Hanhijoen koulun työsuunnitelma 2017 2018
1. HANHIJOEN YLEISOPETUS JA PIENRYHMÄT, KÄYTÖSSÄ OLEVAT RESURSSIT JA TUNTIMÄÄRÄT Hanhijoen koulussa on kuusi yleisopetuksen ja kolme pienryhmien luokkaa. Hanhijoen pienryhmien oppilaille annetaan sekä 9- että 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvaa, kunkin oppilaan kohdalla erikseen sovellettua HOJKS:iin pohjautuvaa yksilöllistä opetusta ryhmässä. Opetus on luokkamuotoista ja tuntijako pääsääntöisesti yleisopetuksen mukainen. Lisäksi opetusta eriytetään tarvittaessa heterogeenisen oppilasaineksen vuoksi. Oppilas- ja luokkakohtaiset oppiaineiden painotukset päätetään lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaiden oppimisedellytykset. Esimerkiksi A 1-kieltä opetetaan vain osalle oppilaista. Toisaalta muutamia pienryhmien oppilaita on integroituja yleisopetuksen englannin- ja ruotsintunneilla. Hanhijoen koulun yleisopetus Oppilasmäärät, luokat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat: 1.lk 18 opp./op. Leena Mönkkönen 2.lk 20 opp./op. Sanna Hellstèn-Niskanen 3.lk 18 opp./op. Marita Savonmäki 4.lk 21 opp./op. Pirkko-Liisa Kronbäck 5.lk 18 opp./op. Teuvo Nurmi 6.lk 25 opp./op. vs. Jaakko Toivonen (Janne Kuosa 1.8.2017-31.1.2018) hk.kko Marja Nurminen Lisäksi koulunkäynninohjaaja Suvi Mäenpää maanantaisin ja keskiviikkoisin Yhteensä 120 oppilasta Hanhijoen koulun pienryhmät Oppilasmäärät, luokat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat: B (1.-3.lk) 8 opp./op. Tiina Nurmio (Eini Haarakallio, Hannele Pietilä ja hk.kko Minna Jyrkkiö) C (3.-6.lk) 7 opp./op. Anu Virala (Sini Honkanen, hk.kko Jaana Isomäki) D (6.-9.lk) 8 opp./op. Annika Pekkola (Marjo Mäkitalo, hk.kko Susanna Taipale) Yhteensä 23 oppilasta Hanhijoen koulussa on yhteensä 143 oppilasta Opetustuntien määrä Hanhijoen yleisopetuksessa on yhteensä 175 viikkotuntia. Näistä tunneista on varattu yksi tunti tukiopetukseen sekä erityistehtävien hoitoon seuraavasti: 1h av vastaavalle ja 2h musiikkiesitysten hoitoon syyslukukaudella. Muu osa käytetään varsinaiseen opetusryhmäkohtaiseen opetukseen. Lisäksi koulussamme toimii
kaksi kerhoa, joihin on myönnetty valtionavustusta. Hanhijoen pienryhmillä viikkotuntimäärä on 77 tuntia. Englannin opetuksen hoitaa aineenopettaja Marjo Lilja ja ruotsia opettaa luokanopettaja Jaakko Toivonen. Laaja-alaista erityisopetusta annetaan 13 vuosiviikkotuntia ja opetuksesta vastaa Kerttu Pöyhönen. Koulupsykologina koulussamme toimii Erica Forsblom, koulukuraattorina Jenni Kankainen ja terveydenhoitajana Monika Vanhatalo. 2. KASVATUS- JA OPETUSTOIMINTA 2.1. Painopistealueet ja aihekokonaisuudet Tulevan lukuvuoden painopistealueet tulevat olemaan: Oppilaan hyvinvointi ja osallisuus Suomi 100- tapahtuma 2.2. Monialaiset oppimiskokonaisuudet Uusi opetussuunnitelma edellyttää laaja-alaiseen osaamiseen perustuvien monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Kukin kokonaisuus on oppilaan vuosiviikkotuntimäärän laajuinen. Oppilaan arviointi toteutetaan yhtäältä itsearviointina ja toisaalta osana niitä oppiaineita, jotka monialaisissa kokonaisuuksissa kulloinkin ovat vuorossa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään opetussuunnitelman perusteissa kuvattuja toimintakulttuurin periaatteita. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä omakohtaisen innostuksen herättämiseksi. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on Vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa Nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen Lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
Tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön Antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin Vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta Innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Hanhijoella monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan teemalla Suomi100 vuotta 29.11.-5.12.2017. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunnitellessa oppilaiden osuus suunnittelussa otetaan huomioon. Monialaiset oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt, arviointikäytännöt ja laaja-alainen osaaminen kirjataan jokaisen oppimiskokonaisuuden kohdalla erikseen. 2.3. Valinnaisaineet Valinnaisen aineen tehtävänä on tarjota laaja-alaisia ja motivoivia opintokokonaisuuksia. Kuudennella luokalla valinnaisena tarjotaan kuvataidetta kahtena eri toteutuksena. Neljännellä luokalla tarjotaan joko kuvataidetta tai liikuntaa. Valinnaista ainetta on yksi tunti viikossa. Kurssit arvioidaan sanallisesti. Valinnainen 6.lk Kuvataide 1. Tavoitteet: Oppilas saa myönteisiä kokemuksia kuvataiteesta ja laajentaa suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin Oppilaan identiteetti, kulttuurinen osaaminen ja yhteisöllisyys vahvistuvat kuvia tuottamalla Oppilas harjaantuu kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Sisällöt: Taideteokset kuvallisen työskentelyn lähtökohtana Kuvien tuottaminen monipuolisin tekniikoin Kuvallisen ja draamallisen ilmaisun yhdistäminen Arviointi: Oppilas osaa ilmaista näkemyksiään taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa ympäristössä Oppilas tunnistaa suomalaisen taidehistorian keskeisimpiä teoksia ja hahmottaa kulttuuria kuvien takana historiallisessa kontekstissaan
Toteuttaminen: Keskiviikkoisin klo 9.45-10.30 Opettajana luokanopettaja Pirkko-Liisa Kronbäck Kuvataide 2. Tavoitteet: Oppilaan kuvanlukutaitojen kehittäminen Mielipiteen ilmaiseminen perustellusti Sujuva toimiminen osana ryhmää Oppilaan ilmaisutaidon kehittäminen Sisällöt: Muistiinpanojen tekeminen katsotuista animaatioista ja elokuvista Kirjallinen erittely ja oma arvio Oman näkökulman ja mielipiteen perusteltu jakaminen muiden kesken Piennäytelmän laatiminen ryhmän valitsemasta teemasta Arviointi: Oppilaan kyky perustella oma näkemyksensä kirjallisesti ja suullisesti Oppilaan esiintymistaidot ja toimiminen osana ryhmää Toteutus: Keskiviikkoisin klo 9.45 10.30 Opettajana LO Jaakko Toivonen Valinnainen 4.lk Liikunta Tavoitteet: Oppilas saa myönteisiä kokemuksia liikunnasta. Oppilaan työskenteleminen ryhmässä varmentuu. Oppilas suunnittelee omalta osaltaan tuntien sisältöä. Sisällöt: Monipuolinen valikoima eri lajeja ja leikkejä vuodenaikojen mukaan. Oppilas aktiivinen suunnitteluja laji- ja leikkivalikoimasta. Lajeja ja leikkejä koulun liikuntasalissa, kentällä, piha-alueella ja lähimetsissä.
Arviointi: Vertaisarviointi Jatkuvaa arviointia Arviointilomakkeet mallia hymyhuuli. Toteuttaminen: Keskiviikkoisin klo 9 9.45. Opettajana toimii luokanopettaja Teuvo Nurmi ja viransijaisena 5.9. lähtien luokanopettaja Minna Kraama. Kuvataide Tavoitteet: Oppilas saa myönteisiä kokemuksia kuvataiteesta ja laajentaa suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin Oppilaan identiteetti, kulttuurinen osaaminen ja yhteisöllisyys vahvistuvat kuvia tuottamalla ja katsomalla Oppilas harjaantuu kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Sisällöt: Kuvien tuottaminen monipuolisin tekniikoin lähtökohtana lapsen omat kuvakulttuurit ja lähiympäristö Kuvallisen ja draamallisen ilmaisun yhdistäminen Arviointi: Oppilas osaa kertoa näkemästään ja tuotoksistaan Oppilas harjaantuu taidekuvien ja omien kuvakulttuuriensa tulkitsemiseen ja arvioimiseen Toteuttaminen: Keskiviikkoisin klo 9.00-9.45 Opettajana luokanopettaja Pirkko-Liisa Kronbäck 2.4. Turvallisuus, kiusaamisen ehkäisy ja kasvatuskeskustelu Hanhijoen koulussa järjestetään joka syksy poistumisharjoitukset. Koulun järjestyssäännöt käsitellään yhdessä oppilaiden kanssa ja ne lähetetään kotiin tiedoksi ja allekirjoitettaviksi. Koulun ulkopuoliseen toimintaan kuten uima- ja jäähalliin kuljemme bussilla. Polkupyörillä
liikkuessa oppilaat kuin opettajatkin käyttävät pyöräilykypärää. Hanhijoen kaikki koulukuljetukset toteutetaan ammattikuljetuksin. Kasvatuskeskustelu on aina ensisijainen keino puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelun käy epätoivotun käytöksen huomannut opettaja ja käyty keskustelu kirjataan Wilmaan. Ilmitulleisiin koulukiusaamistapauksiin puututaan välittömästi. Koulussa toimii kiusaamistiimi joka selvittelee tapauksia ja huolehtii niiden kirjaamisen ja huoltajille tiedottamisen. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn oppilaille pidetään kiusaamisen vastaisia oppitunteja. Liitteinä Paimion ja Sauvon perusopetuksen aiheeseen liittyvät ohjeet Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamisesta ja häirinnältä (liite 1) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma (liite 2) 2.5. Yleisopetuksen ja pienryhmien yhteistyö Toimintaryhmät, joissa oppilaita kaikilta luokka-asteilta Opettajavaihdot Yhteiset päivänavaukset Pienryhmien oppilaita integroitu yleisopetuksen tunneille Yhteisiä tunteja 5.lk:n ja pienryhmien isojen oppilaiden kanssa Yhteisiä työ- ja askartelupajoja alkuopetuksen kanssa 2.6. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheyhteistyö Toiminnan pääpaino on sosiaalisten taitojen tukemisessa Toiminnassa hyödynnetään koulun ympäristön luontoa (metsä, pururata) Preitilän esikoululaiset tulevat muun päiväkotiryhmän kanssa salivuoroon ja osallistuvat suunniteltuun vuorovaikutustaitoja tukeviin toiminnallisiin opetustuokioihin koulun puolella Hanhijoen päiväkodin esikoululaiset jaetaan myös pienempiin ryhmiin, jotka vuorollaan osallistuvat ohjattuun toimintaan Lisäksi on kaikille esikoululaisille suunnattua toimintaa ja tapahtumia Toiminnan yhteissuunnittelu esikoulun opettajien kanssa syyskuussa 2.7. Oppilashuollon järjestäminen Hanhijoen koulussa Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Sitä toteutetaan koko oppilaitosyhteisöä tukevana monialaisena yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden tahojen kanssa. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) mukaisesti yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tekevät Hanhijoen koulussa kaikki kouluyhteisön aikuiset tavoitteenaan oppilaiden oppiminen, hyvinvointi, terveys, osallisuus ja vuorovaikutus sekä oppimisympäristön esteettömyys, turvallisuus ja terveellisyys.
Koko kouluyhteisön oppilashuoltotyötä Hanhijoen koulussa koordinoi yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Korri (koulukohtainen oppilashuoltoryhmä). Ryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida oppilashuoltotyön toteutumista. Moniammatillisen ryhmän jäseniä ovat Kerttu Pöyhönen (laaja-alainen erityisopettaja), Jenni Kankainen (kuraattori), Monika Vanhatalo (terveydenhoitaja), Erica Forsblom (psykologi) ja Annika Pekkola (vararehtori). Ryhmän vastuuhenkilönä ja puheenjohtajana toimii Hanhijoen koulun rehtori Leena Mönkkönen. Ryhmä tekee yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin ja sen toiminnasta tehdään muistio. Yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään tapauskohtaisesti kokoontuvassa yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä Marrissa (moniammatillinen oppilashuoltoryhmä), joka voidaan perustaa oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksensa merkitystä, hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella. Myös asiantuntijoiden nimeäminen tapahtuu oppilaan tai hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä on moniammatillinen. Ryhmän toimintaa koordinoi koulun rehtori, joka vastaa oppilashuoltorekisteristä. Tehostettua ja erityistä tukea koskevista asioista vastaa Hanhijoen koulussa oppimisen tukiryhmä (OTR). Moniammatillinen ryhmä, jonka jäseniä ovat laaja-alainen erityisopettaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, oppilaan luokanopettaja ja koulun rehtori, kokoontuu tarpeen mukaan. Pedagogisten asioiden käsittely kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin. 2.8. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria uuden opetussuunnitelman mukaan. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunnitellessa ja toteutettaessa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun tapahtumiin lukuvuoden aikana. Koulussamme toimii aktiivinen vanhempaintoimikunta, joka omalta osaltaan tukee ja edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle. Jokapäiväistä yhteydenpitoa helpottaa Wilma, jota jo suurin osa huoltajista käyttää niin yleisopetuksessa kuin pienryhmissä. 3. Koulun ulkopuolella annettava opetus, yhteistyötahot ja työelämään tutustuminen pienryhmissä KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus Erityisneuvolat, TYKS ja yksityiset terapeutit Liikkumis- ja asioimiskäynnit lähiympäristössä TET-harjoittelu Tapahtumakalenterin mukainen yhteistoiminta, teemat ja kummitoiminta Paimion seurakunta: Vierailukäynnit ja tapahtumat Vistan pienryhmät: Yhteiset urheilukilpailut Bovallius-ammattiopistossa koulutuskokeilut 9.lk:n oppilaille tammi/helmikuussa Paimion musiikkiopisto
Peimarin United 4H-kerho Yrityskylä (6.lk) 4. OSALLISUUS JA OPPILASKUNTA Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Hanhijoen koulussa oppilaskunta muodostuu kaikista koulun oppilaista. Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on tuoda oppilaiden ääni kuuluviin koulun asioissa ja lisätä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulussa. Oppilaskuntatoiminta edistää oppilaiden kykyä ottaa vastuuta yhteisistä asioista omassa kouluyhteisössä. Syyslukukauden aikana järjestettävissä vaaleissa oppilaat valitsevat oppilaskunnalle hallituksen, jossa on edustaja jokaiselta koulun luokalta. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti ohjaavan opettajan johdolla. Oppilaskunnan hallitus pohtii, käsittelee ja ratkaisee kouluarkeen liittyviä kysymyksiä sekä suunnittelee oppilaiden yhteistoimintaa ja kouluviihtyvyyttä. Luokan edustaja toimii tärkeänä viestin välittäjänä hallituksen ja luokan välillä. 5. ILTAPÄIVÄTOIMINTA Hanhijoen koulussa on iltapäiväkerho joka päivä klo 13.00-16.00. Iltapäiväkerhon ohjaajat toimivat avustajina koulun pienluokilla ja jatkavat työpäiväänsä iltapäiväkerhon ohjaajina. Työpäivän aikana on luonteva vaihtaa tarvittaessa tietoja ohjaajan kanssa. Ensimmäisen luokan ensimmäisessä vanhempainillassa tai kouluuntutustumispäivänä kerho-ohjaajat ovat olleet mukana esittelemässä toimintaansa. Suunnitelma on liitteenä 4. 6. ARVIOINTI Oppimisen arviointi jaetaan opintojen aikaiseen sekä päättöarviointiin, jossa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. Pääosa opintojen aikaista arvioinneista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojenedistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Myös vertaisarviointitaitoja kehitetään. Laajennetut vanhempainvartit pidetään toisen ja kuudennen vuosiluokan päätteeksi. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua keskusteluun yhdessä oppilaan kanssa.
7. OPETTAJIEN KOULUTUS Uuden opetussuunnitelman jalkautuminen käytäntöön tulee olemaan kuluvan lukuvuoden teemana edelleenkin arviointikulttuurin lisäksi. VESO-koulutuksia järjestetään seuraavasti: Lukuvuoden yhteissuunnittelu 11.8.2017 Uuden OPS:n mukainen arviointi 14.8.2017 (Martti Hellström) Lauantai 13.1.2018 Työnantajan määräämät KIKY-ajan osuudet (12 h): TVT-koulutusta 3h, valitaan koulutuskalenterista TYHY-iltapäivä 3h (klo 15-18) Koko koulun yhteissuunnitteluiltapäivä 3hX2 (klo 15-18) Muihin koulutuksiin osallistutaan tarjonnan ja tarpeen mukaan. Samoin kaupungin järjestämiin ensiapukoulutuksiin osallistutaan tarpeen mukaan.
Liitteet: 1. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 3. Tapahtumakalenteri 2017-2018 (alustava suunnitelma, kesken) 4. Hanhijoen iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma 2017-2018 5. 6.-7-luokan nivelvaiheen vuosikello Kannen kuva: Ekaluokkalaisten lakitus 15.8.2017 28.8.2017 Leena Mönkkönen Hanhijoen koulun rehtori
Liite 1 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 PAIMION KAUPUNKI JA SAUVON KUNTA
Johdanto Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen ja häiriöttömään oppimisympäristöön. Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus toimia kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi, vähentämiseksi ja selvittämiseksi. Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan kouluissa tehdään jatkuvaa ennaltaehkäisevää työtä myönteisen oppimisympäristön luomiseksi ja oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilaiden valvonta on järjestetty asianmukaisesti, eitoivottuun käytökseen puututaan nopeasti ja asioiden selvittämisessä tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Tietoisuutta kiusaamiseen ja häirintään liittyvissä asioissa lisätään. Järjestyssäännöt käydään oppilaiden kanssa läpi heti lukuvuoden alussa ja tarvittaessa lukuvuoden aikana uudestaan, jotta oppilaat tietävät, millaista käytöstä koulussa edellytetään. Kummioppilas-, turvakaveri- ja tukioppilastoiminnat edistävät yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä sekä ennaltaehkäisevät osallistavalla toiminnallaan syrjäytymistä ja kiusaamista. Tämä suunnitelma sisältää toimintaohjeet kiusaamisen, häirinnän ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Suunnitelmaa voidaan täydentää kunkin koulun omilla ohjeistuksilla. Kiusaaminen Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä joko henkisesti, fyysisesti ja/tai hiljaisesti kiusaamalla. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Toistuvuus tarkoittaa sitä, että sama oppilas joutuu yhä uudestaan muiden ilkeän tai vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Tahallisuus merkitsee, että tekojen tarkoitus todella on loukata tai aiheuttaa harmia ja pahaa mieltä. Vaikeus puolustautua tarkoittaa sitä, että kiusattu on jollain tavoin kiusaajaansa nähden heikommassa asemassa. Riidat ja erimielisyydet kuuluvat ihmisten elämään. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat yleensä ohimeneviä ja hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi
joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. (http://www.kivakoulu.fi/mita_kiusaaminen_on, 8.6.2016) Kaikissa Paimion ja Sauvon perusopetuksen kouluissa vahvistetaan oppilaiden kiusaamisen vastaisia asenteita oppitunneilla, joiden aiheena on esimerkiksi kiusaamisen tunnistaminen, ennaltaehkäiseminen ja vaikutukset. Ennaltaehkäisevänä työnä toimii myös tunnetaitojen opettaminen oppilaille. Kouluilla on käytössä Suomen mielenterveysseuran Hyvän mielen koulu materiaali. Kiusaamiseen puututaan aina ja tietoon tulleet kiusaamistapaukset kirjataan. Jokaisessa koulussa selvitetään ilmi tulleet kiusaamistapaukset. Tämän hoitaa joko tehtävään erikseen nimetty tiimi tai kyseessä olevan oppilaan luokanopettaja yhdessä työparinsa/rehtorin kanssa. Kiusaamisselvittely toteutetaan seuraavasti: Tilanteen kulun selvittäminen Osapuolten kuuleminen Tapahtumien kirjaaminen Sopimus kiusaamisen loppumisesta ja seurauksista, mikäli kiusaaminen jatkuu Seurannasta sopiminen Huoltajien, luokanopettajan tai valvojan, oppilashuollon ja rehtorin tiedottaminen Jatkuva seuranta Huoltajapalaveri, mikäli tilanne sopimuksesta huolimatta jatkuu. Yhteydenotto tarvittaessa lastensuojeluun ja/tai poliisiin
Väkivalta ja aggressiivinen käyttäytyminen Väkivaltatilanteet ja aggressiivinen käytös saattavat ilmetä koulussa hyvin yllättäen. Oppilaiden keskinäisessä väkivaltatilanteessa opettaja tai muu paikalla oleva aikuinen puuttuu tilanteeseen ja pyytää tarvittaessa avukseen toisen aikuisen. Tilanteessa huolehditaan myös muiden oppilaiden turvallisuudesta ja heidät ohjataan tilanteen niin vaatiessa turvaan. Osalliset oppilaat ohjataan tilanteen rauhoituttua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle tai terveyskeskukseen ja tapahtuneesta tiedotetaan rehtoria ja oppilaan huoltajia. Hätätilanteessa soitetaan 112. Mitä parempi oppilaantuntemus henkilökunnalla on, sitä paremmin oppilaan toiminta on usein ennakoitavissa. Huolellinen oppilaiden valvonta ja tunnetaitojen vahvistaminen ovat myös tekijöitä, joilla väkivaltatilanteita ehkäistään ennalta. Ennaltaehkäisevänä toimena on nähtävä myös oppilashuollon palvelut, joiden piiriin oirehtiva oppilas tulee ohjata riittävän varhain. Perusopetuslain mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus määrätä häiritsevä opiskelija poistumaan luokasta tai muusta tilasta, jossa järjestetään opetusta taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Rehtori ja opettaja voivat opiskelijaa poistaessaan käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Kun oppilas poistetaan opetustilasta, hänelle on järjestettävä valvonta ja oppilaan huoltajaa informoidaan tilanteesta mahdollisimman pian. Oppilaan huoltajalle ilmoitetaan myös, jos tilanne vaatii oppilaan opetuksen epäämistä eli oppilaan lähettämistä loppupäivän ajaksi kotiin. Voimakeinojen käyttö on aina kirjattava ja kirjaus toimitettava rehtorille. Kullakin koululla on erillinen turvallisuussuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin toimiminen tilanteissa, joissa koulun väkeen kohdistuu väkivaltaa tai sen uhka. Kunkin koulun rehtori käy turvallisuusohjeet läpi henkilöstön kanssa syyslukukauden alussa.
Häirintä Tasa-arvolain mukaan sukupuoleen perustavalla häirinnällä tarkoitetaan sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ilmenee esimerkiksi alentavana tai kielteisenä sukupuoleen kohdistuvana puheena ja aiheuttaa uhkaavan, vihamielisen ja/tai ahdistavan ilmapiirin. Sukupuolinen häirintä ei ole seksuaalista häirintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalista häirintää ovat muun muassa seksuaalisesti värittyneet vitsit ja vihjailut, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset, seksuaalisesti värittyneet aineistot, esimerkiksi tekstiviestit sekä fyysisen koskettelun ehdottaminen. Häirinnän ennaltaehkäisyssä keskeistä on kiinnittää huomio ns. turvataitoihin, jossa oppilaita opetetaan tunnistamaan häirinnän merkit, toimimaan häirintätilanteesta pois päästäkseen johdonmukaisesti ja kertomaan asiasta heti aikuiselle. Taitoja voidaan opettaa jo alkuopetuksen oppilaille heidän ikätasoonsa sopivalla tavalla. Häirinnän, kuten kiusaamisen ehkäisemisessä, myös oppilaiden riittävä valvonta on olennaista. Häirintätilanteen selvittäminen tapahtuu kahden aikuisen toimesta seuraavasti: Tilanteen kulun selvittäminen Osallisten kuuleminen Tapahtumien kirjaaminen Sopimus häirinnän loppumisesta ja seurauksista, mikäli sopimaton toiminta jatkuu Seurannasta sopiminen Huoltajien, luokanopettajan tai valvojan, oppilashuollon ja rehtorin
tiedottaminen Jatkuva seuranta Huoltajapalaveri, mikäli tilanne sopimuksesta huolimatta jatkuu. Yhteydenotto tarvittaessa lastensuojeluun ja/tai poliisiin Yhteistyö Huoltajia kannustetaan ottamaan yhteyttä koulun henkilökuntaan, mikäli he saavat tietoonsa tai epäilevät koulussa tapahtuneen kiusaamista, häirintää ja/tai aggressiivista käytöstä. Koulun henkilökunta on velvollinen pitämään oppilaiden huoltajat ajan tasalla koulussa sattuneista oppilaskohtaisista selvittelyistä. Koulumatkalla tapahtuneiden asioiden selvittämisessä koulun henkilökunta voi tarvittaessa toimia huoltajien apuna. Parhaiten koulun henkilökunta on tavoitettavissa Wilman kautta tai puhelimitse. Koulut pitävät yhteyttä viranomaisiin lähtökohtaisesti kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteita ennaltaehkäisevässä mielessä. Akuuteissa tilanteissa koulun henkilökunta arvioi viranomaisavun tarpeen. Tulee muistaa, että koulu ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen osa. Esimerkiksi pahoinpitely on rikos niin koulussa kuin koulun ulkopuolella tapahtuneena. Suunnitelmaa koskeva tiedottaminen, päivittäminen ja toteutumisen seuranta Suunnitelmasta tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja koulun henkilökuntaa lukuvuoden alussa. Tiedottamisesta huolehtii kunkin koulun rehtori. Suunnitelman päivittämisen tarve arvioidaan syyslukukauden aikana ja toteutumista seurataan vuosittain laadittavassa toimintakertomuksessa.
Liite 2 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2020 Paimion kaupungin perusopetus Sauvon kunnan perusopetus
Johdanto Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoittaa kouluja ja oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman myös perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että kouluilla pitää olla suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja että kouluissa tehdään järjestelmällistä tasa-arvotyötä. Tasa-arvon edistäminen kouluissa tarkoittaa sitä, että tyttöjä ja poikia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi koulupäivän kaikissa tilanteissa. Koulussa laadittava tasaarvosuunnitelma on työkalu, joka ennaltaehkäisee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä koulun arjessa. Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa naiset ja miehet jakautuisivat eri tehtävätasoille ja eri ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja taipumustensa mukaan. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa ei saa esiintyä syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn, kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla. Tasa-arvon edistämisessä ei ole kyse vain oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, vaan myös edellytysten luomisesta viihtyisän ja motivoivan oppimisympäristön syntymiseksi. Kun kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan oikeudenmukaisesti, edistää se oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen sekä tuloksekas työympäristö, jossa tasaarvo on osa koko toimintakulttuuria. Tasa-arvon edistäminen on kaikkien koulun jäsenten velvollisuus. Erityisesti koulun johdon ja henkilökunnan sitoutuminen tasa-arvoa edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on tärkeää. Tasa-arvosuunnitelman perimmäinen tarkoitus on, että tasa-arvoajatus ja -tavoite saataisiin luontevasti sisällytettyä kaikkeen koulun toimintaan.
Koulun toiminnan keskeisiä kehittämisalueita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi ovat syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteutuminen osallisuuden lisääminen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista vaikeuttaviin asenteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjivät asenteet ovat usein tiedostamattomia ja syrjivät rakenteet vaikeasti havaittavissa. Ilman asenteellisia muutoksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet jäävät vaikutukseltaan pinnallisiksi ja lyhytkestoisiksi. Tämä suunnitelma toimii pohjana Paimion kaupungin perusopetuksen ja Sauvon kunnan perusopetuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyölle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Lainsäädäntö Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään perusopetuksessa lasten ja nuorten ikä ja kehitys huomioon ottaen. Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Edistämisvelvollisuus
koskee kaikkia laissa mainittuja syrjintäperusteita. Lakia sovelletaan kaikessa julkisessa toiminnassa lukuun ottamatta uskonnonharjoittamista. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät toimet arkityössä Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Lasten ja nuorten käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy peruskouluvuosina. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasaarvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle. Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Toiminta edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Se on lapsia ja nuoria uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. (OPS 2016) Perusopetuksessa edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Lapsia ja nuoria rohkaistaan tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta käsittelemällä opetuksessa ja muussa toiminnassa monipuolisesti erilaisia aiheita ja käyttämällä vaihtelevia työtapoja. Lapsia ja nuoria kannustetaan itseilmaisuun ja omien näkemysten esittämiseen
rakentavasti sekä ohjataan kohtaamaan erilaisuutta. Lasten ja nuorten kanssa tutkitaan tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja teemoja.
Liite 3 Tapahtumakalenteri 2017-2018: Alustava suunnitelma, kesken Erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa liikutaan ja työskennellään toimintaryhmissä. Elokuu: 15.8. Koulut alkavat - työrauha 26.5. Toimintaryhmät (uudet jäsenet, ryhmäytyminen) 26.8. Oppilaskunnan hallituksen järjestäytyminen (tapahtumin suunnittelua) Syyskuu 2.9. Lauantaityöpäivä Paimion luontopolku, koulurauhan julistus 6. ja 9.lk 5.9. Yleisurheilukilpailut 3.-6.lk urheilukenttä 6.9. Viestikarnevaalit yhdessä Kriivarin koulun kanssa1.-2lk+a 11.- 13.9. 6.lk:n leirikoulu (Kanniston pieneläintila) 20.9. Koulukuvaus Lokakuu Syysloma viikolla 42 Marraskuu 29.11.- 5.12.2107 Suomi 100 Joulukuu 5.12. Suomi 100- tapahtuma 6.12. Suomen itsenäisyyspäivä 22.12. joulupäätös Tammikuu 2018 Helmikuu Viikolla 8 talviloma Maaliskuu Tuorla 2.lk ja 6.lk Huhtikuu Toukokuu Opinto/kalaretkiä (kummitoimintaa) Henkilökunnan virkistäytymisiltapäivä Kesäkuu 2.6. koulupäätös 6.lk ja 9.lk läksiäiset, stipendit! Tapahtumakalenteriin tulee muutoksia ja lisäyksiä lukuvuoden aikana!
Hanhijoen koulun iltapäivätoiminta Puh. 050 431 6079, 02 474 5823 Liite 4 Toimimme Hanhijoen koulun tiloissa (mm. aulassa, luokissa, salissa) ja pihapiirissä. Iltapäivätoiminta alkaa klo 13 ja päättyy viimeistään klo 16. Ohjaajia on kolme, joista kaksi on päivittäin paikalla. Ensimmäinen ohjaaja saapuu paikalle klo 13 ja toinen klo 14. Iltapäivätoiminnassa on paikkoja 25:lle lapselle. Ohjaajina toimivat: Susanna Taipale, Hannele Pietilä ja Marja Nurminen. Toimintamme periaatteet Iltapäiväkerhon toiminta muovautuu lasten toiveiden, mieltymysten ja kiinnostuksen mukaan. (Esim. liikunta, askartelu ja leikki) Pidämme kiinni hyvistä ruokailu- ja käytöstavoista. Puutumme kiusaamiseen. Ulkoilemme joka päivä ainakin klo 13-14 sään salliessa. Läksyjen teko on mahdollista, vastuu niistä kuuluu kuitenkin vanhemmille. Vanhemmat päättävät kotiinlähtöajoista ja niistä pidetään kiinni.
Hanhijoen IP:n toiminta Toimintasuunnitelma 2017-2018 Ma: Pelit / lautapelit Ti: Yhteiset leikit, ohjattua leikkimistä Ke: Vapaat leikit, lasten omaehtoista leikkimistä ja pelaamista, vapaaehtoinen englannin kielikylpy To: Kädentaidot Pe: Vapaat leikit, lasten omaehtoista leikkimistä ja pelaamista Näin toimimme päivittäin: Klo 13-14 Klo 14 Klo 15:30 Klo 16 Välitunti ja ulkoilu, ohjattua tai omaehtoista tekemistä Välipala Lukuhetki (mahdollisuus hetken levähdykseen) TOIMINTAA Ulkoilua tilanteen mukaan VIIMEISTÄÄN KOTIIN! Läksyt Läksyjen teko on kuitenkin mahdollista, mutta vastuu niistä on vanhemmilla. Juhlapyhät Huomioimme juhlapyhät teemapäivien muodossa esim. pikkujoulun vietto, halloween, pääsiäinen, askartelut, tarinatuokiot jne. Lelut ja pelit Huomioimme lasten toiveet lelujen ja pelien hankinnassa. Retket Kevätretken teemme toukokuussa. Muita pikkuretkiä teemme lähiympäristöön mahdollisuuksien mukaan. Ulkopuuhat
Toimimme sään ja vuodenajan mukaan. Askartelut Aiheina huomioimme vuodenajat ja juhlapyhät. Hätätilanteet Hätätilanteissa toimimme koulun ohjeistuksen mukaan. Tarvittaessa turvaudumme päiväkodin ja naapureiden apuun. Toimintamme arvot Turvallisuus Lapsilähtöisyys Tasa-arvoisuus Turvallisuus Soitellaan perään Aikuiseen luottaminen Puitteet Keskustellaan Lapsi kokee olonsa turvalliseksi Kiusaamiseen puututaan Lapsilähtöisyys Pidämme tärkeänä, että lapset saavat vielä olla lapsia. Lapselle on mahdollistettava paljon aikaa leikkiin. Lapset saavat osallistua toiminnan suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan. Tasa-arvoisuus Kohtelemme kaikkia tasapuolisesti, niin lapsia kuin aikuisiakin. Huomioimme erityispiirteet ja jokainen saa olla oma itsensä. Yhteistyö Kodin kanssa Tiedonkulku kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu Wilman ja matkapuhelimen avulla. Toivomme, että vanhemmat ovat rohkeasti yhteydessä ohjaajiin tarvittaessa. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan iltapäivisin. Ongelmatilanteisiin puutumme välittömästi, tarvittaessa otamme yhteyttä vanhempiin.
Syksyllä järjestämme tarvittaessa oman vanhempainillan. Koulun kanssa Tapaamme 1. ja 2. luokan opettajat päivittäin, joten tieto päivän erityistapahtumista kulkee myös meille. Kevätretken teemme yhdessä koulun kanssa tai omana ryhmänä. Arviointi Arvioimme jatkuvasti toimintaamme sujuvuuden ja lasten viihtyvyyden mukaan. Päivitämme toimintaamme tarvittaessa kesken toimintakauden. Kyselyt toiminnan arvioinnista tehdään joko lapsille, vanhemmille tai molemmille parin vuoden välein. Kyselyt ovat joko valtakunnallisia tai kaupungin puolesta.
NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO: ALAKOULU YLÄKOULU Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilöt Tammikuu Oppilaat palauttavat ilmoittautumislomakkeet luokanopettajan välityksellä yläkoulun rehtorille. rehtori Liite 5 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kuudesluokkalaisten opettajat kutsutaan yläkouluun opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtämistä varten. Yläkoulussa tehdään tulevan syksyn seitsemännet luokat ottaen huomioon luokanopettajalta ja huoltajalta saadut tiedot. Opo ja tukioppilaat vierailevat alakouluissa kertomassa yläkoulusta. Tukioppilaat vierailevat alakouluissa pitämässä päihdevalistusta. Uusien tukioppilaiden valinta. Vistan koulun turvakaverit tutustuttavat muista kouluista tulevia 6.luokkalaisia yläkouluun. Alakoulun rehtorit siirtävät yläkoululle HOJKS:t ym asiakirjat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Vko 20 tulevien 7.luokkien vanhempainilta. Tulevat seitsemäsluokkalaiset vierailevat yläkoulussa vko 20. Oppilaat tutustuvat uusiin luokkiinsa ja tulevaan luokanvalvojaansa. rehtori, luokanopettaja, erityisopettaja ja vararehtori rehtori opo, tukioppilaat erityisnuorisotyöntekijä, tukioppilaat OTR, tukioppilaiden ohjaaja ja tukioppilaat turvakaverien vetäjä rehtorit rehtori tukioppilaat, heidän ohjaajansa ja luokanvalvojat Elokuu Suunnittelupäivänä opettajille välitetään keväällä saatu opetuksen kannalta välttämätön tieto. Luokanvalvojat perehdyttävät seitsemäsluokkalaiset uuteen kouluun sekä päivittävät oppilastiedot. Tukioppilaat tapaavat kummiluokkansa oppilaat Seitsemäsluokkalaisten luokkapäivä (Marjaniemessä), jonka tavoitteena on tutustuminen ja ryhmäytyminen. rehtori, erityisopettaja luokanvalvojat tukioppilaat opot, lv:t, kuraattori, nuoristotyöntekijät, tukioppilaat ja ohjaaja
Syyskuu vko 37 7.luokkalaiset täyttävät haastattelulomakkeen, jossa kysytään mm. kiusaamisesta Opo aloittaa haastattelut. Vanhempainvartit alkavat Tutustumisdisko Entisten luokanopettajien ja nykyisten luokanvalvojien palaveri vko 38. lv:t opo lv:t tukioppilaat, ohjaaja ja nuorisotoimi luokanvalvojat Lokakuu Tukioppilaiden pitämät haastattelut. tukioppilaat ja ohjaaja Marraskuu/Joulukuu Pikkujoulu tai vastaava tukioppilaat, ohjaaja ja nuorisotoimi