutyöstä niin paljon, että hän kirjoittaa parhaillaan elämäkertaansa muistoksi itselleen ja jälkipolvilleen. 17

Joulutunnelmaan voi virittäytyä Keskustorilla oulunajan tunnelmaan pääsee virittäytymään Keskustorin joulutorilla. Tori on avoinna 22. joulukuuta saakka maanantaista lauantaihin kello 10 19 ja sunnuntaisin kello 12 19. Joulutorilta löytyy käsitöitä ja käyttöesineitä sekä jouluisia herkkuja. Lähes 60 kauppiasta esittelee tuotteitaan havuköynnöksin koristelluissa puukojuissa. Keskieurooppalaista tunnelmaa torille tuovat kauppiaat Tampereen ystävyyskaupungeista Essenistä ja Chemnitzistä. Tredun Kangasalan toimipiste on valmistanut oppilastyönä joulutorille kahvilarakennuksen, jossa on avotuligrilli. Pukki on tavattavissa joka päivä joulutorin pajalla. Torilla on myös tarjolla ohjelmaa päivittäin. Hatanpään lukion musiikkiteatteriesitys Vuosisatojen joulu vie katsojat 1960-luvun tunnelmaan. Tampereen joulutarjonnasta löytyy monenlaista muutakin tapahtumaa ja puuhaa koko perheelle aina loppiaiseen asti. Jouluisia tapahtumia on tarjolla muun muassa Verkarannan joulutalossa, Tallipihan joulukylässä, Lastenkulttuurikeskus Rullassa, Lasten katedraalissa, Työväenmuseo Werstaalla ja Museokeskus Vapriikissa. Särkänniemen Koiramäessä vietetään joulua keskiviikkoisin kello 17 20 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin kello 15 19. Pois kiusanhenki Tampereen kaupungin työpaikoilla on nollatoleranssi henkiselle väkivallalle, kiusaamiselle ja syrjinnälle. Kaupungin toimintaohje hen kisen väkivallan, kiusaami - sen ja syrjinnän estämiseksi on nyt uudistettu. Ohjeesta on tullut myös uusi versio huoneentauluna. OUTI AALTONEN Vuosi vaihtuu juhlavasti Tampereella Tänä vuonna tamperelaisten uudenvuodenjuhla on poikkeuksellisen näyttävä. Vuodenvaihteessa Tampere toimii Suomen uudenvuoden juhlinnan päänäyttämönä. Yle lähettää uudenvuoden televisiolähetyksensä suoraan Tampereelta. Juhla alkaa Tampere-talon Isossa salissa, jossa tarjoillaan huikaiseva musiikkielämys, kun Tampere Filharmonia johtajanaan Santtu-Matias Rouvali sekä Suomen eturivin muusikot astuvat estradille. Solisteina laulavat Diandra, Timo Kotipelto, Sani Aartela ja Anssi Kela. Taikuutta uudenvuoden vastaanottoon tuo Sorin Sirkus. Juontajina ovat Salla Paajanen ja Peltsi Peltola. Perushoitaja Mari Oijennus ja Mary Haavismaa Koukkuniemen Havulasta vilkuttivat väkijoukolle jouluparaatissa marraskuussa. Vuolteentorilla Sähkölaitoksen katolla vuodenvaihteen juhlijoiden tunnelman taivaisiin nostaa JVG, joka on yksi suomiräpin suosituimmista duoista. Ilta huipentuu uudenvuoden lähtölaskentaan ja Ratinasta ammuttavaan ilotulitukseen. Parhaat paikat seurata ilotulitusta ovat Laukontori, Vuolteentori ja Eteläpuisto. Vuolteentorin tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Televisiolähetystä Tamperetalon ja Vuolteentorin juhlahumusta voi seurata kello 22 alkaen. Lähetys Tampereelta päättyy ilotulitukseen. tampere.fi/joulunaika joulutampere.fi vuosivaihtuu.fi Toimintaohjeen tarkoituksena on korostaa hyvän työilmapiirin merkitystä ja tukea työyhteisöjen käyttäytymiskulttuuria hyvää käytöstä ja toisen työntekijän oikeuksia kunnioittavaksi. Tarkoituksena on myös antaa joitakin ohjeita käytännön työelämään henkilöstön hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi. Oppaita sekä huoneentauluja voit joko tilata suoraan Hallintopalvelukeskuksen virastomestareilta osoitteesta virastomestarit@tampere.fi tai tulostaa ne itsellesi Loorasta. Henkilöstöasiat > Työhyvinvointi ja työterveys > Työkyvyn hallinta > Henkinen väkivalta Henkilöstöassistentti Viivi Virtanen viivi.virtanen@tampere.fi 040 518 7597 TEKSTI Tuija Heikkilä Kirjastonkäytön opetusta innostavasti mobiililaitteilla Kirjastonkäytön opetus on tehty Metsossa nyt todella kiinnostavaksi lukiolaisille ja muille toisen asteen opiskelijoille. Tarjolla on tutustumispaketteja siitä, mitä palveluja ja aineistoja opinnoissa voi hyödyntää. Uusinta uutta on Kirjastopolku. Halusimme tuoda perinteisen kirjastonkäytön opetuksen rinnalle jotain erilaista, kirjastonhoitaja Tuija Valli sanoo. Kirjastopolku hyödyntää älypuhelimia, tabletteja ja QRkoodeja. Niiden avulla opiskelijaryhmä suunnistaa kahdeksan erilaisen rastin kautta etsien vastauksia, jotka löytyvät joko kirjastosta tai sen tietokannoista. Kysymysten aihepiirit vaihtelevat elokuvista musiikkiin ja e-kirjoihin. Alle 20 hengen ryhmä on hyvän kokoinen, mutta suurempikin pärjää. Rastit selvittää noin puolessatoista tunnissa. Tarkoituksena on tarjota osallistujille positiivinen ja innostava kokemus kirjastosta, Kirjastopolun toinen suunnittelija, erikoiskirjastonhoitaja Salla Hyökki kertoo. Kirjastopolku sopii minkä tahansa aineen opetuksen tueksi. Samoin lukiolaisille suunnattu koulutuspaketti Tietoa lehdistä on sovellettavissa mihin tahansa oppiaineeseen. Opettajat voivat toki tulla tutustumaan Kirjastopolkuun myös omana ryhmänään, Valli ja Hyökki kannustavat. Toistaiseksi Kirjastopolun voi kiertää vain Metsossa. Opettaja, varaa Kirjastopolku-aika oppilaillesi: 040 800 7825 tai netissä kirjasto.tampere.fi > Kurssit ja opetus > Tiedonhankinnan opetus 18

NIMITYKSIÄ Helena Koskisesta ammatillisen koulutuksen johtaja Tampereen kaupungin ammatillisen koulutuksen johtajan virkaan valittiin kasvatustieteiden maisteri, metsätalousinsinööri (AMK) Helena Koskinen. Hän on toiminut virkaa tekevänä ammatillisen koulutuksen johtajana elokuusta 2013 alkaen ja jatkaa työtään virassa vuoden 2015 alusta alkaen. Helena Koskinen kertoo esimiestyöstään urheilutermein. Tavoite on saada joukkue pelaamaan samaa peliä ja suuntaamaan kohti samaa maalia. Kannustan pelaajia pelaamaan rohkeasti omaa paikkaansa osana joukkuetta. Odotan työntekijöiltä rohkeutta pelata paikkaansa ja antaa palautetta Tredun pelin toimivuudesta. Taktiikkaa hiotaan koko ajan, koska pelikenttä elää. Sakari Suominen viranomaispalvelujen johtoon Tampereen Infran toimitusjohtaja Sakari Suominen aloittaa uuden viranomaispalvelujen yksikön johtajana vuoden 2015 alussa. Suomisella on hyvä kokemus johtamisesta muun muassa Tampereen Infrasta ja tielaitosuudistuksesta. Viranomaispalvelujen yksikön toiminta-alueet ovat seudullinen ympäristöterveys eli elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto, kiinteistönmuodostus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, pysäköinnin- ja katutilavalvonta sekä seudullinen jätehuolto. Kaikkiaan uuteen viranomaispalvelujen yksikköön tulee noin 150 henkilöä. Uusi yksikkö sijoittuu kaupunkiorganisaatiossa konsernipalveluihin Hallintopalvelukeskus Halon, Taloushallinnon palvelukeskus Kipalan ja Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typan rinnalle. Kiitokset Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle. Taimi Kallio Kiitän minua muistaneita eläkkeelle jäädessäni. Marjut Helenius Seuraa myös sosiaalisessa mediassa Tunnetko jo kaupungin kanavat FACEBOOKISSA, TWITTERISSÄ, YOUTUBESSA, FLICKRISSÄ ja LINKEDINISSÄ? Tule ja tykkää, seuraa ja keskustele! www.tampere.fi/sosiaalinenmedia Kauneutta ja Hyvää Oloa Hatanpäällä Yon-Ka-sarjan korkealaatuiset kasvohoidot naisille ja miehille nuorten ihonpuhdistukset jalkahoidot rentouttavat vartalohieronnat meikkaukset Anna läheisellesi tänä vuonna henkilökohtainen lahja lahjakortti täynnä hyvää oloa! Joulukuussa hoidon varanneille tai lahjakortin ostaneille veloituksetta kulmien värjäys ja muotoilu (ovh. 18 ) Voit noutaa tai tilata tarkemman esitteeni myös sähköpostiosoitteen kautta. Kauneus ja Hyvä Olo SKY-Kosmetologi Ruut Inkilä Hatanpään puistokuja 22 G 33900 Tampere puh. 0500 330403 ruut.inkila@gmail.com 19

VILKKUVAT Piritan päiva PIRITTA HAARALA työskentelee lastentarhanopettajana Turtolan päiväkodin esiopetusryhmässä. 30-vuotias Piritta asuu Tampereella aviomiehensä kanssa. 9.00 Eskarissa opetellaan päivittäin muun muassa viikonpäiviä, kuukausia ja vuodenaikoja. 10.00 Eskarilaisten kanssa luistelemassa jäähallissa. Lasten kanssa työskennellessä päivä on täynnä naurua. 11.30 Lapset lukevat satukirjoja odotellessaan. Eläinrakkaat lapset pitävät Miina- ja Manukissojen seikkailuista. 19.00 Jouluihmisenä laitan jouluvalot pihalle aikaisin. 15.00 Salli-koulutuksessa puhutaan päivähoidon liikunnasta ja siitä, miten varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset otetaan käytäntöön. Liikunnan tärkeydestä varhaiskasvatuksessa puhui Teemu Heikkilä. Itsekin pääsin kokeilemaan eri liikuntaleikkejä. 13.00 Kahvitauolla työkaverini Anu Kulmalan kanssa. 20