TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja
Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on väestökehitys, jonka ennustetaan olevan negatiivinen. Valtionvarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,4 % vuonna 2017. Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu arvion mukaan 1,6 %. Työllisyys on parantunut Kainuussa ja Kajaanissa viimeisten vuosien aikana. Talouskasvun ja työllisyyden parantumisen vaikutukset näkyvät maltillisesti verotuloennusteissa. Verotulojen ennustetaan kasvavan nykytasosta vasta vuonna 2019.
Kajaanin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös oli ylijäämäinen 2,1 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvio on alijäämäinen -3,3 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen 2017 perusteella alijäämä (peruskaupunki ja liikelaitokset) on n. -7,0 milj. euroa. Tilinpäätösennusteeseen sisältyy vielä epävarmuutta (verotulojen sekä sote-menojen lopullinen toteuma). Taloussuunnitelmavuodet 2018-2019 ovat voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan alijäämäisiä.
Peruskaupunki: Kaupunginhallitus Vuolijoen aluelautakunta Sivistyslautakunta Ympäristötekninen ltk Kainuun pelastuslaitos Liikelaitokset: Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tytäryhtiöt Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Loiste Oy 75,8 % Loiste Lämpö Oy 87,9 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 47,5 % Edukai Oy 100 % Kainuun liitto 46,8 % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Osakkuusyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kajaanin Matkailu Oy 30 % Kajaanin Palvelutalosäätiö
Tuloslaskelma/ peruskaupunki (1 000 ) TP 2016 TA 2017 TA 2018/raami Toimintatuotot 40 358 40 514 40 500 0,0 Valmistus omaan käyttöön 732 970 900-7,2 Toimintakulut -248 983-252 974-250 800-0,9 Toimintakate -207 893-211 490-209 400-1,0 Verotulot 137 133 134 625 135 800 0,9 Valtionosuudet 73 093 76 853 77 800 1,2 Rahoitustuotot ja kulut 6 632 5 693 5 600-1,6 Vuosikate 8 965 5 681 9 800 72,5 Poistot ja arvonalentumiset -9 731-10 059-10 700 6,3 Tilikauden tulos -766-4 378-900 Satunnaiset erät 40 1 000 1 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -726-3 378 100 Muutos TA 2017-2018, %
KAJAANIN KUNTATALOUDEN RAKENNE (peruskaupunki ja liikelaitokset): TULOT: VEROTULOT (tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero) n. 135,8 milj. euroa (TA 2018), 40 % tulopohjasta VALTIONOSUUDET (peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen muu valtionosuus) n. 101,1 milj. euroa (TA 2018), 29 % tulopohjasta TOIMINTATUOTOT (mm. palvelujen myynnistä saatavat maksut, vuokrat, päivähoitomaksut, myyntituotot, valtiolta saatavat korvaukset ja tuet ja avustukset) n. 105,9 milj. euroa (TA 2017), 31 % tulopohjasta
KAJAANIN KUNTATALOUDEN RAKENNE (peruskaupunki ja liikelaitokset): MENOT: HENKILÖSTÖKULUT (palkat, henkilösivukulut ja eläkemaksut) n. 90,8 milj. euroa (TA 2017), 29 % menopohjasta PALVELUJEN OSTOT (josta Kainuun sote:n maksuosuus, 128,7 milj. euroa, muita palveluja: suunnittelu- ja rakentamispalvelut, siivous, puhelin- ja tietoliikennepalvelut, vakuutukset, jätehuolto, ruokapalvelut, matkustus- ja kuljetuspalvelut, koulukuljetukset jne.) n. 167,5 milj. euroa (TA 2017), 54% menopohjasta
KAJAANIN KUNTATALOUDEN RAKENNE (peruskaupunki ja liikelaitokset): MENOT: AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT (mm. lämmitys, sähkö, rakennusmateriaalit, vesi, kalusto, polttoaineet jne.) n. 17,8 milj. euroa (TA 2017), 6 % menopohjasta AVUSTUKSET (lasten kodinhoidon tuki, ehkäisevät toimeentulotuki, yksityinen päiväkotitoiminta/palvelusetelimaksut, yhteisöavustukset) n. 13,1 milj. euroa (TA 2017), 4 % menopohjasta VUOKRAKULUT (kiinteistöjen ja laitteiden vuokrat, sisäisten tilavuokrien osuus 11,8 milj. euroa) n. 23,3 milj. euroa (TA 2017), 7 % menopohjasta
Lisäksi kaupungin talouteen vaikuttavat rahoitustuotot- ja kulut (korko- ja osinkotuotot sekä korko- ja rahoituskulut) Tulojen ja menojen erotuksesta muodostuu tilikauden ali- tai ylijäämä
Investointi (esim. monitoimitalon rakentaminen) kirjataan omaisuudeksi taseeseen. Vaikutukset tilikauden tulokseen: Poistot taloudellisen käyttöajan mukaan Rahoituskulut (lainojen korot) Muut käyttötalousmenojen lisäykset (esim. henkilöstökustannukset, kiinteistönhoito yms.) Korkea investointitaso kasvattaa suunnitelmakauden poistojen kokonaismäärää
TUNNUSLUKUJA: Tilastokeskuksen väestöennuste 2014-2040/Kajaani: Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
TUNNUSLUKUJA: Työllisyystilanne : 2016 2015 2014 Kajaani 14,3 15,9 16,3 Kainuu 15,2 16,6 16,9 Koko maa 13,2 13,4 12,4 Lähde: Tilastokeskus Työttömyysprosentti 31.7.2017 oli 13,4 %. Työllisyystilanne on parantunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana.
TUNNUSLUKUJA (TP 2016): Tunnusluku: 2016 Kajaani 2016 Konserni Investointien tulorahoitus, % 46,1 54,7 Omavaraisuusaste, % 63,0 32,0 Kertynyt ylijäämä, milj. 78,5 86,2 Kertynyt ylijäämä, /asukas 2 091 2 298 Lainat /asukas 2 748 (koko maa: 2 938) 8 717 (koko maa: 6 159) 46,1 % (konserni: 54,7 %) investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella, loppuosa on rahoitettu vieraalla pääomalla Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Ylijäämä kertoo, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä vuonna 2016 oli 2 938 euroa, konsernien osalta 6 159 eur/asukas. Kaupunkikonsernin keskimääräistä suurempi velkamäärä vaikuttaa konsernin tunnuslukuihin. Uuden kuntalain myötä kuntien taloudellisen tilanteen tarkastelu ja arviointi tehdään konsernitasolla, jolloin konsernin tunnusluvut otetaan huomioon (esim. kriisikuntakriteereitä arvioitaessa)
TULEVAISUUDEN HAASTEET: Kaupungin rahoituspohja muuttuu merkittävästi vuonna 2020: Toimintamenoista poistuvat sote-menot (Kainuun sote:n maksuosuus), Kainuun liiton maksuosuus, pelastus- ja maaseututoimen sekä lomituksen kustannukset, yhteensä n. 136,0 milj. euroa, joka vastaa n. 44 % kaikista toimintamenoista (peruskaupunki ja liikelaitokset). Valtionosuuksia ja verotuloja leikataan samanaikaisesti. Tarkkoja laskelmia leikkauksista ei vielä ole, mutta oletettavaa on, että tuloja leikataan enemmän kuin menoja. SOTE- ja pelastustoimen kiinteistöt jäävät kunnille. Lakisääteisten kuntayhtymien (Kainuun SOTE) kiinteistöt siirtyvät maakunnalle. Taseesta poistuvat kuntayhtymäosuudet, mutta velat jäävät (samoin tulosvaikutteiset vuosipoistot). Uudistus vaikuttaa erityisesti Kajaanin Mamsellin liiketoimintaan
TULEVAISUUDEN HAASTEET: Kaupungin velkamäärä on kasvanut viime vuosina. Investointitaso on korkea, mikä johtaa velkamäärän kasvuun. Talouden tasapainon saavuttamisen kannalta keskeisimmät toimenpiteet ovat: 1) Investointitaso pidetään maltillisena 2) Taloussuunnittelussa pyritään siihen, että tulot kattavat menot, eikä alijäämää synny. Toiminta sopeutetaan vastaamaan muuttuvaa tulopohjaa.
LISÄTIETOJA: Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaanin kaupunki Puh. 044 7100 237 eeva.suomalainen@kajaani.fi