Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna 2008 ja Ruukkiin vuonna 2009. Kausihuonekokeet aloitettiin maaverranteiden istutuksilla, jotka tehtiin Sotkamossa ja Rovaniemellä vuonna 2008 ja Ruukissa 2009 kesällä. Kausihuonerakenteet ja pöytäviljelykokeen pöydät pystytettiin kevätkesällä 2009. Pöytäviljelykokeen mansikat istutettiin turvesäkkeihin keväällä 2009 ja 2010. Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeessa selvitettiin mansikan satotasoja ja talvenkestävyyttä katetussa muovihuoneviljelyssä, sekä perinteisessä avomaatuotannossa. Lisäksi verrattiin mansikan satotasoja ja kauppakelpoisen marjan määrää Euroopassa yleistyneen mansikanpöytäviljelymenetelmän, sekä perinteisen maapenkkimenetelmän välillä. Verranteeksi pöydät sekä maapenkit oli sijoitettu myös avomaalle, jolloin saatiin selville kausihuoneen vaikutukset sadon aikaistumiseen, satomääriin ja härmäisten ja homeisten marjojen esiintymiseen. Lajikkeina pöytäviljelyssä olivat Honeoye, Polka, Sonata ja Salsa. Maaverranteissa lajikkeina olivat Sotkamossa Bounty, Polka ja Honeoye, Rovaniemellä Jonsok, Polka ja Honeoye, sekä Ruukissa Polka, Honeoye, Salsa ja Sonata. Kokeissa oli mukana kullakin paikkakunnalla kevytrakenteinen kausihuone, joka oli kasvukauden ajan katettuna. Talven ajaksi muovikate laskettiin alas ja keväällä katteet nostettiin ylös, kun pahimmat kevätpakkaset olivat hellittäneet. Kausihuoneet toimitti Marja-Suomen Taimituotanto. Maaverranteet istutettiin rönsytaimista (Puutarha Tahvoset) ja pöytäviljelykokeen lajikkeet odotuspetitaimista (Marja-Suomen Taimituotanto). Maalajeina maaverranteilla olivat Sotkamossa hietamoreeni (HtMr), Ruukissa karkea hieta (KHt) ja Rovaniemellä multava hietamoreeni (mhtmr). Maaverranteessa mansikat istutettiin muovikatteiseen paririviin. Pöytäviljelykokeessa taimet istutettiin kalkittuun, lannoittamattomaan turvesäkkiin (Kekkilän vihanneslevy), kolme tainta säkkiä kohden. Kaikki kokeet kasteltiin ja lannoitettiin tihkukasteluna (tihkulaitteet toimitti Avagro Oy). Pöytäviljelykokeen mansikkasäkit, sekä kausihuoneessa, että avo-
maalla talvehtivat maahan laskettuina ja harsoilla peitettyinä. Maaverranteet talvehtivat ilman harsoja. Pöytäviljelykokeessa kutakin lajiketta oli 9 kpl kahtena kerranteena eli yhteensä 18 kpl yhtä verrannetta kohden. Maaverranteissa kutakin lajiketta oli 10 kpl neljänä kerranteena eli yhteensä 40 kpl yhtä verrannetta kohden. Maaverranteen satotasot laskettiin vuonna 2008 istutetuista, kaksivuotiaista taimista. Pöytäviljelykokeen satotasot laskettiin vuonna 2010 keväällä istutetuista taimista. Vuonna 2009 istutettujen, talvehtineiden mansikoiden satotasoja ei laskettu suurten talvituhojen vuoksi. Kausihuonekokeen kasvinsuojeluissa keskityttiin vain tuhohyönteisten torjuntaan. Homeja härmäruiskutuksia ei tehty ollenkaan vuonna 2010. Kausihuone- ja avomaakasvustot käsiteltiin kesän aikana ainoastaan hillanälvikkäiden ja vihannespunkin torjuntaan tarkoitetuilla Calypso- ja Nissorun-valmisteilla Sotkamossa ja Ruukissa. Rovaniemellä kyseisiä aineita ei käytetty. Syksyllä kaikkien paikkakuntien kasvustot käsiteltiin kerran Carbon Kick Booster-valmisteella vihannespunkkien torjumiseksi. Kuva 1. Kausihuone- ja pöytäviljelykokeet, Rovaniemi 2010. (Kati Hoppula) Rovaniemi Mansikkalajikkeiden talvenkestävyys kausihuoneessa ja avomaalla arvioitiin havainnoimalla kunkin taimen elinvoimaisuutta keväällä kasvuunlähdön jälkeen. Kausihuoneen maaverranteen taimet talvehtivat selvästi heikommin kuin avomaalla olleet taimet (Taulukko 1). Kausihuoneessa olevista lajikkeista kestävin oli Jonsok. Avomaalla kaikki lajikkeet talvehtivat huomattavasti paremmin, mutta heikoin oli Honeoye. Talvenkestävyys havainnoitiin vuonna 2009 istutetuista pöytäviljelykokeen taimista. Pöytäviljelykokeen mansikoista huonoimmin talvehtivat avomaapöytien taimet. Kaikilla avomaa-
pöytien lajikkeilla havaittiin vakavia talvivaurioita. Kausihuoneessa kasvaneet taimet selvisivät huomattavasti paremmin talvesta, vaikka niilläkin oli havaittavissa talvivaurioita. Parhaiten kausihuoneessa talvehti Polka ja huonoimmin Sonata. Taulukko 1. Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeen mansikkalajikkeiden talvenkestävyys Rovaniemellä 2010. Talvehtimisasteikko: 0 = kuollut, 1 = pahoja vaurioita, 2 = pieniä vaurioita, 3 = täysin terve. KH= kausihuone, AV= avomaa. istutusvuosi 2009 2009 2008 2008 Kunto 0-3 AV/pöytä KH/pöytä Av/maa KH/maa Jonsok 2,5 2,2 Honeyoe 0,9 1,8 2,1 1,7 Polka 0,9 2,5 2,5 1,6 Salsa 0,4 1,9 Sonata 0,4 1,3 Kausihuone aikaisti maaverranteen satoa noin kahdella viikolla avomaahan verrattuna, mutta samalla kausihuone lyhensi satokautta (Kuvio 1). Satotasot jäivät kausihuoneen maaverranteessa myös huomattavasti heikommiksi kuin avomaaverranteella. Lajikkeiden keskimääräinen satotaso oli kausihuoneen maaverranteella vajaat 100 g/taimi, kun avomaa verranteessa satoa saatiin noin 200 g/taimi. Heikompaan satotasoon vaikutti todennäköisesti maaverranteiden heikko talvehtiminen kausihuoneessa, mutta vaikutusta saattoi olla myös heikommalla pölyttymisellä. Kuva 2. Kausihuoneen maaverranne, Rovaniemi 2010. (Kati Hoppula) Kausihuone aikaisti ja nopeutti myös pöytäviljelykokeen satokautta verrattuna avomaapöytiin. Erona maaverranteisiin kausihuonepöytien sato oli kuitenkin parempi kuin avomaapöytien sato. Kausihuonepöytien sato alkoi noin viikkoa aikaisemmin kuin avomaapöydillä ja loppui noin kuukautta aikaisemmin kuin avomaalla. Avomaan pöytämansikoilla sadontuotto alkoi heinäkuun lopulla ja jatkui pakkasten tuloon saakka. Myöhäinen sadontuotto toi
ongelmia sadon kypsymisen kanssa, sillä elokuun puolen välin jälkeen sadon kypsyminen ulkopöydillä hidastui huomattavasti. Viimeiset marjat poimittiin raakoina pakkasten tullessa. Kuva 3. Kausihuoneen pöydät, Rovaniemi 2010. (Kati Hoppula) Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe Rovaniemi 2010 400 350 300 g/taimi 250 200 150 100 50 0 KH maa AV maa KH pöytä AV pöytä 9.7. 16.7. 23.7. 30.7. 6.8. 13.8. 20.8. 27.8. 3.9. 10.9. 17.9. Kuvio 1. Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeen keskimääräinen satokertymä (g/taimi), käsittelyittäin, kaikkien lajikkeiden keskiarvona Rovaniemellä 2010. KH= kausihuone ja AV= avomaa, ilman kausihuonetta. Kausihuoneen maaverranteen parhaimman sadon tuotti Jonsok (Kuvio 2). Eroa muihin ei kuitenkaan ollut paljon, sillä kaikkien lajikkeiden sadot jäivät heikoiksi. Avomaaverranteen suurimman sadon tuotti Honeoye, vaikka sillä talvehtiminen olikin avomaan heikoin. Lähes samaan satotasoon avomaalla ylsi myös Polka.
Pöytäviljelykokeen parhaimman sadon tuotti kausihuoneessa Salsa, jonka satotaso oli lähes 600 g/taimi (Kuvio 3). Polka ja Sonata olivat sadoltaan tasavertaisia ja tuottivat kausihuoneessa vajaat 400 g/taimi. Avomaapöydillä Salsa, Sonata ja Polka tuottivat keskimäärin 400 g/taimi. Polka ja Sonata tuottivat tasaisesti satoa. Salsa tuotti satoa muita hitaammin. Pöytäviljelykokeen heikoimman sadon sekä kausihuoneessa, että avomaapöydillä tuotti Honeoye. Mansikka maaverranne Rovaniemi 2010 700 600 g/taimi 500 400 300 200 100 0 9.7. 16.7. 23.7. 30.7. 6.8. 13.8. 20.8. 27.8. 3.9. 10.9. 17.9. Honeoye KHm Jonsok KHm Polka KHm Honeoye AVm Jonsok AVm Polka AVm Kuvio 2. Mansikan kausihuonekokeen maaverranteen kumulatiivinen sato (g/taimi) Rovaniemellä 2010. KHm = kausihuoneen maaverranne ja AVm = avomaaverranne, ilman kausihuonetta. Mansikka pöydät Rovaniemi 2010 700 g/taimi 600 500 400 300 200 100 0 9.7. 16.7. 23.7. 30.7. 6.8. 13.8. 20.8. 27.8. 3.9. 10.9. 17.9. Honeoye KHp Polka KHp Salsa KHp Sonata KHp Honeyoe AVp Polka AVp Salsa AVp Sonata AVp Kuvio 3. Vuonna 2010 istutetun mansikan pöytäviljelykokeen kumulatiivinen sato (g/taimi) Rovaniemellä 2010. KHp = kausihuone pöydät ja AVp = avomaapöydät, ilman kausihuonetta.
Laadultaan kausihuoneverranteiden sato oli parempaa kuin avomaaverranteiden sato (Taulukko 2). Kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta oli molemmilla kausihuoneverranteilla yli 90. Ero kausihuoneen ja avomaan välillä näkyi etenkin homeisten marjojen vähäisempänä määränä kausihuoneessa. Härmää marjoissa esiintyi kokonaisuudessaan hyvin vähän. Härmäisiä marjoja oli kuitenkin hieman enemmän avomaaverranteissa kuin kausihuoneverranteissa. Pienten marjojen määrään kasvupaikalla ei ollut selvää vaikutusta. Marjakoko oli kausihuoneen verranteilla hieman suurempi kuin avomaalla. Taulukko2. Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeen sadon laatujakauma (), marjakoko (g/marja), sato tainta kohden (g/taimi) ja hehtaarisato (kg/ha) Rovaniemellä 2010. KH = kausihuone, pöytä = pöytäviljelykoe, AV = avomaa, ilman kausihuonetta ja maa = maaverranne. Rovaniemi 2010 Lajike Hyvä Pienet Home Härmä g/marja g/taimi kg/ha KH pöytä Honeoye 95,4 1,6 0 0 12,3 79 3180 Polka 91,7 6,0 0,05 0,1 7,6 380 15212 Salsa 95,8 1,0 0,3 0,0 13,3 595 23812 Sonata 94,2 3,6 0 0,6 10,2 379 15176 Av pöytä Honeoye 73,6 0,3 3,3 0,1 14,7 125 5005 Polka 47,5 2,1 18,6 1,8 6,7 390 15609 Salsa 35,5 1,5 18,3 0,5 10,3 426 17037 Sonata 51,9 1,0 9,9 0,8 10,7 413 16502 KH maa Honeoye 96,4 0,8 0,1 0 16,8 75 2990 Jonsok 96,3 3,0 0,1 0 11,6 97 3890 Polka 93,6 2,2 1,1 0 12,5 70 2814 AV maa Honeoye 74,2 0,5 8,1 2,5 14,3 233 9306 Jonsok 62,3 1,1 21,3 1,3 9,3 174 6976 Polka 48,5 1,0 27,9 2,7 9,4 211 8425