LOHJAN KAUPUNKI TALOUSARVION LAATIMISOHJEET 2018 Kaupun-
VUODEN 2018 TALOUSARVION LAATIMISOHJEET 1. TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 1 Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain mukaisessa taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, kokonaistaloudellista näkökulmaa ja taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. 2. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ JA SITOVUUS Talousarvion rakenteesta on säädetty kuntalain 110 :ssä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa Lohjan kaupungin talousarvion eri osat puolestaan jakautuvat toimialojen vastuualueisiin ja ne edelleen organisaatiorakenteen ja toiminnan mukaisiin tulos-/ palvelualueisiin ja edelleen tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet sekä osoitetaan asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Tavoitteet asetetaan määrä- ja laatutavoitteina kuvattuina suoritteilla, sanallisesti ja/tai taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavina tunnuslukuina sen mukaan, miten ne soveltuvat toiminnan kuvaamiseen. Tärkeätä seurannan kannalta on, että asetetut tavoitteet ovat mitattavissa tai niiden toteutuma on muutoin todennettavissa. Määrärahat otetaan talousarvioon suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuina. Meno- ja tuloarvioihin sisällytetään myös tulos- ja palvelualueiden väliset sisäiset laskutukset. Vuoden 2018 talousarvio laaditaan ensimmäisessä vaiheessa ulkoisilla kuluilla ja tuotoilla, jonka jälkeen kulut kohdennetaan sisäisinä laskutuksina käyttäjille kustannusperusteisesti. Sisäisinä ostoina talousarviossa laskutetaan: siivouspalvelut ruokapalvelut atk-palvelut monistamopalvelut arkistopalvelut postituspalvelut puhelinpalvelut
2 tilojen vuokrat Sisäisessä laskutuksessa laskutusperusteet ja -hinnat määritellään tuottajan ja tilaajan välillä ennakkoon. Talousarvion laatimisessa hinnoittelun lähtökohtana on tuottavan yksikön kannalta nollatulos. Ennakkohinnat ovat pääsääntöisesti myös lopulliset hinnat. Palvelun tuottajan on yhdessä tilaajan/käyttäjän kanssa sovittava jo talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävien palvelujen määristä sekä palvelutuotannon järjestämisessä tehtävistä muutoksista ja selvitettävä niiden vaikutukset molempien osapuolten toimintaan. Muiden palveluiden sisäisestä laskutuksesta tai vyörytyksistä sovitaan erikseen. Kaupungin tuottamien palvelujen ja yhteistoimintakohteiden kokonaiskustannusten laskemiseksi hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja tuottavien yksiköiden kustannukset sekä pääomavuokrat kohdistetaan vuoden 2018 osalta käyttäjille kustannuslaskennallisina erinä talousarvion viimeistelyvaiheessa keskushallinnon toimesta. Kustannuslaskennalliset erät tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy toimielinkohtaisesti käyttötalouden tuloarviot ja kulut, joiden erotuksesta muodostuu toimintakate. Määrärahasta ja talousarvion sitovuudesta päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä erikseen. 3. LAATIMISAIKATAULU Kaupunginhallituksen 12.6.2017 päätöksen mukaan kunkin lautakunnan on toimitettava talousarvioehdotuksensa kaupunginhallitukselle syyskuun 20. päivään 2017 mennessä. Talousarvion valmistelu kuitenkin tapahtuu koko valmisteluprosessin ajan kaupungin johtoryhmän koordinoimana siten, että jo valmistelussa voidaan ottaa huomioon lähtöarvioiden mahdolliset muutokset ja kokonaistaloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Toimialakohtaisista suunnitelmaehdotuksista laaditaan kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta vuoden 2018 talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnos, jota käsitellään valtuuston talousarvioseminaarissa 6.-7.10.2017. Valtuustoseminaarin ja kaupunginhallituksen kannanottojen pohjalta laaditaan tarkistettu kaupunginjohtajan talousarvioehdotus. Kaupunginhallitus tekee 6.11.2017 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee sen 15.11.2017. Veroprosenttien suuruudet päätetään myös kaupunginvaltuustossa 15.11.2017, koska veroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle 17.11.2017 mennessä. 4. TALOUSARVIO- JA -SUUNNITELMARAPORTIT Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2018-2020, joista talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kunkin toimialan taloussuunnitelma muodostuu 1. Toimialan yleiskuvauksesta ja keskeisimmistä kapasiteetti- ja toimintatiedoista; 2. vuoden 2018 sitovista toiminnallisista tavoitteista, jotka sisältävät kaupungin strategian kärkipäämäärien pohjalta toimialakohtaisesti määritellyt vuoden 2018 tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet;
3 3. Toimialan henkilöstövähennyksistä /-lisäyksistä sekä muista merkittävistä resurssimuutoksista; 4. toimialan tuloslaskelmasta vuosille 2018-2020, jossa tuottojen ja kulujen erotus muodostaa lautakunnan toimintakatteena määritellyn taloudellisen tavoitteen. Käyttötalouden määrärahaksi vahvistetaan joko lautakuntakohtaisten kulujen kokonaismäärä tai toimintakate; 5. perustelutiedoista, jotka sisältävät - henkilöstösuunnitelman vuosille 2018-2020 ( sitova vuoden 2018 osalta ). Toimielimillä on oikeus täyttää vakinaisesti ainoastaan ne virat ja tehtävät, jotka sisältyvät määrärahoihin ja jotka on määritelty henkilöstösuunnitelmassa ja muutoksina suunnitelmaosassa; - selvitykset vuonna 2018 toteutettavista järjestämistavan, palveluverkon ja tuotantorakenteen sekä muista toiminnallisista muutoksista; - keskeiset taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut ( mm. suoritteet ja yksikkökustannukset ). Toiminnan määrä-, taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteiden kuvaamisessa käytetään sisäisen kustannuslaskennan suoritteita, yksikkökustannuksia ja tunnuslukumittareita. Toimielimen tuotto- ja kuluarvioiden tulee perustua alustaviin käyttösuunnitelmiin, jotka laaditaan toimielimen hyväksymällä tulosyksikkötasolla. Investointiosa laaditaan toimialojen osalta investointiryhmittäin. Toimiala esittää oman toimialansa hankkeet sekä niiden kustannus- ja tuloarviot. Hanke on sellainen investointikokonaisuus, jonka toteuttamiseen valtuusto antaa euromääräisesti rajatun valtuutuksen. Hankkeiden tulee perustua kohteittain laadittuun alustavaan käyttösuunnitelmaan. Palvelutuotanto lautakunnan toteuttamisvastuulla olevat investoinnit on suunniteltava konsernipalvelut- palvelutuotanto tulosalueiden sekä ao. toimialan yhteistyönä. Investointiosassa käsitellään ainoastaan poistosuunnitelmassa vahvistetun pienhankintarajan ylittävät hankinnat. Pienhankintarajan alittavat hankinnat käsitellään käyttötalousosassa. Investointiosaan sisällytetään sellaiset kohteet ja hankinnat, jotka ylittävät 10 000 euroa. Talonrakennuskohteiden osalta rajana on kuitenkin 20 000 euroa, mitä pienemmät kohteet merkitään ylläpitokustannuksina hankintavuoden kuluksi. 5. TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT JA LASKENTAPERUSTEET 5.1. Kehitysarviot Talouden kasvu muuttuu laaja-alaisemmaksi ja pysyttelee yhden prosentin tuntumassa lähivuosina. Vuoden 2016 talouskasvu perustui kotimaisen kysynnän kasvulle. Yksityinen kulutus on ollut vahvaa ja rakennusinvestoinnit lisääntyneet nopeasti. Maailmankaupan näkymät ovat piristyneet, mikä näkyy myös Suomen kohonneessa vientikysynnässä, ja viennin kasvu kiihtyy ennustejaksolla selvästi. Viennin kasvua tukee parantuva kustannuskilpailukyky, sillä yksikkötyökustannusten kasvu jää maltilliseksi. Vienti jää kiihtyvästä kasvusta huolimatta
4 vielä hieman maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Valtiovarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Keskimääräinen työttömyysaste koko maassa vuonna 2016 oli 8,8 %. Työttömyysasteen arvioidaan talouden kasvun johdosta kuluvana vuonna laskevan noin 8,5 %:iin ja laskevan ensi vuonna 8,1 %:iin. Lohjan työttömyysaste oli joulukuussa 2016 TE-toimiston tilanteen mukaan 12,3 %. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna noin 0,5 %. Ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan ensi vuonna olevan 1,2 %. Korkotason arvioidaan vuonna 2017 kääntyvän lievään nousuun kahden edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Lohjan verotilitysten on arvioitu vuonna 2017 laskevan 3,1 %. Vuonna 2018 Lohjan tuloveron tilitysten arvioidaan nousevan 3,0 %, yhteisöveron tuoton kasvavan 1,8 % ja kiinteistöveron tuoton 0 %, jolloin kokonaisuutena verotulojen arvioidaan kasvavan tämän vuoden arvioiduista verotuloista 2,8 %.(huhtikuun veroennustekehikko) 5.2. Taloussuunnitelman ja talousarvion tavoitteet Kaupunginvaltuusto piti kevätseminaarin 19.-20.5.2017 jossa esiteltiin vuoden 2017 talouden näkymiä ja vuoden 2018 talousarvion lähtökohtia sekä vuoden 2019 talousarvion lähtökohtia ja muutoksia, johtuen sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisestä maakunnalle. Seminaarin jälkeen talousarvion laatimisen pohjalla käytettäviä laskelmia on tarkennettu toimintatuottojen, toimintakulujen sekä verotulojen osalta. Teknisessä pohjalaskelmassa toimintakate heikkenee 1,7 %. Alhainen toimintatuottojen kasvu selittyy kuntaliitoksen valtionosuuden kompensaation 2,6 milj. euroa poistumisella. Toimintakulut kasvavat myös maltillisesti johtuen Kiky-sopimuksesta sekä vasta orastavasta talouden kasvusta. Vuosikate on teknisen pohjalaskelman mukaan 11,8 milj. euroa ja 28,1 milj. euron nettoinvestointimenoilla päädytään 15,2 milj. euron lainamäärän kasvuun. Jotta vuosikate kattaisi poistot ja vastaisi nykyistä suuremmassa määrässä investointien tulorahoitukseen, tulisi vuosikate tavoitteeksi asettaa 16,0 milj. euron vuosikatetavoite, jonka toimialat säästävät toimintaa karsimalla tai tuloja lisäämällä. Tämä tarkoittaa 4,2 milj. euron vähennystavoitetta toimintakatteeseen. Ensisijaisesti tulisi pystyä sopeuttamaan henkilöstökustannuksia. Lisäksi investointeja tulisi jaksottaa ja supistaa 2,1 milj. euroa, jotta lainamäärän kasvua saadaan hillittyä. Toimintakatteen ja investointimenojen sopeuttamisella edellä kuvatulla tavalla lainamäärän kasvua saataisiin alennettua 8,9 milj. euroon. Toimintakatteen 4,2 milj. euron vähennyksen toteuttavat organisaation toimialajohtajat ja ennen vähennyksien kohdentamista toimialoille käydään toimialajohdon, kaupunginjohtajan sekä talousjohtajan kanssa neuvottelu karsinnan kohdentamisesta. Kohdentamisen lähtökohtana on toimialojen toimintakatteiden suhteessa jaettava karsintatavoite. Toimialojen on keskityttävä karsinnassaan pääosin ulkoisiin kuluihin. Karsintatavoitetta on talousarvion valmistelussa mahdollista kuitenkin jakaa ja kohdentaa toimialan lautakuntien välillä toimialajohtajan harkitsemalla tavalla. Lohjan kasvustrategiassa vuosille 2013 2021 kärkipäämäärinä ovat - Kasvava Lohja,
5 - Tasapainoinen talous, - Hyvät peruspalvelut, - Laadukas ympäristö, - Toimiva tietoyhteiskunta. Toimialan sitovilla tavoitteilla ja niiden toteuttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä toteutetaan kaupunkistrategiassa määriteltyjä tavoitteita. Tasapainoisen talouden aikaansaamiseksi jatketaan kuntaliitoksen tavoitteiden toteuttamista luonnollisen poistuman hyödyntämisellä ja henkilöstön tehokkaalla sijoittamisella sekä toiminnan päällekkäisyyksien karsimisella. 6. LASKENTAPERUSTEET Määrärahatavoitteiden perustana olevien käyttösuunnitelmien laatimisessa käytetään seuraavat arviointiperusteita: 1. Yleinen hintataso vuonna 2018 on 1,3 % korkeampi kuin vuonna 2017 ja 1,6 % korkeampi kuin vuonna 2016. Vuosina 2019 20 hintatason muutos on keskimäärin 1,5 % vuodessa; Kunnallisten palvelujen ja ostettujen asiakaspalvelujen kustannustason muutos vuonna 2017 on 1,5 %, vuonna 2018 1,7 % sekä vuosina 2019-2020 keskimäärin 1,8 % vuodessa; 2. Kokouspalkkiokustannukset arvioidaan jäsenmäärän, kokousten lukumäärän sekä Lohjan valtuuston hyväksymän luottamushenkilöiden palkkiosäännön pohjalta. 3. Vuoden 2018 kuukausipalkkaisen henkilökunnan palkkataso on keskimäärin 0,8 % korkeampi kuin 31.5.2017 palkkataso. Tuntipalkoissa, ansionmenetyskorvauksissa, asiantuntijapalkkioissa ja varallaolokorvauksissa, sairaus- ja vuosilomasijaisten palkoissa, erilliskorvauksissa ja ylitunneissa laskentaarvioiden perustana on vuoden 2017 talousarvio, johon tehdään 0,8 %:n palkkatason tarkistus. Vuosina 2019 2020 palkkojen korotus on keskimäärin 1,2 % vuodessa. Palkkakulujen arvioinnissa on edellisestä riippumatta otettava kuitenkin huomioon henkilöstön tehokas sijoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen. 4. Yhteenlaskettu sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksuprosentti on 5,3 % vuosina 2019-2020; 5. KuEL:n palkkaperusteinen maksu on 17,05 % (työnantajan maksettavaksi jäävä osuus) ja VaEL:n maksu 17,05 % (työnantajan maksettavaksi jäävä osuus) palkkasummasta, minkä lisäksi vuoden 2017 toteutuneisiin eläkeperusteisiin maksuihin ja eläkkeiden omavastuuosuuksiin lisätään 1,9 % (tp). Palkkauksen sivukulujen kokonaisprosentiksi vuosina 2018-2020 on arvioitu keskimäärin noin 25,84 %. 6. Muissa kuluissa käytetään yleisiä hintatason muutosarvioita ottaen kuitenkin huomioon määräaikaisten sopimusten sidotut hinnat.
6 7. Kaupungin omat tilakustannukset (sisäiset vuokrat) sekä sisäisten palvelujen yksikköhinnat lasketaan palkkakulujen ja edellä määriteltyjen kululajien hintatason muutosten perusteella ja kohdennetaan käyttäjäyksiköille käytön perusteella. Sisäisten palvelujen käytön ja sisäisen laskutuksen osalta käyttäjäyksikön on ilmoitettava tuottajalle palvelujen käyttö ja tuottajayksikköjen on ilmoitettava tilaajille sovellettavat laskutushinnat. 7. LISÄOHJEET Taloussuunnitelma- ja talousarvioehdotuksen sekä käyttösuunnitelmaluonnosten laatimiseen liittyvistä yksityiskohdista sovitaan tarkemmin kaupungin johtoryhmässä ja taloustyöryhmässä, jossa on jokaisen palvelukeskuksen taloushallinnon edustaja.