Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
Uudet opsit ja uusi arviointikulttuuri? Jatkuva arviointi kuulostaa ihan kauhean stressaavalta, ja koska äikässä sitä on tehty aina (kirjoitetaan, pidetään esitelmiä ja ryhmätöitä ja kokeitakin ja keskustellaan), haluaisin mieluummin vähentää sitä. Että joskus vaan tehtäisiin ja harjoiteltaisiin eikä aina mietittäisi, menikö hyvin vai huonosti. Käsittääkseni suurin osa opettajista arvioi oppilaita laajasti, eikä missään tapauksessa yhden paperikokeen perusteella.
Arviointi suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä Arviointi oppijan ja opettajan osaamisen kehittäjänä Perusopetus: jaksoarviointi, lukuvuosiarviointi, päättöarviointi Perusopetuksen ja lukion nivelvaihe: päättöarvosanat ja lukion alkukurssien arvosanat arvioinnin jatkumo Lukio: kurssiarviointi, päättöarviointi ja ylioppilaskokeen arviointi 11/04/2017 Opetushallitus 3
Monipuolinen arviointi Oppimistehtävät ja niiden kytkeminen opetuksen tavoitteisiin (arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin eri tavoitealueet huomioon) Arviointikokonaisuus (esim. jakson ajan tehtävät / kurssin tehtävät) Oppiaineen arvioinnissa mukana koko ajan myös laaja-alainen osaaminen / aihekokonaisuudet 11/04/2017 Opetushallitus 4
Laaja-alainen osaaminen (POPS2014) 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys Aihekokonaisuudet (LOPS2015) Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys Monilukutaito ja mediat Teknologia ja yhteiskunta 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen 11/04/2017 Opetushallitus 5
OPS-tukimateriaali myös arvioinnin tueksi POPS 2016: näkökulmia oppiaineeseen erityisesti muutosten ja uudistusten kannalta (esim. draama) -> myös toisen asteen kannalta keskeisiä (esim. tekstilajit) + Arvioinnin tuki: perusopetuksen päättöarvioinnin arvosanan 8 ylittävät ja alittavat kriteerikuvaukset LOPS 2016: puhe- ja vuorovaikutustaidot (Puhvi-koemateriaali) Kieli koulun ytimessä näkökumia kielikasvatukseen (Opetushallitus, 2015) verkkojulkaisu: Johanna Ovaskan ja Katriina Rapatin artikkeli Monipuolinen arviointi yhdistää kieliaineita 11/04/2017 Opetushallitus 6
POPS 2014: Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa 1 (s. 105, 161, 289) arviointi osa oppimisprosessia; ohjaava, kannustava, oppimista tukeva, rakentava ja monipuolinen arviointi ja palaute tukee motivaatiota, omien vahvuuksien löytämistä arvioinnin monipuolinen dokumentointi eri tavoitealueilla säännöllinen tieto oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin kielellisen kehityksen tukeminen kaikilla tavoitealueilla arviointi opetuksen suunnittelua varten arviointi tuen tarpeen arvioinnin näkökulmasta 11/04/2017 Opetushallitus 7
POPS 2014: Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa 2 (s. 105, 161, 289) Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin (s. 161, 3 6). Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisia arviointikriteeriä. Vuosiluokilla 7 9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteista. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia. (s. 289); Päättöarviointi (s. 289) 11/04/2017 Opetushallitus 8
LOPS 2016: Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa 1 Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin. (LOPS 2016, 41) 11/04/2017 Opetushallitus 9
LOPS 2016: Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa 2 Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. (LOPS 2016, 41) 11/04/2017 Opetushallitus 10
Arvioinnin kysymyksiä 1 Onko koulunne opetussuunnitelmassa arviointia on tarkennettu (esim. lueteltu arvioitavia näyttöjä) arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet (POPS 2016 s. 285)? Millaista arviointiyhteistyötä koulussanne tehdään (esim. suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa, nivelvaiheessa 6. lk.-> 7. lk. / 9. lk. > lukio)? Miten voi kehittää arviointiosaamistaan? Millaista tukea arviontiin tarvitaan (maamerkkisuorituksia, kriteerejä esim. eri tekstilajien arviointiin)? Mitä erilaisia arvioinnin tapoja on käytössänne? NYT / TULEVAISUUDESSA: 11/04/2017 Opetushallitus 11
Arvioinnin kysymyksiä 2 Miten menetellään, jos oppija ei kokeessa tai näytöissä pysty osoittamaan parasta osaamistaan? Miten voidaan kerätä tietoa oppija osaamisesta eri osaalueilla? Koeahdistus, kirjoitusblokki, esiintymispelko? Miten pystyvyyden tunteet ja motivaatio vaikuttavat osaamiseen ja sen osoittamiseen (äidinkieli, kielet, matematiikka)? Miten oppijan käsitys itsestä oppijana vaikuttaa arviointiin? Miten arviontiin liittyviä tunteita ja arviointiin liittyvää mystiikkaa voi käsitellä (ts. ettei arvioida persoonaa vaan oppimista)? 11/04/2017 Opetushallitus 12
Kaukoviisaus Se on sita, etta asiat harkitaan etuka teen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin ela va sti, etta kun se kerran tapahtuu, on reitit selva t. Veikko Huovinen